Opetus- ja kulttuuriministeriö 17.5.2016 Ammatillisen koulutuksen osasto Hallitusneuvos Virpi Korhonen Eduskunta Sivistysvaliokunta Viite: HE 35/2016 vp laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 :n väliaikaisesta muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle otsikkoasiassa annettujen lausuntojen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö lausuu seuraavaa: Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien muuttaminen Järjestäjien kuuleminen Eräissä lausunnoissa on oltu huolissaan koulutuksen järjestäjien mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja antaa asiassa selvitystä ennen järjestämisluvan muuttamista. Koulutuksen järjestäjällä on oikeus tulla kuulluksi, jos koulutuksen järjestämisluvan muuttamista harkitaan viranomaisaloitteisesti. Kuulemisesta ja muusta menettelystä koulutuksen järjestämislupia muutettaessa säädetään yleislakina hallintolaissa (434/2003) ja ministeriö on velvollinen noudattamaan mainittuja säännöksiä hallintoasioita käsitellessään. Tämän vuoksi kuulemisesta ei ole tarpeen erikseen säätää ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa tai ottaa asiasta esitykseen erillistä mainintaa. Lupien tarkistaminen myös toteutetaan ylläpitäjäneutraalisti. Lupien muuttamisen suhde valtionavustuksilla rahoitettuihin koulutuksiin Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liiton lausunnossa on todettu, että NAO ja ENO valtionavustusrahoituksen päättyminen ja mainittujen avustusten avulla toteutetut koulutusmäärät tulee huomioida järjestämislupamuutoksissa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 a :n mukaan mainittuja valtionavustuksia voidaan myöntää ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämiseen vain, jos hakijan hakemukseen sisältyy suunnitelma, jossa osoitetaan hakijan järjestävän valtionosuusrahoitteista ammatillista peruskoulutusta siinä laajuudessa, että hakijalle ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa määrätty opiskelijamäärä täyttyy. Hallituksen esityksessä järjestämislupia ehdotetaan tarkistettavaksi niiltä koulutuksen järjestäjiltä, joiden ammatillisen peruskoulutuksen toteuma on käytännössä toistuvasti tai ilman perusteltua syytä jäänyt alle enimmäismäärän. Nämä järjestäjät eivät ole voineet opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 a :n mukaan rahoittaa koulutustaan NAO- tai ENO-ohjelman valtionavustuksin, koska valtionosuusraha on ollut ensisijaista suhteessa erillisillä valtionavustuksilla rahoitettuun koulutukseen. Resurssien kohdentaminen Eräissä lausunnossa on toivottu muutosta enimmäisopiskelijamääriin sellaisille aloille ja alueille, joissa koulutustarve on ilmeinen ja kasvava. Lisäksi lausunnoissa on kannettu huolta toteuttavien säästöjen vaikutuksista ja tuotu esiin, että rahoituksen leikkaukset heikentävät koulutuksen saavutettavuutta ja vaarantavat koulutuksellista tasa-arvoa. Ministeriö pyrkii kohdentamaan käytettävissä olevan enimmäisopiskelijamäärän niin hyvin kuin se käytettävissä olevan resurssien puitteissa on mahdollista.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on pyrkiä varmistamaan, että käytettävissä olevat, tulevina vuosina merkittävästi niukkenevat, ammatillisen koulutuksen taloudelliset resurssit pystyttäisiin kohdentamaan mahdollisimman tarkasti vastaamaan alueellista ja alakohtaista koulutustarvetta ja näin turvaamaan koulutuksen saatavuutta kysyntää vastaavasti. Lausunnoissa on myös tuotu esiin erilaisia koulutuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä, kuten eri-ikäisistä ja eri elämäntilanteissa olevien sekä yritysten ja yhteisöjen koulutustarpeesta huolehtimista, joita on toivottu huomioitavan järjestämislupia muutettaessa. Tältä on tarpeellista vielä tähdentää, että ehdotettu väliaikainen säännös antaa mahdollisuuden tarkistaa enimmäismäärää voimassa olevaa pienemmäksi vain, jos koulutuksen järjestäjä on alittanut voimassa olevan järjestämislupansa enimmäisopiskelijamäärän joko toistuvasti tai ilman perustelua syytä. Ehdotettu säännös ei siis mahdollista, että järjestämislupien opiskelijamääriä tarkistettaisiin alaspäin sellaisilta järjestäjiltä, joiden koulutustarjonnalle on toteutunutta kysyntää luvassa määriteltyyn enimmäismäärään saakka. Säännöksen sanamuodon täsmentäminen Sivistysvaliokunta on nostanut esiin huolen ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 :n 5 momentin sanamuodon täsmällisyydestä suhteessa esityksen perusteluissa esitettyyn. Mainitun 9 :n 5 momentin viimeinen virke kuuluu: Tässä momentissa mainitulla perusteella järjestämisluvan enimmäismäärä voidaan alentaa enintään vastaamaan koulutuksen järjestäjän vuoden 2015 toteutunutta opiskelijamäärää. Ammatillisessa peruskoulutuksessa varainhoitovuoden rahoitus lasketaan pääsäännön mukaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden keskimääräisen opiskelijamäärän mukaan. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ehdotetun väliaikaisen säännöksen perusteella järjestämisluvan enimmäismäärä voitaisiin alentaa enintään vastaamaan kunkin koulutuksen järjestäjän vuonna 2015 toteutunutta keskimääräistä opiskelijamäärää. Jotta ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 :n 5 momentin sanamuoto ei jättäisi epäselvyyttä siitä, että rahoituksen määräytymisessä opiskelijamäärällä tarkoitetaan nimenomaan keskimääräistä opiskelijamäärää, voisi lakiehdotuksen 9 :n 5 momentin viimeisen virkkeen sanamuotoa olla perusteltua täsmentää vastaamaan lakiehdotuksen perusteluja. Tällöin lainkohdan sanamuoto kuuluisi: 9 5 mom: Sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään opetus- ja kulttuuriministeriö voi vuosina 2016 ja 2017 ilman hakemustakin muuttaa koulutustehtävän opiskelijamääriä koskevia määräyksiä, jos koulutuksen järjestäjä on toistuvasti tai ilman perusteltua syytä järjestänyt koulutusta järjestämisluvan mukaista määrää vähemmän ja koulutuksen monipuolisen alueellisen tarjonnan turvaaminen tai koulutuksen järjestäjien tasapuolinen kohtelu valtion talousarvion rajoissa sitä edellyttää. Tässä momentissa mainitulla perusteella järjestämisluvan enimmäismäärä voidaan alentaa enintään vastaamaan koulutuksen järjestäjän vuoden 2015 toteutunutta keskimääräistä opiskelijamäärää. Näyttötutkintojen suoritusrekisteri Perustuslakivaliokunnan lausunto Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 a :n 3 momentin säännöstä tallennettavista tiedoista olisi perusteltua
täsmentää. Rekisteriin voidaan mainitun pykälän 3 momentin mukaan tallentaa myös muita rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia, tutkinnonsuorittajakohtaisia tietoja näyttötutkinnosta sekä tutkinnon suorittamistavasta ja järjestämisestä. Lakiehdotuksen 18 a :n 2 momentin säännös on tarkoitettu pääsäännöksi, jossa mainitut tiedot tallennetaan aina näyttötutkintojen suoritusrekisteriin riippumatta siitä, minkä tutkinnon suorituksesta tai minkä tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvasta asiasta on kysymys. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että näyttötutkintojen suoritusrekisteriin tallennettavista tiedoista on ehdotettu säädettäväksi 18 a :n 2 momentissa varsin täsmällisesti. Ammatillisen aikuiskoulutuslain nojalla suoritettavia näyttötutkintoja on nykyisellään yhteensä yli 350 ja niiden osia on lähes 3500. Tutkintojärjestelmä ei ole muuttumaton, vaan tutkinnot päivittyvät sisällöltään ja myös opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädettyä tutkintorakennetta muutetaan tavallisesti puolivuosittain, jotta tutkintorakenne pysyy kehittyvän työelämän muutoksessa mukana. Tutkinnot ja niiden osat poikkeavat luonteeltaan ja sisällöltään toisistaan, eikä kaikkia vaateita edes ole mahdollista ennakoida. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on ollut mahdollistaa tarvittava tutkinto- tai toimikuntakohtainen jousto rekisteröitävissä tiedoissa, jos suoritettaviin joko nykyisiin tai tuleviin tutkintorakenteen mukaisiin tutkintoihin ja niiden suorittamiseen liittyy erityispiirteitä, jotka rekisteriin olisi perusteltua sen käyttötarkoitus huomioon ottaen merkitä. Perustuslakivaliokunnan huomautuksen perustuen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 a :n 3 momenttia on kuitenkin perusteltua tarkentaa siten, että rekisteriin tallennettavat muut kuin 2 momentissa mainitut tiedot sidotaan tutkintotoimikunnan tehtävien hoidon kannalta välttämättömiin tietoihin. 18 a 3 mom: Rekisteriin voidaan tallentaa 2 momentissa mainittujen tietojen lisäksi myös muita tutkintotoimikuntien tehtävien hoitamiseksi välttämättömiä tutkinnonsuorittajakohtaisia tietoja näyttötutkinnosta sekä tutkinnon suorittamistavasta ja järjestämisestä. Muut lausunnot Tietosuojavaltuutetun toimisto on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota 1. lakiehdotuksen 18 d :ään, jossa esitetään, että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin rekistereihin sisältyviä tietoja voitaisiin luovuttaa tietoon oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Lausunnon mukaan esityksestä ei käy riittävällä tavalla ilmi, onko lakiehdotuksessa kyse henkilötietojen luovuttamisesta henkilörekisteristä sähköisessä muodossa, josta ei tarvitse säätää erikseen, vai onko siinä kyse siitä, että jollekin rekisterinpitäjälle avataan tekninen käyttöyhteys toisen rekisterinpitäjän ylläpitämään henkilörekisteriin siten, että teknisen käyttöyhteyden saavalla rekisterinpitäjällä on pääsy toisen rekisterinpitäjän ylläpitämään henkilörekisteriin. Tietosuojavaltuutetun toimisto katsoo, että lakiehdotuksen 18 d :ää olisi tarpeellista täsmentää. Ehdotetun säännöksen mukaan tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla rekisteriin ja rekisteristä vain, jos luovutuksen saaja on tietoon oikeutettu. Lakiehdotuksen 18 a :ssä on määritelty mistä tiedot luovutetaan näyttötutkintojen suoritusrekisteriin. Tietojen luovuttajaksi on säädetty näyttötutkinnon järjestäjä. Näin ollen 18 a :n perusteella tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla rekisteriin
koskee vain näyttötutkinnon järjestäjää. Kuten hallituksen esityksen perusteluissa kuvataan, tietojen siirto tutkintotoimikunnan ja näyttötutkinnon järjestäjän välillä ei kuitenkaan vielä toistaiseksi tapahdu teknisen käyttöyhteyden avulla vaan toistaiseksi kysymys on tietojen sähköisestä luovuttamisesta. Säännös kuitenkin mahdollistaisi siirtymisen tulevaisuudessa kehittyneempiin tiedonsiirtotapoihin. Tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden välityksellä säädetään myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki, 621/1999). Julkisuuslain 29 :n 3 momentin mukaan viranomainen voi avata toiselle viranomaiselle teknisen käyttöyhteyden henkilörekisterinsä sellaisiin tietoihin, jotka toisen viranomaisen on laissa erikseen säädetyn velvollisuuden mukaan otettava päätöksenteossaan huomioon. Lisäksi oikeudesta saada tietoja näyttötutkintojen suoritusrekisteristä voidaan säätää tiedon saajaa koskevassa erityislaissa. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tutkintotoimikunnan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimisto on kiinnittänyt huomiota 1. lakiehdotuksen 18 a :n sanamuotoon, jossa todetaan, että näyttötutkinnon järjestäjä luovuttaisi tietoja näyttötutkintojen suoritusrekisteriin tutkintotoimikunnan lain 7 :n 1 momentissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tietojen luovuttaminen tapahtuu aina rekisterinpitäjien välillä. Näin ollen näyttötutkinnon järjestäjä luovuttaa tietoja tutkintotoimikunnalle eikä näyttötutkintojen suoritusrekisteriin. Jos säännösehdotusta täsmennetään tietosuojavaltuutetun ehdottamalla tavalla, tulisi sen opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan kuulua: 18 a 1 mom: Tässä laissa tarkoitettu näyttötutkinnon järjestäjä luovuttaa tutkintotoimikunnalle tutkintotoimikunnan 7 :n 1 momentissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset näyttötutkinnon järjestämistä ja suorittamista koskevat tiedot. Tutkintotoimikunta merkitsee rekisteriin tutkintotodistuksen antamista koskevat tiedot. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan lausunnossa on kannettu huolta siitä, miten mahdollisten rekisteritietoja koskevien virheiden korjaaminen tapahtuu ja muuttuuko viranomainen, jonka kanssa esim. Valvira tarvittaessa asioi. Rekisterissä olevien tietojen korjaamisesta säädetään henkilötietolain 29 :ssä. Säännöksen mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Jokainen tutkintotoimikunta vastaa rekisterinpitäjänä omalta osaltaan näyttötutkintojen suoritusrekisteristä lakiehdotuksen 7 :n 5 momentin mukaisesti. Opetushallitus ylläpitää rekisteriä tutkintotoimikuntien lukuun ja huolehtii niistä tehtävistä, jotka sille laissa on erikseen säädetty. Myös tietojen luovuttamisesta päättäminen kuuluu tutkintotoimikunnalle. Eräissä lausunnoissa on nostettu esiin perustettavan rekisterin suhde muun muassa ammatillisen koulutuksen valmisteilla olevaan reformiin, uuteen rahoitusjärjestelmään tai kansalliseen tutkintorekisteriin. Edellä kuvatut uudistukset ovat vasta valmisteluvaiheessa, joten niillä ei ole vielä sellaista päätettyä yksityiskohtaista sisältöä, johon nyt ehdotettuja muutoksia voitaisiin verrata. Ammatillisen koulutuksen reformissa valmistellaan lainsäädäntöä, joka kumoaisi voimaan tullessaan kokonaisuudessaan vuoden 2018 alusta lukien nykyisen ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön. Tämän vuoksi myöskään nyt ehdotettujen muutosten määräaikaisuudesta suhteessa reformissa mahdollisesti ehdotettavaan ei ole tarpeen säätää.
Voimaantulo Lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (1. lakiehdotus) voimaantulosäännöksen mukaan lain 7 :n 5 momentti sekä 18 a 18 d tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 2016. Muilta osin lain voimaantulo on jätetty avoimeksi. Perustelujen mukaan ehdotettu laki on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Avoin voimaantulopäiväys koskee lain 10 ja 16 :ää. Lain 16 :ään ehdotetun muutoksen on johtolauseen mukaan tarkoitus muuttaa 16 :n 1 momenttia sellaisena kuin se on laissa 1111/2015, joka myös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016. Tämän vuoksi nyt ehdotettu laki ei tältä osin voi tulla voimaan ennen mainittua päivää. Koska 10 ja 16 :n kokeilua koskevat säännökset muutetussa muodossaan on tarkoitus saada voimaan perustelujen mukaan mahdollisimman pian, voisi olla perusteltua, että sivistysvaliokunta harkitsisi lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen tarkistamista siten, että laki voisi kokonaisuudessaan tulla voimaan 1 päivänä elokuuta 2016. Tällöin 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännös kuuluisi: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa, että sivistysvaliokunta huomioisi yllä olevat seikat ja ehdotukset lakiehdotuksia käsitellessään. MUUT SEIKAT Sivistysvaliokunnalle toimitetuissa lausunnoissa on otettu kantaa myös asioihin, joista käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ei ole ehdotettu säädettäväksi. Näiltä osin voidaan todeta seuraavaa: Eräissä lausunnoissa on viitattu valtion luovuttamien kiinteistöjen luovutukseen liittyvien säännösten muuttamiseen. Valtio luovutti korvauksetta 1990-luvulla valtion ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisen ja yksityistämisen yhteydessä ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjille niiden koulutuksessa tarpeelliset kiinteistöt ja irtaimistot sekä maatalousalan oppilaitosten ja koti- ja laitostalousoppilaitosten opetusmaatilat. Luovutetun omaisuuden arvo on arviolta yhteensä noin 1-1,5 miljardia euroa. Omaisuuteen liittyy luovutushetkestä lukien 30 vuoden ajan palautusvelvollisuus. Palautusvelvollisuus tulee harkittavaksi omaisuutta toiselle luovutettaessa, käyttötarkoitusta muutettaessa tai toimintaa lopetettaessa. Lisäksi palautusvelvollisuus koskee luovutetun omaisuuden tuhoutumisesta tai vahingoittumisesta saatavia korvauksia. Korvauksetta luovutetun omaisuuden omistussuhteiden tai käyttötarkoituksen muutoksissa opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt luovutetun omaisuuden myyntitulot käytettäväksi tai käyvän arvon siirrettäväksi alkuperäisen tarkoituksen mukaisiin investointeihin entisin ehdoin. Ministeriö on hyväksynyt myös luovutetun omaisuuden siirtoja entisin ehdoin kiinteistöosakeyhtiöille, jotka vuokraavat tiloja koulutuskäyttöön. Tällöin valtion luovuttaman omaisuuden käypää arvoa ei ole hyväksytty sisällytettävän pääomavuokriin. Poikkeustapauksissa omaisuuden käypä arvo on hyväksytty siirrettäväksi muuta valtionosuuskäyttöä palveleviin rakennushankkeisiin, jos tarvetta alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavaa koulutusta palvelevalle käytölle ei ole ollut. Omaisuuden käypä arvo on määrätty palautettavaksi vain yhdessä tapauksessa, jossa koulutuksen järjestäjän toiminta päättyi eikä kiinteistölle ollut osoitettavissa muuta valtionosuuskäyttöä. Kaikissa muissa tilanteissa sekä valtioneuvoston raha-asianvaliokunta että opetus- ja kulttuuriministeriö ovat tähän
asti voineet hyväksyä koulutuksen järjestäjien hakemukset luovutetun omaisuuden muutoksista ilman palautusvelvollisuutta valtiolle. Strategisen hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelmassa 14.4.2016 on linjattu, että järjestäjärakenteen uudistamista tuetaan siten, että valtion korvauksetta luovuttamien kiinteistöjen käyvän arvon palauttamista ei vaadita, mikäli kiinteistöjen myynnistä saatava kauppahinta tai muusta olosuhteiden muutoksesta johtuva omaisuuden käypä arvo käytetään ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuu käsittelemään hakemukset viivytyksettä. Erityisesti Suomen Kuntaliiton lausunnossa on esitetty kritiikkiä säästöjen toteuttamisesta ennen kuin rakenteelliset uudistukset mahdollistava ammatillisen koulutuksen reformin mukainen lainsäädäntö tulee voimaan. Vaikka rahoitus vähenee jo vuoden 2017 alusta lukien, menovähennysten hallituksi toteuttamiseksi hallitus toteuttaa ammatillisen koulutuksen kokonaisuudistuksen. Uudistus toteutetaan, jotta ammatillisen koulutuksen palveluverkko kykenisi nykyistä joustavammin, laadukkaammin ja tehokkaammin tuottamaan palveluita erilaisille kohderyhmille. Muutamissa lausunnoissa on myös esitetty toiveita liittyen ammatillisen koulutuksen reformiin ja siinä tehtäviin ratkaisuihin. Esitetyt näkökohdat arvioidaan osana reformia koskevan lainsäädännön valmistelua.