Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Entä esim. talvet 1924/25 ja 1929/30?
Lontoossa Thames jäätyi monasti - kuva vuodelta 1677
Jan Grifierin maalaus The Great Frost on the Thames v:lta 1683 Talvimarkkinat Thames-joen jäällä useampana talvena.
ILMASTON AINAINEN MUUTOSTILA Ilmasto on MAAPALLOMME KOKO HISTORIAN AIKANA vaihdellut äärimmäisyyksistä toiseen ja TEKEE NIIN MYÖS JATKOSSA. Keskiajalla Eurooppa kukoisti pääosin miellyttävässä ilmastossa. Pienen jääkauden aikana 1300-1800-luvulla Euroopassa kärsittiin usein vilua ja nälkää (mm. suuret katovuodet Suomessa). 1930- luvulla ilmasto oli yleensä miellyttävän lämmintä. 1950-luvulla maapallon keskilämpötila yllättäen kylmeni. Jotkut tutkijat päätyivät ehdottamaan uuden jääkauden alkua. Noin 1970 maapallon keskilämpötila kääntyi hienoiseen nousuun. Alkoi vuodesta 1989 Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennen näkemätön pelottelu ja uhkailu äärevillä sääilmiöillä.
Jääkauden jälkeistä nopeata lämpenemistä seurasi koko joukko nykyistä huomattavasti lämpimämpiä mutta myös kylmempiä jaksoja
Uusimpiin tutkimuksiin perustuva käyrä näyttää miten maapallon keskilämpötila on vaihdellut ajanlaskumme alusta lähtien ajoittain hyvinkin kohtalokkaasti. Keskiajan lämpökauteen kuului mm. viikinkien asuttama Gröönlanti. Seuraavien vuosisatojen aikana ilmasto muuttui hyvin epävakaaksi ja kylmeni kunnes uusi lämpeneminen alkoi 1800-luvulla jatkuen meidän päiviimme saakka.
Ilmastonvaihtelu on totta, mutta mikä sitä säätelee? Todisteita ilmaston vaihtelusta löytyy yhtälailla geologian, antropologian, arkeologian kuin historiankin aikakirjoista. (mm. J. P. Lunkan "Maapallon ilmasto") Vaikka aurinko on kiistatta ilmastomme pääsäätelijä, geologisesti aktiivisen maapallon sisäisillä tapahtumilla on oma merkityksensä (mantereiden liikkeet, merivirrat, j.n.e.). Aurinkokuntamme muilla taivaankappaleilla (kuu, planeetat), kuten myös ulkoavaruuden tapahtumilla, on omat vaikutuksensa ilmastoomme. On myös totta, että ihminen on muuttanut merkittävästi ympäristöään niin maalla kuin merellä. Ympäristön likaamista pidetään suurena uhkana, mutta maankäyttöön liittyvät toimenpiteet (vesistömuutokset, metsien raivaukset, asvalttiviidakoiden kasvu, jne.) aiheuttavat todellisia, usein lähes peruuttamattomia, paikallisia muutoksia. Ihmisen vaikutus globaaliin ilmastoon on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin mitä tuomiopäivänjulistajat väittävät. Muutosta ei torjuta päästörajoituksilla, eikä hiilidioksidi ole se väitetty mörkö.
Onko hiilidioksidi syyllinen? Käyrien samanaikainen vaihtelu on IPCC:n mukaan todiste siitä, että lämpötila seuraa hiilidioksidipitoisuutta. Väärin! Uusimpien analyysien mukaan lämpötila ei seuraakaan CO2:ta vaan päinvastoin CO2 seuraa lämpötilaa ja peräti useiden satojen vuosien viiveellä. Selityksenä on meriveteen liuenneen hiilidioksidin vapautuminen ilmaan, kun vesi lämpenee. (Vrt. lämpöön jätetty vichy-pullo)
Maapallon arvioitu keskimääräinen energia budjetti Energian virtaamat on arvioitu monista eri lähteistä ja edustavat tämän hetken parasta arvausta. Lähde: Trenberth, K., Fasullo, J., Kiehl, J. (2009). Earth s global energy budget. Bulletin of the American Meteorological Society.
Pelkistetty energiamalli arvioituna koko maapallolle Mallissa näkyvät lämpöenergiavirrat auringosta maahan ja takaisin avaruuteen. Maapallon katsotaan olevan termisessä tasapainossa. 21 W/m2 poistuu maanpinnalta lämmenneen ilmavirran mukana ja haihtumiseen seurauksena sitoutuu 82 W/m2 Kasvihuonekaasujen lämpöabsorptio rajoittuu lämpösäteilynä poistuvaan energiamäärään, eli noin 60 W/m2. Siinäkin vesihöyry on merkittävin absorboija. Osa lämmöstä (236 W/m2:sta) poistuu avaruuteen suoraan ilmakehän läpi, toisen osan poistuessa kasvihuonekaasujen säteilyn kautta.
Miten tähän ilmastonmuutoshysteriaan on päädytty? Maailmalla on luotu useita kymmeniä hyvin monimutkaisia ilmastomalleja, joita pyöritetään kaikkein nopeimmissa supertietokoneissa. Valtavasta laskentatehosta huolimatta malleissa lukuisat liian monimutkaiset tai puutteellisesti tunnetut prosessit on jouduttu parametrisoimaan tai sovittamaan (tuunaamaan) haluttuun tulokseen pääsemiseksi. Koska eri mallit antavat toisistaan poikkeavia ennusteita, eikä IPCC ole voinut asettaa malleja paremmuusjärjestykseen, tuloksista lasketaan keskiarvot, jotka sitten kirjataan kohua herättäviin arviointiraportteihin. TAUSTALLE ON TUOTU VAROVAISUUSPERIATE? Eli, ryhdytään kaikkiin ajateltavissa oleviin keinoihin rahaa säästämättä torjuaksemme ilmastouhkan(?) vaikka emme todellisuudessa tiedä mikä ilmastoa säätelee ja miten mahdolliset toimenpiteet vaikuttavat. SURULLISINTA ON, ETTÄ POLIITTISET PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN ONTUVIEN MALLIENNUSTEIDEN PERUSTEELLA.
Esimerkki ilmastomallien ennustevirheestä Ilmakehän lämpötila eri korkeuksissa mallien ja todellisten satelliittimittausten perusteella. Ilmastomallit ennustavat, että ihmisen toiminnasta lisääntyneet kasvihuonekaasut aiheuttavat troposfäärin lämpötilan nousun. Todellisuudessa satelliittimittaukset eivät osoita minkäänlaista lämpenemistä, eivätkä mallit siis ainakaan tältä osalta pidä paikkaansa.
Maapallon alemman ilmakehän keskilämpötila Vuoden 1998 poikkeuksellisen voimakas Tyynenmeren el Niño-ilmiö nosti hetkel-lisesti maapallon keskilämpötilaa usealla asteen kymmenyksellä. Tällä vuosituhannella lämpötilan aiempi nousu on tasaantunut ja jopa osoittaa jonkinasteista alenemista. Olemmeko pelottelusta huolimatta menossa kohti kylmempiä aikoja?
Auringon magneettinen aktiviisuus Aurinkopilkkuina ilmenevä magneettinen aktiivisuus heijastuu maapallon ilmastossa. Pienen jääkauden surkeimmat ilmat osuivat Maunder- ja Dalton-minimeihin. Tänään aktiivisuuden hiipuminen näkyy syklin 23 venymisenä yli normaalin 11-vuoden jakson ja mikäli kehitys jatkuu Dalton minimin tapaan, edessä on useita kylmiä vuosikymmeniä. Timo Niroma: 1610-1700 hyvin kylmää nälkävuodet 1695-97 1710-1800 lämmintä 1810-1900 kylmää nälkävuodet 1867-68 1910-2000 lämmintä 2010-2100?kylmää?
Jätämmekö kaiken poliittikkojen käsiin? Luonnon säätelemän ilmastonmuutoksen hyödyttömän vastustamisen sijaan ihmiskunnan tulisi keskittyä ympäristön vaalimiseen ja puhtaan veden ja hengitysilman varmistaminen maapallon yhäti kasvavalle ihmismäärälle. Siihen ihmiskunnan voimavarat ehkä riittäisivät. Asiaa edesauttaisi energian säästö ja vähemmän kuormittavien energiamuotojen kehittäminen. www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/index.htm
Valtameren pinnan nousu satelliittiaikana
Valtameren pinnan nousu 2002-2008
Ilmakehän läpipäästämä sähkömagneettinen säteily Maapallolle lankeava auringon kokonaissäteily (punainen viiva) ja siitä 70-75% saapuu pinnalle UV, näkyvää ja lämpösäteilyä (punainen kenttä) Lämmennyt maanpinta säteilee lämpötilansa mukaisesti (210-310 K), josta lämpöä karkaa suoraan ulos avaruuteen (sinimusta kenttä). Ilmakehän ominaisabsorption ja sironnan osuus koko säteilyspektristä (läpinäkyvä aallonpituus). Vesihöyryn, hiiliidoksidin, hapen ja otsonin sekä metaanin ja dityppioksidin absorptioominaisuudet. Havaitaan, että vesihöyry on ylivoimaisesti merkittävin kasvihuonekaasu. Hiiliidoksidin absorptiospektri menee osittain päällekkäin vesihöyryn kanssa.
KASVIHUONEILMIÖ NUMEROINA Maapallon keskilämpötilaksi on laskettu 14-15 Celsius astetta.on sanottu, arvioitu, ehkä jopa arvattu, että maapallo olisi 33 astetta nykyistä kylmempi ilman kasvihuoneilmiötä. NASAn ilmastotutkijat ovat arvioineet, että maata lämpimänä pitävä kasvihuoneilmiö normalisoituna koko maapallolle koostuu seuraavista tekijöistä: pilvipeite 52 %, vesihöyry 36 %, hiilidioksidi 9 % ja otsooni 3 %. Kahden ensin mainitun, pilvisyyden ja vesihöyryn 88 %:n, yhteisvaikutus helposti unohtuu puhuttaessa hiilidioksidista.
Onko ilmastonvaihtelulle luonnollista selitystä? Henrik Svensmarkin mukaan magneettisesti aktiivinen aurinko, joka ilmenee aurinko-pilkkujen runsautena, vähentää ilmakehään tunkeutuvaa kosmista säteilyä. Tämä näyttää vähentävän nimenomaan alapilvien määrää ja lisää maan pinnalle saapuvan auringonvalon määrää.
Kalifornian lämpötilamuutos kuntien väkiluvun mukaan Lähde: Jim Goodridge Kalifornian emer. Valtion meteorologi 94:n säähavaintoaseman tilastot 1908-1998 ajalta jaettuna kuntien koon mukaan kolmeen ryhmään: Yli miljoona asukasta 100.000-1 miljoona alle 100.000 asukasta
Pohjoisen pallonpuoliskon lumitilanne 20.1.2008 ja 3.2.2009 http://www.ssd.noaa.gov/ps/snow /DATA/nhem-1mo-loop.html http://www.natice.noaa.gov/pub/ims_gif/archive/nhem /2009/ims2009039.gif
Jäämeren jäätilanne 1.2.2009