SATAKIELI Jäsentiedote 2 2011 V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L U STEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI
lukuvuosi 2010 2011 vantaan seudun steinerkoulussa Luokanopettajat 1. Oksanen Tuomo 2. Helenius-Talvitie Mervi 3. Luotonen Mika 4. Hertell Liisa 5. Numminen Ewy 6. Kaivola-Karvinen Tiina 7. Nieminen Paula 8. Perkiömäki Sirpa Aineenopettajat Federer-Rahkonen Claire Honkavirta Kosti Järvelä Outi Kaartinen Eveliina Kannisto Riina Kautiainen Anne Kiskola Anu Koivumies Sanna Koskimies Kai de Leeuw van Weenen Pia (hoitovapaa) Lukkarila Sinikka Mailander-Jauhiainen Mia Paalasmaa Jarno Rousu Outi Selvenius Maija Telsavaara Pauli Uusimäki Jukka Vitikka Marja-Leena Ylimartimo Laura Muu opetushenkilöstö Hirvelä Heidi Laine-Wager Kirsi Peltonen Sirppa Toiviainen Mia Oppilasmäärä 268 (peruskoulu 206 ja lukio 62) Oppilasmäärä luokittain: 1. lk 25 8. lk 17 2. lk 26 9. lk 28 3. lk 21 10. lk 19 4. lk 20 11. lk 10 5. lk 24 12. lk 22 6. lk 24 13. lk 11 7. lk 21 Onnea kevään 2011 ylioppilaille! Jormola Aarni Kolttola Jenna Lehtinen Juulia Oikarinen Aaro Oikarinen Juho Palonen Samuli Porthén Viivi Peruskoulun jakauma kunnittain Hausjärvi 1 Nurmijärvi 4 Helsinki 5 Sipoo 15 Järvenpää 11 Tuusula 34 Kerava 28 Vantaa 105 Mäntsälä 3 Lukion jakauma kunnittain Helsinki 4 Sipoo 3 Järvenpää 5 Tuusula 9 Kerava 11 Vantaa 29 Pornainen 1 Muu henkilökunta kouluisäntä Ilkka Hänninen siviilipalvelumies Antti Hakama kanslia: taloussihteeri (osa-aikainen) Teija Sideri, koulusihteeri Ritva Seuna keittiö: Kari Hakkarainen, Hannele Kuusisto, Sanna Nuorala terveydenhoitaja Nina Lindholm koululääkäri Paula Nyman terapialääkäri Sauli Siekkinen siivous: Pohj. Rakennushanke & Best Oy/ Kaija Uzun 2 Kouluajat Syyslukukausi 16.8 22.12.2010 korvaava koulupäivä la 25.9. keski-aikamarkkinat syysloma viikko 42 joulujuhla 22.12. Kevätlukukausi 10.1. 4.6.2011 korvaava koulupäivä 22.1. Avoimet ovet hiihtolomaviikko 8 korvaava koulupäivä 26.3. eurytmiakatselmus kevätjuhla 5.6.
Johtokunta v. 2011 Varsinaiset jäsenet Salonen Juulia puheenjohtaja Palviainen Jaana varapuheenjohtaja Anttila Jyri Colliander Laura Jormola Jukka Ojala-Kinnunen Kirsi Mouhu Tommi Pohjalainen Soili Sarström Rainer Tikkanen Maila Uusimäki Asko Vuorinen Juha opettajajäsen Varajäsenet Gustafsson Jouni Hietala Juha Jetzinger Jaana Jetzinger Uli Pitkänen Tuuli Vuorinen Tuija Johtokunnan alaiset työryhmät kokoonkutsujineen Iltapäiväkerhoryhmä Colliander Laura Johtokunnan valmisteleva ryhmä Salonen Juulia KuHa Kulttuuri- ja harrasteryhmä Mouhu Tommi Organisaatioryhmä Jetzinger Uli Raharyhmä Vuorinen Juha Rakennusryhmä Sarström Rainer Tiedotusryhmä Jetzinger Jaana Vanhempainkunta Ojala-Kinnunen Kirsi 8. luokka tulkitsi William Shakespearea. Sivut 12 13. pääkirjoitus Tämän kädessäsi olevan numeron myötä jätän haikeat hyvästit Satakielen toimittamiselle ja annan tilaa toisille. Toivon näin lehden uudistuvan ja löytävän jälleen uutta ilmettä. Hyvin sujuneesta yhteistyöstä kiitän eityisesti Niina Mälkiää, joka omasta puolestaan luovuttaa lehden taittamisen edelleen uusille tekijöille. Kiitän myös kaikkia niitä, jotka tavalla tai toisella ovat auttaneet juttujen hankinnassa vuosien varrella. Ja ennen kaikkea kiitän sinua, arvoisa lukija! Virkistävää ja rentoa kesää! Tuomo Oksanen Sisällysluettelon ja yhteystiedot löydät lehden viimeiseltä sivulta.
lukuvuosi 2010 2011 JOHTOKUNNAN KUULUMISIA Lukuvuosi on päättymässä ja kesälaitumet odottavat. Tässä vielä terveisiä johtokunnan kokouksista tältä keväältä: Kouluyhdistyksen kevätkokuksessa hyväksyttiin vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus johtokunnalle. Koulun nettisivut uudistuvat. Uudet sivut palvelevat entistä paremmin tiedotuskanavana sekä ulospäin että koulun perheille. Uudet sivut tulevat käyttöön kesän aikana. Olemme saaneet opetushallitukselta 9000 euron avustuksen kerhotoiminnan kehittämiseen. Syksyllä tulossa uusia harrastuskerhoja! F-rakennuksen suunnitelmat etenevät monella taholla: Ely-keskuksen ja Uudenmaan liiton edustajat kävivät koululla 27.4.2011 arvioimassa F-rakennuksen rakentamisen kiireellisyyttä. Rakennusryhmä puolestaan kävi tutustumassa Tampereen steinerkoulun rakennuksiin ja arkkitehti Maarit Holttinen on tehnyt uudet luonnokset rakennukselle. Luonnosten pohjalta käydään keskustelua ja hiotaan suunnitelmaa vielä paremmaksi. Rajakulmantien puoleisen parkkipaikan muuttamista turvallisemmaksi selvitetään. Tien päätyyn tulossa mahdollisesti kääntöpaikka tai parkkipaikalle läpiajomahdollisuus. Kesän suursiivoukset lähestyvät. Opettajat tiedottavat vanhemmille mahdollisesta avun tarpeesta, kuten kukkien kesähoidosta tai verhojen ja mattojen pesusta. Koulu aloittaa iltapäiväkerhotoiminnan koulun tiloissa syksyllä. Ohjaajien rekrytointi on käynnissä. Muistakaa osallistua ja ilmoittautua kesän talkoohommiin! Seuraa ilmoittelua sähköpostissa, nettisivuilla ja reppupostissa. Koululla on vilskettä kesäkuussa heti koulutyön loputtua: Samalla viikolla koulussa majoittuu Hollanti-koulu ja Snellman-korkeakoulun opiskelijaryhmä. Lisäksi koululla toimii kesäleiri kahden viikon ajan. Johtokunnan puolesta, Juulia Salonen pj. juulia.salonen@iki.fi
ensimmäinen kouluvuosi Huhtikuun lopussa ensimmäisen luokan oppilaat saivat tehtäväkseen kirjoittaa lyhyitä tekstejä ensimmäisestä kouluvuodestaan. Heidän piti kertoa, mistä aineista he ovat erityisesti pitäneet ja millaiselta koulunkäynti ylipäätään on tuntunut. Ensimmäinen luokka leikkii sokeaa isäntää ja laiskaa renkiä. Koulussa on ollut kivaa. Minä olen oppinut aika paljon. Minä olen pitänyt kaikesta, mutta eniten olen pitänyt käsitöistä. Minä olen saanut paljon uusia kavereita. Poikienkin kanssa on ollut kiva leikkiä. Minusta on ollut kivaa käydä uimahallissa. Minä olen tykännyt käydä metsäretkillä. Minä olen tykännyt laulaa ja soittaa huilua. Laura Olen tykännyt käsitöistä ja huilunsoitosta. Aatos Minä pidän eniten käsitöistä ja opettajan halaamisesta. Piirtäminen on myöskin kivaa ja uskonto. Tykkään myös englannista, saksasta ja laulamisesta. Sofia Olen tykännyt maalata ja myös tehdä käsitöitä. Matematiikan laskut ovat olleet sopivia, ja kirjoittaminen on sujunut yhä paremmin. Lempiruokani koulussa on kalapuikot ja perunamuussi. Noora
lukuvuosi 2010 2011 Koulussa on ollut kivaa, kaikki on ollut hauskaa. Kavereitten kanssa on voinut tehdä kaikkea hauskaa, ja keinuminen on ollut todella kivaa. Olen oppinut paremmin lukemaan ja kirjoittamaan. Olen tykännyt kaikista luokkatovereistani ja kaikista tunneista. Aino K. Minä tykkään piirtää ja maalata. Tykkään myös matematiikasta ja huilunsoitosta ja kaikesta. Loviisa Olen saanut koulusta kivoja kavereita. Tykkään käsitöistä. Leikin useimmin Jennan kanssa. Olen tykännyt myös uimisesta. Minulla on kiva opettaja. Tiiu Minä olen tykännyt käsitöistä ja siitä kun piirrettiin oma kuva. Olen saanut kaverin nimeltä Taija. En yleensä syö paljoakaan. Opin koulussa tavuttamaan. Aino M. Minä tykkään tehdä pihkaveneitä koulun lätäkköön. Minun lempituntini on käsityö. Leikin yleensä Aatoksen, Atson ja Sebun kanssa. Kerran leikittiin koko luokan kanssa poliisia ja rosvoa! Ohto Minä olen tykännyt olla ulkona ja olen tykännyt myös uimisesta. Olen oppinut lukemaan. Tykkään piirtää ja tehdä laskuja. Ropi Minä tykkäsin tehdä käsitöitä. Sain uusia ystäviä. Minä leikin yleensä maailmanvalloitusta. Minä tykkäsin retkistä. Atso Minä olen tykännyt muotopiirustuksesta, maalaamisesta, piirtämisestä, huilunsoitosta, laulamisesta ja uskonnosta. Jenna Ulkona voi leikkiä vaikkapa mustekalaa. Kuvat: Tuomo Oksanen
Kuva: Stock Xchng yökoulu täysikuun aikaan Toinen luokka vietti jännittävää torstai-iltaa 17.2.2011. Pulkkien kyydissä vedettiinkin tällä kertaa patjoja, makuupusseja ja reppuja. Pulkat tyhjentyivät ylimääräisistä tavaroista, kun oppilaat etsivät luokkatilastamme itselleen sopivat makuupaikat. Tämän jälkeen oppilaat menivät pulkat kolisten koulun läheisyydessä olevaan Kuusimäkeen. Vauhdikasta kyytiämme valaisi vain pimeällä yötaivaalla kumottava täysikuu, ja paukkuva pakkanen säesti rytmikästä menoamme. Mäen laskusta siirryimme hiljaiseen ruokalaamme nauttimaan iltapuurosta. Tämä kokemus oli varmasti vertaansa vailla, sillä tähän vuorokaudenaikaan ruokalassamme oli varsin hämärää ja hiljaista. Iltapuurosta kylläisinä matkasimme omaan koulurakennukseemme iltapesulle. Iltatoimien jälkeen kurkistelimme vielä suurista luokkatilamme ikkunoista kirkasta yötaivasta. Iltasadun aikaan alkoi jo kuulua unista tuhinaa. Vähitellen raukeus tarttui myös niihin oppilaisiin, jotka olivat arvelleet valvovansa koko yön. Aamulla oppilaat heräsivät huilun kaihoisaan soittoon. Onnellisesti huokaisten tuumasimme, että tällä kertaa kukaan ei ainakaan myöhästynyt koulusta, kun olimme jo valmiiksi luokkatilassamme. Aamutoimien jälkeen siirryimme nauttimaan ruokalaamme aamupalaa. Väsymystä oli hieman ilmassa, mutta kokemus oli kuitenkin sen arvoinen. Yökoulustamme tallentui taas mieliimme ja aikavakan sivuille yksi yhteisistä muistoistamme. Mervi Helenius-Talvitie
lukuvuosi 2010 2011 kolmannen luokan metsätyöpäivä Meidän luokka pääsi tutustumaan miesten hommiin (niin kuin eräät innokkaat oppilaat asian ilmaisivat) 3. luokan rakennusprojektin yhteydessä. Samoin tehtiin myös 150 vuotta sitten Metsälän tilallakin parhaimpien paukkupakkasten aikoihin. Puiden ollessa kovien pakkasten kuivaamia, lähtivät maatilojen miehet hirsien kaatoon. Meidän 3-luokkalaisten tavoitteena on kevään aikana harjoitella hirsien käsittelyä kaatamisesta rakentamiseen asti. Nyt olemme päässeet harjoittelemaan puun kaatamista kahteen kertaan oikean metsurin opissa Pohjois-Sipoon kuusikossa. Laurin hyvällä opastuksella ja Tepsu-koiran avustuksella 3-luokkalaiset osaavat nyt kaataa, karsia ja pätkiä puut todella hienosti. Kohtalainen kasa kolmen metrin pituisia harvennuskuusia odottavat työrupeaman seuraavaa vaihetta. Tässä oppilaiden tunnelmia ensimmäisen kaatopäivän jälkeen: Ajoimme metsään. Ensin Lauri näytti miten puu kaadetaan. Sitten meidät jaettiin ryhmiin. Meidän ryhmän johtaja oli Heidi ja siihen kuuluivat Reetta, Saana, Laura ja minä. Sitten Tuulikki tuli vähän myöhässä ja sitten oli tauko, jossa paistettiin makkaraa ja minä join myös teetä. Meidän ryhmä kaatoi viisi puuta. Minulla oli kirves ja vesuri. Lopuksi sanoimme loppurunon ja Mika jakoi kaikille domino-keksit. Sitten ajoimme koululle ja äiti haki. Åsa Me kaadettiin puita meidän ryhmän kanssa. Ryhmään kuului: Eetu, Tuomas M., Otava ja tietenkin minä. Me kaadettiin kahdeksan puuta. Ai niin oli isäkin mukana. Sitten me syötiin makkaraa ja juotiin mehua. Sitten me lähdettiin kotiin. Se oli yksi hauskimmista koulupäivistä. Tuomas C. Meidän luokka meni metsätöihin puita hakkaamaan. Kun me tultiin sinne kaikki menivät heti Tepsu-koiran luo. Me vietiin reput nuotiopaikalle ja sitten kuunneltiin ohjeet, eli kuultiin miten puita kaadetaan. Me mentiin ryhmiin ja meidän piti löytää puita, joissa on punainen nauha. Ensiksi otettiin kirves ja otettiin alaoksia pois. Sitten sahattiin pieni vako puuhun. Sitten otettiin kirves ja hakattiin niin kauan puuta pois, ettei vakoa enää näkynyt. Sen jälkeen otetaan saha ja sahattiin puu melkein kokonaan ja sitten se kaadettiin. Sen jälkeen puu karsittiin ja kannettiin kasaan. Sitten me lähdettiin takaisin koululle. Heidi-Maria Oltiin metsän kaato hommissa. Tuulikki ja minä kaadettiin kaksi puuta ja me karsittiin kaikki oksat ja sahalla mitattiin kolme metriä ja sahattiin se kolme metriä pois. Kivointa oli metsähommissa huutaminen kun puu kaatuu ja oksien karsiminen ja se että metsänomistajalla oli niin ihana koira. Kaisla
Tulin kouluun, valittiin kyydit ja sain Emilin serkun kyydin, siinä kyydissä oli: Eetu, Nikolai ja Emil. Sitten kun oltiin perillä metsässä, niin metsuri opetti miten kaadetaan puu. Sitten meidät jaettiin ryhmiin ja jokaiseen ryhmään tuli yksi aikuinen. Meidän ryhmään tuli: Lassi, Emil, Jasper ja minä itse. Sitten me mentiin kaatamaan puita. Puu piti ensin kaataa, sitten karsia ja pilkkoa kolmen metrin osiin. Sitten oli evästauko. Evästauon jälkeen mentiin taas kaatamaan puita. Lopuksi me laskettiin kuinka monta puuta oltiin kaadettu. Tulokseksi tuli 9 puuta. Sitten me ajettiin samoilla kyydeillä kouluun. Eeti Hirsistä nousee hyvää vauhtia komea rakennus koulun pihalle. Minä kaadoin puun kirveellä ja sahalla. Sitten kun se oli kaadettu, se karsittiin vesurilla. Sitten kun oltiin tehty hommat, mentiin tauolle. Mukavinta oli se kun sai kaataa puun ja se kun oltiin nuotiolla ja paistettiin makkaraa. Sillä metsänomistajalla oli ihana koira. Auratar Meidän luokka lähti metsätöihin vanhempien kyydeillä. Ensin Lauri näytti miten puu kaadetaan ja karsitaan, sitten me karsittiin se puu loppuun. Sitten me sahattiin vähän sitä puuta ja hakattiin kirveellä lovi, sitten se puu sahattiin toiselta puolelta silleen että siihen jää sarana, sitten sitä työnnettiin ja sitten se puu kaatu. Kun se oli karsittu, niin se sahattiin kolmen metrin kokoisiksi pölkyiksi ja kannettiin ne pinoon. Reetta Kuva: Tuomo Oksanen
lukuvuosi 2010 2011 kohokohtia viidenneltä luokalta Luokka esitti Saapasjalkakissan. Näytelmän tekeminen oli kivaa! Yhteistyö luokan ja opettajien kanssa sujui hyvin. Näytelmän tekoon ja näyttelemiseen liittyvät asiat oli helppo oppia, kun teki tarpeeksi työtä. Kivointa oli, kun sai naurattaa ihmisiä. Helpointa oli, kun ei ollut liikaa vuorosanoja. Välillä oli vaikeaa muistaa kummasta ovesta piti mennä ja koska. Sofia Autoimme toisiamme näytelmän teossa. Vuorosanat oli helppo oppia. Kivointa oli itse näytteleminen. Peppi Kuvat: Ewy Numminen 10
Leirikoulussa luokka oli 2.5.-5.5. Eerikkilän urheiluopistossa Forssan lähellä. Jännittävään vuoteen kuuluivat myös Olympialaiset Espoon koulun kanssa toukokuun lopulla. Mahtava paikka tämä Eerikkilä! Ohjattuna tekemisenä oli esim. polttopalloa, yleisurheilua, jousiammuntaa, uimista ja koripalloa. Ruoka oli tosi hyvää. Minulle sattui pieni venähdys, mutta mitäs pienistä! Minä tykkäsin eniten uinnista. Anni Keskiviikko oli tosi kiva päivä. Seikkailijan niksikoulu oli parasta tänään. Oli tosi kivaa! Alina Eerikkilässä oli tosi kivaa. Siellä oli hyvää ruokaa. Bingosuunnistus oli kivointa! Kävin järvessä uimassa. Siellä oli kylmää vettä! Meillä oli yhteistä illanviettoa ja se oli kivaa. Jasmin Olimme leirikoulussa Eerikkilässä luokan kanssa. Siellä oli mukavaa. Pelasimme jalkapalloa, polttopalloa, ammuimme jousipyssyillä ja meillä oli bingosuunnistusta. Uimme ja saunoimme. Viimeisenä iltana uimme järvessä. Ruoka oli tosi hyvää! Ville 11
lukuvuosi 2010 2011 kahdeksas luokka lavalla Kahdeksas luokka esitti huhtikuussa Shakespearen näytelmän Juhannusyön uni. Eipä kulu kauan kun yö nielee päivät, ja yöt itse uneksivat pois tuon ajan; silloin kuu, taivaallaan kuin hopeinen jousi, näkee meidän juhliemme illan. Esitimme näytelmän nimeltä Juhannusyön uni. Sen tunnetumpi nimi on Kesäyön unelma, ja sen on kirjoittanut William Shakespeare. Näytelmän tapahtumat tapahtuvat Ateenassa ja sen laajoissa metsissä. Näytelmässä ihmisten ja keijujen maailma sekoittuu, kun keijukuningas sekantuu Puckin (kelpo menninkäinen) kanssa ihmisten rakkaushuoliin aiheuttaen samalla sekamelskan. Lopuksi kaikki kääntyy parhain päin, mutta alusta loppuun on aina pitkä matka. Tällä kertaa siihen sisältyi taikuutta, ihmisaasi, ilkeitä menninkäisiä, keijuja, hieman yksinkertainen näytelmäseurue sekä kuninkaallisia. Näytelmässä oli paljon rooleja, joten mikään niistä ei ollut periaatteessa päärooli. Näytelmän harjoitteleminen ja kaikenlainen sen parissa työskentely oli ihan mukavaa, ja tavallisuudesta poikkeavaa. Oma roolini, Puckin rooli, oli hauska ja värikäs osa näytelmää. Oli myöskin mukavaa irtoutua arjesta ja eläytyä näytelmän maailman huolettomuuteen. Aarni (Puck) 12
Kuvat: Sirpa Perkiömäki Teimme näytelmän Juhannusyön uni. Aluksi luimme näytelmää luokassa ja jaoimme roolit. Minun piti ollaa palkeidenpaikkaaja Paavo Puhku., joka esitti myös naista, Thisbeä. Mielestäni näytelmänteko oli yksi hauskimmista projekteista tänä vuonna. Esityksiä meillä oli kolme. Näytökset menivät hyvin ja yleisölläkin näytti olevan ihan hauskaa. Elias (Paavo Puhku/Thisbe) Saimme tietää noin kuukausi ennen harjoitusten alkua roolimme. Itse sain esittää keijukunigatar Titaniaa. Harjoittelimme näytelmää kolme viikkoa intensiivisesti. Meidän piti oppia mahdollisimman nopeasti omat vuorosanat ulkoa, sillä vasta sitten pystyimme kunnolla heittäytymään näytelmään. Minusta oli ihanaa näytellä Titaniaa. Mietin ja keksin hänen historiansa ja siksi oli helpompaa olla hänen osassaan. Tiesin tavallaan hänen menneisyytensä, kun olin rakentanut sen näytelmässä olevien asioiden perusteella. Käsikkäin kun lennetään, kerro, kuinka kävikään niin että tänne nukahdin kuolevaisten joukkoon minäkin. 13 Anna-Sofia (Titania)
lukuvuosi 2010 2011 luovaa rakentelua arkkitehtuurin historiassa Koulussamme lukion päättöluokkalaiset (12. luokka) suorittavat Arkkitehtuurin historia -nimisen soveltavan historian kurssin. Kurssi on aina ollut opettajan kannalta inspiroiva, koska siinä voi käsitellä koko ihmiskunnan kehityshistorian tietystä rajatusta näkökulmasta eli rakennustaiteesta lähtien. Arkkitehtuurin avulla pystyy konkretisoimaan rakennuttajien arvo- ja ajatusmaailmaa. Historialliset rakennustyylit heijastelevat hyvin omien aikakausiensa aatevirtauksia. Aiempien kurssien pohjalta tiesin, että osaa opiskelijoista voi olla haasteellista motivoida steinerkoulun perinteiseen vihkotyöhön, jossa opiskelijat myös havainnollistavat eri arkkitehtuurityylejä piirtäen vihkoonsa. Tänä vuonna opiskelijoille oli tarjolla vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kaikille yhteinen osa kurssia oli lähiopetukseen osallistuminen sekä arkkitehtuuria ja Suomen historiaa konkretisoiva päiväretki Helsinkiin. Tämän lisäksi opiskelijat saattoivat valita pienoismallin rakentamisen, vihkotyön, kurssikokeen tai näiden yhdistelmän välillä. Käsityöprojektia silmällä pitäen ja kierrätyshengessä kouluisäntä Ilkka oli säästänyt erilaista arkkitehtonisen pienoismallin tekemisessä käyttökelpoista materiaalia. Pienoismallin sai toteuttaa yksilö- tai ryhmätyönä, haluamastaan materiaalista, joko jotakin tunnettua rakennusta jäljitellen tai kokonaan itse luodun suunnitelman pohjalta. Ideointivaihe aloitettiin luokassa selailemalla erilaisia arkkitehtuurikirjoja, ja sen jälkeen oli vuorossa alustava hahmotelma paperille eli suunnitteluvaihe. Kolmas eli valmistusvaihe toteutui kädentöiden luokassa. Arviointi tehtiin yhdessä, kun työt olivat valmiit. Keskiaikaisen linnan työvaiheita. 14 Kuvat: Jarno Paalasmaa
Nähdäkseni käsityön kokonaisprosessiluonne toteutui pienoismalliprojektissa hyvin. Tästä näkökulmasta oleellista on, että sama henkilö tekee käsityöprosessin kaikki vaiheet eli tuotteen ideoinnin, esteettisten ja teknisten ominaisuuksien suunnittelun ja itse valmistamisen aina arviointiin asti. Opiskelijat olivat motivoituneita ja työskentelivät itsenäisesti pienoismalliprojektiensa parissa. Jarno Paalasmaa Ylhäällä: Postmodernin ajan funktionalistista asuintaloarkkitehtuuria. Keskellä: Kaksi opiskelijaa teki yhteistä työtä lähtöinspiraationaan Golden Gate -silta. Alhaalla: Rakennus ja ympäröivä piha muodostavat yhtenäisen japanilaisvaikutteisen kokonaisuuden. 15
metsätähdessä on aikaa lapsuudelle... ja juhlalle Koivukylässä, pääradan itäpuolella maisemaa hallitsevat korkeat kerrostalot. Vuosien saatossa ne on opittu tuntemaan opiskelijoiden asuintaloina, joskus jopa hieman rauhattomina sellaisina. Nykyisin talojen pihapiirissä tapaa opiskelijoiden lisäksi lapsia ja nuoria, työssä käyviä ja eläkeläisiä, kotiäitejä ja -isiä... lyhyesti: kaikenlaisia ihmisiä. Nykyisin alueella on rauhallista. Ja Rasinkatu 13:n alimmassa kerroksessa niin on ollut jo pitkään. Siellä toimii Steinerpäiväkoti Metsätähti. Leikkiä omaan tahtiin Metsätähdessä kolmen varhaiskasvattajan Sini Koskisen, Kyllikki Jantusen ja Arja Ruuskan huomassa on 14 lasta. Tilaa on reilusti, samoin aikaa. Nykyajan valtavassa viriketulvassa lapsillakin on kiire ehtiä, nähdä, kuulla ja kokea. Metsätähdessä kiireen ja ylimääräisten virikkeiden annetaan jäädä portin ulkopuolelle. Täällä lapset saavat levätä, leikkiä omaan tahtiinsa haluamiaan leikkejä ja elää, niin, lapsuuttaan. Leikin lomassa joku voi myös haluta auttaa esimerkiksi keittiössä, jossa joka-aamuinen puuha on jyvämyllyn pyörittäminen. Aamupuuroa varten speltinjyvät jauhautuvat pienellä myllyllä tuoreiksi hiutaleiksi. Tuttuus luo turvallisuutta Aamupuuron, leikkihetken ja saduilla ryyditetyn aamupiirin jälkeen lähdetään ulos. Ulkoiluun valmistautuminen vessakäynteineen ja pukeutumisineen on yksi päivän tärkeistä kohtaamisista aikuisten ja lasten välillä. Aikuisen aito läsnäolo tilanteessa luo tärkeää turvallisuutta ja hyvän ilmapiirin. Turvallisuutta luo myös se, että työntekijät ovat koko vuoden tutuissa vuoroissa ja tehtävissä. Esimerkiksi tänä vuonna Sini on paikalla aamulla, kun lapset tulevat. Hänen kanssaan lapset saavat valmistella aamupuuron. Arja on läsnä muun muassa lepohetkessä lounaan jälkeen, ja Kyllikin kanssa ulkoillaan ja hoidetaan pihan kasveja aamu- ja iltapäivällä. Auttaminen on osa kasvua Metsätähdessä eletään kuin kotona. Ruoka valmistuu omassa keittiössä, tilat siivotaan ja pyykitkin hoituvat omin voimin. Petivaatteet tosin pestään kuukausittain jokaisen lapsen omassa kodissa, jotta niihin jää tuttu kodin tuoksu. Lapset tekevät myös itse, he esimerkiksi ripustavat ulkovaatteet eteisen naulakkoon, kukin ikätasonsa mukaisesti. Isot auttavat pienempiä. Se on osa kasvatusta: auttaessa vahvistuvat itsetunto ja sosiaaliset taidot, joita tarvitaan, kun koulu alkaa. Aikuisten esimerkki kasvattaa sekin. Kun Arja vetää sängyssään peiton korvilleen, joukon pieninkin huomaa, että nyt on aika hiljentyä lepäämään. Ja se, millä mielellä henkilökunta on, näkyy nopeasti lapsissa. Siksi Sini, Kyllikki ja Arja pyrkivätkin jättämään henkilökohtaiset arkihuolet aamuisin päiväkodin portilla taakseen. Arvokas taito meille kaikille. Onnea 15-vuotiaalle! Toukokuun viimeisenä lauantaina 16
Ylhäällä vasemmalla: Jyvämyllyssä speltti pyörähtää ketterästi puurohiutaleiksi. Ylhäällä oikealla: Pian mennään sisälle, jossa odottaa luomuraaka-aineista valmistettu kasvislounas ja pieni makoisa jälkiruoka. Oikealla: Lapset saavat itse päättää, kuluuko lepohetki majaverhon takana vai jätetäänkö verhoon ikkuna. Metsätähdessä juhlitaan. On perinteisen kevätjuhlan aika, mutta juhlan aiheena on myös päiväkodin 15-vuotinen taival. 1990-luvun alussa työryhmä aloitti toimitilan etsimisen, ja tammikuussa 1996 Metsätähti aloitti Koivukylässä. Ilman rahaa, ilman huonekaluja, ilman kattiloita... Nyt Rasinkatu 13:ssa on kerrossängyt ja keinuhevoset, viihtyisä juhlahuone, kodikas ruokailutila ja tavaraa, joka kuulemma joutaisi jo poiskin. Rahakaan ei ole enää kynnys, sillä Vantaan kaupungin ostopalvelun ansiosta päivähoito Metsätähdessä maksaa vanhemmille saman verran kuin kaupungin päiväkodeissa. 28. toukokuuta Metsätähden kodikkaissa tiloissa nautitaan vanhempien leipomista herkuista, musiikkiesityksistä, eurytmiasta ja juhlarunosta. Sekä hyvästä mielestä ja tunnelmasta. Mutta niitä täällä onkin tarjolla aina ihan joka päivä. Niina Mälkiä 17
koulua kahdessa vuorossa Bolivian pääkaupungissa La Pazissa kaikki lapset eivät mahdu kouluihin yhtäaikaa. Siksi koulua käydään kahdessa vuorossa. Satakieli-lehden avustaja sai olla mukana menossa, kun Unidad Educativa Club de Leones -koulun iltavuoron ekaluokkalaiset juhlivat kansallista Lastenpäivää. Yllä: Opettaja Marina Cabrera de Paz ja ekaluokkalaiset. Luokkakuvaan pääsi myös Marinan 3-vuotias lapsenlapsi Emiliano. Vasemmalla: Meillä soitetaan nokkahuilua, Boliviassa panhuilua. Alhaalla: Opettajat ja vanhemmat esittävät morenoa, bolivialaista kansantanssia. Andien vuoristoalueella Etelä-Amerikassa sijaitseva Bolivia on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista. Sen väestö on voimakkaasti jakautunut: eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläiset asuvat trooppisella sademetsäalueella ja ovat rikkaampia kuin vuoristoalueilla elävät alkuperäiskansat. Maan pääkaupunki La Paz kuuluu jälkimmäiseen, se lepää lähes neljän kilometrin korkeudessa. Lasten osuus Bolivian väestöstä on suuri ja kasvaa jatkuvasti, joten suurissa kaupungeissa koulua joudutaan käymään kahdessa vuorossa. Puolet lapsista opiskelee aamupäivällä, toiset tulevat kouluun kello kaksi iltapäivällä. Ilonpilkahdus arjen keskellä Lasten asemassa ei Boliviassa ole hurraamista. Koulun ohella pienetkin voivat joutua kadulle myymään erilaisia tuotteita tai kerjäämään. Isommat lapset hoitavat yleensä kodin ja pikkusisaruksia, koska vanhemmat tekevät pitkiä työpäiviä. Huhtikuussa La Pazin lapsilla oli ikioma juhlapäivä, kun Boliviassa vietettiin virallista Lastenpäivää. Club de Leones -koulussa opettajat olivat suunnitelleet lapsille ohjelmaa ja askarrelleet herkkukoreja, joihin jokainen toi jotain pientä nyyttikestien tapaan. Yllätysvieras, hullutteleva taikuri oli lasten suuri suosikki. Mutta voiton veivät silti opettajat. Kun he tanssivat vauhdikkaita kansantansseja värikkäissä puvuissaan, lapset olivat yhtä hymyä. Eikä se hymy ollut ollenkaan ilkikurista vaan tulvillaan iloa. Niina Mälkiä 18
SISÄLTÖ Vantaan seudun steinerkoulun lukuvuosi 2010 2011...2 Pääkirjoitus...3 Johtokunnan kuulumisia...4 Ensimmäinen kouluvuosi...5 Yökoulu täysikuun aikaan...7 Kolmannen luokan metsätyöpäivä...8 Kohokohtia viidenneltä luokalta...10 Kahdeksas luokka lavalla...12 Luovaa rakentelua arkkitehtuurin historiassa...14 Metsätähdessä on aikaa lapsuudelle... ja juhlalle...16 Koulua kahdessa vuorossa...18 Sisällysluettelo...19 Yhteystiedot...19 Vantaan seudun steinerkoulu Satakielentie 5, 01450 Vantaa Puh. toimisto (09) 8386 480 Puh. opettajat (09) 8386 4818 www.vantaansteinerkoulu.fi Kouluun ilmoittautuminen: Ritva Seuna, puh. (09) 8386 480 Osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: vantaan.steinerkoulu@kolumbus.fi Steinerpäiväkoti Metsätähti Rasinkatu 13, 01360 Vantaa Puh. (09) 874 2835 Steinerpäiväkoti Pohjantähti Kirkkotie 8, 04300 Tuusula Puh. (09) 273 3290 Steinerpäiväkoti Pikkukarhu Kukkakatu 6, 04430 Järvenpää Puh. 050 443 0238 Jäsentiedote 2/2011. Toimitus: Tuomo Oksanen. Taitto: Niina Mälkiä. Etukansi: Tuomo Oksanen. Takakansi: 19 Niina Mälkiä. Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy.
rentoa ja virkistävää kesää! toivottaa satakielen toimitus Vantaan seudun steinerkoulu, satakielentie 5, 01450 Vantaa 20