Helsingin seudun yrityskatsaus Toimipaikat 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Yritys- ja toimipaikka-aineisto ja teemakartat HSY 2012 Pohjakartat Maanmittauslaitos 2012 Graafit: HSY Kansikuva: HSY / Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2012
Sisällys Helsingin seudun yrityskatsaus ajankohtaisanalyysi vuoden 2010 toimipaikkoihin 4 Yritystoiminnan tunnuslukuja 2010 6 Yritysten toimialajakauma 7 Suurimmat vuonna 2010 toimineet yritykset 9 Yritystoiminnan muutoksen tunnuslukuja vuosina 2006 2010 10 Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Helsingin seudulla 12 Muotoilun ja teollisuuden klusterit Helsingin seudulla 14 Muotoiluintensiivisten alojen klusteri 14 Teknologiateollisuuden klusteri 17 Muu perusteollisuus 20 Tietolähteet ja käsitteet 23
Helsingin seudun yrityskatsaus ajankohtaisanalyysi vuoden 2010 toimipaikkoihin Yrityskatsauksessa kuvataan Helsingin seudulla toimivien yritysten toimipaikkojen rakennetta ja sijoittumista. Pääasiallisena aineistona käytetään Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n seutu- ja ympäristötiedon ylläpitämää ja vuosittain päivitettävää Helsingin seudun 1 yritys- ja toimipaikka-aineistoa. HSY:n toimipaikka-aineisto perustuu tuoreimpiin saatavilla oleviin Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin. Lisäksi katsauksessa käytetään lähteenä Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston tietoja. Katsaus kattaa alueellisesti Helsingin seudun 14 kunnan alueella toimivat yritykset ja niiden toimipaikat. Perustiedot ovat vuodelta 2010. Raportissa tarkastellaan myös yritystoiminannan muutosta seudulla vuosien 2006 2010 välisenä aikana. Katsauksessa keskitytään pelkästään yrityssektoriin eli siinä ei tarkastella julkisyhteisöjen eli valtion ja kuntien hallinnon, kuntayhtymähallinnon sekä sosiaalivakuutusrahastojen toimintaa. Valtioenemmistöiset osakeyhtiöt sisältyvät kuitenkin yrityssektoriin ja ovat mukana aineistossa. Yrityssektorin osuus Helsingin seudun kaikista työpaikoista on kolme neljännestä, 74 %, kun koko maassa osuus on hieman pienempi, 71 %. Katsaus keskittyy yritystoiminnan rakenteeseen ja sijoittumiseen poikkileikkaustilanteessa vuonna 2010. Vaikka taloudellisiin suhdanteisiin liittyvät vaihtelut ovat nopeita, yritystoiminnan rakenteelliset ominaisuudet, kuten toimialajakauma ja alueellinen sijoittuminen muuttuvat melko hitaasti. Suhdannevaihteluita sekä aluetalouden muutosta kuvaavaa ajantasaista tietoa julkaistaan muun muassa Helsingin seudun suunnat sekä Helsingin seudun toimialakatsaus -julkaisuissa, joista edellinen ilmestyy neljä kertaa ja jälkimmäinen kaksi kertaa vuodessa. Pääkaupunkiseutu (PKS) = Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Helsingin seutu = PKS ja Kuuma-kunnat eli Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kirkkonummi, Kerava, Vihti, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen Katsauksessa esitellään yritystoiminnan keskeisiä tunnuslukuja kunnittain. Toimipaikkojen henkilöstömäärän jakautumista toimialoittain tarkastellaan koko seudun tasolla. Raporttiin sisältyy myös listaus Helsingin seudun henkilöstömäärän suhteen suurimmista yrityksistä vuonna 2010. Yritystoiminnan muutosta kuvataan keskeisten tunnuslukujen avulla alueittain vuodesta 2006 vuoteen 2010. Yritystoiminnan sijoittumista ja työpaikkakeskittymien muodostumista Helsingin seudulla havainnollistetaan toimipaikkojen henkilöstömäärää kuvaavalla kartalla. Ajankohtaisanalyysin aiheena on kolmen klusterin liiketoiminta ja sijoittuminen Helsingin seudulla: muotoiluintensiiviset alat teknologiateollisuus muu perusteollisuus Kustakin klusterista esitetään liiketoiminnan tunnusluvut klusteriin sisältyviltä tarkemmilta toimialoilta sekä kartta klusterin henkilöstömäärän sijoittumisesta seudulla. 1 Ennen vuotta 2009 pääkaupunkiseudun yritys- ja toimipaikkaaineisto 4
Helsingin seudun kunnat 5
Yritystoiminnan tunnuslukuja 2010 Helsingin seutu on ylivoimaisesti Suomen suurin ja tärkein yritystoiminnan keskittymä. Seudulla sijaitsee 24 prosenttia koko maan yritystoimipaikoista ja 33 prosenttia niiden henkilöstömäärästä. Helsingin seudulla syntyy 44 prosenttia maan kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Seudun osuus koko maan väestöstä on 25 prosenttia. Vuonna 2010 Helsingin seudulla toimi 80 750 yritystä 84 364 toimipaikassa (ks. taulukko). Yritys on katsottu Helsingin seudulla toimivaksi, jos sillä on vähintään yksi toimipaikka alueella. Helsingin seudulla vuonna 2010 toimineet yritykset työllistivät yhteensä 469 806 henkilöä (laskennallinen henkilöstömäärä henkilötyövuosina). Seudun yritysten henkilöstömäärästä 87 prosenttia on pääkaupunkiseudulla ja loput (13 %) kehyskunnissa. Kunnittain tarkasteltuna Helsingissä on koko seudun henkilöstömäärästä hieman yli puolet (52 %), Espoossa 17,5 prosenttia ja Vantaalla 17 prosenttia. Kehyskuntien suurimmat osuudet ovat Hyvinkäällä 2,5 prosenttia, Tuusulassa 2 prosenttia, Keravalla 1,7 prosenttia sekä Järvenpäässä ja Nurmijärvellä kummassakin 1,5 prosenttia. Toimipaikan keskikoko vuonna 2010 oli koko seudulla 5,6 henkilöä. Pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimipaikan keskikoko on hieman suurempi, sillä erityisesti Vantaalla sijaitsee suuria toimipaikkoja, kuten logistiikkakeskuksia ja teollisuuslaitoksia. Kehyskunnissa toimivien yritysten toimipaikan keskikoko on seudun keskiarvoa pienempi, sillä yritystoiminta painottuu pääasiassa alle viiden hengen mikroyrityksiin. Helsingin seudulla toimineiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 158 miljardia euroa vuonna 2010. Toimipaikkaa kohden liikevaihtoa kertyi keskimäärin 1,9 miljoonaa euroa ja toimipaikassa työskentelevää henkilöä kohden 336 000 euroa. Espoossa liikevaihto toimipaikkaa ja henkilöä kohti oli selvästi korkeampi kuin seudun muissa kunnissa, sillä alueella toimii liikevaihdoltaan suuria yrityksiä, erityisesti elektroniikkateollisuuden ja tukkukaupan toimialoilla. Tunnuslukuja pääkaupunkiseudulla toimivista yritysten toimipaikoista vuonna 2010 2 Kunta Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstö yhteensä Henkilöstö/ Toimipaikka Liikevaihto milj. Liikevaihto/ Toimipaikka (1000 ) Liikevaihto/ Henkilöstö (1000 ) Espoo 13 465 82 130 6,1 50 317 3 737 613 Helsinki 41 792 244 990 5,9 67 432 1 614 275 Kauniainen 458 1 053 2,3 120 263 114 Vantaa 10 352 80 089 7,7 25 403 2 454 317 Pääkaupunkiseutu 66 067 408 262 6,2 143 272 2 169 351 Hyvinkää 2 522 11 860 4,7 2 707 1 073 228 Järvenpää 2 027 7 056 3,5 1 214 599 172 Kerava 1 688 8 003 4,7 2 343 1 388 293 Kirkkonummi 1 904 6 126 3,2 2 959 1 554 483 Mäntsälä 1 434 3 395 2,4 432 301 127 Nurmijärvi 2 492 7 050 2,8 1 385 556 196 Pornainen 385 564 1,5 61 158 108 Sipoo 1 335 2 969 2,2 704 527 237 Tuusula 2 551 9 631 3,8 2 217 869 230 Vihti 1 959 4 890 2,5 783 400 160 Kehyskunnat 18 297 61 544 3,4 14 804 809 241 Helsingin seutu 84 364 469 806 5,6 158 076 1 874 336 2 Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisteri. Ei sisällä voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. 6
Yritysten toimialajakauma Helsingin seudun yritystoiminnan erityispiirre on palvelusektorin suuri osuus sekä palvelualojen monipuolisuus. Tässä suhteessa Helsingin seutu muistuttaa Euroopan muita suurkaupunkeja, mutta poikkeaa ratkaisevasti kaikista muista Suomen alueista. TOL 2008- toimialaluokituksen pohjalta tarkasteltuna jalostusalojen osuus Helsingin seudun yritystoimipaikkojen henkilöstöstä oli 23 prosenttia (TOL 2008 päätoimialat B-F) ja palvelualojen 77 prosenttia (TOL 2008 päätoimialat G-S). Yritysten toimipaikkojen keskikoko vaihtelee huomattavasti päätoimialojen välillä. Teollisuuden (C), energiahuollon (D) sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen (O) toimipaikat ovat keskimäärin varsin suuria. Sen sijaan palveluissa kotitalouksille (P-S), kiinteistöalan toiminnassa (L), maa-, metsä- ja kalataloudessa (A), ammatillisessa tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (M) sekä rakentamisessa (F) toiminta painottuu pienyrityksiin ja toimipaikat ovat keskimääräistä pienempiä. Suurin yksittäinen päätoimiala on tukku- ja vähittäiskauppa (G), jossa toimii viidesosa Helsingin seudun yritysten henkilöstöstä. Toiseksi suurin päätoimiala on teollisuus (C), jonka osuus seudun yritysten henkilöstöstä on 13 prosenttia. Seuraavaksi suurimpia ovat informaatio ja viestintä (J), kuljetus ja varastointi (H), ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta (M), hallinto ja tukipalvelutoiminta (N), rakentaminen (F) ja palvelut kotitalouksille (P-S), joissa kaikissa henkilöstön osuus on noin kymmenesosa. M 9 % L 2 % K 5 % N 9 % J 10 % O 1 % P -S A B, D, E 7 % 1 % 1 % C A Alkutuotanto 13 % B, D, E Kaivostoiminta, energiahuolto, vesihuolto ja ympäristöpalvelut C Teollisuus I 4 % H 9 % F 9 % G 20 % F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P-S Palvelut kotitalouksille Helsingin seudulla toimivien yritysten toimialarakenne, henkilöstön määrä (%) 3 3 Luokka O tässä katsauksessa ei sisällä kuntien ja valtion julkishallinnon toimipisteitä, vaan koostuu pääosin työttömyys- sairaus- ja eläkekassoista, eläkevakuutusyhtiöistä ja KELA:n toimipisteistä 7
Helsingin seudun yritysten toimipaikat ja henkilöstö päätoimialoittain vuonna 2010 Toimiala (TOL 2008) Toimipaikat Henkilöstö Henkilöstö/ toimipaikka lukumäärä % lukumäärä % A Alkutuotanto 1 891 2,2 2117 0,5 1,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 47 0,1 296 0,1 6,3 C Teollisuus 3 793 4,5 60 676 12,9 16 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 108 0,1 2 521 0,5 23,3 E Vesi- ja jätehuolto 127 0,2 1 408 0,3 11,1 F Rakentaminen 9 493 11,3 41 071 8,7 4,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa 15 487 18,4 95 948 20,4 6,2 H Kuljetus ja varastointi 5 323 6,3 44 299 9,4 8,3 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 758 4,5 19 595 4,2 5,2 J Informaatio ja viestintä 4 743 5,6 46 247 9,8 9,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 481 2,9 24 168 5,1 9,7 L Kiinteistöalan toiminta 4 759 5,6 7 488 1,6 1,6 M Ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta 14 017 16,6 43 421 9,2 3,1 N Hallinto ja tukipalvelutoiminta 4 473 5,3 42 928 9,1 9,6 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 21 0,0 2 627 0,6 125,1 P Koulutus 1 202 1,4 4 978 1,1 4,1 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 5 754 6,8 15 467 3,3 2,7 R Taiteet, viihde ja virkistys 2 153 2,6 5 975 1,3 2,8 S Muu palvelutoiminta 4 727 5,6 8 554 1,8 1,8 Kaikki toimialat 84 357 100 469 783 100 5,6 Luokka O tässä katsauksessa ei sisällä kuntien ja valtion julkishallinnon toimipisteitä, vaan koostuu pääosin työttömyys- sairaus- ja eläkekassoista, eläkevakuutusyhtiöistä ja KELA:n toimipisteistä. A Alkutuotanto B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi- ja jätehuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja rav.toiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammat tiet. ja tekninen toim. N Hallinto ja tukipalvelutoim. O Julkinen hallinto P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Henkilöstö tuhatta Toimipaikkojen henkilöstömäärä Helsingin seudulla päätoimialoittain (TOL 2008) vuonna 2010 8
Suurimmat yritykset 2010 Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli Helsingin seudun yritystoiminnassa. Vähintään 100 henkeä vuonna 2010 seudulla työllistäneitä yrityksiä oli yhteensä 645 ja ne toimivat yhteensä 4705 toimipaikassa. Vaikka näiden suurimpien yritysten lukumäärän osuus seudulla toimivien yritysten lukumäärästä oli vain noin yhden prosentin luokkaa, niin ne kuitenkin työllistivät yli puolet (53 %) yritysten palveluksessa olevasta henkilöstöstä. Toimipaikkojen lukumäärästä laskettuna vähintään 100 hengen toimipaikkojen osuus oli noin kuusi prosenttia (5,6 %). Helsingin seudulla vuonna 2010 toimineet henkilöstömäärältään suurimmat yritykset olivat Itella Oyj, HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, Nokia Oyj, Stockmann Oyj Abp sekä Nordea Bank Finland Abp. Itella Oyj on säilyttänyt kärkipaikkansa vuodesta 2008 lähtien seudun suurimpana yrityssektorin työllistäjänä. Postin palveluksessa oli seudulla yhteensä 6 191 henkeä 83 toimipaikassa. Kärkikymmenikössä ovat lähes samat yritykset kuin vuonna 2009, ainoastaan yritysten järjestys on muuttunut. HOK-Elanto Liiketoiminta Oy on noussut toiseksi (6. vuonna 2009) ja Nokia Oyj kolmanneksi suurimmaksi (4. vuonna 2009). Viime vuoden kärkikymmeniköstä on tippunut sijalle 11 Yleisradio Oy ja tilalle on noussut Tieto Finland Oy (11. vuonna 2009). Uutena yrityksenä 20 suurimman listalle on noussut YIT rakennus Oy. Suurista yrityksistä Fazer Food Services:llä (ent. Fazer Amica) on Helsingin seudulla eniten toimipaikkoja. Se tarjosi vuonna 2010 henkilöstö- ja laitosruokailua 314 toimipaikassa seudulla. Myös HOK-Elannolla oli lähes 300 toimipaikkaa. Helsingin seudun 20 suurinta yritystä vuonna 2010 suuruusjärjestyksessä Nimi Toimiala (TOL2008) Yrityksen henkilöstö Helsingin seudulla Toimipaikkojen lukumäärä Helsingin seudulla Sijoitus vuonna 2009 1 ITELLA OYJ Postin yleispalvelu 6 191 83 1 2 HOK-ELANTO Vähittäiskauppa 5 038 289 6 LIIKETOIMINTA OY 3 NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus 4 626 5 4 4 STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalot 4 286 26 7 5 NORDEA BANK Pankkitoiminta 4 046 64 2 FINLAND ABP 6 NOKIA SIEMENS Viestintälaitteiden valmistus 3 984 1 5 NETWORKS OY 7 ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 3 390 26 8 8 FINNAIR OYJ Lentoliikenne 3 253 6 3 9 ABB OY Sähkömoottoreiden, generaattoreiden ja 3 050 11 9 muuntajien valmistus 10 TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- 2 958 9 11 ja hallintapalvelut 11 YLEISRADIO OY Radio- ja TV-ohjelmien tuottaminen ja 2 698 2 10 lähettäminen 12 INEX PARTNERS OY Yleistukkukauppa 2 384 3 20 13 FAZER FOOD Henkilöstö- ja laitosruokalat 2 204 314 12 SERVICES OY 14 VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne 2 197 29 13 15 LASSILA & Kiinteistöjen siivous ja jätehuolto 2 191 30 15 TIKANOJA OYJ 16 YIT RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 2 012 3 21 17 SAMPO PANKKI OYJ Pankkitoiminta 1 917 45 18 18 ELISA OYJ Puhelinpalvelut 1 841 33 16 19 TELIASONERA Puhelinpalvelut 1 800 31 14 FINLAND OYJ 20 KANSANELÄKELAITOS Kansaneläkelaitoksen vakuutustoiminta 1 788 32 19 9
Yritystoiminnan muutoksen tunnuslukuja vuosina 2006 2010 Helsingin seudun yritystoiminta kasvoi nopeasti vuosina 2006 2008, mutta kehitys kääntyi laskuun vuoden 2009 aikana maailmanlaajuisen taantuman seurauksena. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 yritystoiminta kääntyi uudelleen nousuun. Liikevaihto kasvoi tällöin 8 prosenttia, vaikka toimipaikkojen määrä ja henkilöstömäärä vähenivät hieman edelleen (alle prosentin). Vuodesta 2006 vuoteen 2010 seudun yritystoiminta on ollut nousujohteista. Toimipaikkojen määrä on kasvanut 13 prosenttia, liikevaihto 7 prosenttia ja henkilöstö 5 prosenttia. Yritysten keskikoko on pienentynyt jonkin verran. Espoossa yritysten liikevaihto kasvoi 7 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2010. Toimipaikkojen määrän ja henkilöstömäärän väheneminen jäi alle prosenttiin. Toimipaikkojen keskikoko pysyi samana kuin vuonna 2009. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 toimipaikkojen määrän kasvu on ollut lähes yhtä nopeaa kuin Helsingin seudulla (12 %). Samassa ajassa Espoon yritysten henkilöstömäärä on kasvanut 7 prosenttia ja liikevaihto prosentin. Myös Espoossa yritysten keskikoko on pienentynyt jonkin verran. Helsingissä yritysten liikevaihto on kasvanut 9 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2010. Kasvu on ollut hieman nopeampaa kuin koko seudulla ja Espoossa. Toimipaikkojen määrä väheni hieman edelleen, vähenemisen jäädessä kuitenkin alle prosenttiin. Sitä vastoin henkilöstömäärän väheneminen pysähtyi. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 Helsingin yritystoiminnan liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin seudulla ja Espoossa, kasvun ollessa 10 prosenttia. Toimipaikkojen määrä kasvoi 10 prosenttia ja henkilöstömäärä 3 prosenttia. Vantaalla yritysten liikevaihto kasvoi 8 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2010. Toimipaikkojen määrä ja henkilöstömäärä vähenivät hieman edelleen. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 pääkaupunkiseudun kunnista Vantaan kasvu on ollut voimakkainta. Toimipaikkojen määrä on kasvanut 14 prosenttia, liikevaihto 11 prosenttia ja henkilöstömäärä 5 prosenttia. Samoin kuin muissa seudun kunnissa, yritysten keskikoko on pienentynyt. Siitä huolimatta Vantaan yritysten keskikoko on suurempi kuin muissa seudun kunnissa. Kehyskuntien yritysten liikevaihto kasvoi 6 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2010. Myös kehyskunnissa toimipaikkojen määrä ja henkilöstömäärä vähenivät hieman edelleen. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 toimipaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti, 20 prosenttia. Samoin henkilöstömäärän kasvu on ollut vahvaa, 8 prosenttia. Yritysten liikevaihto on kasvanut 5 prosenttia, mikä on ollut hieman hitaampaa kuin kasvu seudulla keskimäärin. 10
Tunnuslukuja Helsingin seudulla toimivista yrityksistä vuosina 2006, 2007,2008, 2009 ja 2010 sekä muutos vuosina 2009-2010 ja 2006-2010 Helsingin seutu yhteensä 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 % Muutos 2006-2010 % Toimipaikkoja 74 959 80 327 84 325 84 941 84 364-0,7 12,5 Henkilöstö 448 702 469 831 482 660 470 582 469 806-0,2 4,7 Liikevaihto (1000 ) 148 257 162 144 171 371 146 585 158 076 7,8 6,6 Henkilöstö/toimipaikka 6 5,8 5,7 5,5 5,6 1,1-6,4 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) 1 978 2 019 2 032 1 726 1 874 8,6-5,2 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) 330 345 355 311 336 7,9 1,7 Espoo 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 % Muutos 2006-2010 % Toimipaikkoja 11 982 12 767 13 399 13 503 13 465-0,3 12,4 Henkilöstö 77 090 80 564 83 545 82 336 82 130-0,3 6,5 Liikevaihto (1000 ) 49 749 54 411 56 764 47 041 50 317 7 1,1 Henkilöstö/toimipaikka 6,4 6,3 6,2 6,1 6,1 0-4,7 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) 4 152 4 262 4 236 3 484 3 737 7,3-10 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) 645 675 679 571 613 7,4-5 Helsinki 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 % Muutos 2006-2010 % Toimipaikkoja 38 136 40 097 41 887 42 159 41 792-0,9 9,6 Henkilöstö 237 878 246 780 253 241 244 981 244 990 0 3 Liikevaihto (1000 ) 61 352 66 222 70 077 62 059 67 432 8,7 9,9 Henkilöstö/toimipaikka 6,2 6,2 6 5,8 5,9 1,7-4,8 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) 1 609 1 652 1 673 1 472 1 614 9,6 0,3 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) 258 268 277 253 275 8,7 6,6 Vantaa 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 % Muutos 2006-2010 % Toimipaikkoja 9 112 9 599 10 133 10 361 10 352-0,1 13,6 Henkilöstö 76 080 80 097 81 315 80 608 80 089-0,6 5,3 Liikevaihto (1000 ) 22 903 25 263 26 503 23 433 25 403 8,4 10,9 Henkilöstö/toimipaikka 8,3 8,3 8 7,8 7,7-1,3-7,2 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) 2 514 2 632 2 615 2 262 2 454 8,5-2,4 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) 301 315 326 291 317 8,9 5,3 Kauniainen 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 % Muutos 2006-2010 % Toimipaikkoja 439 476 473 472 458-3 4,3 Henkilöstö 827 1 092 1 108 1 034 1 053 1,8 27,3 Liikevaihto (1000 ) 135 122 118 112 120 7,2-10,8 Henkilöstö/toimipaikka 1,9 2,3 2,3 2,2 2,3 4,5 21,1 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) 307 256 248 238 263 10,5-14,3 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) 163 112 106 109 114 4,6-30,1 Kehyskunnat yhteensä 2006 2007 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 % Muutos 2006-2010 % Toimipaikkoja 15 290 17 388 18 433 18 446 18 297-0,8 19,7 Henkilöstö 56 827 61 298 63 451 61 623 61 544-0,1 8,3 Liikevaihto (1000 ) 14 117 16 126 17 910 13 939 14 804 6,2 4,9 Henkilöstö/toimipaikka 3,7 3,5 3,4 3,3 3,4 3-8,1 Liikevaihto/toimipaikka (1000 ) 923 927 972 756 809 7-12,4 Liikevaihto/henkilöstö (1000 ) 248 263 282 226 241 6,6-2,8 Lähde: Tilastokeskus 11
Yritystoiminnan alueellinen sijoittuminen Helsingin seudulla Helsingin seudulla yritysten toiminta keskittyy voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin sekä liikenteen pääväylien solmukohtiin ja raideliikenteen asemaseutujen työpaikka-alueisiin. Helsingissä kantakaupungin lisäksi merkittäviä työpaikka-alueita ovat Lauttasaari, Itäväylän ja metron tuntumassa olevat Herttoniemi ja itäkeskus sekä Pitäjänmäki Länsi-Helsingissä. Myös pääradan varressa on Pasilasta Malmille ulottuva yritystoimipaikkojen vyöhyke. Espoossa yritystoiminta keskittyy Otaniemen-Keilaniemen-Tapiolan alueelle Kehä I:n eteläpäässä, jatkuen Länsiväylän ja Kehä II:n vyöhykkeelle sekä Leppävaaran-Kilon alueelle Turunväylän ja Rantaradan suuntaisesti. Vantaalla vahvin työpaikkavyöhyke levittäytyy Kehä III suuntaisesti aina Vihdintieltä Lahden moottoritielle asti: Petikko-Aviapolis-Tikkurila-Hakunila-Vaarala. Myös kehäradan vyöhyke Myyrmäestä Kehä III:lle on merkittävä keskittymä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurimmat työpaikka-alueet keskittyvät pääradan varteen Hyvinkäälle, Järvenpäähän ja Keravalle. Myös muista kehyskunnista löytyy pienempiä työpaikkakeskittymiä mm. Tuusulan Sulan alue, Nurmijärven Karhunkorpi ja Järvihaka, Kirkkonummen Jorvi, Vihdin Nummela ja Sipoon Söderkulla. Suunnilleen kolme neljännestä Helsingin seudun toimipaikkojen henkilöstöstä sijoittuu suuriin työpaikkakeskittymiin, joiden yhteenlaskettu pinta-ala kattaa vain noin yhden prosentin koko Helsingin seudun maa-alasta. Noin viidennes henkilöstöstä on toimipaikoissa, jotka ovat aluskasvillisuuden tapaan levittäytyneet lähes koko seudulle. 12
Laskennallinen henkilöstömäärä 150 m x 150 m alue tiheä > 400 Ð 100 < 10 harva Yritystoimipaikkojen tihentymät Helsingin seudulla v.2010 (henkilöstömäärän mukaan) Tarkastelu sisältää yritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat, mutta ei julkisen sektorin toimipaikkoja 13
Muotoilun ja teollisuuden klusterit Helsingin seudulla Klusterilla tarkoitetaan osaamiskeskittymää, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Klusteri muodostuu toisiinsa sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat merkittäviä kilpailun kannalta. Klustereiden määrittelyssä ja niiden liiketoimintaa koskevissa tiedoissa on ongelmallista se, että monet toimialat ja niihin sisältyvät yritykset tuottavat tavaroita ja palveluita myös muille toiminnoille/toimialoille/ klustereille. Klusteriin kuuluvien tai alan yritykset ja muut organisaatiot voivat muodostaa toimijoiden tukiverkoston, joka tekee aktiivisesti yhteistyötä. Yritysten ja muiden organisaatioiden halukkuus ja aktiivisuus toimia verkostossa vaihtelee. Tässä katsauksessa klusterin määrittely on rajattu alueellisesti Helsingin seutuun ja toimijoiden osalta yrityssektoriin. Klusteriin on sisällytetty valittujen toimialaluokituksen mukaisten toimialojen kaikki Helsingin seudulla toimivat toimipaikat vuonna 2010. Klusterien rajaus on viitteellistä, koska se ei perustu toimijoiden todellisiin yhteistyö- ja liiketoimintasuhteisiin, vaan toimialan perusteella määriteltyyn samankaltaisuuteen sekä alueelliseen sijaintiin. Julkisen sektorin koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot rajautuivat myös pois alueellisessa tarkastelussa. Alueellinen klusteritarkastelu rajaa myös pois klustereiden luonteeseen oleellisesti kuuluvat valtakunnalliset ja kansainväliset yhteydet. Tässä katsauksessa Helsingin seudulla tarkasteltaviksi klustereiksi valittiin seuraavat: 4 muotoiluintensiivisten alojen klusteri teknologiateollisuuden klusteri muu perusteollisuus Klustereiden valinta on perustunut niiden kiinnostavuuteen seudulla ja käyttökelpoisuuteen elinkeinojen kehittämistyössä. Muotoiluintensiivisten alojen klusteri Toimialaluokituksen (TOL 2008) uudistuksen jälkeen muotoiluun liittyvät tilastointitarpeen on otettu paremmin huomioon kuin vanhassa kansallisessa luokituksessa (TOL 2002). Kulttuurin satelliittitilinpidon (OPM 105, 20:2008) mukaan muotoiluintensiiviset alat voidaan jaotella kolmeen eri luokkaan: arkkitehtuuri, muotoilu ja mainonta. Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukaan muotoiluintensiivisiä aloja ovat seuraavat seitsemän toimialaa. Arkkitehtipalvelut 71110 Arkkitehtipalvelut Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu 74101 Graafinen muotoilu 74102 Sisustussuunnittelu 74109 Teollinen muotoilu Mainostoimistot ja mainospalvelu 73111 Mainostoimistot 73112 Suora- ja ulkomainonta 73119 Muu mainospalvelu Muotoiluintensiiviset alat ovat vahvasti keskittyneet Helsingin seudulle, sillä 62 prosenttia klusterin henkilöstöstä työskentelee Helsingin seudulla. Erityisen voimakasta keskittyminen on mainostoimistoissa ja mainospalvelussa, joiden henkilöstöstä 66 prosenttia työskentelee Helsingin seudulla. Taideteollisessa muotoilussa ja suunnittelussa henkilöstön osuus koko maan henkilöstöstä on 57 prosenttia ja arkkitehtipalveluissa 54 prosenttia. Henkilöstömäärältään (yli 100 henkeä) klusterin suurimmat yritykset sijoittuvat mainostoimistot ja mainospalvelu alaklusteriin. Näitä ovat Itella asiakkuusmarkkinointi Oy, Oy Dagmar Ab, MSD Finland Oy ja Scherin-Plough Oy. Arkkitehtipalveluiden suurimpia yrityksiä ovat Optiplan Oy, Pöyry Architects Oy, Arkkitehtitoimisto Larkas ja Laine Oy sekä Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy. Taideteollisen muotoilun ja suunnittelun yritysten henkilöstömäärät ovat pieniä, alle 30 henkeä. Suurimpia yrityksiä ovat Idem Oy ja Link Design and Development Oy. 4 Edellisessä katsauksessa tarkasteltiin ICT, KIBS ja logistiikka klustereita sekä kaupan toimialaa. Muotoiluintensiivisten alojen sisällä suurin alaklusteri on mainostoimistot ja mainospalveluiden alaklusteri, sillä klusterin toimipaikoista 49 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia sijoittuu sinne. Toiseksi suurin on arkkitehtipalveluiden alaklusteri, johon sijoittuu klusterin toimipai- 14
Muotoiluintensiivisten alojen tunnuslukuja Helsingin seudulla vuonna 2010 Alaklusteri Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön määrä Henkilöstöä/ toimipaikka Osuus alan henkilöstöstä koko maassa (%) Arkkitehtipalvelut 676 2 002 3 53,6 Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu Mainostoimistot ja mainospalvelu 931 866 0,9 57,2 1 571 5 116 3,3 66,2 Yhteensä 3 178 7 984 2,5 61,5 koista viidesosa ja henkilöstöstä neljäsosa. Toimipaikoista kolmasosa ja henkilöstöstä kymmenesosa sijoittuu taideteollinen muotoilu ja suunnittelu alaklusteriin. Helsingin seudun sisällä muotoiluintensiivisten alojen yritystoiminta on keskittynyt erittäin voimakkaasti Helsinkiin, jossa on peräti 77 prosenttia klusterin koko seudun henkilöstöstä. Helsingissäkin ala on keskittynyt hyvin suppealla alueelle erityisesti kantakaupunkiin. Vahvin keskittymä on Ullanlinnan-Punavuoren-Kampin alueella. Mainostoimistot 49,4 64,1 Arkkitehtipalvelut 21,3 25,1 Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu 10,8 29,3 0 10 20 30 40 50 60 70 Osuus (%) Henkilöstömäärä Toimipaikkojen lukumäärä Muotoiluintensiivisten alojen toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain, osuus (%) koko klusterista 2010 15
Laskennallinen henkilöstömäärä 150 m x 150 m alue tiheä > 250 60 < 10 harva Muotoiluintensiivisten alojen henkilöstötihentymät Helsingin seudulla 2010 16
Teknologiateollisuuden klusteri Teknologiateollisuuden klusteriin on sisällytetty metalliteollisuuden kaikki toimialat sekä lisäksi niihin kiinteästi kytkeytyvät suunnittelu-, huolto- ja asennuspalvelut. 5 Teknologiateollisuus on jaoteltu kahdeksaan eri alaklusteriin TOL 2008 mukaan. Metallien jalostus 24 Metallin jalostus Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus 27 Sähkölaitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 43292 Hissien ja liukuportaiden asennus Kone- ja prosessisuunnittelu sekä muu tekninen palvelu 71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 71129 Muu tekninen palvelu Teknologiateollisuudessa Helsingin seudun osuus (21 %) koko maan henkilöstömäärästä on pienempi kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin (33 %). Kuitenkin merkittävimmässä alaklusterissa, elektronisten ja optisten tuotteiden sekä tietokoneiden valmistuksessa, Helsingin seudun osuus koko maasta on erittäin korkea, 44 prosenttia. Kone- ja prosessisuunnittelussa sekä teknisissä palveluissa seudun osuus on kolmannes. Sähkölaitteiden valmistuksessa sekä koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa alueella on neljännes maan henkilöstöstä ja muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa vajaa viidennes. Sen sijaan muilla teknologiateollisuuden aloilla seutu ei ole nykyisin valtakunnan mitassa merkittävä keskittymä: metallien jalostuksessa, metallituotteiden valmistuksessa sekä moottoriajoneuvojen ja muiden kulkuneuvojen valmistuksessa Helsingin seudun henkilöstön osuus jää alle kymmeneen prosenttiin. Suurimpia klusterin yrityksiä ovat Nokia Oyj, Nokia Siemens Networks Oy ja ABB Oy, jotka kaikki kuuluvat tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen alaklusteriin. Näiden yritysten henkilöstömäärä seudulla ylittää 1000 henkeä. Muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen alaklusterin suurimpia yrityksiä ovat mm. Metso Paper ja Automation Oy, Kone Industrial Oy, Konecranes Finland Oy, joissa kaikissa työskentelee yli 500 henkeä. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus alaklusterin suurimpia yrityksiä ovat mm. Finnair Technical Services Oy, YIT Teollisuus Oy ja Kone Hissit Oy. Edellä mainittujen yritysten henkilöstömäärä on yli 300 henkeä. Kone- ja prosessisuunnittelu sekä muissa teknisissä palveluissa suurimmat yritykset ovat Pöyry Finland Oy, Outotec Oyj ja Etteplan Design Center Oy, joiden henkilöstömäärä on yli 200 henkeä. Teknologiateollisuuden tunnuslukuja Helsingin seudulla vuonna 2010 Alaklusteri Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstömäärä Henkilöstöä/ toimipaikka Osuus alan henkilöstöstä koko maassa (%) Metallien jalostus 24 661 27,5 4,5 Metallituotteiden valmistus 481 3 368 7 8,8 (pl. koneet ja laitteet) Tietokoneiden sekä elektronisten ja 206 14 463 70,2 44,4 optisten tuotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus 134 3 688 27,5 24,9 Muiden koneiden ja laitteiden 273 7 380 27 17,4 valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen 97 803 8,3 5,3 ja muiden kulkuneuvojen valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, 394 5 587 14,2 27,0 huolto ja asennus Kone- ja prosessisuunnittelu sekä 504 4 316 8,6 32,1 tekninen palvelu Yhteensä 2 113 40 266 19,1 21,0 5 Klusterin rajaus noudattaa pääosin Teknologiateollisuus ry:n soveltamaa rajausta; poikkeuksena palvelut, jotka on tässä katsauksessa rajattu kone- ja prosessisuunnitteluun sekä korjaus-, huolto- ja asennuspalveluihin. 17
Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus 9,7 35,9 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 12,9 13,9 18,3 18,6 Kone- ja prosessisuunnittelu sekä tekninen palvelu Sähkölaitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Metallien jalostus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus 10,7 9,2 6,3 8,4 1,6 1,1 0,6 2,0 23,9 22,8 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Osuus (%) Henkilöstömäärä Toimipaikkojen lukumäärä Teknologiateollisuuden toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain, osuus (%) koko klusterista 2010 Klusterin sisällä suurin alaklusteri henkilöstömäärän mukaan on tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus. Klusterin henkilöstöstä reilu kolmasosa sijoittuu sinne. Toiseksi suurin on muiden koneiden ja laitteiden valmistus, jossa on klusterin henkilöstöstä vajaa viidennes. Suuruusjärjestyksessä seuraavina ovat koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, kone- ja prosessisuunnittelu sekä tekninen palvelu, sähkölaitteiden valmistus sekä metallituotteiden valmistus. Muut alaklusterit ovat näihin verrattuna suhteellisen pieniä. Teknologiateollisuus on sijoittunut laajalle alueelle useisiin erikokoisiin keskittymiin Helsingin seudulla. Koko seudun henkilöstömäärästä 30 prosenttia on Espoossa ja saman verran Helsingissä. Erityisesti keskittymiin, Keilaniemen-Otaniemen-Tapiolan, Olariin sekä Kilon alueille ja Helsingissä Pitäjänmäen ja Vallilan alueille. Lisäksi Helsingissä on keskittymät Itäkeskuksessa ja Vuosaaren satama-alueella. Vantaalla on klusterin henkilöstömäärästä 19 prosenttia, vahvimpana sijoittumisvyöhykkeenä Aviapolis, Martinlaakso-Myyrmäki akseli ja Tammisto. Kehyskuntiin on sijoittunut 21 prosenttia teknologiateollisuuden henkilöstöstä, huomattavasti suurempi osuus kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin (13 %). Kehyskuntiin on sijoittunut erityisesti muiden koneiden ja laitteiden, sähkölaitteiden sekä metallituotteiden valmistusta. Suurimmat keskittymät kehyskunnissa ovat Hyvinkäällä (7 % koko seudusta), Järvenpäässä (5 %) ja Tuusulassa (3 %). 18
Laskennallinen henkilöstömäärä 150 m x 150 m alue tiheä > 400 100 < 10 harva Teknologiateollisuuden henkilöstötihentymät Helsingin seudulla 2010 19
Muu perusteollisuus Muuhun perusteollisuuteen on katsottu kuuluvaksi päätoimialaluokasta C Teollisuus kaikki muu teollisuus, joka ei ole edellä olevassa teknologiateollisuuden klusterissa. Perusteollisuus muodostuu yhdeksästä TOL 2008-luokituksen mukaisesta toimialaryhmästä. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 10 Elintarvikkeiden valmistus 11 Juomien valmistus 12 Tupakkatuotteiden valmistus Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus 13 Tekstiilien valmistus 14 Vaatteiden valmistus 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus Sahatavaran, puu-, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki- ja punontatuotteiden valmistus 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Jalostettujen öljytuotteiden (ja koksin) valmistus 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus Kemikaalien ja lääkkeiden valmistus 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus Huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistus 31 Huonekalujen valmistus 32 Muu valmistus Rakennusaineiden valmistus 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Helsingin seudun osuus koko maan muun perusteollisuuden henkilöstömäärästä on 16 prosenttia, joka on puolet kaikkien toimialojen osuudesta (33 %). Perusteollisuuden alaryhmistä painaminen ja tallenteiden jäljentäminen sekä kemikaalien ja lääkkeiden valmistus ovat kuitenkin keskittyneet Helsingin seudulle, sillä noin kolmasosa niiden henkilöstöstä työskentelee seudulla. Jalostettujen öljytuotteiden valmistuksessa seudun osuus koko maasta on neljännes, elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa osuus on viidennes, huonekalujen sekä muiden tuotteiden valmistuksessa 17 prosenttia sekä rakennusaineiden valmistuksessa 15 prosenttia. Muilla perusteollisuuden aloilla seudun osuus on kymmenyksen luokkaa tai vähemmän. Painamisen ja tallentamisen alaryhmän suurimpia yrityksiä ovat Gemalto Oy, Edita Prima Oy, Sanomala Oy, Hansaprint Oy, Multiprint Oy sekä Lönnbergin Painot Oy, joissa kaikissa henkilöstömäärä ylittää 100 henkilön. Koko muun perusteollisuuden ryhmän suurin yritys on Orion Oyj, jossa työskentelee lähes 1500 henkeä. Muita kemikaalien ja lääkkeiden valmistuksen alaryhmiin kuuluvia suurimpia yrityksiä ovat Tikkurila Oyj, Teknos Oy ja Kemira Oyj, joiden henkilöstömäärä ylittää 400 henkeä. Jalostettujen öljytuotteiden valmistuksen suurimpia yrityksiä ovat Neste Oil Oyj ja Exxonmobil Finland Oy Ab. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen alaryhmän suurimpia yrityksiä ovat Valio Oy, HK Ruokatalo Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. Nämä kolme yritystä ovat koko ryhmän toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi suurimmat yritykset Orion Oyj jälkeen. Näiden yritysten henkilöstömäärä ylittää 850 henkeä. Huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistuksessa suurimpia yrityksiä ovat Martela Oyj, Steris Europe Inc. Suomen sivuliike, Kalevala Koru Oy ja Suomen Rahapaja Oy, joissa kaikissa henkilöstömäärä ylittää 100 henkilön. Muun perusteollisuuden tunnuslukuja Helsingin seudulla vuonna 2010 Alaryhmä Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstömäärä Henkilöstöä/ toimipaikka Osuus alan henkilöstöstä koko maassa (%) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 214 7 713 36 19,2 Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden 346 571 1,7 7,6 valmistus Sahatavaran, puu-, paperi ja kartonki- 183 2 371 13 5,5 tuotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 475 3 229 6,8 32,9 Jalostettujen öljytuotteiden (ja koksin) 6 607 101,2 24,1 valmistus Kemikaalien ja lääkkeiden valmistus 119 5 472 46 34,6 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 103 1 036 10,1 8,0 Huonekalujen ja muiden tuotteiden 498 2 086 4,2 17,1 valmistus Rakennusaineiden valmistus 136 2 093 15,4 14,9 Yhteensä 2 080 25 177 12,1 15,9 20
Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 10,3 30,6 Kemikaalien ja lääkkeiden valmistus 5,7 21,7 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Sahatavaran, puu-, paperi ja kartonkituotteiden valmistus Huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistus Rakennusaineiden valmistus Kumi- ja muovituotteiden valmistus 9,4 8,8 8,3 8,3 6,5 4,1 5,0 12,8 22,8 23,9 Jalostettujen öljytuotteiden (ja koksin) valmistus Tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus 2,4 0,3 2,3 16,6 0 5 10 15 20 25 30 35 Osuus (%) Henkilöstömäärä Toimipaikkojen lukumäärä Muun perusteollisuuden toimipaikat ja henkilöstö alaklustereittain, osuus (%) koko klusterista 2010 Rakennusaineiden valmistuksen alaryhmän suurimpia yrityksiä ovat Iittala Group Oyj, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Parma Oy ja Rudus Oy. Yritysten henkilöstömäärä on yli 150 henkeä. Perusteollisuudessa henkilöstöstä lähes kolmasosa sijoittuu henkilöstömäärän suhteen suurimpaan alaryhmään elintarvikkeiden ja juomien valmistus. Toiseksi suurin ryhmä on kemikaalien ja lääkkeiden valmistus, jonka osuus on viidennes. Seuraavaksi suurimmat ovat painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, saha-, puu- ja paperituotteiden valmistus, huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistus sekä rakennusaineiden valmistus. Kumi- ja muovituotteiden, jalostettujen öljytuotteiden sekä tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus ovat perusteollisuuden pienimmät alaryhmät. Muu perusteollisuus on sijoittunut hajautuneesti eri puolille seutua. Klusterin suuret tuotantoyksiköt sijaitsevat pääasiassa laajoilla teollisuusalueilla. Suurimmat toimipaikat muodostavat jo itsessään huomattavia keskittymiä. Klusterin henkilöstömäärästä 76 prosenttia on pääkaupunkiseudulla, Helsingissä kolmasosa (34 %), Vantaalla lähes neljäsosa (23 %) ja Espoossa lähes viidesosa (19 %). Suurimpia tihentymiä ovat Helsingissä Pitäjänmäki, Lauttasaari ja Sörnäinen sekä Espoossa Otaniemi ja Kilo. Vantaalla on useita keskittymiä Kehä III varrella Martinlaakso, Viinikkala, Vantaanportti ja Vaarala, Tuusulantien varrella Koivuhaka sekä Lahdentien varrella oleva Itä-Hakkila. Kehyskuntien osuus klusterin koko seudun henkilöstöstä on 24 prosenttia, lähes kaksinkertainen kaikkien toimialojen osuuteen (13 %) verrattuna. Kehyskuntien suurimmat keskittymät ovat Keravalla ja Nurmijärvellä, joissa kummassakin on 5 prosenttia Helsingin seudun henkilöstöstä sekä Järvenpäässä, Tuusulassa ja Vihdissä, joista kunkin osuus on 3 prosenttia. 21
Laskennallinen henkilöstömäärä 150 m x 150 m alue tiheä > 400 100 < 10 harva Muun perusteollisuuden henkilöstötihentymät Helsingin seudulla 2010 22
Tietolähteet ja käsitteet Katsauksen pääasiallisena lähteenä on käytetty HSY:n yhdessä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa ylläpitämää toimipaikka-aineistoa 2010 (tilastoaineisto). Näiden tietojen alkuperäinen lähde on Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Selvitys perustuu vuoden 2010 aineistoon, joka on muodostettu siten, että se vastaa Tilastokeskuksen vuosittaisen toimipaikkatilaston sisältöä. Aineistossa ovat mukana vain aidosti taloudellista toimintaa harjoittavat voittoa tavoittelevat yritykset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Yrityssektori käsittää kotimaiset talousyksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat esimerkiksi terveys-, koulutus- tai sosiaalipalveluita tarjoavat yhdistykset, säätiöt, rahastot, puolueet ja työntekijäjärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt ja valtionkirkot. Julkisyhteisöt tuottavat julkisia palveluja, huolehtivat yleisestä tulonjaosta ja hyvinvoinnista sekä takaavat sosiaalisen ja taloudellisen järjestelmän toiminnan. Näitä ovat mm. valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto, Ahvenanmaan maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. (Tilastokeskus, Sektoriluokitus) Keskeiset käsitteet sekä henkilöstötihentymäkarttojen teko ja metodit on esitelty kattavasti Pääkaupunkiseudun yritysraportissa, YTV:n julkaisuja 10/2009 (saatavilla HSY Seutu- ja ympäristötiedosta: vilja.tahtinen@hsy.fi) Tekijät: Kaupunkitutkimus TA Oy, Päivi Kilpeläinen ja Seppo Laakso HSY Seututieto, Vilja Tähtinen Klusterit ovat toisiinsa kytkeytyneiden yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä joillain erityisillä osa-alueilla. Klusterit muodostuvat keskenään sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat keskeisiä kilpailun kannalta. Klusteri on siis osaamiskeskittymä, jossa keskinäistä yhteistyötä tekevät yritykset, koulutuslaitokset ja viranomaiset muodostavat yhteistyöryppään. Yritykset voivat kuulua useampaan klusteriin samanaikaisesti. Toimialan ja klusterin tärkein ero perustuu siihen, että klusteriin kuuluu useita toimialoja. Toimipaikka on yhden yrityksen omistama, yhdessä paikassa sijaitseva yksikkö ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluja tuottava yksikkö. Jokaisella yrityksellä on vähintään yksi toimipaikka. Yritystä kutsutaan monitoimipaikkaiseksi, jos sillä on useita toimipaikkoja. Henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät (Tilastokeskus, Yritysrekisteri). Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedusteluihin sisältymättömien yritysten henkilöstö on estimoitu palkkojen perusteella. Yrityksen liikevaihto perustuu yleensä tuloslaskelmaan. Eräiden toimialojen yrityksille ei ole liikevaihtoa. Merkittävin näistä aloista on rahoitus- ja vakuutustoiminta. 23
Helsingin seudun yrityskatsaus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi