LUONNONVARAKESKUKSEN PÄÄTOIMIPAIKKA JYVÄSKYLÄÄN

LUONNONVARAKESKUKSEN PÄÄTOIMIPAIKKA JYVÄSKYLÄÄN

OSAAMINEN JYVÄSSEUDULLA Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopisto on 7 tiedekunnan ja 11 erillislaitoksen muodostama monialainen yliopisto, jonka kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävä. Ympäristö- ja luonnonvara-alan suoranaista opetus- ja tutkimustoimintaa on yliopiston seitsemästä tiedekunnasta kuudessa. Yksittäisinä poimintoina alan toiminnan laaja-alaisuutta Jyväskylän yliopistossa kuvaa esimerkiksi humanistisen tiedekunnan ympäristöviestinnän ja etnologian opetus ja tutkimus, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ympäristösosiologia, kauppakorkeakoulun ympäristöjohtamisen ja maaseutuyrittäjyyden oppiaineet, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan luonnon virkistystarjonnan sekä luonto- ja liikuntamatkailutietojärjestelmien kehitystyö sekä kasvatustieteellisen tiedekunnan ympäristökasvatuksen tutkimushankkeet. Eniten ympäristö- ja luonnonvara-alan koulutusta ja tutkimusta toteutetaan matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja alan erillislaitoksessa ympäristöntutkimuskeskuksessa. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kaikilla neljällä laitoksella (kemia, fysiikka, matematiikka ja tilastotiede sekä bio- ja ympäristötieteet) on ympäristöalan tutkimustoimintaa ja menetelmäopetusta, mutta erityisesti opetus ja tutkimus ovat keskittyneet bio- ja ympäristötieteiden laitokselle. Merkittäviä tiedekunnan eri laitosten yhteisiä alan oppiaineita ovat matemaattisen biologian sekä uusiutuvan energian maisteriohjelmat. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RTKL), Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväskylän yliopiston strategisten tavoitteiden mukaisesti Jyväskylään on muodostettu ympäristö- ja luonnonvara-alan osaamiskeskittymä 1. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella ja Jyväskylän yliopistolla on pitkät yhteiset perinteet riistantutkimuksessa, erityisesti kanalintu-, suurpeto- ja loistutkimuksissa, sekä kalatutkimuksessa, erityisesti siikakalojen, uhanalaisen järvitaimenen ja akvaattisen parasitologian tutkimuksissa. Vuosittain bio- ja ympäristötieteiden laitokselta on valmistunut keskimäärin yksi riistatieteellinen ja yksi kalabiologian tai kalatalouden alan väitöskirja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on päättänyt toimipaikkasuunnitelmissaan vuonna 2012 keskittää sisävesien kalatalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnan Jyväskylään. Jyväskylän yliopisto on aktiivinen toimija Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostossa (FinLTSER), jossa ovat mukana kaikki keskeiset yliopistot ja ympäristö- ja luonnonvara-alan tutkimuslaitokset. Jyväskylän yliopisto yhdessä RKTLn ja SYKEn kanssa ovat keskeisiä toimijoita Päijänne LTER tutkimusalueen kehitystyössä. FinLTSERverkosto on osa eurooppalaista (LTER Europe) ja maailmanlaajuista (ILTER) ympäristöntutkimusverkostoa. 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimipiste v. 2004 ja Suomen ympäristökeskuksen toimipiste v. 2006 1

Bio- ja ympäristötieteen laitoksen toiminta sijoittuu Jyväskylän yliopiston painoaloihin "luonnon perusilmiöt ja aineen rakenne" sekä "koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö". Laitoksen tutkimuksen strateginen vahvuusala on ekosysteemi- ja evoluutiotutkimus sekä akvaattisissa että terrestrisissä ympäristöissä. Tämä kattaa biologian ja ympäristötieteen tutkimusalat, jotka selvittävät ekosysteemien toimintaa, ihmisen toiminnan vaikutusta luontoon sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tällä vahvuusalalla laitoksella on toiminut vuodesta 2012 alkaen Suomen Akatemian nimeämä biologisten vuorovaikutusten huippuyksikkö. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema on kokeellisen ekologian, evoluutioekologian ja vesistötieteiden kautta kansainvälisestikin merkittävä tutkimusympäristö. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella vesitutkimusta tehdään akvaattisten tieteiden ja ympäristötieteen ja -teknologian osastoilla. Laitoksella on akvaattisten tieteiden kansainvälinen maisteriohjelma. Akvaattisissa tieteissä tutkimus kohdistuu järvikekosysteemeihin ja akvaattisten resurssien käyttöön ja säätelyyn. Henkilökuntaa osastolla on 33, joista 13 on väitöskirjatyöntekijöitä. Ympäristötieteen ja -teknologian osastolla tutkimuksen kohteet ovat ympäristöongelmien ja -riskien havaitsemisessa, haitallisten vaikutusten ehkäisyssä, aiheutettujen vahinkojen korjaamisessa ja seurantatutkimuksissa. Ekotoksikologia on yksi keskeisistä tutkimusalueista. Henkilökuntaa osastolla on 22, joista 10 on väitöskirjatyöntekijöitä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Jyväskylän ammattikorkeakoulu on alueellisesti vahva toimija ympäristö- ja luonnonvara-alalla. Luonnonvarainstituutti tarjoaa maaseutuelinkeinon koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa mm. bioenergian ja ympäristönhoidon erikoistumisaloilla. Tekniikan ja liikenteen koulutusyksikön kaikkiin koulutusohjelmiin on sisällytetty ympäristöteknologiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä opintokokonaisuuksia. JAMK:n Luonnonvarainstituutti ja Tekniikan ja liikenteen koulutusyksikkö muodostavat Jyväskylän yliopiston kanssa Bioenergiayhteistyöryhmän. Tämän verkoston tehtävänä on ammattikorkeakoulun ja yliopiston uusien yhteisten bioenergiahankkeiden ideointi, valmistelu sekä toteuttaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vesiosaaminen keskittyy maaseudun vesitalouteen ja vesiensuojeluun. Tähän sisältyy veden laadun mittausmenetelmät maatiloilta, metsätaloudesta ja pelloilta sekä talousveden hankinta, käsittely, johtaminen ja jätevesien käsittelyn vaihtoehdot. Vesiosaamisen kokonaisuuteen liittyy tiiviisti myös opetus- ja koulutusosaaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa työskentelee ylläkuvattujen aiheiden parissa 5-8 työntekijää. 2

Tarvaalan kampusalueella Saarijärvellä toimii kaksi koulutusorganisaatiota: Ääneseudun koulutuskuntayhtymän Pohjoisen Keski- Suomen Oppimiskeskuksen (POKE) Luonnonvarayksikkö, joka tarjoaa toisen asteen koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti (LUVA), joka tarjoaa korkeakoulutusta, täydennyskoulutusta sekä laboratorio- ja asiantuntijapalveluita. LUVA:n osana toimii Bioenergiakeskus. Molemmat koulutusorganisaatiot harjoittavat myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tavoitteena on kehittää Tarvaalan kampuksesta biotalouden ja maaseutuympäristössä tapahtuvan yrittäjyyden koulutus- ja kehittämiskeskus. Alueella jo toteutettava biotalousalan koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä olemassa olevat rakenteet luovat hyvän lähtökohdan merkittävän keskittymän syntymiselle. Oppimis- ja innovaatioympäristöjä sekä yrityskehityspalveluja kehittämällä synnytetään maakunnalle ainutlaatuinen ja seutukunnalle uutta osaamista sekä yrittäjyyttä generoiva keskittymä. Ympäristöntutkimuskeskus Ympäristötutkimuskeskus on kansallinen yliopistotason instituutti, joka tekee tieteellistä tutkimusta ja tarjoaa palveluita ja koulutusta yrityksille sekä yksityisille ja julkisille toimijoille. Instituutti tarjoaa akreditoituja laboratoriopalveluita mm. puhtaan ja jäteveden perus- ja erikoistekniikoissa, mukaan lukien orgaaniset, epäorgaaniset ja biologiset analyysit. Ympäristötutkimuskeskuksella työskentelee 31 henkeä. Suomen ympäristökeskus (SYKE), Jyväskylän toimipiste Suomen ympäristökeskuksen toiminta on Jyväskylässä kohdistunut erityisesti haitallisiin aineisiin, järvien suojeluun ja kunnostukseen sekä ympäristötutkimusmenetelmiin liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan. Suomen ympäristökeskuksen Jyväskylän yksikössä painopisteenä on järvien fysikaalisten ja ekologisten prosessien vuorovaikutusten tutkimus. SYKE:n Jyväskylän toimipisteessä työskentelee 28 henkeä. VTT Jyväskylän toimipiste VTT:llä on kymmenien vuosien kokemus teollisuuden jätevesien puhdistusprosesseista. Nykyistä tutkimusta on erityisesti teollisten prosessien vesitehokkuudessa. VTT:n tutkimuskohteina Jyväskylässä on myös biohajoavuus, energia - ja kustannustehokas veden tuotanto merivedestä ja biopolttoaineiden tuotanto jäteveden biomassasta. VTT Jyväskylän toimipisteessä työskentelee noin 25 henkilöä näiden tutkimusaiheiden parissa. 3

TOIMIMINEN JYVÄSSEUDULLA Keski-Suomi sijaitsee nimensä mukaisesti logistisessa solmukohdassa keskellä Suomea ja maakuntaa halkoo kattavaa liikenneväyläverkosto. 272 kilometriä Helsingistä Jyväskylään taittuu joko autolla, junalla tai lentäen. Junayhteyksiä on arkisin 10 ja matka sujuu kolmessa tunnissa. Suunnittelu nopeamman ratayhteyden rakentamiseksi on aloitettu. Lento Helsinkiin kestää noin 40 minuuttia ja Helsingistä on sujuvat vaihtoyhteydet jotka mahdollistavat mm. Brysselissä käynnin päivän aikana. Vt 4:n moottoritieosuus ulottuu Heinolan Lusiin ja Heinola-Jyväskylän Vaajakosken väli on perusparannettu vuonna 2011. Jyväskylässä kaikki on lähellä. Yliopiston luonnontieteiden opetus on keskittynyt Mattilanniemeen ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle Ylistönrinteelle. jotka ovat hieman alle kahden kilometrin päässä rautatieasemalta ja saman matkan päässä keskustasta. Tänne on keskittynyt myös SYKE ja ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston muu toiminta on myös lähellä, alle kilometrin päässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun päätoimipiste on noin kolmen kilometrin ja VTT noin viiden kilometrin päässä. Jyväskylän keskustassa on tarjolla useita mahdollisia kiinteistöjä. Modernein on Technopolis, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä yliopistolta. Keskeinen sijainti Lutakossa, rautaisaseman vieressä keskustassa sekä mahdollisuus räätälöidä toimitilat asiakkaan tarpeiden mukaisiksi ovat Technopoliksen valtteja. Lutakon alueella on kongressikeskus sekä hotelli- ja ravintolapalveluita. Technopoliksen tiloissa Jyväkylässä toimivat valtionhallinnosta mm. Haltik (Hallinnon tietotekniikkakeskus), Suomen erillisverkot, Jyväskylän yliopiston osia, Jyväskylän ammattikorkeakoulun osia sekä ely-keskus. Innova 4, Technopoliksen uusin toimistotila valmistuu 2014. Pääomavuokra näissä tiloissa on 17-18 /m 2. Technopolis Innova 4:n tiloihin kuuluu huippumodernit talon yhteiset videoneuvottelutilat. Technopolis tarjoaa asiakkailleen Buisness hub- palvelun: asiakkaat voivat käyttää vierailijatoimistoja muissa Technopoliksen kiinteistöissä (mm. Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Pietari ja Tallinna). Jykes Kiinteistöt on erikoistunut seudun elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja työpaikkarakentamiseen. Se toimii aktiivisesti ja yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa. Luonnonvarakeskuksen päätoimipisteen sijoittaminen olisi mahdollista esim. Mattilanniemeen, joka on erinomainen paikka asiantuntijaorganisaatiolle. Mattilanniemen vuokrataso on tällä hetkellä noin 15 /m 2. Jyväskylän yliopisto, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK) ja Jyväskylän kaupunki suunnittelevat yhteistyössä Marttilanniemen kampusalueelle vetovoimaista uudisrakentamista, jonka kokonaispinta-ala on noin 20 000 bruttoneliötä. 4

ASUMINEN JYVÄSSEUDULLA Jyväskylän seutu on 170 000 asukkaan dynaamisesti kasvava kaupunkiseutu, jossa on 45 000 koululaista ja opiskelijaa. Keski- Suomessa on menestyviä yrityksiä ja erinomaiset puitteet asumiseen ja viihtymiseen. Taloustutkimus Oy:n Kaupunkien muuttohalukkuus 2012 tutkimuksen mukaan Jyväskylä on toiseksi halutuin muuttokohde tutkittujen 37 kaupungin joukossa. Jyväskylässä on viihtyisin asuinympäristö ja toiseksi paras kasvuympäristö lapsille. Myös Jyväskylän imago asuinpaikkana on vahva. Se sijoittuu kaikissa mielikuvatekijöissä seitsemän parhaan kaupungin joukkoon. Jyväskylän vahvuuksia ovat asumisen monipuolisuus ja innovatiivisuus. Seutu tarjoaa asumisen kaikki vaihtoehdot omistusasumisesta vuokra-asumiseen. Seudun taajamarakenne on kompakti: palvelut ovat lähellä, etäisyydet lyhyitä ja kulkuyhteydet ovat hyvät. Asuminen on kuitenkin väljää ja luonnonläheistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jyväskylässä on Suomen suurista kaupungeista rakennettu asukasmäärään suhteutettuna toiseksi eniten asuntoja. Vuosina 2002 2011 rakennettiin 10 905 asuntoa. Tuotantotavoite lähivuosina on 1 000 asuntoa /vuosi. Asuntojen hinnat ovat Jyväskylässä noin puolet Helsingin tasosta. Keskimääräiset neliövuokrat ovat viidenneksen Helsingin vastaavia alempia. Jyväskylässä on noin 61 000 työpaikkaa, joista noin 78 % on palveluissa, 21 % jalostuksessa ja noin 1 % alkutuotannossa. Suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Metso Oyj ja Keskimaa Osk. Vuonna 2011 uusia yrityksiä perustettiin Jyväskylään 762. Vuoteen 2025 ulottuvan ennusteen mukaan Keski-Suomessa avautuu vuosittain noin 2 000 työpaikkaa. Nämä työpaikat avautuvat pääosin palvelualoille, sosiaali- ja terveysaloille sekä teolliseen työhön. Päivähoitoa Jyväskylässä järjestetään noin 65 päiväkodissa sekä perhepäivähoidossa. Perusopetusta annetaan 47 koulussa. Perusopetuksessa on mahdollista opiskella englannin- ja ruotsinkielisessä opetusryhmässä. Lukio-opintoja voi suorittaa 7 päivälukiossa tai aikuislukiossa. Jyväskylän ammattiopistossa opiskelee yli 4 000 nuorta kymmeniin ammatteihin. Jyväskylän yliopistossa opiskelee 15 000 opiskelijaa, Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) 8 000 opiskelijaa. JAMK on imagotutkimuksessa maan kolmena parhaan ammattikorkeakoulun joukossa. Keski-Suomen kulttuuritarjonta on monipuolinen ja runsas. Jyväskylässä on erittäin kattavat sisä- ja ulkoliikuntapalvelut. Kaupungissa on 87 sisäliikuntapaikkaa ja 222 kilometriä pitkä kuntorataverkosto. Myös erityisryhmille löytyvät tasokkaat erityisliikuntapalvelut. Kaupungissa toimii lähes 200 liikunta- ja urheiluseuraa. 5

GEENIVARAKESKUS LAUKAASEEN Suomeen muodostettavan Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskus tulee keskittää Laukaan MTT:n toimipisteeseen. Näin kolmen sektoritutkimuslaitoksen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), metsäntutkimuslaitos Metlan sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistämisestä seuraa aitoa yhteistyötä ja todellista synergiaetua. MTT:n kasvintuotannon tutkimusyksikön Laukaan toimipiste tarjoaa geenivarakeskukselle hyvät edellytykset. Koska perusongelmat, tietojärjestelmät, informaation jakaminen ja ratkaisut ovat yhteiset, voitaisiin kansallinen geenivarakeskus keskittää Laukaan toimipisteeseen. Laukaassa jo olemassa oleva infrastruktuuri sekä osaaminen solukkoviljelyssä ja kryosäilytyksessä voisivat jatkossa hyödyntää myös RKTL:n maitipankkia ja Metlan metsäpuiden geenivarojen lisäysaineiston huoltoa erityisesti kasvullisesti lisättävillä lajeilla. Laukaan keskeinen sijainti mahdollistaa myös tehokkaan yhteistyön alan toimijoiden kesken. MTT Laukaan toimitilat on suunniteltu varmennetun lisäysaineiston edellyttämiä työketjuja silmälläpitäen, turvallisuusnäkökulmat ja hygieniavaatimukset huomioiden. Laukaassa on vuosien aikana kasvatettu kansainvälisestikin tunnustettu osaamispääoma, joka voitaisiin nyt hyödyntää laajemmin. Laukaassa sijaitsevat keskeiset MTT:n kasvigeenivarojen kokoelmat. RKTL:n Laukaan toimipiste sekä Jyväskylän yliopistossa työskentelevät asiantuntijat tarjoavat kehittämiselle erinomaisen synergiaedun. Yhdistetystä informaatiopisteestä on suuri hyöty geenivaratyölle. MTT Laukaan toimipisteen ympärille voitaisiin rakentaa suomalaisten viljeltävien kasvien esittelypuisto. Samalla voitaisiin hyödyntää Metlan ja RKTL:n osaamista suomalaisten kalojen ja kasvien esittelyssä. Myös eri geenipankkien kautta tapahtuva viherrakentamiseen valittujen metsäpuiden ja puutarhakasvien myyntityö voitaisiin keskittää tähän yksikköön. Synergiaetua toisivat lisäksi kylpylä- ja kokoushotelli Peurungan sekä puutarhakeskus Viherlandian läheisyys. 6