LAPIN MAAKUNNAN KANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEEN

1 LAPIN LIITTO LAPIN MAAKUNNAN KANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEEN Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Esko Lotvonen, p. 0400-231 096

2 LAPIN LIITTO Sisäasiainministeriön kuntaosasto PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO LAPIN KANNANOTTO KUNTA- JA PALVELURAKENNE- UUDISTUKSEEN Sisäasiainministeriö päätti kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen asettamisesta 11.5.2005. Aluevaihe käynnistyi Lapissa 12.10.2005, jolloin pidettiin alueseminaari Rovaniemellä. Aluevaihetta Lapissa koordinoi koordinaatiotyöryhmä, joka kokoonpanoltaan on sama kuin maakuntahallitus, täydennettynä vihreiden ja saamelaisten edustajilla. Alueellisen organisoinnin peruslähtökohtana oli, että prosessi on mahdollisimman yksinkertainen nopean aikataulun johdosta. Tämän johdosta uusia rakenteita ei perustettu, lukuun ottamatta maakunnallisten keskustelufoorumien teknisiä suunnitteluryhmiä. Aluevaiheen aikana järjestettiin maakunnallisia keskustelufoorumeja sosiaali- ja terveysteemasta sekä koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntatoimen teemasta, ensin marraskuussa ja toiset foorumit tammikuussa. Seutukunnallista ja kunnallista valmistelutyötä koordinoimaan pyydettiin nimeämään seutukuntien yhteyshenkilöt. Kokouksia ja seminaareja pidettiin runsaasti kaikilla alueilla. Kaikki seutukunnat ja osa kunnista toimitti oman kannanottonsa 2.2.2006 mennessä Lapin liittoon. Samalla pyydettiin lausuntoja laajasti eri yhteisöiltä. Maakuntavaltuusto keskusteli kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta marraskuussa ja toisen kerran tätä asiaa varten järjestetyssä ylimääräisessä kokouksessaan helmikuussa. Lisäksi asiaa on esitelty ja siitä on keskusteltu lukuisissa eri asiantuntijaryhmissä ja tilaisuuksissa. Projektipäällikkönä on toiminut Lapin liiton kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku. Prosessin tuloksena todettiin, että mikään esitetyistä muutosmalleista (peruskuntamalli, piirimalli, aluekuntamalli) eivät sellaisenaan sovellu Lapin olosuhteisiin. Jatkossakin palveluiden tuottamisesta vastaavat kunnat. Tämä edellyttää tulevaisuudessa myös Lapissa nykyistä suurempia ja vahvempia kuntakokonaisuuksia. Peruskuntamalli tarkoittaisi, että Lapissa olisi viisi peruskuntaa, jotka tulisivat olemaan hyvin erilaisia sekä väestömäärältään että maantieteellisesti. Piirimallikaan ei koko maakunnan kattavana saanut merkittävää tukea Lapissa. Tässä vaiheessa maakunnassa ei ole valmiuksia muodostaa koko maakunnan kattavaa sosiaali- ja terveyspiiriä. Piirimallin toteuttamisen ongelmana nähdään pitkät matkat ja uhka palvelupisteverkon merkittävästä vähentymisestä.

3 LAPIN LIITTO Aluekuntamallin epäkohtina pidetään kunnan verotusoikeuden siirtymistä aluekunnalle ja epätietoisuutta lähikunnan tehtävistä ja roolista. Koska edellä mainitut mallit eivät sovellu Lappiin, koordinaatiotyöryhmä päätyi esittämään ministeriölle paremmin Lappiin soveltuvan uudistusmallin. Malli lähtee siitä, että nykyisiä kuntia ei yhdistetä, vaan maakunnan alueelle muodostetaan maakuntaa pienempiä, työssäkäyntialueittaisia tai seutukuntapohjaisia, palvelualueita. Tämä periaate koskee terveydenhuollon palveluja, koulutuspalveluja ja tukipalveluja sekä teknisiä palveluja. Sosiaalipalvelujen osalta muutosesitykset ovat vähäisiä. Tämä malli toteutuessaan tuo merkittäviä muutoksia maakunnan palvelurakenteeseen. Toteuttamisessa on otettava erityisesti huomioon Lapin olosuhteet; seutukuntien ja kuntien erilaisuus, etenkin pitkät etäisyydet ja tästä johtuen palveluiden saavutettavuus. Lapin palvelurakennetta uudistettaessa, tulee ottaa huomioon valtakuntien sekä maakuntien rajat. Edellä mainitut rajat eivät saa olla esteenä palveluiden järkevälle järjestämiselle ja tuottamiselle. LAPIN MALLI Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut: Lapin ja Länsi-Pohjan erikoissairaanhoitopiirit sekä erityishuoltopiiri (Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä) yhdistetään yhdeksi maakunnalliseksi piiriksi. Nykyisen käytännön mukaisesti erityisen vaativa sairaanhoito ja muu suurempaa volyymia vaativa palvelu ostetaan esimerkiksi Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Perusterveydenhuoltoa sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä varten perustetaan seutukunnallisia tai seutukuntaa laajempia alueita. Siltä osin kun alueella ei voida tuottaa palveluja, ostetaan ne toiselta Lapin alueelta tai erikoissairaanhoito-erityishuoltopiiriltä. Länsi-Lapin alue Rovaniemen alue Itä-Lapin alue Tornionlaakson alue Tunturi-Lapin alue Pohjois-Lappi: Paikallisista erityisolosuhteista johtuen perusterveydenhuoltoa kehitetään kuntien muodostamana sopimuspohjaisena yhteistyöalueena.

4 LAPIN LIITTO Erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan alueilla sijaitsevissa sairaaloissa soveltuvin osin. Perusterveydenhuollon lähipalvelut tuotetaan kunnittain alueilla tehtävien päätöksien mukaisesti. Sosiaalihuollon palvelut (alkaen esimerkiksi vanhustenhuollon palveluista) on mahdollisuus ottaa ko. alueisiin mukaan myöhemmin. Kukin alue tekee asiasta erikseen päätöksen. Pitkien etäisyyksien vuoksi tulee hyödyntää ja kehittää uuden teknologian suomia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa. Koulutuspalvelut: Ammattikorkeakoulujärjestelmä säilytetään kuntapohjaisena, Lapissa on Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tiivistetään edelleen. Esi- ja perusopetus ja lukiokoulutus: Esi- ja perusopetus sekä pääsääntöisesti myös lukiokoulutus järjestetään kuntakohtaisesti. Kuntien raja-alueilla tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä. Seuraavan 10 vuoden aikana varaudutaan harvaan asutuilla alueilla muodostamaan useamman kunnan yhteisiä esi- ja perusopetuksen koulupiirejä ja lukiokoulutus toteuttamaan esimerkiksi filiaalilukio tai seutulukiotyyppisin järjestelyin (filiaali=haaraosasto, vrt. Kainuun-malli) Ammatillinen koulutus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä / ylläpitäjiä Lapissa on viisi Kemi-Tornio Rovaniemi Kemijärvi Sodankylä Valtio (saamelaisalueella) Ammatillisen koulutuksen opetusyksiköitä on myös näiden alueiden ulkopuolella, eri puolella maakuntaa.

5 LAPIN LIITTO Harvaan asutuilla seuduilla toisen asteen koulutus voidaan ensi vaiheessa parhaiten turvata kokoamalla lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus hallinnollisesti yhteen. Valtiosihteeri Raimo Sailas on esittänyt tietyille väestöään menettäville alueille erityistoimenpiteitä. Hänen esittämänsä normaalia korkeampi koulutuksen keskihinta mahdollistaisi pienienkin yksiköiden toiminnan harvaan asutuissa seutukunnissa. (Selvitys osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi väestöään menettävillä alueilla; valtiosihteeri Raimo Sailas, 2005) Aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus ja kansalaisopistokoulutus liitetään näihin uudistuviin rakenteisiin. Alueilla tehtävän päätöksen mukaisesti ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus voidaan myöhemmin yhdistää saman järjestäjän / ylläpitäjän toiminnaksi. Etäopetuksen ja verkko-opetuksen käyttöä lisätään. Tukipalvelut ja tekniset palvelut: Tavoitteeksi otetaan kuntien laajempi yhteistyö tukipalveluiden sekä teknisten palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa aluetasolla tai/ja maakuntatasolla. Esimerkiksi tietohallinnon laajempi yhteistyö antaa uusia mahdollisuuksia lisätä toiminnan tehokkuutta. Muita yhteisesti järjestettäviä tehtäviä voisivat olla esimerkiksi taloushallinto, palkanlaskenta, hankinnat, jätehuolto, aluearkkitehtitoiminta, päivystystoiminta jne. Yhdessä järjestettävät tuki- ja tekniset palvelut toteutetaan vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti. Näin työpaikat eivät keskity pelkästään suurempiin taajamiin. Saamenkieliset palvelut: Saamelaisalueen kunnat: Utsjoki, Enontekiö, Inari ja Sodankylä ovat ottaneet yhdessä kantaa saamenkielisten palveluiden kehittämiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Saamelaiskäräjät ovat antaneet asiasta oman lausuntonsa. Saamelaisalueen kunnat saavat valtiolta vuosittain avustusta saamenkielisten palveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Kunnat ovat yhteistyössä valmiita tuottamaan, kehittämään ja lisäämään saamenkielisiä palveluita, jos valtio vastaa saamenkielisten palveluiden rahoituksesta.

6 LAPIN LIITTO Seuraavassa palvelualoittain ehdotuksia saamenkielisten palveluiden kehittämiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa: Yleis-, erityis- ja yhteispalvelut: Yhteiset käännös- ja tulkkipalvelut; Inarin kunnan osalta on huomioitava myös inarinsaame ja koltansaame. Käännöspalvelut voidaan hankkia Saamelaiskäräjiltä, joka tarvitsee lisäresursseja palvelujen tuottamiseen. Tulkkipalvelut tulee kilpailuttaa yhteishankintana. Tulkkipalveluissa tulee ennakkoluulottomasti ottaa käyttöön puhelin- ja kuvapuhelinpalveluja sekä käyttää muita nykyisen teletekniikan antamia mahdollisuuksia. Internetiä hyödynnetään yhteisessä tiedotuksessa (saamenkieliset www-sivut). Tähän haetaan yhteistä rahoitusta, Utsjoen kunta isännöi hanketta. Henkilöstön saamenkielen opiskeluun lisätään resursseja. Koordinointi Saamelaisalueen koulutuskeskuksella. Sosiaali- ja terveystoimi: Joustavamman, yksinkertaisemman ja pitkäjänteisemmän rahoitusjärjestelmän neuvotteleminen ja kehittäminen on tärkeää yhdessä saamelaisalueen kuntien ja Saamelaiskäräjien kanssa. Opetus- ja kulttuuritoiminta: Opetustoimen rahoitusjärjestelmä on toimiva nykyisellään. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) tulisi keskittyä enemmän saamelaisten elinkeinoon ja kulttuuriin sekä hajauttaa toimintaansa enemmän alueellisesti. SAKK:n koulutuksissa tulisi olla myös pienryhmämahdollisuus. Valtion tulee panostaa enemmän saamenkielisten opettajien koulutukseen ottaen huomioon pohjoissaamen lisäksi myös inarin- ja koltansaamenkieliset. Lapin maakunnan alueella kunta- ja palvelurakenneuudistusta tulee pohtia alueen erityispiirteiden perusteella. Jo pelkästään Lapin maakunnan suuri koko vaikuttaa uudistukseen, sekä väestön muutokset ja ikääntyminen. Lisäksi erityishuomiota tulee kiinnittää alueen monikulttuurisuuteen. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmisteltaessa tulisi ottaa huomioon saamelaisalueen kuntien erityisasema Lapin maakunnan sisällä. Erityislainsäädännöstä johtuen kuntien velvoitteet järjestää saamenkielisiä palveluita edellyttää myös rahoituksen yleisempääkin järjestämistä alueelle.

7 LAPIN LIITTO Kolmas sektori palveluiden tuottajana: Kolmannen sektorin mahdollisuudet on kunnissa alihyödynnetty. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen palvelu- ja vertaistoiminta sekä edunvalvonta tarjoavat maakunnassa merkittävän mahdollisuuden, joka tulisi nykyistä paremmin tunnistaa ja tunnustaa toteutettaessa palvelurakennemuutoksia. Kolmas sektori on varteenotettava yhteistyökumppani kunnallisten toimijoiden rinnalla sosiaali- ja terveyspalvelujen, vertaistuen ja kansalaisten näkemyksen tuottajana ja edustaa yhtä oleellista kansalaisten vaikuttamis- ja demokratiaulottuvuutta. Kuntien talous ja valtion lisärahoitus: Edellä esitetty Lapin malli tervehdyttää pitkällä aika välillä Lapin kuntien taloutta, mutta näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan saada kuntien taloutta terveelle pohjalle. Kuntatalouden viime vuosien vaikea tilanne johtuu merkittäviltä osin valtion vetäytymisestä viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntien hoitamien tehtävien kustannuksista. Lapin mallin toteutuminen tarkoittaa suuria muutoksia maakunnan palvelurakenteessa ja sitoo paljon taloudellisia ja henkisiä resursseja muutosvaiheessa. Maakunta edellyttää, että valtio ottaa jatkossa suuremman taloudellisen vastuun palveluiden tasapuolisesta saatavuudesta koko maassa asuinpaikasta riippumatta. MERK. Timo E. Korva Puheenjohtaja Esko Lotvonen Maakuntajohtaja Aluevaiheen aikana Lapin liittoon toimitetut kannanotot ja lausunnot ovat luettavissa Lapin liiton kotisivuilla osoitteessa www.lapinliitto.fi Liite: - Kunta- ja palvelurakenneuudistusraportti liitteineen / kysymys- ja tehtävärunko: sosiaali- ja terveystoimi, kysymykset 3.1 3.6 (liite nro 1) opetus- ja kulttuuritoimi, kysymykset 3.7 3.10 (liite nro 2) tekninen toimi, elinkeinojen kehittäminen, kysymykset 3.11 3.13 (liite nro 3)

LAPIN LIITTO 1 Sisäasiainministeriön kuntaosasto PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS / RAPORTTI 2. KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN KANNALTA KESKEISET ALUEEN ERITYISPIIRTEET 2.1 Mitä sellaisia erityispiirteitä ja kehityssuuntia (vuoteen 2015 ulottuen) maakunnassanne on, jotka tulisi ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa? Työllisyys: Lapin työllisyysaste (=työllisten osuus työikäisestä väestöstä) oli vuonna 2005 vain 58,1 %, joka on noin 10 % pienempi kuin koko maan työllisyysaste. Työttömyysaste =(työttömien osuus työvoimasta) oli vuonna 2005 keskimäärin kuukaudessa 16,7 %, Itä-Lapin seutukunnassa 20,6 %. Väestön ikärakenne: Lapin ikärakenne muuttui vuosina 2000-2004 seuraavasti: 0-14 v - 10,2 % 15-64 v - 3,6 % 65-74 v + 4,2 % 75- v + 19,2 % Tilastokeskuksen ennusteen mukaa muutos vuosina 2004 2015: 0-14 v -19,6 % 15-64 v -13,3 % 65 v +30,7 % Asukasluvun nettomuutokset: 1995-2003 - 7,2 % 2004-2015 - 7,1 % (ennuste) Elinkeino- ja yritystoiminta: Tulevaisuudessa tulee olemaan nykyistä enemmän kysyntää yksityisen sektorin työpaikoista erityisesti matkailun ja kaivostoiminnan aloilla. Suurteollisuuden osalta tilanne tullee jatkumaan vakaana.

LAPIN LIITTO 2 Palvelumarkkinoiden kehittyminen: Lapissa on vähän yksityistä palvelutoimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Palveluiden saavutettavuus: Käytännön esimerkkejä palveluiden tuottamisesta Lapissa: Kotihoitopalveluiden tuottaminen (sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita viedään asiakkaan kotiin). Koko maan asukastiheys on 8,5 kertaa suurempi kuin Lapissa (koko maassa 17,2 ja Lapissa 2,0 asukasta maaneliökilometrillä). Tästä on johdonmukaista laskea, että myös kotihoitopalveluiden tuottaminen on Lapissa selvästi kalliimpaa kuin muualla maassa matkustuskustannusten ja matkaan käytetyn työajan vuoksi. Lapissa sairaankuljetusmatkat voivat olla monessa tapauksessa 200-400 kilometriä, esimerkiksi - Enontekiön Kilpisjärveltä lääkäripäivystykseen Kittilään (sairasauto Enontekiöllä) - Inarin Näätämöstä lääkäripäivystykseen Ivaloon (sairasauto Ivalossa) - Savukosken Tanhualta lääkäripäivystykseen Kemijärvelle (sairasauto Pelkosenniemellä) Lapissa lähipalveluiden määritteleminen on vaikeaa. Em. kotihoitopalvelu on selkeästi lähipalvelu, mutta onko 100 kilometrin päässä sijaitsevan terveyskeskuksen tuottamat palvelut asiakkaalle lähipalveluita? Kuntakeskusten ja taajamien ulkopuolella, harvaan asutuilla alueilla, ei toteudu perustuslain määrittelemät kansalaisten perusoikeudet (jokaisella yhtäläinen mahdollisuus.jokaiselle riittävät.) Kielisuhteet: Kunnat ovat jatkossakin valmiita järjestämään ja tuottamaan saamenkielisiä palveluita, mikäli valtio vastaa kustannuksista. Saamenkielisten palveluiden tuottaminen: Lapin saamelaisalueella (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja osa Sodankylää) saamenkielisten palvelujen tuottaminen kuntien yhteistyönä olisi tarkoituksenmukaista, mutta vaikeutena on tieyhteyden puuttuminen Inarista Enontekiölle. Mikäli uusi tie rakennettaisiin kuntien välille, lyhentyisi matka nykyisestä noin puoleen.

LAPIN LIITTO 3 Nykyiseen kuntarakenteeseen ja palvelurakenteeseen liittyvät erityispiirteet: Harva-asutus (asukastiheys Lapin kunnissa vaihtelee 0,2 asukkaasta 250 asukkaaseen maaneliökilometrillä). Naapurivaltion raja (palveluiden tuottaminen yhdessä joidenkin Ruotsin tai Norjan kuntien kanssa) Monta matkailukeskusta. Joidenkin kuntien väestömäärä voi sesonkikautena kasvaa moninkertaisesti, samoin palvelutarve; mm. pelastuspalvelut ja sairaanhoito Matkailukeskusten kesämatkailutuotteita on kehitetty voimakkaasti ja yritykset tulevat siihen jatkossakin merkittävästi panostamaan. Henkilöstön eläköityminen ja uuden henkilöstön rekrytoiminen: Väestö- ja ikärakenne-ennusteiden mukaan tilanne näyttää Lapissa muuta maata synkemmältä. Yksi suurimmista kuntien haasteista tulevaisuudessa on osaavan henkilöstön rekrytoiminen. 2.2 Mitä kuntien yhteistyöhön liittyviä hankkeita tai hyviä käytäntöjä alueellanne on meneillään? Käytössä olevat palvelutoimintoihin liittyvät kuntien hyvät yhteistyökäytännöt Lääkäripäivystystoiminta eri alueille Alueelliset neuvontapalvelut; esimerkiksi talous- ja velkaneuvonta Maakunnallinen pelastuslaitos Kirjastopalvelut Aluearkkitehtitoiminta Elinkeinotoimen yhteistyö seutukuntatasolla Palveluiden organisointiin liittyvät valtakunnallisesti merkittävät ja kiinnostavat hankkeet Lapin sosiaalialan konsultaatiopankki; sosiaalikollega Kemijärven kaupungin verkkoneuvontapalvelu Rovaniemen kaupungin tilaaja-tuottaja malli ja sopimusohjausjärjestelmä Maakuntakorkeakoulu Telelääketieteen hanke Kirjastoverkko Valtakunnan rajat ylittävä yhteistyö Käynnissä olevat kuntien yhdistymiseen tähtäävät valmistelut tai selvittelyt Pelkosenniemen kunta on päättänyt käynnistää kuntaliitosneuvottelut naapurikuntien kanssa.

LAPIN LIITTO 4 3. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN ERI VAIHTOEHTOJEN NÄKÖKULMASTA Miten järjestäisitte alueellanne seuraavat palvelut peruskuntamallin, piirimallin ja aluekuntamallin näkökulmasta? Sosiaali- ja terveystoimi (liite nro 1) 3.1 Ennaltaehkäisevät palvelut 3.2 Perusterveydenhuolto 3.3 Erikoissairaanhoito 3.4 Sosiaalihuolto 3.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut 3.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut Opetus- ja kulttuuritoimi (liite nro 2) 3.7 Perusopetus 3.8 Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus 3.9 Ammattikorkeakoulutus (jos ei siirretä valtion tehtäväksi) 3.10 Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut Tekninen toimi. elinkeinojen kehittäminen (liite nro 3) 3.11 Kaavoituksen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät palvelut 3.12 Elinkeinopolitiikkaan ja alueelliseen kehittämiseen liittyvät palvelut/ toiminnot 3.13 Tekniset palvelut Tuotantotavat 3.14 Arvioikaa, mitä edellytyksiä alueellanne on ottaa käyttöön tilaajatuottajatoimintatapoja ja millä toimialoilla? Tilaaja-tuottaja toimintatavassa eriytetään toisistaan lakisääteinen palvelun järjestämisvelvollisuuden täyttäminen ja palvelun tuottaminen. Tilaajan ja tuotantoyksiköiden välille luodaan markkinoita muistuttava ostaja-myyjäsuhde eli ns. näennäismarkkinat. Toimintatavassa palvelun tuottaa joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio. Lapissa on melko vähän yksityisiä palveluiden tuottajia (ml. kolmas sektori). Tilaaja-tuottaja toimintatapa soveltuisi Lapissa ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle.

LAPIN LIITTO 5 3.15 Mitä malleja (esimerkiksi isäntäkuntamalli, kuntien yhteinen liikelaitos) näette hyväksi käyttää tilaajan ja tuottajan toiminnan järjestämisessä? Miten näitä tulisi edelleen kehittää? Toiminnan järjestämisessä voisi usein käyttää isäntäkuntamallia noudattaen vastavuoroisuusperiaatetta. Kehitettäviä asioita olisi esimerkiksi kustannustenjako ja sopimusmenettely. 3.16 Millaisia mahdollisuuksia näette kunnan ja yksityisen sekä kunnan ja kolmannen sektorin palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Kunnat omalla toiminnallaan ohjaisivat ja opastaisivat kuntalaisia käyttämään yksityisen sektorin (ml. kolmannen sektorin) tuottamia palveluja. Tähän kuuluu myös se, että kunnat mukana olollaan varmistavat palveluiden laadun (esimerkiksi vanhusten asumispalvelut). 3.17 Millaisia mahdollisuuksia näette kuntien ja valtion palvelutuotannon yhteistyön tehostamisessa alueellanne? Ammattikorkeakoulujen ja yliopiston yhteistyötä on tiivistettävä mm. aluekehitystehtävissä. Monipuolisia palvelupisteitä tarvitaan erityisesti harvaan asutuille alueille. Yhteistyössä olisi oltava mukana kunnan ja valtion lisäksi yksityisiä yrityksiä. 3.18 Miten rahoitusvastuu tulisi järjestää? Tulisiko piirimallissa rahoituksen perusteena ottaa väestöpohjan ohella huomioon tulopohja? Rahoituksessa tulee ottaa huomioon tulopohja. Lisäksi tulee ottaa huomioon pienten yksiköiden korkeammat kustannukset (harva asutus korkeat matkustus- ja kuljetuskustannukset). 3.19 Millaiset ovat alueellanne edellytykset kunnallisen toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiselle vuosina 2005-2015? Tietotekniikan kehittyminen antaa mahdollisuuksia esimerkiksi lisätä etä- ja verkko-opetusta.

LAPIN LIITTO 6 Hallinta ja ohjaus, kunnallinen demokratia 3.20 Miten varmistetaan kansanvaltainen ohjaus ja edustuksellinen demokratian toimivuus? Palveluiden järjestämiseen liittyvistä asioista (palveluiden laatu, määrä, rahoitus) päättää suorilla vaaleilla valitut henkilöt. 3.21 Millaiset olisivat alueellanne edellytykset kansalaisten suorille vaikuttamismahdollisuuksille? Laaja-alueisen maakunnan kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet tulevat hyvin turvatuksi väestömäärältään pienemmissä kuntayksiköissä. 3.22 Arvioikaa alueenne kuntien kykyä menestyä kuntahenkilöstön saatavuuden turvaamisessa vuosina 2005-2015? Maakunnassa on työvoimareserviä olemassa, mutta sen hyödyntäminen edellyttää koulutusta. Kuntien kyky muuhun maahan verrattuna on heikompi. Tulevaisuudessa asiaan vaikuttaa merkittävästi maakunnan vetovoimaisuus, jonka yksi osa on kunta- ja palvelurakenne. 4. KUNTA- JA MUUT ALUEJAOT 4.1 Jos oletetaan, että maahan tulisi vähintään 20 000 asukkaan kuntien verkosto, niin millainen olisi kuntarakenne alueellanne tai maakuntarajat ylittäen? Mitkä kunnat silloin yhdistyisivät ja millä perusteilla? Kuntien lukumäärä olisi vähintään viisi: Kunta 1: Ylitornio, Tornio, Kemi, Simo, Tervola, Keminmaa Kunta 2: Pello, Kolari, Kittilä, Muonio, Enontekiö Kunta 3: Utsjoki, Inari, Sodankylä Kunta 4: Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Posio, Kemijärvi Kunta 5: Rovaniemi, Ranua Noudattelisi seutukuntajakoa muilta osin, paitsi Tornionlaakson seutukunnan kunnista on toinen yhdistetty Kemi-Tornio alueeseen ja toinen Tunturi-Lapin alueeseen.

LAPIN LIITTO 7 4.2 Jos oletetaan, että alueellanne toteutuisi piirimalli, niin millainen piirijaotus tulisi siinä tapauksessa teidän alueellenne tai maakuntarajat ylittävälle alueelle ja millä perusteella? Piiri olisi koko maakunnan käsittävä alue. Palvelualueita olisi viisi; Kemi-Tornio alue, Rovaniemen alue, Tunturi-Lapin alue, Pohjois-Lapin alue ja Itä-Lapin alue. 4.3 Jos oletetaan, että alueellanne toteutuisi aluekuntamalli, millainen olisi siinä tapauksessa aluekuntajaotus alueellanne tai maakuntarajat ylittäen ja millä perusteella? Aluekunta olisi koko maakunnan käsittävä alue. Asukkaita on noin 180.000. 4.4 Onko seutukuntien rajoja syytä maakuntanne alueella tai maakuntarajat ylittäen joiltakin osin tarkistaa. Jos olisi, miten ja millä perusteella? Maakunnan seutukunnista pienin seutukunta on Tornionlaakso, jonka väestömäärä on noin 10.000 asukasta. Pohjois-Lapin seutukunnan ongelmana on kolmen kunnan merkittävä erilaisuus ja pitkät etäisyydet. Posion kunta tekee tiivistä yhteistyötä Koillismaalla sijaitsevan Kuusamon kaupungin kanssa. 4.5 Onko maakuntanne rajaa syytä joiltakin osin tarkistaa? Jos olisi, miten ja millä perusteella? Viitaten viime aikaisiin Koillismaalla tehtyihin kuntarakenneselvityksiin ja kuntayhteistyöhön, olisi järkevää sijoittaa Kuusamon kaupunki Lapin maakuntaan. 5. MALLIEN KEHITTÄMINEN 5.1 Miten kehittäisitte peruskuntamallia alueenne erityisolosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? Peruskuntamalli tarkoittaisi, että Lapissa olisi viisi peruskuntaa, jotka tulisivat olemaan hyvin erilaisia sekä väestömäärältään että maantieteellisesti. Lapin nykyisillä kunnilla on vahva identiteetti ja peruskuntien muodostaminen hävittäisi paljon kuntien ominaispiirteitä. Pitkät etäisyydet tekisivät kunta-rakenteen toimimattomaksi. Väestömäärältään pienemmät kunnat sopivat Lapin olosuhteisiin paremmin.

LAPIN LIITTO 8 5.2 Miten kehittäisitte piirimallia alueenne erityisolosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? Piirimallikaan koko maakunnan kattavana ei ole saanut merkittävää tukea. Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeen aluevaiheen aikana Lapissa on katsottu huomattavasti tärkeämmäksi asiaksi palvelurakenneuudistus kuin kuntarakennemuutokset. Tässä vaiheessa maakunnassa ei ole valmiuksia muodostaa koko maakunnan kattavaa sosiaali- ja terveyspiiriä. Piirimallin toteuttamisen ongelmana nähdään pitkät matkat ja uhka palvelupisteverkon merkittävästä vähentymisestä. Kainuun mallista saatujen hyvien kokemusten pohjalta piirimallia voi kehittää Lapin olosuhteisiinkin soveltuvaksi. 5.3 Miten kehittäisitte aluekuntamallia alueenne erityisolosuhteisiin paremmin soveltuvaksi? Aluekuntamallin epäkohtina pidetään kunnan verotusoikeuden siirtymistä aluekunnalle ja epätietoisuutta lähikunnan tehtävistä ja roolista. Kainuun malli näyttää soveltuvan alueille, joissa kunnilla on vähäiset resurssit ja harva-asutus. Aluekuntamallia voisi kehittää Kainuun mallin suuntaan. 5.4 Olisiko teillä esittää oma vaihtoehto, joka soveltuisi mielestänne parhaiten alueellenne ja olisi käyttökelpoinen koko maassa? Muu kehittäminen 5.5 Millä tavoin alueellanne on tarvetta tehostaa kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa? Miten eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli, aluekuntamalli) vaikuttavat toiminnan kehittämiseen? Ennaltaehkäisevä toiminta tulisi rakentaa ihan uudelta pohjalta ja antaa sille nykyistä paljon enemmän painoarvoa, koska se tuottaa suurimmat säästöt pitkällä aikavälillä. Kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tulisi edistää huolimatta siitä, mikä malli on kyseessä. Kansalaiset itse pitäisi saada innostumaan asiasta, aktivoimiseen tarvitaan myös kunnan huomattavaa panostusta.

LAPIN LIITTO 9 5.6 Millä tavoin kuntien kehittämistä edistävä tutkimus- ja kehittämistoiminta tulisi alueellanne järjestää? Vaikuttavatko eri mallit (peruskuntamalli, piirimalli, aluekuntamalli) toiminnan kehittämiseen? Tutkimus- ja kehittämismahdollisuudet ovat paremmat suuremmissa yksiköissä ja sitä tulisikin tehdä maakuntatasolla. 5.7 Mitä kuntien toimintaa koskevia valtion normeja pitäisi muuttaa ja miten? Normit eivät saa olla esteenä palveluiden tehokkaalle ja toiminnan kannalta järkevälle järjestämiselle, mukaan lukien kuntasektorin ja yksityisen sektorin välisen yhteistyö. Sektoriajattelu ei saa ohjata valtion kunnille myöntämiä valtionosuuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteissa tulisi nykyistä enemmän ottaa huomioon ko. palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset harvaan asutuilla alueilla (mm. suuret matkustus- ja kuljetuskustannukset). Valtakunnan rajan ylittävää yhteistyötä rajoittavat tai estävät normit tulee muuttaa. 5.8 Mitä kunnan toiminnassa sektorirajoihin perustuvia ja byrokratisoituneita toimintatapoja pitäisi muuttaa ja miten? Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin pitäisi kaikilla tasoilla yhdistyä, myös valtakunnan tasolla. Samoin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajanvedosta tulisi luopua. Sektorit tulisi muodostaa palvelujen käyttäjän näkökulmasta; esimerkiksi sektoreita voisi olla ikääntyneiden palvelut, perheiden palvelut, nuorten palvelut jne. 5.9 Mitä nykyisin kuntien ja valtion järjestämisvastuulla olevia palveluita voitaisiin supistaa tai siirtää jonkin muun tahon vastuulle? 5.10 Onko muita näkökohtia, joita alueenne kokemusten mukaan tulisi ottaa huomioon kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa? Kunta- ja palvelurakennetta uudistettaessa Lapissa, tulee ottaa huomioon valtakunnan rajat, palvelurakenteen osalta erikoisesti Norjan ja Ruotsin rajat. Lapilla on yhteistä rajaa naapurivaltioiden kanssa satoja kilometrejä. Lapin erityisen harva asutus, pitkät etäisyydet asiakkaan ja palveluja tuottavan yksikön välillä, vaikeuttaa palveluiden saavutettavuutta ja aiheuttaa korkeita kustannuksia.

3.1 3.6 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI / Miten järjestäisitte alueellanne? (Raportin liite nro 1) Peruskuntamalli Piirimalli Aluekuntamalli Peruskunta järjestää ja tuottaa Piiri järjestää ja tuottaa Aluekunta järjestää ja tuottaa palvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Lähipalvelut tuotetaan piirin palvelualueiden toimesta kunnissa. Lähipalvelut tuotetaan aluekunnan palvelualueiden toimesta lähikunnissa. Peruskunta järjestää ja tuottaa Piiri järjestää ja tuottaa Aluekunta järjestää ja tuottaa Perusterveydenhuolto Lähipalvelut tuotetaan piirin palvelualueiden toimesta kunnissa Lähipalvelut tuotetaan aluekunnan palvelualueiden toimesta lähikunnissa. Koko maakunnan käsittävä erikoissairaanhoito-erityishuoltopiiri järjestää ja tuottaa Piiri järjestää ja tuottaa Aluekunta järjestää ja tuottaa Erikoissairaanhoito Palvelut tuotetaan pääasiassa Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven sairaalassa. Palvelut tuotetaan pääasiassa Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven sairaalassa. Palvelut tuotetaan pääasiassa Rovaniemen, Kemin ja Kemijärven sairaalassa.

Peruskuntamalli Piirimalli Aluekuntamalli Peruskunta järjestää ja tuottaa Piiri järjestää ja tuottaa Aluekunta järjestää ja tuottaa Sosiaalihuolto Lähipalvelut tuotetaan piirin palvelualueiden toimesta kunnissa. Lähipalvelut tuotetaan aluekunnan palvelualueiden toimesta lähikunnissa. Peruskunta järjestää ja tuottaa palveluketjun Piiri järjestää ja tuottaa palveluketjun Aluekunta järjestää ja tuottaa palveluketjun Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut Erikoissairaanhoidon palvelut peruskunta ostaa koko maakunnan käsittävältä erikoissairaanhoito - erityishuoltopiiriltä. (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja korostuu) (sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja merkityksetön) (sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja merkityksetön) Osan palveluista peruskunta järjestää ja tuottaa itse. Piiri järjestää ja tuottaa Aluekunta järjestää ja tuottaa Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut Osan palveluista peruskunta ostaa koko maakunnan käsittävä erikoissairaanhoito-erityishuoltopiiriltä tai erva- alueelta. Osa palveluista tuotetaan piirin palvelualueiden toimesta kunnissa ja osa keskitetysti maakunnassa tai erva- alueella. Osa palveluista tuotetaan aluekunnan palvelualueiden toimesta lähikunnissa ja osa keskitetysti maakunnassa tai erva- alueella.

3.7 3.10 OPETUS- JA KULTTUURITOIMI / Miten järjestäisitte alueellanne? (Raportin liite nro 2) Peruskuntamalli Piirimalli Aluekuntamalli Peruskunta järjestää ja tuottaa Kunta järjestää ja tuottaa Aluekunta järjestää ja tuottaa Perusopetus Palvelut tuotetaan aluekunnan palvelualueiden toimesta lähikunnissa. Peruskunta järjestää ja tuottaa lukiokoulutuksen. Kunta järjestää ja tuottaa lukiokoulutuksen. Aluekunta järjestää ja tuottaa Lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään ja tuotetaan alueellisesti (esimerkiksi kaksi kunnallista koulutuksen järjestäjää maakunnassa). Opetusta antavat yksiköt säilyvät. Toisen asteen ammatillinen koulutus järjestetään ja tuotetaan alueellisesti (esimerkiksi kaksi kunnallista koulutuksen järjestäjää maakunnassa). Opetusta antavat yksiköt säilyvät. Palvelut tuotetaan osittain palvelualueiden toimesta lähikunnissa ja osittain alueellisesti. Opetusta antavat yksiköt säilyvät. Ammattikorkeakoulutuspalvelut järjestetään ja tuotetaan alueellisesti Ammattikorkeakoulutuspalvelut järjestetään ja tuotetaan alueellisesti Aluekunta järjestää ja tuottaa ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakoulutus (jos ei siirretä valtion tehtäväksi)

Peruskuntamalli Piirimalli Aluekuntamalli Peruskunta järjestää ja tuottaa Kunta järjestää ja tuottaa Aluekunta järjestää ja tuottaa Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja nuorisotoimenpalvelut Yhteistyötä tehdään alueellisesti (seutu- ja/tai maakunta-tasolla) esimerkiksi kirjastopalveluiden osalta. Yhteistyötä tehdään naapurikuntien kanssa sekä alueellisesti. Palvelut tuotetaan aluekunnan palvelualueiden toimesta lähikunnissa tai seudulla.

3.11 3.13 TEKNINEN TOIMI, ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN / Miten järjestäisitte alueellanne? (liite nro 3) Peruskuntamalli Piirimalli Aluekuntamalli Kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät palvelut Peruskunta järjestää ja tuottaa Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä mm. muiden peruskuntien kanssa. Kunta järjestää ja tuottaa Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä mm. muiden kuntien kanssa. Aluekunta ja lähikunta yhteistyössä järjestävät ja tuottavat Elinkeinopolitiikkaan ja alueelliseen kehittämiseen liittyvät palvelut/toiminnot Peruskunta järjestää ja tuottaa Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä mm. muiden peruskuntien kanssa. Kunta järjestää ja tuottaa palvelut joko yksin tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Aluekunta ja lähikunta yhteistyössä järjestävät ja tuottavat Tekniset palvelut Peruskunta järjestää ja tuottaa Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä mm. muiden peruskuntien kanssa. Kunta järjestää ja tuottaa palvelut joko yksin tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Aluekunta ja lähikunta yhteistyössä järjestävät ja tuottavat