PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 9. kokous / 2013 2014 PEFC-METSÄSERTIFIOINNIN STANDARDITYÖRYHMÄN KOKOUS Kokouksen pääteema: Toisen kommentointikierroksen tulokset Aika: 15.5.2014 klo 9:00- Paikka: Metsäteollisuus ry Snellmaninkatu 13 (7. krs.), Helsinki Läsnä: Tage Fredriksson Ville Manner Lea Jylhä Asta Kuosmanen Erkki Eteläaho Tuomo Turunen Juhani Karjalainen Jukka Sippola Petri Pajunen Anu Islander Auvo Heikkilä Harri Häkkinen Pasi Lehtosaari Juha Ruuska Risto Laukas Anne Rautiainen Rauno Numminen Marko Svensberg Stefan Borgman Tuija Luukkanen Bioenergia ry Koneyrittäjien Liitto ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Marttaliitto METO - Metsäalan Asiantuntijat ry METO - Metsäalan Yrittäjät ry Metsähallitus Metsänhoitajaliitto ry Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP Oy/metsänhoitoyhdistykset Metsäteollisuus ry / Puusepänteollisuus ry MTK metsävaltuuskunta / metsänomistajaliitot Puu- ja erityisalojen Liitto Stora Enso Oyj Metsä Suomen 4H-liitto Kuntasektori Suomen Latu ry Etämetsänomistajien Liitto ry Suomen Riistakeskus Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund - SLC r.f. Tornator Oyj Asiantuntijajäsenet: Auvo Kaivola Päivi Maaranen Ratia Jarmo Kalle Vanhatalo PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry Museovirasto (puheenjohtaja) (sihteeri), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi WWW.PEFC.FI Kriteerityö 2013 2014
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/8 KÄSITELLYT ASIAT 1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 09.05 2) Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin 14.3.2014 pidetyn kokouksen pöytäkirja muutoksitta. 3) Kommentointikierroksen tulosten käsittely Toinen kommenttikierros tuotti yhteensä 37 kommenttia, joista 12 kirjattiin yksityishenkilöiltä ja 25 organisaatioilta. Organisaatioilta saaduista kommenteista yli puolet oli tahoilta, jotka eivät ole suoraan mukana standardityöryhmässä. Yhteenveto kommenteista on toimitettu standardityöryhmälle ja julkinen yhteenveto julkaistaan PEFC Suomen verkkosivuilla. Työvaliokunta on tutustunut kommentteihin etukäteen ja tehnyt niiden perusteella muutosehdotuksia kriteeristöluonnokseen. Työvaliokunnan käytössä on lisäksi ollut auditointiyritykseltä kommentointikierroksen aikana saatu dokumentti, jossa on arvioitu kriteeristön auditoitavuutta. Todettiin, että muutosehdotukset ja avoimet kysymykset käydään lävitse kriteereittäin. Kriteereihin tehtävät korjaukset kirjataan työvaliokunnan jatkotyöstettäväksi. PEFC-sertifioinnin piiriin sisällytettävät metsät Käytäntö on osoittanut tarpeelliseksi määrittää nykyistä tarkemmin, millä metsäisillä alueilla PEFC-sertifiointia voidaan soveltaa. Kriteerien soveltamisala on oleellinen myös kriteereiden sisällön kannalta. PEFC Suomen kehittämistyöryhmä on laatimassa PEFCsertifioinnin toteuttamisen käytäntöjä koskevia vaatimuksia/määrittelyitä. Standardityöryhmän näkemykset PEFC-sertifioinnin soveltamisalueista tukevat määritystyötä. Auvo Kaivola piti johdantona esityksen sertifioinnin soveltamisesta. Kaivolan mukaan kv. PEFC:n antamaa kuvausta metsälle ei ole pakko noudattaa vaan se voidaan määritellä kansallisesti. Lähtökohta kv. PEFC:ssä kuitenkin on, että maatalouskäytössä olevaa tai urbaania aluetta ei lueta mukaan. On määritettävä, miten suhtaudutaan suojelualueiden metsiin, maatalousmaalle perustettuihin puuviljelmiin ja maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaava-alueiden metsiin. Kaivolan mukaan yksi lähtökohta voisi olla, että sertifiointiin luettaisiin vain ne metsät, joilla sovelletaan metsälakia. Puuta käyttävien yritysten sekä kuntien ja kaupunkien esitys on, että sertifioinnin piiriin voitaisiin lukea kaikki metsäiset alueet maankäyttötavasta riippumatta. Tällöin ei muodostuisi sertifioimattomia lisäkustannuksia muodostavia puueriä. Kuntaliiton edustajaa pyydettiin selvittämään, paljonko kuntien alueilla on metsäisiä alueita, jotka eivät ole metsälain piirissä ja kuinka suuri on niiltä saatava vuotuinen hakkuupoistuma. Metsähallituksen edustaja muistutti, että myös heidän omistuksessaan on paljon metsäisiä alueita, jotka eivät ole sertifioinnin piirissä. Tällaisia ovat mm. suojelualueet, puolustusvoimien maalialueet sekä tutkimusmetsät.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/8 Yleiskommentit PEFC-kriteeristön päivitysprosessin sisällöstä/toteutuksesta Työ on saanut kiitosta avoimuudesta, osallistavuudesta sekä tiedon saatavuudesta. Kommenteissa mainittiin prosessin sujuneen hyvin. Muutamassa kommentissa oli toivottu metsänomistajien parempaa tiedottamista. Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Kommenttien perusteella kriteeristöluonnos on kehittynyt edellisestä kommentoitavana olleesta versiosta. Kiitosta annettiin kulttuurillisen osa-alueen entistä paremmasta esiin nostamisesta ja kriteeristön kattavuudesta. Kommenteissa pidetiin tärkeänä kestävyyden eri osa-alueiden tasapainoa. Kommenteissa oli ehdotettu, että maantieteelliseen aluejakoon perustuvissa kriteereissä käytettäisiin maantieteellisenä aluejakona metsäasetuksen 1308/2013 1 mukaista jakoa pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Suomeen Suomen metsäkeskuksen aluejaon sijasta. Tämä lisäisi kriteeristön selkeyttä, mutta asiakohdat eivät saa olla ristiriidassa EU:n kestävyyskriteereiden kanssa. Jatkotyö jätettiin työvaliokunnalle. Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Kriteerin indikaattori on epäselvä siltä osin, tulkitaanko kriteerin poikkeamaksi ainoastaan tapaukset, joissa viranomainen on antanut tuomion. Todettiin käytännön olevan, että pelkästään se, että viranomainen toteaa lakia rikotun, riittää poikkeamaksi. Kriteeriin 1 liittyvää liitettä 1 käsiteltiin erikseen kohdassa 5. - selkeytetään indikaattoritekstiä. Poikkeamaksi riittää, jos lakia todetaan rikotun, vaikka erillistä tuomiota ei olisi annettu. Kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään hiilinieluna Kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan Keskusteltiin korjuujäljen arviointimenettelystä. Todettiin, että sitä ei kannata sitoa suoraan Suomen metsäkeskuksen arviointitapaan, mutta on tarpeellista, että eri menetelmien tulokset ovat vertailukelpoiset. Ehdotus ennakkoraivauksen nostamisesta kriteeritekstiin herätti keskustelua. Esille tuotiin ennakkoraivauksen korjuujälkeä ja korjuun kustannustehokkuutta parantava vaikutus, mutta myös riistanhoidolliset haittavaikutukset ja suorat kustannukset metsänomistajalle. Todettiin riittäväksi, että ennakkoraivaus mainitaan kriteerin indikaattorissa. - korjataan määritelmää 9 koskien korjuujäljen arviointimenettelyä. Menetelmän tulee olla vertailukelpoinen SMK:n maastotarkastusohjeen kanssa. Kriteeri 4: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Todettiin, ettei saatu kommentti aiheuta kriteeriin muutostarpeita.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/8 Kriteeri 5: Energiapuuta korjataan kestävästi Työvaliokunnan tekemät täsmennykset todettiin tarpeelliseksi. Kriteeri ei herättänyt enempää keskustelua. Kriteeri 6: Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen Keskusteltiin kriteerin soveltamisalasta. Työvaliokunta oli ehdottanut, että kriteeriä sovellettaisiin, kun metsänomistajan sertifioidun metsätalousmaan pinta-ala on yhteensä 50 ha tai enemmän. Yksityishenkilöiden omistamien yli 50 ha tilojen osuus on 56,3 % kaikista yksityisten henkilöiden omistamien tilojen pinta-alasta (mukana ei ole yhteismetsät). Ehdotus todettiin hyväksyttäväksi. Todettiin, että metsäsuunnitteluun liittyvä tavoitteellisuus katetaan alueellisessa ryhmäsertifioinnissa alueellisen metsäohjelman kautta. Kriteeriin voidaan joutua vielä tarkentamaan, miten tavoitteet otetaan huomioon hajamallin ryhmäsertifioinnissa ja metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa. - tehdään mahdolliset tarkennukset koskien hajamallin ryhmäsertifiointia ja metsänomistajakohtaista sertifiointia. Kriteeri 7: Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon Työvaliokunnan tekemä täsmennys todettiin tarpeelliseksi. Terminologia katsottiin tarpeelliseksi vielä tarkistaa. - terminologia yhtenäistettävä tarvittaessa tulevan kemera-lain kanssa. Kriteeri 8: poistettu kriteeri Saaduissa kommenteissa puollettiin kriteerin poistamista. Kriteeri 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Todettiin, ettei saatu kommentti aiheuta kriteeriin muutostarpeita. Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Keskusteltiin, muodostetaan kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevista vaatimuksista oma kriteeri. Asialla nähtiin olevan kaksi puolta. Kulttuurillisten ja biologisten erityiskohteiden erottelu omiksi kriteereikseen toisi selkeyttä erityisesti viestinnällisesti. Toisaalta samalla kriteereiden määrä kasvaisi yhdellä. Kriteerin säilyttämistä ennallaan ehdotettiin, mutta enemmistö näki uuden kriteerin muodostamisen tarpeellisena. Kriteerin d) kohdan elinympäristöihin oli ehdotettu erilaisia tarkennuksia. Muutosesitykset eivät saaneet kannatusta. - kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevat vaatimukset muodostetaan omaksi kriteerikseen. Kriteeri 11: Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään Kommenteissa oli käsitelty pääasiassa riistanhoidollisen suojakaistan määritelmää. Todettiin nykyisen muotoilun olevan nykymuodossaan hyväksyttävä.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/8 Todettiin, että suoluontotyyppejä käsittävän liitteen 2 asettelua tulee muuttaa selkeämmäksi. - liitteen 2 asettelukorjaukset. Kriteeri 12: Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Työvaliokunnan tekemät täsmennykset todettiin tarpeelliseksi. Kriteeri ei herättänyt enempää keskustelua. Kriteeri 13: Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Useissa kommenteissa oli otettu kantaa säästö- ja lahopuiden määrään. Vaatimustasoa ei tältä osin nähty kuitenkaan tarpeelliseksi muuttaa. Työvaliokunnan muutosehdotus säästöpuiksi jätettävien puiden listaan todettiin hyväksyttäväksi. Keskustelua käytiin säästöpuuryhmien alustojen raivauskiellosta. Vaatimus nähtiin tärkeänä säilyttää, mutta sen toteuttaminen käytännössä nähtiin hankalana hakkuualan ennakkoraivausten osalta. Sekä vaatimuksen säilyttäminen ja poisto saivat kannatusta. Kompromissina ehdotettiin, että vaatimus koskisi vain olemassa olevia säästöpuuryhmiä. - säästöpuuryhmien alustan käsittelykieltoa koskeva kohta tulee tarkentaa. Kriteeri 14: Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä Kriteeriin ei ollut tullut kommentteja. Kriteeri 15: Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat. Kriteeri 16: Luonnonhoidollisilla kulotuksilla ja poltoilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta. Kriteeri 17: Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Työvaliokunnan tekemä täsmennys koskien luonnonhoitoa edistäviä raivauksia suojakaistoilla todettiin tarpeelliseksi. Useissa kommenteissa oli otettu kantaa suojakaistan vähimmäisleveyteen. Vesiensuojelun kannalta nykyistä leveämmät suojakaistat nähtiin tärkeinä, mutta niiden todettiin myös tuovat metsänomistajille huomattavasti lisäkustannuksia. Keskusteltiin kriteerin vaatimusten käytännön vaikutuksista. Todettiin hyväksyttäväksi asettaa vähimmäistasoksi 5-10 metrin vähimmäisleveys. - kirjataan, että suojakaistan leveys on rannan kasvillisuus ja maaston muoto huomioon ottaen vähintään 5-10 metriä.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/8 Kriteeri 18: Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostus- ja ojitusmätästyskohteilla Kriteerin osalta keskusteltiin, tulisiko siinä ottaa kantaa metsäteiden rakentamiseen vesiensuojelun näkökulmasta vai todetaanko aihe liitteessä 1. Asia jätettiin työvaliokunnan jatkotyöstettäväksi. Kriteerit 19: Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä 20: Metsien hoidossa edistetään kestävää kasvinsuojelua 21: Työn tekijöiden osaaminen varmistetaan 22: Turvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan Kriteeri 23A: Työnantajavelvoitteita noudatetaan Työvaliokunnan tekemä täsmennys todettiin tarpeelliseksi. Kriteeri ei herättänyt enempää keskustelua. Kriteeri 23b: Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Työvaliokunnan tekemät täsmennykset todettiin tarpeelliseksi. Kommenteissa oli kritisoitu kriteerin pituutta. Todettiin kuitenkin olevan tarpeellista säilyttää kriteeri laajana. Keskusteltua käytiin tuotantokatkosten ilmoittamisvelvollisuudesta ja sanaparista tiedossa olevista. Tekstiä ehdotettiin poistettavaksi, mutta tähän ei nähty riittävää perustetta. Kriteeri 24: Metsänomistajien osaamista edistetään monipuolisesti Työvaliokunnan tekemä täsmennys todettiin tarpeelliseksi. Kriteeri ei herättänyt enempää keskustelua. Kriteeri 25: Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään Kriteeri 26: Jokamiehenoikeuksia noudatetaan Kriteeri 27: Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään Keskusteltiin metsä- ja metsästysorganisaatioiden yhteistyötä koskevasta kirjauksesta. Kriteereissä ei tulisi asettaa velvoitteita organisaatioille, jotka eivät ole sitoutuneet sertifiointiin. Määritelmää yhteistyölle ei ole avattu, mikä voi tuoda kriteerin epäselvyyttä. Todettiin kuitenkin tarpeellisena säilyttää nykyinen muotoilu yhteistyön lisäämiksi. Kriteerit 28: Poronhoidon toimintaedellytykset turvataan 29: Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/8 Metsähallituksen edustaja kertoi, että Saamelaiskäräjien, saamelaisalueen paliskuntien, Kolttien kyläkokouksen ja Metsähallituksen välisessä edellisessä kokouksessa (9.5.2014) oli käsitelty kriteereiden 28 ja 29 sisältöjä ja niihin saatuja kommentteja. Kokouksessa oli todettu, että saadut kommentit eivät aiheuta muutostarvetta kriteereihin. Kriteerien määritelmien asettelu tulee kuitenkin vielä tarkistaa - kriteereiden soveltamisalaa koskevat määritelmät tulee tarkentaa. Uusi kriteeri X: Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä. Uusi kriteeri X: Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan Työvaliokunnan tekemät täsmennykset todettiin tarpeelliseksi. 4) Kriteeristöluonnoksen liitteen 1 luonnoksen käsittely Sihteeri esitteli työvaliokunnan laatiman liitteen 1 luonnoksen. Liite täydentää kriteeriä 1 ja kuvaa keskeisestä metsätalouteen liittyvää lainsäädäntöä. Keskusteltiin kriteeristön roolista ja niistä periaatteista, joiden mukaan liitteessä esitettävät lait on valittu. Todettiin tarpeelliseksi lisätä liitteeseen lyhyt kuvaus, jossa tämä logiikka avataan. Lisäksi todetaan liitteen olevan informatiivinen. Keskusteltiin lainsäädännöstä, jotka liitteessä on esitetty. Todettiin, että luonnoksessa punaisella olevat kohdat voidaan poistaa. Työlainsäädännön osalta toivottiin, että liitteessä olisi ainakin työsopimuslaki ja työaikalaki. Työvaliokunnan harkittavaksi jäi, tuleeko liitteeseen listata lyhyesti kaikki lait, jotka on mainittu kriteereissä. 5) Kriteeristön johdanto 6) Muut asiat Todettiin johdannon olevan informatiivinen osa kriteeristön kv. viestintää. Johdannossa on hyvä tuoda esille suomalaisen metsätalouden toimintaympäristöä. Tähän sisältyy tiiviit kuvaukset esimerkiksi kasvillisuusvyöhykkeestä, metsänomistajarakenteesta sekä keskeisesti metsätalouden organisaatioista. Työvaliokunta laatii johdantotekstin työryhmän hyväksyttäväksi. Työryhmää muistutettiin, että kriteereiden järjestely ja numerointi edellyttää vielä muokkausta. Samoin liite 1 ja johdanto ovat vielä keskeneräisiä. Päätettiin, että materiaalit toimitetaan sähköpostilla standardityöryhmän kommentoitavaksi työvaliokunnan seuraavan kokouksen jälkeen. Keskusteltiin kriteeristön hyväksymiskäsittelystä. Todettiin tavoitteeksi, että kriteeristö hyväksytään seuraavassa kokouksessa. Tästä syystä viimeiset muutosehdotukset on paras toimittaa työvaliokunnalle ennen tulevaa kokousta. Sihteerin tehtäväksi jäi informoida standardityöryhmää hyväksymiskäsittelystä vielä tarkemmin.
PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/8 Seuraava ja viimeiseksi suunniteltu kokous pidetään 12.6.2014. Kokouspaikka ei ollut vielä varmistunut. MTK:n edustaja lupautui tarkistamaan, ovatko heidän kokoustilat käytettävissä. 7) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.16. Vakuudeksi Jarmo Ratia puheenjohtaja Kalle Vanhatalo sihteeri Liitteet 1. PEFC FI Toisen kommentointijakson satoa 20140507 -julkinen yhteenveto