Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA

Professoriliitto-Professorsförbundet ry VUODEN 2014 TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA TOIMINTASUUNNITELMA TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA 1 Edunvalvonta 1.1 Voimassa olevat työ- ja virkaehtosopimukset Yliopistojen nykyinen yleinen työehtosopimus (TES) on voimassa raamisopimuksen syntymisestä johtuen 28.3.2014 saakka. Valtiolla voimassaolevien virkaehtosopimuksien kesto vastaa yliopistoja. Keskusjärjestöt solmivat 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sopimuksen taustalla oli syvä huoli maan taloudellisesta tilanteesta. Keskusjärjestösopimuksena perusteella on hyväksytty 25.10.2013 yliopistojen ja valtion kollektiivisopimukset ajalle 1.4.2014 31.1.2017. Sopimukset on irtisanottavissa 31.1.2016. Sopimusten voimassaoloaikana vallitsee työrauha. Keskusjärjestösopimuksen 30.8.2013 perusteella 25.10.13 on solmittu yliopistojen TES ajalle 1.4.2014-31.1.2017. Tänä aikana vallitsee työrauha. 25.10.2013 solmittu TES on määrittänyt yliopistojen neuvottelutoimintaa, joka ei ole ollut erityisen vilkasta. Valtion virka- ja työehtosopimus on voimassa vastaavan ajanjakson 1.4.2014 31.1.2017. Sopimusten perusteella tulevat palkankorotukset ovat pieniä. Yliopistojen keskeiset ns. tekstikysymykset on siirretty työryhmiin. 1.2 Yliopistojen palkkausjärjestelmä Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ perustuu keväällä 2010 tehtyyn TES:iin. YPJ vastaa sisällöltään suurelta osin aikaisempaa OPM:n tasolla solmittua palkkausjärjestelmäsopimusta. Yliopistoissa otettiin 1.5.2011 alkaen käyttöön TES:n perusteella YPJ:hin kuuluva vaativuuslisä. Vaativuuslisä maksetaan vaativuustasoille 5-10 sijoitetuissa tehtävissä oleville, joiden tehtävät sijoittuvat kyseisen vaativuustason yläpäähän. Lisän suuruus on 50 % henkilön tehtävän vaativuustason ja sitä seuraavan vaativuustason erotuksesta. Vuoden 2013 alusta siirryttiin henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa aikaisemmasta pisteytysjärjestelmästä kokonaisarviointiin. Arviointikiriteerit säilyvät kuitenkin suunnilleen aikaisemman kaltaisina. Opetusja tutkimushenkilöstön arviointikriteerit ovat: 1) opetukselliset, 2) tutkimukselliset ja 3) yliopistoyhteisölliset ja yhteiskunnalliset ansiot. 1.10.2013 lukien otettiin käyttöön suorituskorotus, jonka suuruus on 50 % työntekijän suoritustason ja sitä ylemmän suoritustason välisestä euromäärästä. Suorituskorotus nostaa käytännössä palkkaa noin 3 %:lla. Yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ on koostunut neljästä osasta: 1) vaativuusosa, 2) henkilökohtaisen suoriutumisen osa, 3) vaativuuslisä ja 4) suoriutumiskorotus. Näistä vaativuusosa on vaikuttanut professorien palkkoihin vajaat 80 %, suoriutumisosa n. 20 % sekä vaativuuslisä ja suoriutumiskorotus molemmat noin yhden prosentin verran. YPJ:hin kuuluva takuupalkka ei enää ole vaikuttanut professoreiden palkkoihin kovin paljon. Aalto-yliopistossa on käytössä oma palkkausjärjestelmänsä. Aallossa professorien palkkakehitys on ollut vuodesta 2012 vuoteen 2013 keskimäärästä parempaa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei ole perustettu. Liitto on osallistunut TES:ssä sovitun palkkausjärjestelmätyöryhmän työskentelyyn. Työryhmän työ ei ole edennyt. Toimintavuoden aikana liitossa on käyty keskusteluja nykyisen palkkausjärjestelmän toimivuudesta professoreiden työhön. Keskustelua jatketaan.

2 Työantaja päättää suorituskorotuksen myöntämisestä. Käyttöönottovaiheessa 1.10.2013 sai runsas 20 % työntekijöistä suorituskorotuksen. YPJ koostuu neljästä eri osasta: 1) vaativuusosa, 2) suoriutumisosa, 3) vaativuuslisä ja 4) suorituskorotus. Lisäksi ovat vielä ns. takuupalkkasäännökset. Liitto osallistuu myös TES:ssä sovitun työaikatyöryhmän työskentelyyn, joka on vasta käynnistymässä. Yliopistokohtaista sopimusta selvitellyt työryhmä lopetti työnsä loppukeväällä tuloksettomana. Liitto seuraa aktiivisesti YPJ:n soveltamista. Erityistä huomiota kiinnitetään palkkausjärjestelmän uudistusten vaikutuksiin. Liitto pyrkii varmistamaan professoreiden palkkatason ja kokonaispalkkasumman vahvistumisen. Palkkauksen tulee muodostua aidosti työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta. Järjestelmän tulee ottaa huomioon professorin koko työnkuva. YPJ:tä voidaan kehittää tältä pohjalta. Yliopistojen 25.10.2013 solmitun työehtosopimuksen perusteella toimii palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä, joka mm. tarkastelee palkkausjärjestelmän toimivuutta yleensä ja vaativuustasokartan toimivuutta ja toteutunutta ansiokehitystä. Liitto osallistuu aktiivisesti työryhmän toimintaa erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta. Liitto rohkaisee yliopistoja käyttämään professorien osalta pätevyyteen perustuvia, mahdollisimman korkeita vaativuustasoja ja henkilökohtaisen suoriutumisen tasoja. Tämä koskee myös professorin rekrytointitilannetta. Vaativuustasojen hinnat ja muut YPJ:n osat ovat ainoastaan minimejä, jotka voidaan ylittää mm. henkilökohtaisilla sopimuksilla. Minimin ylittämisestä on hyvä esimerkki myös ISY:n päätös erityiskorotuksesta professorien osalta vuoden 2013 alusta. ISY:n päätöksen taustalla olivat liiton palkkaselvitykset. Aalto-yliopistossa on käytössä suurta osaa opetus- ja tutkimushenkilöstöä, mm. professoreita koskeva oma, yliopistojen YPJ:stä osittain poikkeava palkkausjärjestelmä, josta voidaan kuitenkin siirtyä YPJ:n piiriin henkilön omasta ilmoituksesta. Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmä perustuu paikalliseen, yliopistokohtaiseen sopimukseen, jonka yliopistojen keskustason TES on mahdollistanut. Liitto seuraa tarkasti Aalto-yliopiston palkkausjärjestelmän toimivuutta. Tarvittaessa Aaltoyliopiston paikallista palkkausjärjestelmää koskeva sopimus voidaan irtisanoa. Muita paikallisia palkkausjärjestelmiä ei tule perustaa. 1.3 Valtion tutkimuslaitosten palkkausjärjestelmät Valtion palkkausjärjestelmissä kuukausipalkka määräytyy pääasiassa tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen mukaisesti. Tehtävien vaati- Jokaisella tutkimuslaitoksella on käytännössä oma palkkausjärjestelmä. Tutkimuslaitosuudistuksen myötä osa valtion tutkimuslaitoksista yhdistetään ja palkkausjärjestelmiä sen myötä uusitaan. Vuoden aikana on

3 vuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia varten on olemassa virastokohtaiset arviointijärjestelmät, joten palkkausjärjestelmät eroavat tutkimuslaitoksissa toisistaan. Ne perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. rakennettu 1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen palkkausjärjestelmää. 1.1.2015 aloittava Teknologien tutkimuskeskus VTT Oy:ssä rakennetaan yhtenäinen palkkausjärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kuluttajatutkimuskeskus siirtyvät 1.1.2015 Helsingin yliopistoon. Liitto on vaikuttanut Vakavan valtioryhmässä siihen, että henkilöstön asema fuusioitavien tutkimuslaitosten osalta varmistetaan mm. yhteisen palkkausjärjestelmän kehittämisessä. 1.4 Yliopistoja koskeva neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Yliopistojen ja valtion osalta nykyinen sopimuskausi jatkuu 31.3.2014 saakka. 25.10.2015 solmitun sopimuksen perusteella uusi sopimuskausi alkaa 1.4.2014. Toimintavuoden aikainen neuvottelutoiminta tapahtuu työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Uuden sopimuksen perusteella 1.8.2014 lukien tulee kaikille 20 euron yleiskorotus. Yleiskorotus viedään vaativuustasojen hintoihin, jolloin korotuksen heijastusvaikutukset siirtyvät YPJ:n muihin osiin. Uuden sopimuksen perusteella on asetettu palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmän lisäksi mm. seuraavia työryhmiä: paikallista sopimista käsittelevä työryhmä, työaikatyöryhmä, yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistyöryhmä sekä tilastoyhteistyöryhmä. Neuvottelutoimintaa harjoitetaan pää-asiassa näiden työryhmien toimesta. Liitto osallistuu tarpeen mukaan työryhmien toimintaan. Erityisen tärkeänä liitto pitää osallistumistaan paikallista sopimista käsittelevään työryhmään ja työaikatyöryhmän opetus- ja tutkimushenkilöstön alatyöryhmään. Liitto osallistuu tarvittaessa myös jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaiseen toimintaan. Vuosi on ollut suhteellisen hiljaista yliopistojen neuvottelutoiminnassa. Keskusjärjestöt solmivat 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen, joka tähtäisi pitkävaikutteisiin, maltillisiin ja kattaviin sopimuksiin. TES on voimassa 1.4.2014 31.1.2017 ja se on irtisanottavissa päättymään 31.1.2016. Irtisanomisten on tapahduttava keskusjärjestön toimesta viimeistään 15.6.2015. Keskusjärjestösopimuksen mukaisesti 1.8.2014 lukien palkkoja korotettiin 20 euron yleiskorotuksella. 20 euroa meni järjestöjen esityksen mukaisesti vaativuusosaan, josta se heijastui prosentuaalisiin osiin. Professorien keskimääräinen korotus oli noin 26 euroa eli noin 0,3 prosenttia. Sopimuksen 30.8. mukaisesti 1.8.2015 tulee 0,4 %:n yleiskorotus. 1.2.2016 mahdollisesti alkavan sopimuskauden korotukset eivät olleet esillä. Käytännössä kaikki tekstimuutosesitykset ovat menneet työryhmiin. Liitto lähtee siitä, että sillä on riittävä edustus yliopistojen TES- ja muissa neuvotteluissa. 1.5 Valtion neuvottelutoiminta ja palkankorotukset Valtiolla tulee 1.8.2014 lukien samanlainen korotus kuin yliopistoissa. Liitto osallistuu valtion neuvottelutoimintaan tarpeen mukaan. Valtion sektorilla palkkoja korotettiin 1.8.2014 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 /kk. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen ministeriöille palkkaliukumien rajoittamiseksi valtiolla. Valtion pääsopijajärjestöjen näkemyksen mukaan kyseessä oli sopimuksen

4 vastainen menettely. Selkeää virkaehtosopimusrikkomusta ei kuitenkaan ollut todennettavissa. 1.6 Tulospalkkaus Yliopistojen osalta tulospalkkausta voidaan maksaa työehtosopimuksen ulkopuolella tulostavoitteiden saavuttamisesta tai ylittämisestä. Näin on tehty eräissä yliopistoissa. Vaikka kaikki tulospalkkauksen kriteerit eivät sovellu yliopistoihin, voidaan tulospalkkausjärjestelmää kehittää valikoiden myös yliopistoissa edellyttäen, että tähän osoitetaan erillisrahoitusta. Tulospalkkauksella tulee olla asianomaisen yliopiston professorien tuki. Myös tutkimuslaitosten osalta tulospalkkausta pidetään esillä. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa maksettaessa tulospalkkausta. Tulospalkkausjärjestelmiä kehitettäessä professorien erityisasema yliopistojen tutkimuslaitosten vastuuhenkilöstöryhmänä tulee näkyä riittävästi. Vuoden aikana tehdään selvitys yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulospalkkausjärjestelmistä ja niiden soveltuvuudesta professoreihin. Liiton palkkaselvityksen mukaan 12 %:lle jäsenistä maksetaan tulos-/bonus- /kannustinpalkkiota. Tulospalkkion suuruus vastaajilla oli keskimäärin 3373 euroa/vuosi. Tulospalkkauksen osuus koko professorikunnan palkkapotista on n. 0,5 %. Liitto on linjannut, että tulospalkkiojärjestelmiä voidaan kehittää yliopistoissa edellyttäen, että siihen osoitetaan erillisrahoitus ja että siihen on ko. yliopiston professoreiden tuki. Vuoden 2013 TES-neuvotteluissa liiton tavoitteena oli saada työehtosopimukseen kirjaus siitä, että yliopistokohtaisista erillispalkkioista olisi käytävä neuvottelut asianomaisen henkilöstöjärjestön edustajien kanssa. Tekstitavoitteet eivät kuitenkaan edenneet neuvotteluissa, vaan ne siirrettiin työryhmiin. Liitto teetti selvityksen yliopistoissa käytössä olevista tulospalkkausjärjestelmistä ja professoreiden näkemyksistä niistä. Selvityksen analyysi on kesken. Alustavan analyysin mukaan erilaiset tulospalkkiot ovat yleistyneet yliopistoissa. Niissä yliopistoissa, joissa palkkiojärjestelmää sovelletaan, tavoitteet voidaan asettaa yksilö-, ryhmä- tai organisaatiotasolle. Selvityksessä kartoitettiin professoreiden näkemyksiä tulospalkkausjärjestelmistä. Puolet niiden yliopistojen vastaajista, joissa järjestelmä oli käytössä, katsoi palkitsemismenettelyn sopivan hyvin professorin työhön. Monet vastaajat toivoivat kuitenkin enemmän tietoa palkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta. 1.7 Johtamispalkkiot Yliopistoissa on erilaisia akateemisia johtamistehtäviä, joita hoitaa useimmiten professori. Akateemisen johtajan palkkiot käsittävät runsaat 2 % professoreiden koko palkkasummasta. Akateemisen johtajan palkkioita maksetaan 23 %:lle professoreista ja palkkioiden suuruudet ovat keskimääräisesti runsaat 600 euroa/kk. Liiton palkkaselvityksen mukaan jäsenistä 28 %:lle maksetaan akateemisen johtajan palkkiota. Osuus on hieman korkeampi kuin edellisenä vuotena. Keskimääräinen suuruus oli 703 euroa/kk. Akateemisten johtajien palkkioiden osuus koko professorikunnan palkkapotista on vajaat 2,5 %. Akateemisen johtajan palkkion kehittymisen tarkastelua vaikeuttaa se, että joihinkin yli-

5 Aikaisemmin johtamispalkkioista oli määrätty melko yksityiskohtaisesti virkaehtosopimuksella. Nykyisessä TES:sä todetaan yliopiston maksavan akateemisille johtajilleen päätöksensä mukaisesti johtamispalkkioita. Määräysten niukkuus aiheuttaa erityisiä tarpeita akateemisen johtajan palkkion seurantaan. Uuden yliopistolain korostaessa esimiesten vastuuta liitto lähtee siitä, että tämän tulee näkyä akateemisten johtajien palkkioissa korottavana tekijänä. Liitto teki vuonna 2012 yliopistolle esityksensä akateemisten johtajien palkkioiden korottamisesta. Toimintavuoden aikana palkkioiden käyttöönottoa ja tasoa kehitetään. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa akateemisten johtajien palkkioita. Liiton hallitus on viimeksi 9.3.2012 vahvistanut palkkiosuosituksen työsuhteen ulkopuolisia asiantuntijatehtäviä varten. Jäseniin kohdistuvalla tiedottamisella liitto pyrkii korostamaan sitä, että jokainen liiton jäsen noudattaa palkkiosuositusta ulkopuolisista asiantuntiopistoihin on tullut aikaisempaa enemmän päätoimisia akateemisia johtajia. Liitto on korostanut yliopistojen johdolle johtamispalkkioiden merkitystä. 1.8 Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiot TES:n mukaan yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Vuonna 2011 liitto uudisti esityksensä yliopistoille täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioista professoreille. Liitto suosittaa yliopistoille, että 1) palkkiota maksetaan täydentävän rahoituksen hankkimisesta ja siihen perustuvan hankkeen johtamisesta ja asiantuntijatyöstä, 2) palkkion perusteeksi lasketaan kaikki hankittu rahoitus, 3) palkkio maksetaan täydentävän rahoituksen euromäärän mukaan porrastaen, lähtökohtaisesti vuosittain. Täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioita maksetaan systemaattisesti vain muutamissa yliopistoissa. Liiton palkkaselvityksen mukaan jäsenkunnasta 7 %:lle maksetaan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkiota. Keskimääräinen suuruus on 6437 euroa/vuosi. Hankkeiden johtamispalkkioiden osuus koko professorikunnan palkkapotista on noin 0,5 %. Liitto on ottanut yliopistojen johdon tapaamisissa esille täydentävän rahoituksen palkkioiden suosituksen. Johtamispalkkiota voidaan maksaa harkinnan mukaan merkittävissä hankkeissa, joihin ei liity täydentävää rahoitusta. Toimintavuoden aikana seurataan täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden kehitystä sekä edistetään palkkioiden maksamista. Liitto pyrkii siihen, että professoreita kuullaan yliopistoissa sovellettaessa järjestelmää. 1.9 Palkkiot asiantuntijatehtävistä ja -lausunnoista Professorien asiantuntijalausunnoista maksettavissa palkkioissa tulee ottaa huomioon entistä paremmin niihin käytetty työaika sekä tehtävien vaativuus. Palkkioita tulee korottaa. Liiton palkkiosuositus on liiton verkkosivuilla ja kalenterissa. Asiassa on myös annettu runsaasti neuvontaa jäsenille.

6 jatehtävistä sopiessaan. 1.10 Professorikunnan palkkakehitys Professorit tekevät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vaativinta työtä. Liiton tavoitteena on ollut saada professorien palkkoihin selkeä tasokorotus. Liitto julkaisee palkkaselvityksen vuosittain ja se lähetetään jäsenistölle, työnantajille ja sidosryhmille. Selvitys löytyy myös liiton verkkosivuilta. Yliopistouudistuksen ja uuden TES:n myötä eri yliopistojen palkkakehitys on ollut erilaista. Keskimääräistä huonompia professoripalkkoja maksavia yliopistoja kehotetaan parantamaan professorien palkkausta. Liitto pyrkii siihen, että asioista sovitaan mahdollisimman pitkälle kollektiivisesti ja keskitetysti. Toimintavuoden aikana ei oteta käyttöön uusia yliopistokohtaisia työehtosopimuksiin perustuvia palkkausjärjestelmiä. Professorit voivat tehdä myös henkilökohtaisia työsopimuksia, jossa sovitaan palkkausjärjestelmää korkeammasta henkilökohtaisesta palkasta. Liitto ohjeistaa asiassa yliopistoja ja jäseniään. Valtio ei ole kilpailukykyinen työnantaja kilpailtaessa asiantuntija- ja johtajatason työntekijöistä. Tutkimuslaitokset maksavat professoreille keskimäärin alempaa palkkaa kuin yliopistot. Korkeakoulutettujen henkilöiden palkkakehitystä pyritään kehittämään JUKOn kautta. Toimintavuoden aikana jatketaan professorien palkkakehityksen seurantaa sekä yliopistoissa että valtion tutkimuslaitoksissa. Tämä tapahtuu aikaisempaan tapaan työantajaselvityksillä ja jäsenkyselyllä. Liiton palkkaselvitysten tulokset otetaan huomioon edunvalvonnassa. Kyselyn tulokset saatetaan jäsenkunnan tietoon ja julkisuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään naisten ja miesten palkkaerojen syihin. Sekä yliopistosektorilla että valtion sektorilla palkkoja korotettiin 1.8.2014 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 /kk. Korotus meni vaativuusosaan ja heijastui sieltä muihin palkkausjärjestelmän osiin. Liiton palkkaselvitykset vuotta 2014 koskien ovat kesken. Liiton palkkaselvitykset kuvaavat professorien palkkakehitystä. Professorien palkat ovat olleet keskeinen aihe yliopistojen johdon ja liiton johdon tapaamisissa sekä muissa sidosryhmätapaamisissa. Yliopistojen johdon tapaamisissa on käyty keskustelu ko. yliopiston vaatitasojen käytöstä kiinnittäen erityistä huomiota tasojen 7 ja 11 käyttöön. Lisäksi tapaamisissa on kiinnitetty huomiota naisten palkkatasoon ja tulospalkkauskäytäntöihin. Liiton osastoja on rohkaistu tarkastelemaan yliopiston johdon kanssa professoreiden palkkakehitystä. 1.11 Professoreiden työaika Liitto edellyttää, että yliopiston professoreihin sovelletaan edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta, jonka mukaan vuosittainen työsuunnitelman mukainen kokonaistyöaika on 1600 tuntia. Kokonaistyöaikajärjestelystä seuraa, että professori vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Professorien enimmäisopetusmäärä (140 tuntia kontaktiopetusta) voidaan ylittää vain professorin suostumuksella. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi sil- Liitto on edelleen pitänyt esillä, että professoreiden työaikaa ei tule seurata. Liitto on lähtenyt siitä, että opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimusta ei tarvitse muuttaa professorien osalta muuten kuin siten, että siinä olisi tiukempi ohjaus tutkimusmahdollisuuksiin. Tätä neuvottelutavoitetta ei saavutettu, sillä tekstitavoitteet siirrettiin työryhmiin. Liitto torjui TES-neuvotteluissa työantajan esitykset professorien opetuskaton poista-

7 loin, kun tällä tavalla pystytään lisäämään toisena vuonna professorin tutkimusmahdollisuuksia. Liitto edistää muutoinkin TES-perusteisia tutkimusmahdollisuuksia, kuten mahdollisuutta saada säännöllisesti toistuva tutkimuskausi. Tältä osin TES:iä tulee selventää. Muita työaikaa koskevia TES-muutoksia ei tarvita professorien osalta. Liitto torjuu kaikki sellaiset pyrkimykset, jotka voivat vaarantaa joustavan kokonaistyöaikajärjestelyn professorien osalta. Liitto pitää näitä seikkoja lähtökohtanaan mm. työaikatyöryhmässä. Liitto lähtee siitä, että työaikasopimuksen tarkoittama työsuunnitelma on mahdollisimman yksinkertainen ja joustava. Työsuunnitelman hyväksymiseen voivat osallistua vain asianomainen ja yksikön johto. Liiton näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa ulkoinen rahoittaja vaatii työajan kohdentamista ja tehdystä projektinjohtamisesta ym. maksetaan erillistä korvausta, voidaan työajan kohdentamiseen suostua. Muissa tapauksissa työajan seurantaa ei tule tehdä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Työajan kohdentamisessa järjestelmän tulee olla mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Maan hallituksen rakenneuudistuspäätöksessä todetaan, että korkeakoulut velvoitetaan tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä. Liiton näkemyksen mukaan yliopistoissa ei voida lisätä opetustarjontaa ilman indeksikorotuksen selvästi ylittäviä resurssilisäyksiä. Myös mahdollinen koulutusvienti edellyttää lisäresursointia. Professorien työaikaa ei tule lisätä eikä siirtää työpanosta tutkimuksesta opetukseen. Liiton näkemyksen mukaan opetustarjontaa yliopistoissa on jo nykyisin aivan riittävästi ja ajallisesti oikein kohdennettuna opiskeluhalukkuuteen suhteutettuna. misesta ja lomaa vastaavan vapaan merkitsemisestä työsuunnitelmaan. Liitto korosti neuvotteluissa, että muiden opetushenkilöstöön kuuluvien taholta tulevat muutosesitykset työaikasopimukseen eivät saa vaikuttaa professoreihin. Liiton tekemän selvityksen mukaan 41 % professoreista tekee yli 50-tuntista työviikkoa. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa esittänyt, että kaikissa yliopistoissa tehtäisiin työaikaselvitys, jossa kukin siihen osallistuva pitäisi yhden viikon ajan kirjaa työpanoksensa suuntautumisesta eri tehtäviin. Näin saataisiin keskiarvotietoja professoreiden työajasta ja työajan jakautumisesta. 1.12 Professoreiden työskentelyolosuhteiden parantaminen Liitto edistää sitä, että professorit voivat työssään keskittyä tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Professorin työ 2014 -kyselyllä kartoitetaan yliopisto- ja tutkimuslaitoskohtaista tietoa jäsenten työskentelyolosuhteista ja työnkuvasta. Kyselyssä suunnataan erilliset kysymykset taidealojen professoreiden työnkuvan selvittämiseksi. Vuoden 2012 jäsenkyselyn suurimpia stressitekijöitä professorin työssä ovat liiallinen työmäärä ja tutkimusajan puute. Kyselyn mukaan yliopistoissa on avustavaa henkilökuntaa liian vähän. Ongelmana on Liitto teki Professorin työ 2014 -selvityksen yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Kyselyyn vastasi 48 % yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelevistä liiton jäsenistä. Edellisen kyselyn lailla professorit ilmoittivat pitkän työuran tekemisen ja työssä pitkään jatkamisen edellytyksiksi akateemisen vapauden, tutkimusmahdollisuudet ja avustavan henkilöstön riittävän määrän. Taidealojen professorit nostivat esille riittävät edellytykset tehdä taiteellista työtä. Säätiöiden ja rahastojen Professoripooli on mahdollistanut jo 330 professorille apurahan

8 myös se, että avustava henkilökunta on etääntynyt professoreista fyysisesti ja hallinnollisesti. Avustavaa henkilökuntaa on siirretty palvelukeskuksiin ja keskushallintoon. Liiton keskeinen tavoite on saada avustavan henkilökunnan palvelut professorien saataville. Liitto kiinnittää Professorin työ 2014 -kyselyssä erityistä huomiota professoreiden tutkimusmahdollisuuksien parantamiseen ja tukihenkilöstön riittävään määrään. Säätiöiden taholta on tullut lisämahdollisuus parantaa professorien tutkimusmahdollisuuksia. Liitto on neuvottelut säätiöiden kanssa. Säätiöt ovat perustaneet erityisen professoripoolin. Säätiöt myöntävät professorille apurahan vuoden mittaiseksi tutkimuskaudeksi. Apuraha mitoitetaan siten, että se vastaa noin puolta professorin nettopalkasta. Toisen puolen palkasta maksaa yliopisto. Järjestely on toiminut etupäässä myönteisesti. Poolin kautta on tähän mennessä 264 professoria saanut tutkimusjakson. Professoripooli on tiedottanut, että se järjestää vielä kaksi hakua. Sen jälkeen hanke päättyy. Poolin yhtenä alkuperäisenä tarkoituksena ol, ett j rjestel osaltaan kannusta s yliopistoja tulevaisuudessa itse järjestämään professoreiden tutkimusvapaiden rahoituksen. Tutkimuskausien järjestäminen professoreille on poolihankkeen päättymisen jälkeen yliopistojen vastuulla. Liitto vaikuttaa siihen, että yliopistot ottavat käyttöönsä professoreiden tutkimuskausijärjestelmän. Toimintavuoden aikana professorien tutkimuskausijärjestelmän etenemistä seurataan tarkkaan ja kerätään käytäntöjä yliopistoista. Jäsenkuntaa informoidaan asian etenemisestä. Yliopistojen työehtosopimus mahdollistaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajassa oleville opetuksesta ja hallintotyöstä vapaan tutkimusjakson työsuunnitelman puitteissa. TES:iä pyritään terävöittämään. Professorilla on tutkimustehtävä myös varsinaisen tutkimuskauden ulkopuolella. Usein tätä tehtävää haittaa se, ettei professorilla ole käytettävissään riittävästi tutkimusmäärärahoja. Tätä puutetta liitto pyrkii korjaamaan. Näyttää siltä, että yliopistouudistuksen myötä rahoituksen hankkiminen on korostunut professoreiden työnkuvassa. Asiaa selvitetään Professorin työ 2014 - kyselyllä. Liitto seuraa professorien työhuoneiden järjestelyihin liittyviä asioita ja tuo tarvittaessa esiin liiton kannan, että professorilla tulee olla työn luonteen huomioon ottaen yhden hengen huone. Professoreiden työskentelyolosuhteisiin vaikutetaan mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja liiton osastotutkimuskauteen. Viimeinen hakukierros järjestetään vuoden 2015 alussa. Liitto on tiedottanut aktiivisesti hakukierroksista. Nyt yliopistojen odotetaan käynnistävän omat tutkimuskausijärjestelmänsä. Liitto on vaatinut eri yhteyksissä professoreiden tutkimusmahdollisuuksien lisäämistä, mm. yliopistojen johdon tapaamisissa ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Professoreiden tutkimuskausijärjestelmät nostetaan esille myös liiton hallitusohjelmatavoitteissa, joista on keskusteltu opetusministeri Krista Kiurun ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Liiton osastoja on kehotettu toimimaan tutkimuskausijärjestelmien aikaansaamiseksi. Liitto on myös vaatinut, että taidealan professoreilla on mahdollisuus sisällyttää työsuunnitelmaansa taiteellista toimintaa. Taidealojen professorit ovat tuoneet esille sen, että heidän on vaikea sisällyttää työhönsä taiteellista työtä. Liiton yhdessä JUKOn kanssa esittämä tarkentava kirjaus TES:in tutkimuskaudesta ei ole edennyt. Lisäksi liitto on pitänyt esillä avustavan henkilöstön tärkeyttä, jotta professori voi keskittyä työssään tarkoituksenmukaisiin tehtäviin. Asia on nostettu esille rehtoreiden tapaamisissa, Acatiimin pääkirjoituksessa, liiton tiedotteessa ja blogissa. Aihe on herättänyt kiinnostusta julkisuudessa. Kuormittuneisuutta aiheuttaa työmäärän lisäksi työn pirstaloituminen ja keskeytykset. Myös rahoituksen hankkiminen aiheuttaa professoreille stressiä ja kuormitusta. Professorin työ 2014 -kyselyn avulla liitto sai uutta tietoa professoreiden työskentelyolosuhteista. Kahden viimeisen vuoden aikana 79 % vastaajista on kokenut oman työnsä kannalta merkityksellisiä organisaation rakenteeseen tai toimintaan liittyviä muutoksia. Vastaajat nostivat esille myös puutteet työtiloissa ja työtilojen sisäilmaongelmat. Aiheista on keskusteltu yliopistojen johdon tapaamisissa ja tuotu esille, että professorilla tulisi olla oma työhuone.

9 jen kautta sekä pitämällä asiaa esillä eri yhteyksissä. 1.13 Verotus Liitto pyrkii yhdessä keskusjärjestö Akavan kanssa siihen, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotulon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Verotuksen kokonaistason on kuitenkin pysyttävä sellaisena, että ylimmän opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen taso ei vaarannu. Liiton jäsenkunnan kannalta on edullista, että tuloverotuksessa marginaaliverotusta lievennetään. Liitto vaikuttaa siihen, että emeritus/emeritaprofessoreita koskien ns. raippavero eli yli 45.000 euron vuotuisille eläketuloille määrätty lisävero poistuu. Liitto antaa toimintavuoden aikana jäsenkunnalle verotusta koskevaa yleistä ja yksittäistä neuvontaa. Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan verotukseen mm. Akavan kautta. Jäsenille on annettu veroneuvontaa Acatiimi-lehdessä ja vuosittain uudistettavassa Acatiimin verkkolehdessä. Lisäksi jäsenille on annettu henkilökohtaista veroneuvontaa. Vuoden aikana liittoon on tullut jäseniltä useita yhteydenottoja ns. raippaverosta. Liitto lähetti alkuvuonna Akavan puheenjohtajalle kirjeen, jossa se kannusti Akavaa sen pyrkimyksissä eläkeläisten lisäveron poistamiseksi. Verovähennysjärjestelmän tulee olla sellainen, että se kannustaa aikaisempaa enemmän lahjoituksiin yliopistoille ja tieteelle. 1.14 Kansainvälistymiseen liittyviä edunvalvontakysymyksiä Kongressi- ja opintomatkat ovat kansainvälisessä tiedeyhteisössä välttämättömiä. Kaikista työmatkoista tulee saada täysimääräiset matkakustannusten korvaukset päivärahoineen. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulee varata tarkoitukseen riittävät määrärahat. Jäsenille on annettu neuvontaa kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton englanninkielisiä verkkosivuja on täydennetty. Yksi Acatiimin numero julkaistiin lähes kokonaan englannin kielellä, ja lisäksi jokaisessa numerossa on pääkirjoitus käännettynä ruotsin lisäksi englanniksi. 1.15 Immateriaalioikeudet Nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, että keksinnöt jaetaan yliopistoissa avoimessa tutkimuksessa tehtyihin ja sopimustutkimuksessa tehtyihin. Jälkimmäisessä tapauksessa yliopisto voi ottaa keksintöoikeudet itselleen lainsäädännön perusteella. Vaikka tämä on ollut tietynlainen huononnus tutkijan asemassa, ei se kuitenkaan ole käytännössä muuttanut olennaisesti aikaisempaa käytäntöä. Liitto seuraa tarkasti tilannetta. Liitto on yhdessä JUKOn kanssa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että yliopistoissa tapahtuvat immateriaalioikeuksien siirrot olisivat siirtäjälle kohtuulliset.jäseniä on ohjeistettu asiassa. Keksintöoikeuksiin nähden ei ole tullut esiin ongelmia. Yhteiskunnassa ovat esillä pyrkimykset siihen, että työnantajalle tulisi lakisääteisesti entistä enemmän oikeuksia työntekijöiden tekemien teosten tekijänoikeuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin. Liitto lähtee ehdottomasti siitä, että yliopistoissa tekijänoikeudet kuuluvat yliopistotutkijoille ja -opettajille. Tekijänoikeu-

10 det voidaan siirtää vain sopimusperusteisesti yksittäistapauksittain. Liitto vaikuttaa yhdessä JUKOn kanssa siihen, että yliopistoissa mahdollisesti tehtävät sopimusperusteiset oikeuksien siirrot ovat kohtuullisia professoreille. 1.16 Eläkkeet ja eroamisikä Professorit voivat jäädä joustavasti eläkkeelle 63 68 vuoden iässä. Alemman ikärajan nostaminen on esillä. Professoreiden eroamisikä on 68 vuotta, mutta se voidaan sopia korkeammaksi. Yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.1980, sovelletaan valtion eläkelakia. Tämä varmistetaan myös valtiolta yliopistoihin siirtyvien henkilöiden osalta. Muihin yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan työntekijän eläkelakia. Liitto antaa jäsenilleen eläkkeitä ja eroamisikää koskevaa neuvontaa. Useat yliopistot ovat todenneet, että eläkkeelle siirtyvä professori nähdään työyhteisössä voimavarana. Eläkkeelle jäävät professorit voivat sopimuksen mukaan osallistua tutkimukseen, opettaa, ohjata väitöskirjoja tai toimia muissa asiantuntijatehtävissä. Useimmiten yhteistyön jatkumisesta laaditaan kirjallinen sopimus. Liitto valmistelee mallin emeritus-/emeritaprofessorien ja yliopistojen välille tehtävästä sopimuksesta. Professorin työ 2014 -kyselyn mukaan 45 % professoreista on halukkaita jatkamaan töissä yli 65-vuotiaana ja 30 % professoreista yli 67-vuotiaana. Noin kolmannes haluaisi jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana. 82 % professoreista haluaisi jatkaa joiltain osin tehtäviään emerituksena/emeritana. Toimintavuoden aikana on käyty eläkeuudistusneuvottelut keskusjärjestötasolla. Akava ei hyväksynyt eläkesopimusta liian suurten karttumaheikennysten johdosta. Professorien kannalta eläkeiän vähittäinen nouseminen 65 ikävuoteen ei ole erityisen huolestuttavaa. Sen sijaan eläkekarttuman pienentäminen vuodesta 2017 alkaen ja ns. superkarttuman poistaminen yli 63-vuotiailta vaikuttavat suuresti heikentävästi professorien eläketurvaan. Liitto on vastustanut tätä voimakkaasti. Eläkeuudistuksen lainsäädännöllinen valmistelu on täydessä käynnissä. Akava osallistuu siihen. Jäsenille on annettu eläkeneuvontaa Acatiimi-lehdessä, jäsenkirjeessä sekä henkilökohtaisesti. Liitto kokosi emeritus-/emeritasopimukseen tarvittavia asioita jäsenistön käyttöön. Eräissä yliopistoissa on kehotettu jäämään eläkkeelle sellaisia professoreita, joilla ei ole yliopiston näkemyksen mukaan tarpeeksi tuloksia. Liitto on tuominnut tämänkaltaisen painostuksen käytön. Asiaa on käsitelty mm. Acatiimi-lehden pääkirjoituksessa ja UNIFIlle lähetetyssä kirjeessä. 2 Tiede- ja yliopistopoliittinen toiminta 2.1 Tutkimusmäärärahat ja yliopistojen voimavarat Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuus bruttokan- Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan osuus oli TIN:n raportin 5.11.14 mukaan vuonna 2009 3,75 % ja vuonna 2014 se tulee olemaan

11 santuotteesta on Suomessa laskemaan päin. Julkisen rahoitus ei ole kasvanut. Tämä on ollut epäkohta, joka on haitannut erityisesti perustutkimusta. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on päinvastainen ja siellä kasvatetaan panostusta tutkimukseen. Voimassa olevan hallitusohjelman mukaan vaalikauden tki-menojen tavoitteena on kuitenkin 4 %:n bktosuus. Tutkimus- ja innovaationeuvosto esittää yliopistojen perusrahoituksen voimakasta lisäämistä. Tilastokeskuksen arvion 31.10.2013 mukaan t&kmenojen BKT-osuus on Suomessa 3,49 prosenttia vuonna 2013. Tavoitteiden ja todellisuuden välillä vallitsee siis ristiriita. Yliopistolaissa säädetään, että yliopistoille osoitettua määrärahaa korotetaan kustannustason nousua vastaavasti yliopistoindeksillä. Yliopistoindeksi toimikin vuoden 2011 osalta asianmukaisesti. Tuon jälkeen tuli heikennyksiä. Yliopistoindeksi jäädytettiin osittain vuodeksi 2012 ja kokonaan vuodeksi 2013. Vuoden 2014 osalta yliopistoindeksi palaa nostaen valtiolta tulevia määrärahoja 1,9 % verrattuna vuoteen 2013. Vuonna 2012 ja 2013 syntynyttä vajetta ei kuitenkaan korjata. Liitto vaikutti voimakkaasti yliopistoindeksin paluuseen. Tätä vaikuttamista jatketaan toimintavuonna eri keinoin, mm. julkisin kannanotoin, lausunnoin ja sidosryhmävaikuttamisin. Liitto korostaa erityisesti pitkäjänteiseen perustutkimukseen suunnattavien voimavarojen merkitystä yliopistoille ja koko tutkimustoiminnalle. Keskeinen liiton tavoite on, että yliopistoindeksiä ei leikata enää jatkossakaan. Yliopistojen rahoitusmalli on uudistettu vuosiksi 2013-2016. Uudistusta jatketaan. Liitto seuraa rahoitusmallin vaikutusta. Liitto edistää edelleen sitä, että toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvää osuutta korotettaisiin ja vastaavasti muihin koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin perustuvaa rahoitusta vähennettäisiin. Valtioneuvoston tutkimuslaitoksia ja tutkimusrahoitusta koskevan periaatepäätöksen 5.9.2013 toteuttaminen merkitsisi, että tutkimusrahoitusta siirtyy yhä enemmän valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen strategisen ja kilpaillun rahoituksen piiriin. Tämä tapahtuu suurelta osin perusrahoituksen kustannuksella. Liitto pitää tällaista kehitystä kyseenalaisena. Suomessa opiskelijoiden ja yliopisto-opettajien lukumääräsuhde on kansainvälisesti katsoen huono: noin 20 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, joillakin tieteenaloilla vieläkin huonompi. Opetuksen ja oppimisen 3,13 % BKT:stä. Liitto on tuonut esille, että sen tulisi olla 4 %. Liitto valmisteli yhdessä TTL:n kanssa seuraavaa hallitusohjelmaa koskevat tavoitteensa. Tavoitteissa korostetaan, että yliopistoille tulee taata ennustettava, pitkäjänteinen rahoitus. Perustutkimuksen osuutta tutkimuksen rahoituksessa on vahvistettava eikä julkisen rahoituksen kilpailtua osuutta saa enää kasvattaa suhteessa perusrahoitukseen. Tavoitteita on jaettu laajasti ja niistä on keskusteltu mm. sivistysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston edustajien kanssa. Samoin on keskusteltu niistä opetus- ja viestintäministerin kanssa. Tavoitteet on saatettu mm. liiton verkkosivuille ja julkaistu Acatiimissä. Liitto korostaa hallitusohjelmatavoitteissaan, että yliopistoindeksin säilyttäminen on välttämätöntä. Hallituksen budjettiesityksen mukaan yliopistoindeksi puolitetaan vuonna 2015. Toinen puoli maksetaan vuonna 2015 erillisrahalla, joka ei kuitenkaan ole pysyvää. Liitto vetosi yliopistoindeksin puolesta antamalla asiasta tiedotteen yhdessä Suomen yliopistot UNIFI:n ja Tieteentekijöiden liiton kanssa. Lisäksi asiasta on keskusteltu opetusministerin ja sivistysvaliokunnan kanssa. Liitto on seurannut yliopistojen rahoitusmallin vaikutusta ja antanut OKM:lle lausuntoja yliopistojen rahoitusmallista. Liitto on esittänyt, että kandipalautteen lisäksi myös akateemisen henkilöstön palaute tulisi ottaa huomioon. Liitto on antanut vuoden aikana lausuntonsa sekä OKM:lle että eduskunnan sivistysvaliokunnalle tutkimusrahoituksen uudistamisesta, mm. strategisen tutkimusneuvoston perustamisesta. Liiton näkökulmia on tuotu esille Suomen Akatemian johdon tapaamisissa ja opetusministerin tapaamisissa. Liiton puheenjohtaja on ollut alustamassa aiheesta Tutkijoiden ja kansaedustajien seurassa (Tutkas). Opiskelija/opettaja-lukumääräsuhde on ollut esillä sidosryhmätapaamisissa. Lukumääräsuhteessa ei ole tapahtunut muutosta. YT-menettelyt yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ovat lisänneet epävarmuutta työsuh-

12 laadun parantaminen entisestään edellyttää lukumääräsuhteen parantamista. Tämä voi tapahtua vain voimavaralisäyksellä. Ministeriö on tilastoissaan laskenut opetushenkilökuntaan sellaisiakin henkilöitä, joiden tehtäväkuvaan ei sisälly paljon opetusta, ja tämän vuoksi tilastot näyttävät paremmilta kuin todellisuus. Sanaa duaalimalli ei mainita hallitusohjelmassa eikä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Asiaa lähestytään yliopistoja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisilla tavoitteilla ja sisällöillä. Yliopistojen tehtävissä korostetaan tieteellistä tutkimusta ja ammattikorkeakoulujen tehtävisteen säilymisestä. Eräässä yliopistoissa YTmenettelyn piiriin kuuluvia tarkasteltiin jopa professorin tutkimusryhmän tasolla. Liitto on vahvasti kritisoinut sitä, että irtisanomisia on perusteltu sisäisen tilinpidon mukaisilla yksikkökohtaisilla alijäämillä, kun koko yliopiston tilinpäätös on ylijäämäinen. Liitto on pitänyt esillä myös sitä, että lomauttaminen ei sovellu professorin työhön. Liiton toimisto ja luottamusmiehet ovat eri tavoin auttaneet ja neuvoneet irtisanottuja professoreita. Yliopistojen YT-menettelyitä on käsitelty luottamusmiespäivillä, osastojen tapaamisissa ja yliopistojen johdon tapaamisissa. Eri yhteyksissä on korostettu akateemisen henkilöstön asemaa ja merkitystä. Uutena jäsenetuna tarjottiin toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta irtisanotuille uudelleensijoittumispalveluita. Yhteistyökumppanina toimii HRM Partners Oy. 2.2 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Uusi yliopistolaki tuli voimaan 1.1.2010. Toimintavuoden aikana liitto seuraa edelleen tarkasti yliopistouudistuksesta ja yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä johtuvia muutoksia ja osallistuu aktiivisesti arviointiprosessiin. Liitto lähtee siitä, että jatkossakin kaikissa yliopistoissa tehdään tutkimusta sekä annetaan tutkimukseen pohjautuvaa opetusta ja tutkijankoulutusta. Vaikka yliopistouudistuksessa korostetaan yliopistojen profiloitumismahdollisuutta, tutkintojen tulee olla tasoltaan samantasoisia eri yliopistoissa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on esillä toimintavuonna. Liitto lähtee siitä, että rakenteellinen kehittäminen koskee ensisijaisesti ammattikorkeakouluja. Yliopistojen rakenteellisen kehittämisen on lähdettävä yliopistojen omasta intressistä. Rakenteita muutettaessa mahdollisesti vapautuvat voimavarat jätetään yliopistojen käyttöön. Yliopistojen painoaloista päättäminen kuuluu yliopistojen autonomian piiriin. Professoreiden tulee voida osallistua yliopistojen profilointityöhön. Liitto on antanut kannanottoja, lausuntoja ja tiedotteita useista tiede- ja koulutuspoliittisista esityksistä, mm. yliopistojen perusrahoituksen riittävyydestä, Akatemialain muuttamisesta, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista ja korkeakoulupaikkojen lisäämisestä. Liitto on tiedottanut kannanotoistaan jäsenistölle ja yliopistoille. Liitto on muistuttanut eduskuntaa ja opetusministeriä siitä, että yliopistolain vaikutuksia tulee arvioida viimeistään vuonna 2016. Liitto on tuonut esille, että yliopistojen toiminnan tulisi olla läpinäkyvämpää, mm. toiminnan tunnuslukujen raportoinnista tulisi säätää yliopistolaissa. OKM päätti siirtää 50 miljoonaa euroa yliopistojen perusrahoituksesta Suomen Akatemian kautta jaettavaksi. Rahoitus on tarkoitettu tutkimuksen profilointiin. Profiloinnin on perustuttava yliopiston omiin strategisiin valintoihin. Liitto tiedotti asiasta eri tavoin osastoja ja jäseniä korostaen, että professoreiden tulee olla mukana yliopistojen tutkimuksen profiloinnissa. OKM:n korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä on esittänyt kaksivuotisten korkeakouludiplomien käyttöönottoa. Liitto vastusti em. lyhyttutkintojen käyttöönot-

13 sä työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta. Liitto tuo esiin, että näitä lähtökohtia pidetään oikeina. Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 merkitsee suuria muutoksia valtion tutkimuslaitoksia koskien. Liitto seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä ja edellyttää, että tutkimuslaitosten rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon niissä työskentelevän henkilökunnan asiantuntemus. Pitkäjänteinen tutkimus tulee turvata. Henkilöstön, erityisesti tutkimus- ja opetushenkilöstön, asema turvataan rakenteellisen kehittämisen yhteydessä. Mikäli rakenteellisen kehittämisen seurauksena tai muista syistä professoreita kuitenkin irtisanotaan, lomautetaan tai heidän palvelussuhteensa ehtoja muutoin huononnetaan, liitto tukee voimakkaasti toimenpiteiden kohteiksi joutuneita jäseniään. toa. Näyttäisi siltä, etteivät lyhyttutkinnot tule yliopistoihin. Ammattikorkeakouluissa ne ovat kokeiltavina. Pääministerin johtamassa Tutkimus- ja innovaationeuvoston raportissa 5.11.2014 tuodaan esiin vaihtoehtoina korkeakoulujen duaalimalli ja erillisistä korkeakoulusektoreista luopuminen. Liiton kannanotoissa, mm. hallitusohjelmatavoitteissa, esitetään duaalimallin säilyttämistä. Tampereella selvitetään kolmen korkeakoulun, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun, yhdistymistä. Liitto ja sen Tampereen osastot ovat olleet aktiivisesti keskusteluissa. Useat valtion tutkimuslaitokset ovat joutuneet karsimaan toimintojaan kuluvan vuoden aikana. Syynä ovat mm. valtion tuottavuusohjelma ja tutkimuslaitosuudistus, jossa rahoitusta siirretään sektorilaitoksilta valtioneuvoston kanslian ja Suomen Akatemian käyttöön strategisia tutkimuksia ja selvityksiä varten. Lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen rahoitusta leikataan. Useissa tutkimuslaitoksissa on käyty kuluvan vuoden aikana YTneuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. JUKO on antanut koulutusta sekä valtion että yliopistojen luottamusmiehille YTmenettelyistä. 2.3 Professorien palvelussuhteet ja nimikkeet Professorit ovat ainoa henkilöstöryhmä, joka on mainittu yliopistolaissa. Yliopistolain säännökset koskevat yhtäläisesti professoreita julkisoikeudellisissa yliopistoissa ja säätiöyliopistoissa. Professorien valintamenettelystä säädetään yliopistolaissa. Lähtökohtaisesti rehtori valitsee professorin. Valinta suoritetaan hakumenettelyn tai (tietyin edellytyksin) kutsumismenettelyn perusteella. Asiantuntijamenettely on yliopistolain mukaan pakollinen, jos valinta tapahtuu yli kahdeksi vuodeksi. Lakiin kirjattua asiantuntijamenettelyä ei tule keventää. Myös professorin sijaisilta vaaditaan professorin kelpoisuutta. Liitto seuraa tilannetta ja tuo esille sen, että mikäli palkattavalla henkilöllä ei ole professorin kelpoisuutta, hänet Liitto on seurannut professoreiden rekrytointikäytäntöjä ja tarvittaessa puuttunut epäkohtiin. Huolestuttava kehitys yliopistoissa on muutaman vuoden ajan ollut, että erityisesti kokoaikaisten professorien lukumäärä on pienentynyt. Liiton käsityksen mukaan professoreiden lukumäärää tulisi lisätä maltillisesti. Suomen Akatemian raporttiin Tieteen tila 2014 sisältyy melko laaja katsaus professorien rekrytoinnista. Raportti sisältää tältä osin selviä heikkouksia, joita Akatemia ei ole pystynyt korjaamaan liiton huomautuksista huolimatta. Erityisesti professorirekrytointien

14 tulee palkata muulla kuin professorin nimikkeellä. Lakiin ei sisälly oikeusturvakeinoja professorin valintaan liittyen; tosin jääviyssäännökset koskevat valintamenettelyä. Professorien kelpoisuusvaatimuksista säädetään yliopistokohtaisissa johtosäännöissä. Professorikunnan aseman ja arvostuksen säilyminen ja vahvistaminen on keskeinen liiton tavoite. Liiton selkeä lähtökohta on, että professorit valitaan pääsääntöisesti pysyviin työsuhteisiin. Määräaikainen professorin valinta on aina perusteltava huolella. Liitto seuraa aktiivisesti professoreiden rekrytointikäytäntöjen muotoutumista yliopistoissa mm. rehtoreiden tapaamisissa ja luottamusmiesjärjestelmän kautta sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Liitto myös antaa jäsenilleen neuvontaa. Mikäli osoittautuu, että professoreita valitaan perusteettomasti määräaikaisiin työsuhteisiin, liitto puuttuu asiaan. Tenure track -järjestelmissä on otettu uudelleen käyttöön apulaisprofessorin nimike. Liitto seuraa edelleen, ettei professorinimikettä tai professorijohdannaista nimikettä esiinny yliopistojen lisäksi minkään muun oppilaitoksen henkilöstössä tai ettei sitä käytetä muutoin asiattomissa yhteyksissä. Johdannaisnimikkeiden käyttö tulee liiton näkemyksen mukaan harkita tarkkaan. Liitto myös seuraa osa-aikaisten professuurien määrän kehitystä. Eräissä yliopistoissa on otettu käyttöön professor of practice -nimike. Liitto lähtee siitä, että myös tähän järjestelmään kuuluvilla ovat professorien lakisääteiset tehtävät ja heidän valinnassaan noudatetaan vertaisarviointia. Yliopistouudistuksen jälkeen useissa yliopistoissa on käyty YT-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi. Liitto valvoo YT-neuvotteluissa professoreiden etuja sekä tukee mahdollisia irtisanottuja jäseniään. 2.4 Tutkimus- ja opetushenkilöstön urakehitys ja tutkijanura Liitto edistää edelleen neliportaista tutkijanuramallia, jonka neljännen portaan muodostaa professorikunta. Professorin tehtävä on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto lähtee siitä, että professorien suhteellista osuutta yliopistojen opetushenkilökunnasta lisätään maltillisesti. Liitto ei hyväksy sitä, että professuureja muutetaan esimerkiksi kustannussyihin vedoten muunlaisiksi nimikkeiksi. lukumäärää vuosina 2010-2014 kuvataan liian suureksi, koska samaan tehtävään on voitu nimittää kaksi tai useampia kertoja. Määräaikaisten professuurien määrä on pysynyt entisellä tasollaan ollen vuonna 2013 25 % kaikista professoreista. Liiton määräaikaistyöryhmä on käsitellyt määräaikaisuuksien perusteita professoreiden kohdalla. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ennen kaikkea Taideyliopistossa. Liitto on tuonut eri yhteydessä esille, että määräaikaiset työsuhteet eivät mahdollista alan pitkäjänteistä kehittämistä. Liiton toimisto ja luottamusmiehet ovat auttaneet ja neuvoneet eri tavoin jäseniä, joiden määräaikaisuuksia on ketjutettu eikä yliopisto ole tarjonnut enää uutta työsuhdetta. Professor of practice -nimikkeen käyttö on levinnyt useisiin yliopistoihin. Näistä professuureista on keskusteltu asianomaisten yliopistojen johdon kanssa. Tenure track -järjestelmä on aikaansaanut epäselvyyttä siitä, kuka on professori esim. yliopistolain tarkoittamassa mielessä. Liitto on jo aikaisemmin linjannut, että yliopistolain tarkoittamassa mielessä professoreita ovat vain professori-nimikkeellä olevat. Tämän lisäksi professoreita ovat yliopistolain tarkoittamassa mielessä akatemiaprofessorit ja tutkimusprofessorit. Tenure track - järjestelmissä olevat ovat yliopistolain tarkoittamia professoreita siinä vaiheessa kun he ovat professori-nimikkeellä (full professor). Kaikissa tapauksissa edellytyksenä on, että professorin kelpoisuus on arvioitu vertaisarvioinnein. Liitto on tuonut linjauksensa esille mm. Unifille ja, rehtoreille. Liiton edustaja on mukana tutkijanuraa selvittelevässä työryhmässä. Liitto täsmensi suositusta professorinimikkeen käytöstä mm. professorin arvonimen osalta. Monissa yliopistoissa on otettu käyttöön tenure track - järjestelmä eli Suomessa uudenlainen urapolku erityisesti professuurien osalta. Järjestelmät vaihtelevat

15 jonkin verran yliopistoittain. Järjestelmän olennainen sisältö on kuitenkin se, että uran edetessä suunnitelmien mukaisesti henkilö päätyy professoriksi. Järjestelmään kuuluu professorijohdannaisia nimikkeitä, mm. apulaisprofessori. Se ei vastaa Suomessa aikaisemmin ollutta apulaisprofessoria eikä se myöskään ole yliopistolaissa tarkoitettu professuurinimike. Toimintavuoden aikana järjestelmän kehittämistä seurataan tarkasti, koska mm. pitkäaikaiset määräaikaiset tehtävät urapolulla saattavat muodostua oikeudellisiksi ongelmiksi. Työsopimuslain mukaan työsuhde on lähtökohtaisesti pysyvä. Liitto katsoo myös, että uuden urapolkujärjestelmän käyttöönotto ei saa asettaa tieteellisellä uralla olevia eriarvoisiin asemiin. Professorin tenure track -järjestelmään valitut ovat liittoon jäsenkelpoisia urapolun toiseksi viimeiseen vaiheeseen ehtineinä. Nimike on tällöin yleensä apulaisprofessori (associate professor). Yliopistolain mukaan professorit muodostavat yliopistojen hallinnossa oman ryhmänsä. Professoreita koskevat lakisäännökset ovat kaikkien yliopistojen osalta samanlaiset. Eri yliopistoissa professorikuntaan kuulumista ei kuitenkaan sovelleta yhdenmukaisesti. Ongelmia tuottaa erityisesti apulaisprofessorin (associate professor) oikeusasema. Liiton käsityksen mukaan tenure track -järjestelmässä olevien oikeusasemasta tulisi vallita Suomen yliopistoissa suunnitteen samanlainen käsitys. Liitto on esittänyt OKM:lle ja UNIFI:lle työryhmän perustamista selvittämään tenure track - järjestelmässä olevien oikeusasemaa sekä laatimaan siitä yliopistoille suosituksen. OKM:n mukaan liiton esittämät oikeudelliset näkökulmat tullaan huomioimaan Koulutus- ja tutkimus vuosina 2011 2016 - kehittämissuunnitelman mukaisen tutkijan- ja opettajanurapolkujen arvioinnin yhteydessä. Työryhmän tulee ottaa huomioon liitin esittämät näkökohdat. 2.5 Professoreiden asema Yliopistouudistus on merkinnyt yliopistojen itsehallinnon laajentamista, mm. omaa taloutta, omaa vastuuta, itsenäisen oikeushenkilön asemaa sekä aikaisempaa laajempaa sisäistä organisointivaltaa. Yksittäisille professoreille tämä on saattanut merkitä vaikuttamismahdollisuuksien kaventumista. Professoriliitto korostaa voimakkaasti eri yhteyksissä professorien merkitystä yliopistojen strategisessa päätöksenteossa. Liitto lähtee siitä, että professorit edustavat yliopistoissa niiden varsinaisen toiminnan kannalta korkeinta ja arvostetuinta asiantuntemusta. Professorien aseman tulee näkyä riittävästi yliopistojen eri toiminnoissa. Yliopiston päättämät tutkimuksen painoalat ja muu Professorin työ 2014 -kyselyyn vastanneista professoreista 71 % toimii esimies- tai johtotehtävissä. Silti vaikutusmahdollisuuksissa organisaation tasolla on puutteita. Vastaajat, jotka ilmoittivat olevansa yliopistonsa hallituksen jäseniä, arvioivat vaikutusmahdollisuutensa myönteisimmin. Hallintoelinjäsenyys ei kuitenkaan aina ollut yhteydessä parempiin vaikutusmahdollisuuksiin: muun muassa yliopistokollegion, akateemisen neuvoston tai laitosneuvoston jäsenet eivät kokeneet vaikutusmahdollisuuksiaan yhtään sen paremmiksi kuin ne, jotka eivät näihin kuulu. Kyselyn tulosten valossa organisaation ylin johto ei edelleenkään ole aina riittä-

16 profilointi eivät saa merkitä uhkaa tutkimuksen vapaudelle. Liitto edellyttää sitä, että yliopistojen johto käy säännöllistä keskustelua professorikuntansa kanssa eri muodoin. Professoriliiton paikallisosastot edustavat jäsenkuntaa yliopistotasolla, ja ne ovat avainasemassa neuvoteltaessa professorikuntaa koskevista asioista. Liitto tapaa yliopistojen johtoa. Liitto ajaa myös johtamistehtävissä toimivien jäsentensä taloudellisia ja muita etuja. Johtamistehtävien hoitaminen vaihtelee eri yliopistoissa sen suhteen, ovatko tehtävät päätoimisia vai sivutoimisia. Professorit muodostavat yliopistojen monijäsenisissä elimissä oman ryhmänsä. Liiton näkemyksen mukaan apulaisprofessorin nimikkeellä olevat eivät kuulu professorien ryhmään. Liiton näkemyksen mukaan professoreilla tulisi olla edustus myös säätiöyliopistojen hallituksessa. Liiton jäsenkyselystä käy ilmi, että suurin osa professoreista toimii jonkintyyppisissä johtotehtävissä. Liitto edistää akateemisten johtajien johtamispalkkioiden sekä täydentävän rahoituksen johtamispalkkioiden kehittämistä. vän kiinnostunut professorien mielipiteistä. Liitto on korostanut monessa yhteydessä professorien erityisasemaa ja merkitystä yliopistoille. Asiaa on käsitelty mm. mediassa, jäsenkirjeissä, blogissa ja yliopistojohdon tapaamisissa. Liiton osastoja on rohkaistu pitämään säännöllisesti yhteyttä yliopistonsa johtoon. Osastojen sivuille on kirjattu hyviä käytäntöjä liiton osaston ja yliopiston johdon vuoropuhelun lisäämiseksi. Liiton johto on yhdessä ao. osaston johdon kanssa tavannut yliopistojen johtoa yhteistyön merkeissä. Tapaamisissa on pidetty tärkeänä professorien ja yliopiston johdon kiinteää vuorovaikutusta. Professorin työ 2014 -kyselyn tulokset tuovat esille sen, että johtaminen kuormittaa. Liitto on pitänyt esillä, että akateemisille johtajille tulee maksaa riittävää korvausta vastuullisesta työstään. Liitto korostaa professoreiden asemaa ja merkitystä yliopistojen ja tutkimuslaitosten johtajina. Professorit hallitsevat alansa substanssin. Tämä luo mainiot edellytykset professorien erilaisiin johtotehtäviin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Menestyksellinen johtaminen edellyttää johtamistyön resursointia (mm. avustava henkilöstö, talouden seurantajärjestelmät, hallinnon tuki). Myös sopivan sisältöisten ja mittaisten johtamiskoulutusjaksojen tarjonta on tärkeätä. Liitto korostaa eri yhteyksissä professorien johtajuuden merkitystä. 3 Sisäinen järjestötoiminta 3.1 Liiton organisaatio Toimintavuoden aikana kokoontuu liiton varsinainen kokous. Liiton kokous pidetään aikaisintaan lokakuussa ja viimeistään joulukuun loppuun mennessä. Toimintavuoden valtuusto on valittu vuosiksi 2013 2014. Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Liiton kokous pidettiin 31.10. Kokouksessa mm. valittiin liiton valtuusto vuosiksi 2015-2016. Valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa 26.4. Aulangolla. Kokousta edelsi liiton ja TTL:n yhteinen kevätseminaari Vähemmän on enemmän? Syyskokous pidetään 28.11.

17 Liiton hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa toimintavuonna. Hallitus asettaa työvaliokunnan sekä tarvittaessa muita työryhmiä. Liitossa toimii 15 rekisteröimätöntä osastoa. Hallitus kokoontuu 11 kertaa tämän vuoden aikana. Elokuun seminaarissa suunniteltiin vuoden 2015 toimintaa. Joulukuun seminaarissa käsitellään yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -selvitystä. Liiton hallitus on nimennyt työvaliokunnan, sijoitustoimikunnan, viestintäryhmän, määräaikaistyöryhmän ja vaalitoimikunnan. 3.2 Jäsenistö Mahdollisimman korkea järjestäytymisaste on professorien ammattikunnan etujen mukaista. Hallitus seuraa jäsenmäärän kehittymistä kuukausittain. Uusille professoreille tuodaan esille liiton jäsenkriteerit ja jäseneksi liittymisen edut. Toimintavuoden aikana järjestetään jäsenrekrytointikampanja. Osastoilla on merkittävä rooli uusien professoreiden kutsumisessa professorikuntaan sekä professoreiden yhteisöllisyyden kasvattamisessa. Osastot lähettävät liiton toimistoon säännöllisesti tiedot uusista professoreista, ja liiton toimisto lähettää kyseisille henkilöille sekä sähköisesti että postitse tietoa liitosta. Osastojen toimihenkilöitä kannustetaan tekemään henkilökohtainen yhteydenotto uusiin professoreihin. Uusilta jäseniltä selvitetään heidän motiivejaan liittyä liittoon ja odotuksiaan liiton toimintaa kohtaan. Liittoon liittymättömiltä professoreilta tiedustellaan syitä siihen, miksi he eivät ole liittyneet Professoriliittoon. Jäsenille tiedotetaan liiton jäsenpalveluista ja -eduista. Keväällä järjestetään kaikille jäsenille tarkoitettu tapahtuma ja syksyllä jäsenille ja sidosryhmille tarkoitettu 45-vuotissyysseminaari. Yhteisillä tilaisuuksilla tuetaan professoreiden ammatti-identiteettiä ja kollegiaalisuutta. Järjestäytymisen tärkeys on ollut monin eri tavoin esillä liiton toiminnassa. Hallitus on keskustellut aktiivisesti järjestäytymisestä ja seurannut jokaisessa kokouksessaan jäsenmäärän kehitystä. Asiaa on pidetty esillä osastojen toimihenkilöiden päivissä. Osastot ovat huolehtineet jäsenrekrytoinnista vaihtelevissa määrin. Osastoilta on edelleen pyydetty säännöllisesti tieto uusista professoreista. Heille lähetettiin liiton toimistosta sähköinen tervehdys ja liiton infopaketti. Keväällä järjestettiin ns. suosittelukampanja, jossa liiton jäseniä pyydettiin suosittelemaan liiton jäsenyyttä professoreille, jotka eivät vielä kuulu liittoon. Sekä uusi jäsen että suosittelija saivat lahjakortin Lippupisteeseen. Vuoden aikana jatkettiin yliopistokeskuskierrosta niissä työskentelevien professoreiden rekrytoimiseksi. Tilaisuuksiin kutsuttiin sekä jäsenet että ei-jäsenet. Yliopistokeskuksissa työskentelevät jäsenet pitivät tärkeänä sitä, että liitto pitää entistä vahvemmin yhteyttä keskuksiin. Englanninkielisten professoreiden rekrytoimisen helpottamiseksi osastojen sivustolle lisättiin englanninkielinen teksti järjestäytymisen tärkeydestä. Tällä hetkellä liitolla on 43 englanninkielistä jäsentä. Tekniikan Akateemisten kanssa uudistettu kaksoisjärjestäytymissopimus tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Uusille jäsenille lähetetyn kyselyn perusteella he odottavat liitolta ennen kaikkea yliopisto- ja tiedepolitiikkaan vaikuttamista sekä ajantasaista, professoreita koskevaa tietoa. Liitto lähetti oman kyselyn niille professoreil-

18 le, jotka eivät liittyneet liittoon, sekä LUT:n ja TTY:n ei-jäsenille. Tärkeimmiksi syiksi he ilmoittivat tyytyväisyyden nykyisen liittonsa toimintaan, liiton jäsenmaksun suuruuden, professuurin määräaikaisuuden ja sen, että asia on vain jäänyt hoitamatta. 3.3 Liiton osastot Toimintaansa varten liitto jakautuu yliopistokohtaisiin osastoihin. Tutkimuslaitosprofessoreilla on yksi valtakunnallinen osasto. Yliopistokohtaisilla osastoilla on merkittävä rooli paikallistason edunvalvojina. Professorien palkkaedunvalvonnan suhteen on tärkeää, että professoriedustajat osallistuvat yliopistojen arviointiryhmien toimintaan. Toimintavuoden aikana erityisiä haasteita ovat tulospalkkausjärjestelmien ja täydentävän rahoituksen hankkeiden johtamispalkkioiden seuranta, professoreiden aseman vahvistaminen yliopistoissa ja jäsenrekrytointi. Liitto varaa osastoille toimintaa varten riittävät taloudelliset mahdollisuudet. Osastot pidetään ajan tasalla liiton toimielimissä ja toimistossa esillä olevista tärkeistä ajankohtaisista asioista. Osastojen toimintaa varten kootaan suuntaviivat, mm. hyviä toimintakäytänteitä, liiton uusien verkkosivujen osastosivuille. Liiton puheenjohtaja ja toimihenkilöt käyvät osastojen tilaisuuksissa mahdollisimman paljon. Liitolla on 14 yliopistokohtaista osastoa ja valtakunnallinen osasto tutkimuslaitoksissa työskenteleville jäsenille. Osastoilla on ollut toimintaan tarvittavat varat. Liiton luottamusjohto, toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö ovat käyneet osastojen tilaisuuksissa. Alkukesästä järjestettiin paikallistoiminnan kehittämisseminaari, jossa käsiteltiin Professorin työ 2014 -kyselyn tuloksia, tulospalkkausta ja jäsenrekrytointia. Syksyllä järjestettiin osastojen puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille seminaari. Seminaari järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille kohdistetun syysseminaarin yhteydessä Helsingissä. Puheenjohtajien seminaarissa käsiteltiin mm. yliopistojen tilinpäätöstietoja, tulospalkkausselvitystä ja jäsenten odotuksia liitolta. Liitto järjestää osastojen edustajille paikallistoiminnan kehittämisseminaarin ja osastojen puheenjohtajille neuvottelupäivät. 3.4 Luottamusmiestoiminta Paikallistason neuvottelutoimintaa hoidetaan suurelta osin luottamusmiesjärjestelmän ja yhteistoimintamenettelyn pohjalta. On tärkeää, että professorit osallistuvat mahdollisimman suuressa määrin luottamusmies- ja yhteistoimintamenettelyyn. Jokaisessa yliopistossa tulee olla vähintään yksi professoriluottamusmies. Neuvoteltaessa erityisesti professoreita koskevista asioista tulee neuvotteluissa olla mukana professori. Luottamusmieskoulutus järjestetään pääsääntöisesti JUKOn ja VAKAVAn kautta. Sen lisäksi professoriluottamusmiehet kutsutaan liiton järjestämiin koulutuksiin. Professori-luottamusmiehiä aktivoidaan osallistumaan Professoreista 32 toimii luottamusmiehenä tai varaluottamusmiehenä. Oulun yliopistossa ei ole professori-luottamusmiestä. Yliopistojen YT-menettelyt ovat työllistäneet ko. yliopistojen luottamusmiehiä. Professori-luottamusmiehet osallistuvat JU- KOn ja Vakavan järjestämiin koulutuksiin edelleen vain vähäisessä määrin.

19 luottamusmieskoulutuksiin. 3.5 Jäsenpalvelut Liitto on varautunut tukemaan jäseniään taloudellisesti työmarkkinoiden mahdollisessa konfliktitilanteessa. Liitto ajaa jäsenkunnan etuja palvelussuhteeseen liittyvissä asioissa. Liiton jäsenet voivat halutessaan saada työttömyysvakuutuksen liittymällä Opettajien työttömyyskassan jäseneksi; jäsenyys on ilmainen liiton tarjoama jäsenetu. Lisäksi liitto on ottanut kaikille jäsenilleen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen, joka antaa turvaa jäsenen työ- tai virkasuhteeseen. Liitto on kustantanut jäsenilleen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen sekä matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Lisäksi jäsenet voivat itse liittyä liiton neuvottelemiin ryhmäetuvakuutuksiin. Liitto antaa jäsenilleen neuvontaa erilaisissa palvelussuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenet saavat liiton toimistosta juridista neuvontaa myös vero- ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Paikallistasolla liiton luottamushenkilöt ja JUKOn luottamusmiehet ovat jäsenten käytettävissä. Liitolla on edelleen sopimus Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:n kanssa jäsenten puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu on liiton jäsenille ilmainen. Jäsenetuna liiton jäsenet saavat edelleen Acatiimilehden ja Tiede-lehden. Lisäksi liiton jäsenille lähetetään palkkakyselystä tehty raportti ja Professorimatrikkeli. Halukkailla on mahdollisuus saada liiton kalenteri ja professori.fi-sähköpostilaatikko jäsenetuna. Suomalaisen kirjakaupan Helsingin myymälä antaa Professoriliiton jäsenille 10 % alennuksen muista kuin oppikirjoista. Lisäksi Akavan kautta on mahdollista saada muita jäsenetuja, kuten lomapalveluita ja erilaisia alennuksia. Liiton jäsenille on tiedotettu jäseneduista verkkosivuilla, jäsenkirjeissä ja Tiedelehdessä jäsenille kohdistetussa lisäkannessa. Jäsenetujen ohella lisäkannessa kerrottiin siitä, millä kaikella tavoin liitto vaikuttaa yliopisto- ja tiedepolitiikkaan. Suurin osa liiton työssäkäyvistä jäsenistä kuuluu Opettajien työttömyyskassaan. Vakuutusyhtiön tekemien jäsenyystarkistuksien perusteella voidaan sanoa, että jäsenet ovat ottaneet matka- ja tapaturmavakuutukset käyttöönsä. Jäsenille järjestettiin keväällä Kansallisteatterissa avec-tilaisuus. Tilaisuus onnistui erinomaisesti. Lokakuussa järjestettiin jäsenille ja sidosryhmille syysseminaari aiheena Tiedossa on tulevaisuus. Seminaari oli onnistunut, ja samalla juhlistettiin liiton 45 vuoden toimintaa. Liiton sähköpostilaatikoita on luotu yli 400. Jäsenille on tiedotettu PHT:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) tarjoamista palveluista ja akavalaisten yhteisen jäsenedut.fisivuston jäseneduista. Uutena jäsenetuna Liitto tarjoaa henkilöstövähennysten vuoksi vakituisesta työsuhteesta irtisanottaville HelpDesk-ohjelman, josta saa tukea työnhakuun. Yhteistyökumppanina palvelussa toimii HRM Partners Oy. Toistaiseksi palvelusta ei ole käytössä palautetta. Vuoden aikana järjestetään kaksi jäsentilaisuutta, joista toiseen kutsutaan myös sidosryhmiä. Jäsenille tiedotetaan aktiivisesti liiton jäsenpalveluista ja -eduista. 3.6 Järjestöllisen valmiuden ylläpito Työrauhavelvoite on voimassa koko toimintavuoden ja pitkälti sen jälkeenkin. Järjestövalmiutta kehitetään ja ylläpidetään tämän mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Yliopistosektorin lakkotoimikunta kokoontui säännöllisesti, vaikka neuvottelutkin käytiin työrauhan aikana. Valtion sektorilla järjestettiin keväällä lakkoharjoitus. Yliopistojen lakkoharjoitus oli syksyllä.

20 4 Ulkoinen järjestötoiminta 4.1 Keskusjärjestö Akava Professoriliitto pyrkii kehittämään toimintaansa yhteistyössä Akavan kanssa. Tämän vuoksi on edullista, että liiton edustus Akavan toimielimissä säilyy ja vahvistuu. Liiton tavoitteena on, että osallistumismahdollisuus Akavan hallitukseen säilyy. Liitto näkee tarkoitusperiensä kannalta edulliseksi, että Akavan itsenäisyys ja vaikutusvalta yhteiskunnassa korostuu. Tämä ei sulje pois keskusjärjestö Akavan tarkoituksenmukaista yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa. Akava on säilytettävä korkeasti koulutettujen henkilöiden keskusjärjestönä, jonka keskeisenä periaatteena on koulutuksen ja korkeasti koulutettujen aseman korostaminen joka suhteessa. Liitto kuuluu Akavaan ja toiminut Akavassa aktiivisesti. Liiton toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus Akavan hallituksessa. Järjestöpäällikkö on toiminut järjestötoimikunnassa ja viestintäpäällikkö Akavalainenlehden toimitusneuvostossa Liitolla on kaksoisjärjestäytymissopimus 15 akavalaisen järjestön kanssa. Sopimukset käytiin vuoden mittaan läpi, ja Suomen Farmasialiiton kanssa tehty sopimus päivitettiin. Tekniikan akateemisten kanssa on sovittu sopimuksen uudistamisesta. 4.2 Neuvottelujärjestö Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry toimii akavalaisten järjestöjen yhteenliittymänä julkisella alalla. Liitto pyrkii kehittämään edunvalvontatoimintaansa JUKOssa yhteistyössä VAKAVAn kanssa. On välttämätöntä, että liiton edustus JUKOn toimielimissä, erityisesti yliopistoneuvottelukunnassa, on riittävä. Tavoite on, että liiton edustaja kuuluu JUKOn yliopistosektorin neuvotteluryhmään. JUKOa tulee kehittää niin, että eri neuvottelusektorien itsenäinen asema turvataan jatkossa. Liitto seuraa tarkasti JUKOn toimintaa yliopistojen työehtosopimuksen soveltamisessa. Liitto kuuluu JUKOon Vakavan välityksellä. Toiminnanjohtaja JUKOn hallituksessa varajäsenenä. Toiminnanjohtaja on toiminut yliopistoneuvottelukunnan varapuheenjohtajana ja järjestöpäällikkö varajäsenenä. 4.3 VAKAVA VAKAVA on keskisuurten ja pienten akavalaisten järjestöjen yhteenliittymä, joka toimii vaaliliittona, informaatiokanavana, vaikuttajana Akavan sisällä sekä koulutusorganisaationa. VAKAVAsta on myös taloudellista hyötyä liitolle. Liitto kuuluu JUKOon VAKAVAn välityksellä, ja näin ollen VAKAVA maksaa JUKOn perusmaksun liittojen sijaan. Kokemukset VAKAVAsta ovat olleet etupäässä myönteisiä. Toimintavuoden aikana osallistutaan aktiivisesti VAKAVAn toimintaan ja kehittämiseen. Liitto on osallistunut aktiivisesti Vakavan toimintaan. Toiminnanjohtaja on ollut hallituksen jäsen ja järjestöpäällikkö varajäsen. Toiminnanjohtaja on ollut Vakavan yliopistoryhmässä ja järjestöpäällikkö jäsen sekä yliopistoryhmässä että Vakavan valtionryhmään. Järjestöpäällikkö on ollut Vakavan koulutusryhmän puheenjohtaja.