Perustelumuistio 1(12) 26.05.2016 Lentotoiminta kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvilla ilmaaluksilla Määräyksen OPS M2-11 tausta ja säädösperusta Tausta Muun kuin kaupallisen lentotoiminnan nykysäädökset syrjäyttävät EU-säädökset tulevat voimaan 25. elokuuta 2016, jolloin EU:n lentotoiminta-asetuksen 1 NCO-osaa 2 aletaan soveltaa. NCO-osaa sovelletaan suoraan EU-säädösten piiriin kuuluviin ilma-aluksiin. Suomessa on kuitenkin merkittävä määrä EASA:n perusasetuksen 3 liitteen II piirissä olevaa ilma-alusta, jotka eivät ole pakottavan EU-lainsäädännön piirissä, vaan niistä säädetään edelleen kansallisesti ilmailulain 4 ja sen nojalla annettujen määräysten avulla. Näitä ilma-aluksia varten on nähty tarkoituksenmukaiseksi luoda lentotoiminnalle yksi uusi, yhteinen määräys OPS M2-11. Uuden määräyksen avulla voidaan myös kumota eräitä kansallisia erillismääräyksiä, jotka koskevat kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvia ilma-aluksia. Uudessa määräyksessä on lisäksi huomioitu Jämin laskuvarjohyppytoiminnassa tapahtuneen onnettomuuden tutkintaselostuksen ne suositukset, jotka koskevat operatiivisia määräyksiä, sekä harrasteilmailun riskikartoituksen yhteydessä tunnistetut sääntelytarpeet siten, että kansallisten määräysten piiriin kuuluvien ilma-alusten sääntely on tarkoituksenmukaista, johdonmukaista ja oikeassa suhteessa toiminnan vaativuuteen ja siihen liittyviin riskeihin. Näin luodaan edellytykset mahdollisimman toimiville markkinoille. Määräyshankkeen lähtökohtana on ollut nykytilanteen säilyttäminen, jotta muutokset toimijoille olisivat mahdollisimman vähäiset. Määräyksen vaatimuksia asetettaessa tärkeänä on pidetty yhteensopivuutta samaa ilmatilaa ja samoja lentopaikkoja käyttävien EASA-ilma-aluksien kanssa. Asetuksen vaatimuksia arvioitaessa on pyritty löytämään niitä kohtia, joissa sääntelyä voitaisiin keventää tai joissa vastuu toiminnasta voitaisiin siirtää kokonaan toimijoille. Mikäli vaatimuksia on tiukennettu nykyisin voimassa oleviin määräyksiin nähden, ovat tiukennukset tehty turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Suomen ilma-alusrekisterissä oli 10.12.2015 yhteensä 565 kpl kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvaa ilma-alusta, joista 179 lentokonetta (näistä arviolta n. 130 kpl harrasterakenteisia), 21 autogyroa, 36 purjelentokonetta ja moottoripurjekonetta, 3 helikopteria ja 326 ultrakevyttä lentokonetta. Tämä on noin kolmasosa kaikista Suomeen rekisteröidyistä ilma-aluksista. Säädösperusta EASA-perusasetuksen 4. artiklassa sekä Liite II:ssa on määritelty ilma-alusluokat, joihin perusasetusta ei sovelleta, jolloin niistä voidaan säätää kansallisesti. Ilmailulain 9 luettelee ne vastaavat ilma-alusluokat, joihin voi myöntää vähäisiä poikkeuksia ilmailulain lukujen 2-7 säädöksiin (mukaan luettuna luku 5, lentotoiminta). Ilmailulain 55 ja 57 valtuuttavat a antamaan tarkempia määräyksiä ilma-aluksen miehistön, lennon valmistelun ja lennon suorittamisen osalta laissa määritellyin ehdoin, pohjautuen Chi- 1 Komission asetus (EU) N:o 965/2012, annettu 5 päivänä lokakuuta 2012 (Lentotoiminta-asetus) 2 Lentotoiminta-asetuksen liite VII, Osa NCO - Non commercial operations with other than complex motor-powered aircraft - Muu kuin kaupallinen lentotoiminta muilla kuin vaativilla moottorikäyttöisillä ilma-aluksilla. 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008. 4 Ilmailulaki (864/2014) siihen tehtyine muutoksineen.
2(12) cagon yleissopimuksessa tarkoitettuihin standardeihin ja suosituksiin, ECAC:n ja Eurocontrolin normeihin sekä EASA-perusasetuksen ja sen nojalla annettujen komission asetusten säännöksiin. Määräystä on tarkoitus alkaa soveltamaan 25.8.2016, jolloin myös lentotoiminta-asetuksen osaa NCO aletaan soveltaa EASA:n sääntelyn piiriin kuuluville ilma-aluksille. Osa NCO:n voimaantulon johdosta kumotaan mm. nykyinen ilmailumääräys OPS M2-1, Yleisilmailu - Lentokoneet. Tämän määräyksenvoimaantulon johdosta kumotaan ilmailumääräykset OPS M2-7, Lentotoiminta koe- ja harrasteluokan ilma-aluksilla sekä OPS M2-8, Lentotoiminta ultrakevyillä lentokoneilla. Kuva 1. Lentotoiminnan määräysympäristö ei-kaupallisen lentotoiminnan osalta 25.8.2016 jälkeen Määräyksen valmistelu Määräysvalmistelu on tehty virkatyönä ssa. Määräyksen valmistelussa on pyritty huomioimaan se seikka, että osalle käyttäjäkunnasta EASAsääntely on ennestään tuttua, kun taas osa on tähän saakka toiminut lähes yksinomaan kansallisen sääntelyn puitteissa. Määräystä valmistellessa on siksi pyritty siihen, että kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvien ns. Liite II ilma-aluksien lentotoiminnan säännöt olisivat mahdollisimman yhteneväiset ns. EASAilma-alusten kanssa, siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Tällä tavoin ne ilma-alusten käyttäjät ja omistajat, jotka lentävät sekä EU-sääntelyn (Osa NCO) että kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvilla ilma-aluksilla, voivat tulla toimeen vähemmällä uuden opiskelulla verrattuna tilanteeseen, jossa kansallinen määräys olisi kovin erilainen kuin EU-sääntelyn osa NCO. Määräyksessä on myös pidetty tärkeänä, että eräitä tarkoituksenmukaisiksi koettuja, ultrakevytlentokoneiden ja harrasterakenteisten ilma-alusten lentotoimintaa koskevia säännöksiä säilytettäisiin edelleen, siten että näiden ilma-alusluokkien käyttäjille syntyviä muutoksia minimoidaan.
3(12) Yllä olevan johdosta määräys päädyttiin kirjoittamaan muotoon, jossa pääosin seurataan osa NCO:n rakennetta, Määräykseen on kirjattu vain ne onco:n kohdat, joissa on kansallisia muutoksia. Jotta määräyksen ja uusien sääntöjen omaksuminen helpottuisi, valmistelun osana on tarkoitus laatiaerillinen soveltamisohje. Ohjeessa koottaisiin yhteen NCO:sta suoraan sovellettavien kohtien tekstit sekä kansallisesti muutettujen kohtien tekstit. Näin kokonaisuuden hahmottaminen helpottuisi, kun tekstimateriaali on koottuna yksiin kansiin. Ohjeeseen on tarkoitus lisätä myös EASA:n lentotoiminta-asetukseen liittyvästä AMC/GM-ohjemateriaalista muokattua suomenkielistä, ohjeistavaa materiaalia. Kuva 2. Määräyksen ja sen soveltamisohjeen suhde toisiinsa. Määräyksestä on jätetty pois Osa NCO:n purjelentokoneita sekä kuumailmapalloja koskevat säännökset. Tämä johtuu EU-komissiosta saadusta tiedosta, jonka mukaan Osa NCO:n soveltaminen näiden ilma-alusten lentotoimintaan on lykkääntymässä vuoteen 2018, ja näin ollen nykyiset kansalliset lentotoimintaa koskevat määräykset säilyvät näille ilma-aluksille voimassa siirtymäkauden ajan. Vastaavasti määräykseen on lisätty säännökset autogyroilla tapahtuvasta lentotoiminnasta. Määräykseen on myös otettu eräitä erillisiä kohtia, jotka pohjautuvat kansallisiin tarpeisiin. Määräyksessä on lisäksi eräitä lähinnä teknillisluonteisia eroja Osa NCO:oon verrattuna. Ne johtuvat siitä, että kyseessä on kansallinen määräys eikä EU-tason määräys. Osalle kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvista ilma-aluksista on myönnetty ICAO-lentokelpoisuustodistus, kun taas osalle on myönnetty kansallinen lupa ilmailuun, ja tämä vaikuttaa myös määräyksen sisältöön. Tässä perustelumuistiossa on esitetty yksityiskohtaiset perustelut niiden Osa NCO:n kohtien osalta, joita sovelletaan määräyksessä poikkeavasti tai ei sovelleta. Sellaisenaan sovellettavien Osa NCO:n kohtien osalta yleisperusteluna on a) yhteensopivuus samaa ilmatilaa ja samoja lentopaikkoja käyttävien EASA-ilma-aluksien kanssa, b) nykykäytännön jatkaminen (nykyinen OPS M2-1 sovelletaan molemmille ilma-alusluokille pienin poikkeuksin). Määräyksen valmistelusta on ilmoitettu n määräyshankepäätöksessä TRAFI/23738/03.04.00/2015, pvm 8.6.2015. Määräysluonnoksesta järjestetään lausuntokierros sidosryhmille 3-4/2016 alkaen. Määräys julkaistaan 5-6/2016. Määräystä aletaan soveltaa
4(12) 25.8.2016, jolloin myös lentotoiminta-asetuksen (965/2012) osat VI ja VII tulevat Suomessa sovellettavaksi. Arvio määräyksen vaikutuksista Vaikutukset asiakkaiden toimintaan (toiminnalliset ja taloudelliset) Määräys aiheuttaa asiakkaille mahdollisesti jonkin verran kertaluontoisia kuluja uusien varustevaatimusten johdosta. Merkittävin näistä lienee hätälähetin (ELT tai PLB). Edullisin vaihtoehto on henkilökohtainen hätälähetin eli PLB, jonka hinnat alkavat noin 300 eurosta. Lisäksi hätälähettimelle tarvitaan Viestintäviraston radiolupa, jonka hinta on noin 20 euroa vuodessa. Ilma-alusten käyttäjille ja omistajille aiheutuu koulutustarvetta, jotta he voivat omaksua uuden määräyksen sisällön. Erityislentotoimintaan käytettäville ilma-aluksille tulee laatia erityislentotoiminnan kattava riskinarviointi ja tarkistuslista. Sama koskee vaativia moottorikäyttöisiä ilma-aluksia. Yllä mainitut vaikutukset ovat pääsääntöisesti samanlaiset kuin NCO voimaantulon vaikutukset ns. EASA-ilma-aluksille. Määräys rajoittaa kansallisen sääntelyn piirissä olevan ilma-aluksen lennolla mukana olevien henkilömäärää kuuteen, ellei ilma-aluksella ole ICAO liite 8:n mukaista lentokelpoisuustodistusta. Ulkomaisten kansallisen sääntelyn piirissä olevien ilma-alusten tulo Suomeen helpottuu. Määräyksen muut vaikutukset itse lentotoimintaan ovat arvion mukaan vähäiset verrattuna nykyiseen säännöstöön. Vaikutukset viranomaisen toimintaan Määräys selkeyttää joidenkin ilma-alusryhmien (kuten autogyrojen) lentotoimintavaatimusten tulkintaa, mikä vähentää viranomaisen neuvontatyön määrää. Määräyksen soveltaminen aiheuttaa arviolta noin 500 hätälähetinlaitteen (ELT tai PLB) rekisteröinnin Viestintävirastossa. Ulkomaisten ilma-alusten lupakäytännön yksinkertaistaminen vähentää ilmailuviranomaisen työkuormaa. Määräyksellä ei ole vaikutusta muiden viranomaisten toimintaan. Määräys keventää ja selkeyttää sääntelyä ilmailumääräysten määrän vähentyessä. Vastaisuudessa kansalliset ilmailumääräykset asiasta on sisällytetty yhteen määräykseen. Tähän asti Liitteen II ilma-aluksia koskevaa kansallista sääntelyä on ollut useissa eri määräyksissä, jotka ovat peräisin eri vuosikymmeniltä aiheuttaen tulkinta- ja linjanveto-ongelmia. Turvallisuusvaikutukset Määräyksessä on huomioitu viimeaikaisten lento-onnettomuuksien tutkintaraporteissa annettuja suosituksia. Määräyksen turvallisuusvaikutusten arvioidaan olevan positiiviset, esim. vaatimus hätälähettimestä helpottaa onnettomuustapauksissa ilma-aluksen löytämistä. Ympäristövaikutukset ja vaikutukset esteettömyyteen Määräyksellä ei arvioida olevan ympäristövaikutuksia tai esteettömyyteen liittyviä vaikutuksia. Yksityiskohtaiset perustelut
5(12) Määräyksen kohdassa 1 esitetään määräyksen kohde sekä soveltamisala. Määräystä sovelletaan ei-kaupalliseen lento- ja erityislentotoimintaan kansallisen sääntelyn piirissä olevilla moottorikäyttöisillä lentokoneilla, TMG moottoripurjelentolentokoneilla, helikoptereilla ja autogyroilla. Määräyksen soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty miehittämättömät ilma-alukset, valtion ilma-alukset sekä ilmailumääräyksessä OPS M2-9 (lentotoiminta liitimillä) tarkoitettut liittimet. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös purjelentokoneet sekä ilmapallot. Määräyksen kohdassa 2 esitetään määräyksen kannalta olennaiset määritelmät. Kohdassa 3 todetaan lentotoiminta-asetuksen soveltaminen. Kohdan mukaisesti lentotoimintaasetusta sovelletaan lentotoimintaan kansallisen sääntelyn piiriin kuuluvilla ilma-aluksilla, ellei jäljempänä määräyksessä toisin määrätä. Määräyksen kohdassa 4 on lentotoiminta-asetuksen osan NCO.GEN yleiset vaatimukset kohdasta poikkeavat vaatimukset. Yleiset vaatimukset (NCO.GEN) Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.100 (Toimivaltainen viranomainen) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä siitä johtuen ole ollut tarpeen ottaa tähän määräykseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.101 (määräyksen kohta 4.1 vaatimusten täyttämisen menetelmät) muutetaan siten, että voi erityisestä syystä hakemuksesta hyväksyä vaihtoehtoisen menetelmän tämän määräysten vaatimusten täyttämiseksi. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.102 (TMG-moottoripurjelentokoneet ja pallot) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaan NCO.GEN.103 (määräyksen kohta 4.2 esittelylennot) lisätään vaatimus, että ilma-aluksella on oltava ICAO-lentokelpoisuustodistus. Ultrakevyiden lentokoneiden koulutusta koskevissa määräyksissä puolestaan on annettu ohjeet esittelylennoista ultrakevyillä lentokoneilla. Lentotoiminta-asetuksen kohdasta NCO.GEN.105 (määräyksen kohta 4.3 ilma-aluksen päällikön tehtävät ja valtuudet) poistetaan viittaus EASA-perusasetukseen, koska tämän määräyksen perustana on ilmailulaki. Alakohtaa e ei sovelleta, koska päällikön toiminnasta hätätilanteessa on säädetty tyhjentävästi ilmailulain 56, 58 ja 60 :ssä. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.106 (Ilma-aluksen päällikön tehtävät ja valtuudet ilmapallot) ei sovelleta tarpeettomana. Määräystä sovelletaan ainoastaan kansallisen sääntelyn piirissä oleviin moottorikäyttöisiin lentokoneisiin, TMG-moottoripurjekoneisiin, helikoptereihin sekä autogyroihin joten määräystä ilmapalloihin liittyen ei ole ollut tarpeen tuoda tähän määräysluonnokseen lainkaan. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.110 (Lakien asetusten ja menetelmien noudattaminen) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.115 (määräyksen kohta 4.4 lentokoneiden rullaus) sovelletaan lentokoneiden lisäksi autogyroihin. Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.GEN.120 (Roottorin käyttäminen helikopterit) ja NCO.GEN.125 (Kannettavat elektroniset laitteet) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.GEN.130 (määräyksen kohta 4.5 tiedot mukana olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista) vaatimuksia sovelletaan vain ilma-aluksiin joilla on ICAO Annex 8 mukainen lentokelpoisuustodistus. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.135 (määräyksen kohta 4.6 mukana pidettävät asiakirjat, käsikirjat ja tiedot) sovelletaan asetuksesta poiketen niin, että lupa ilmailuun hyväksytään
6(12) lentokelpoisuustodistuksen vaihtoehtona. n ei määrittele alakohdan b 2 mukaista aluetta tai etäisyyttä, jossa asetuksen alakohdan a 2-8 tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan säilyttää lento- tai toimintapaikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että ne voidaan säilyttää lento- tai toimintapaikalla silloin, kun lentoonlähdön ja laskun on määrä tapahtua samalla lentotai toimintapaikalla. Tällä pyritään huomioimaan kunkin lennon erityispiirteet. Asetuksen alakohtaa c ei sovelleta, koska ilmapalloille ja purjelentokoneille sovelletaan toistaiseksi aiemmin säädettyjä kansallisia lentotoimintavaatimuksia. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.140 (määräyksen kohta 4.7 vaarallisten aineiden kuljettaminen) alakohtaa b 3 muutetaan siten, että viittaus EU-sääntelyssä määriteltyyn ELA2-ilmaalukseen korvataan ko. ilma-alusryhmien suurimmalla sallitulla kokonaismassalla. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.145 (määräyksen kohta 4.8 välitön reagointi turvallisuusongelmaan) muutetaan siten, että asetuksen vaatimusten sijaan sovelletaan ilmailulain vaatimuksia. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.GEN.150 (Matkapäiväkirja) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohdassa NCO.GEN.155 (määräyksen kohta 4.9 minimivarusteluettelo, MEL) hyväksytään perusminimivarusteluettelon (MMEL) vaatimustasoksi lentotoiminta-asetuksen lisäksi myös JAA:n, FAA:n tai ilma-aluksen suunnitteluvaltion MMEL-vaatimuksia. Määräyksen kohdassa 4.10 (Kustannusten korvaaminen) sovelletaan lentotoiminta-asetuksen 6 artiklan alakohtaa 4 a. Määräyksen kohdassa 4.11 (Eräitä ilma-alusluokkia koskevat erityisvaatimukset) on alakohdissa a ja b lisätty vastaavat vaatimukset kuin kumoutuvissa ilmailumääräyksissä OPS M2-7 (Lentotoiminta koe- ja harrasteluokan ilma-aluksilla) ja OPS M2-8 (Lentotoiminta ultrakevyillä lentokoneilla). Alakohdassa c on vaatimukset lentotoiminnalle vaativilla moottorikäyttöisillä ilmaaluksilla, joilla arvioidaan saavutettavan riittävä turvallisuustaso. Jämin onnettomuudesta tehdyssä turvallisuustutkinnassa suositettiin rajoittamaan riskiperusteisesti harrasterakenteisten ilma-alusten paikkalukua ja käyttöä laskuvarjohyppytoiminnassa. Määräyksen valmistelussa harkittiin muitakin keinoja riskin pienentämiseksi, mutta paikkaluvun rajoittaminen arvioitiin selkeäksi ja tarkoituksenmukaisimmaksi keinoksi turvallisuustason lisäämiselle (alakohta d). Määräyksen kohdassa 4.12 (Ulkomaille rekisteröityjen kansallisen sääntelyn piirissä olevien ilmaalusten lentotoiminta Suomessa) on kevennetty eräiden ulkomaisten ilma-alusten maahantulon lupamenettelyä. Esimerkiksi ulkomaiset ultrakevyet lentokoneet voivat saapua Suomeen ilman erillistä lupaa. Tällä tavoin mahdollistetaan ilmailuviranomaisen resurssien käytön tehostaminen. Alakohdassa b 3 säädetään 6 kuukauden enimmäisoleskeluaika. Tämä koskee myös harrasterakenteisia ilma-aluksia, joilla muutoin säilyy ns. ECAC-suosituksen (INT.S/11-1, 1980) oikeus vapaaseen maahan tuloon. Vastaavia rajoituksia on myös muissa ECAC-maissa, esimerkkinä Ranska 6 kk ja Iso-Britannia 28 päivää. Määräyksen kohdassa 5 esitetään lentotoiminta-asetuksen osa NCO.OP toimintamenetelmät kohdasta poikkeavat vaatimukset. Toimintamenetelmät (NCO.OP) Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.OP.100- NCO.OP.126, NCO.OP.135- NCO.OP.156 sekä NCO.OP.165- NCO.OP.215 sovelletaan sellaisenaan lentokoneille sekä helikoptereille, ja niihin lisätään myös autogyroja koskevat vaatimukset soveltuvin osin. Lentotoiminta-asetuksen kohtaan NCO.OP.130 (määräyksen kohta 5.5 ohjeiden antaminen matkustajille) lisätään uusi vaatimus jonka tarkoitus on selvittää matkustajille että ilma-alus ei täytä kaikkia tyyppihyväksytylle ilma-alukselle asetettavia vaatimuksia. Lentotoiminta-asetuksen kohtaan NCO.OP.160 (määräyksen kohta 5.6 sääolosuhteet) lisätään uusi vaatimus joka vastaa voimassa olevan kansallisen ilmailumääräyksen OPS M1-16 (sää-
7(12) minimit VFR-lentotoiminnassa) mukaista korotettua sääminimivaatimusta. Tätä vaatimusta sovelletaan ultrakeveille lentokoneille ja autogyroille. Ilmapalloja koskevia kohtia NCO.OP.121, NCO.OP.127, NCO.OP.156, NCO.OP.176, NCO.OP.215 ei sovelleta tarpeettomina. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.OP.175 (määräyksen kohta 5.7 lentoonlähtöolosuhteet) sovellettaisiin lentokoneiden ja helikoptereiden lisäksi myös autogyroihin. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.OP.180 (määräyksen kohta 5.8 poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla) vaatimuksiin lisätään, että ultrakevyissä lentokoneissa ja autogyroissa tällaisia tilanteita voidaan jäljitellä silloin, kun ilma-aluksessa on lento-oppilas ja kyseessä on PELsarjan määräysten mukaisesti suoritettava lupakirja-, eroavuus- tai perehdyttämiskoulutuslento. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.OP.205 (määräyksen kohta 5.9 lähestymis- ja laskuolosuhteet) sovellettaisiin lentokoneiden lisäksi myös autogyroihin. Määräyksen kohdassa 6 esitetään lentotoiminta-asetuksen osan NCO.POL suoritusarvot ja toimintarajoitukset kohdasta poikkeavat vaatimukset. Suoritusarvot ja toimintarajoitukset (NCO.POL) Lentotoiminta-asetuksen kohtaan NCO.POL.100 (määräyksen kohta 6.1 toimintarajoitukset) lisätään, että jos vanhassa ilma-aluksessa ei ole lentokäsikirjaa tai vastaavaa, niin toimintarajoitukset ilmaisevat kilvet, luettelot tai mittarimerkinnät riittävät. Lentotoiminta-asetuksen kohdasta NCO.POL.105 (määräyksen kohta 6.2 punnitseminen) ei sovelleta alakohtaa b, koska asiasta on säädetty AIR-sarjan ilmailumääräyksissä. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.POL.110 sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Määräyksen kohdassa 7 esitetään lentotoiminta-asetuksen osa NCO.IDE mittarit, tiedot ja varusteet kohdasta poikkeavat vaatimukset. Mittarit, tiedot ja varusteet (NCO.IDE) 1 jakso Lentokoneet (NCO.IDE.A) Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.A.100 (määräyksen kohta 7.1.1 mittarit ja varusteet yleistä) muutetaan siten, että laitehyväksyntää ei vaadita mittareille ja varusteille, joita ohjaamomiehistö käyttää lentoradan hallintaan, lentokoneissa jotka lentävät luvalla ilmailuun VFRolosuhteissa päivällä. Niiden on kuitenkin oltava aiottuun lentotoimintaan tarkoitettuja ja siihen soveltuvia. Vaatimus vastaa harrasterakenteisille ja ultrakeveille ilma-aluksille voimassa olevia vaatimuksia. Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.IDE.A.105 (Lennon minimivarusteet), IDE.A.110 (Varasulakkeet), NCO.IDE.A.115 (Valot), NCO.IDE.A.120 (VFR-lentotoiminta lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) ja NCO.IDE.A.125 (IFR-lentotoiminta lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Määräyksen kohdassa 7.1.3 kohdassa todetaan, että lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.A.130 (Maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (TAWS)) ei sovelleta. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.A.135 (määräyksen kohta 7.1.4 ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä) tarkennetaan siten, että vaatimus koskee ainoastaan lentokoneita, joiden ohjaamomiehistön vähimmäismäärä on useampi kuin yksi.
8(12) Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.A.140 (määräyksen kohta 7.1.5 istuimet, istuinvyöt, turvajärjestelmät ja lasten turvavarusteet) tarkennetaan siten, että b) Harrasterakenteisissa lentokoneissa on oltava jokaisella istuimella vähintään kolmen pisteen vyö, ja c) Ultrakeveissä lentokoneissa on oltava jokaisella istuimella vähintään neljän pisteen vyö, joka on yhdestä kohdasta avattava. Nämä tarkennukset perustuvat onnettomuustutkimuksissa tehtyihin havaintoihin ja suosituksiin sekä voimassa oleviin määräyksiin. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.A.145 (määräyksen kohta 7.1.6 ensiapupakkaus) tarkennetaan siten, että vaatimusta ei sovelleta harrasterakenteisiin eikä ultrakeveisiin lentokoneisiin. Tämä perustuu näitä ilma-aluksia nykyisin koskeviin määräyksiin. Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.IDE.A.150 (Lisähappi paineistetut lentokoneet) ja NCO.IDE.A.155 (Lisähappi paineistamattomat lentokoneet) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohdassa NCO.IDE.A.160 (määräyksen kohta 7.1.7 käsisammuttimet) esitetty EU-sääntelyn TMG- ja ELA1-poikkeus korvataan määräysluonnoksessa määritteellä Lentokoneissa, joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 1200 kg. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.A.165 (Sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.IDE.A.170 (määräyksen kohta 7.1.8 hätäpaikannuslähetin (ELT)) vaatimuksiin lisätään kansallinen tarkennus, jonka mukaan se koskee myös lentokoneita, joille on myönnetty lupa ilmailuun. Vaatimus ulotetaan siis koskemaan myös harrasterakenteisia ja ultrakevyitä lentokoneita. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.IDE.A.175 (määräyksen kohta 7.1.9 lennot veden yllä) vaatimuksiin lisätään kansallinen ultrakevyitä lentokoneita koskeva tarkennus, jonka mukaan pelastusliivi tai vastaava kelluntaväline on pidettävä ylle puettuna lennettäessä veden yllä ko. kohdan määrittelemissä tapauksissa. Tämä lisävaatimus perustuu olemassa olevaan kansalliseen määräykseen sekä onnettomuustutkimuksissa tehtyihin havaintoihin ja suosituksiin. Alakohtaa a ii ei sovelleta, koskasuomalainen järvimaisema poikkeaa yleiseurooppalaisesta tilanteesta, missä lentopaikka voi sijaita avomeren rannalla. Ultrakevyissä vesilentokoneissa ei myöskään vaadita alakohdassa b mainittuja ankkuri- ja muita varusteita. Tässä on huomioitu niiden rajallinen kuormattavuus. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.IDE.A.180 (määräyksen kohta 7.1.10 pelastautumisvarusteet) mukaisia vaatimuksia ei vaadittaisi, vaan harkinta näiltä osin jäisi lentotoiminnan harjoittajien vastuulle. Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.IDE.A.190 (Radioviestintälaitteet), NCO.IDE.A.195 (Navigointilaitteet) ja NCO.IDE.A.200 (Transponderi) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. 2 jakso Helikopterit (NCO.IDE.H) Lentotoiminta-asetuksen kohtaa IDE.H.100 (määräyksen kohta 7.2.1 mittarit ja varusteet yleistä) muutetaan siten, että laitehyväksyntää ei vaadita mittareille ja varusteille, joita ohjaamomiehistö käyttää lentoradan hallintaan, helikoptereissa jotka lentävät luvalla ilmailuun VFRolosuhteissa päivällä. Niiden on kuitenkin oltava aiottuun lentotoimintaan tarkoitettuja ja siihen soveltuvia. Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.IDE.H.105 (Lennon minimivarusteet), NCO.IDE.H.115 (Valot), NCO.IDE.H.120 (VFR-lentotoiminta lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet), NCO.IDE.H.125 (IFR-lentotoiminta lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) ja NCO.IDE.H.126 (Yhden ohjaajan miehistön IFR-lentotoimintaan vaadittavat lisävarusteet) ja
9(12) NCO.IDE.H.135 (Ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.140 (Istuimet, istuinvyöt, turvajärjestelmät ja lasten turvavarusteet) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.145 (määräyksen kohta 7.2.4 ensiapupakkaus) tarkennetaan siten, että vaatimusta ei sovelleta harrasterakenteisiin eikä ultrakevyisiin helikoptereihin. Tämä perustuu nykyisiin harrasterakenteisia ja ultrakevyitä ilma-aluksia koskeviin määräyksiin. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO,IDE.H.155 (Lisähappi paineistamattomat helikopterit) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohdassa NCO.IDE.H.160 (määräyksen kohta 7.2.5 käsisammuttimet) EU-sääntelyn ELA2-poikkeus korvataan määritteellä helikoptereilla, joiden suurin sallittu kokonaismassa ylittää 600 kg. Lentotoiminta-asetuksen Kohtia NCO.IDE.H.165 (Sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen) ja (170 Hätäpaikannuslähetin (ELT)) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaan NCO.IDE.H.175 (määräyksen kohta 7.2.6 lennot veden yllä) vaatimuksiin lisätään ultrakevyitä helikoptereita koskeva uusi kansallinen vaatimus, jonka mukaan pelastusliivi tai vastaava kelluntaväline on pidettävä ylle puettuna lennettäessä veden yllä ko. kohdan määrittelemissä tapauksissa. Tämä lisävaatimus perustuu olemassa olevaan kansalliseen määräykseen sekä onnettomuustutkimuksissa tehtyihin havaintoihin ja suosituksiin. Osan NCO kohdan IDE.H.175 alakohtaa a 3 ei sovelleta, koska suomalainen järvimaisema poikkeaa yleiseurooppalaisesta tilanteesta, missä lentopaikka voi sijaita avomeren rannalla. Alakohdan b vaatimusta pelastusvälineiden valoista ei sovelleta. suosittelee, ettei automaattisesti laukaistavia ilma- tai kaasutäytteisiä pelastusliivejä käytetä. Ne vaikeuttavat täyttyessään ulospääsyä ilma-aluksesta, ja voivat aiheuttaa hengenvaaran jos ne ovat puettuna ja täyttyvät turvavyön ollessa kiinni. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.180 (Pelastautumisvarusteet) ei sovellettaisi, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Harkinta näiltä osin jäisi lentotoiminnan harjoittajien vastuulle. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.185 (määräyksen kohta 7.2.8 kaikki helikopterit, joilla lennetään vesialueen yllä pakkolasku veteen) ei sovelleta. Lentotoiminta-asetuksen kohdtia NCO.IDE.H.190 (Radioviestintälaitteet), NCO.IDE.H.195 (Navigointilaitteet) ja NCO.IDE.H.200 (Transponderi) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. 3 jakso Autogyrot Autogyroja ei ole mainittu EU:n lentotoiminta-asetuksen Osa NCO:ssa, joten tässä määräyksessä on otettu pohjaksi Osa NCO:n luvun Mittarit, tiedot ja varusteet (NCO.IDE) 2. jakso, helikopterit (H). Lentotoiminta-asetuksen kohdassa NCO.IDE.H.100 (määräyksen kohta 7.3.1 mittarit ja varusteet -yleistä) laitehyväksyntää ei vaadita mittareille ja varusteille, joita ohjaamomiehistö käyttää lentoradan hallintaan, autogyroissa jotka lentävät luvalla ilmailuun VFR-olosuhteissa päivällä. Niiden on kuitenkin oltava aiottuun lentotoimintaan tarkoitettuja ja siihen soveltuvia. Alakohtien 4 b ja 4 c vaatimuksia ei sovelleta autogyroihin.
10(12) Lentotoiminta-asetuksen kohdasta NCO.IDE.H.105 (määräyksen kohta 7.3.2 lennon minimivarusteet) poistetaan vaihtoehto toimia minimivarusteluettelon (MEL) mukaisesti. Vaatimusta muutettaisiin, ettei autogyroihin vaadita sellaisia varmennettuja varusteita, joita ilman autogyro olisi edelleen lentokelpoinen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.115 (määräyksen kohta 7.3.3 valot) ei sovelleta, koska autogyrot hyväksytään Suomessa vain VFR-lentotoimintaan päivällä. Autogyroon saa kuitenkin asentaa NCO.IDE.H.115 mukaisia valoja. Lentotoiminta-asetuksen kohdassa NCO.IDE.H.120 (määräyksen kohta 7.3.4 VFR lentotoiminta - lento- ja navigointimittarit ja niihin liittyvät varusteet) ei sovelleta kohdan NCO.IDE.H.120 alakohtien b ja c vaatimuksia, koska autogyrot hyväksytään Suomessa vain VFR-lentotoimintaan päivällä. Sen sijaan näkölentosääntöjen mukaisesti päivällä käytettävissä autogyroissa on oltava laite, joka mittaa ja ilmoittaa magneettisen ohjaussuunnan, ajan tunteina, minuutteina ja sekunteina, painekorkeuden, mittarinopeuden, luisun, roottorin ja voimanlähteen toiminnan sekä polttoaineen määrän. Kohtia NCO.IDE.H.125 ja NCO.IDE.H.126 (IFR-lentotoiminta) ei sovelleta autogyroille. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.135 (määräyksen kohta 7.3.5 ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä) ei sovelleta autogyroille. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.140 (määräyksen kohta 7.3.6 istuimet, istuinvyöt, turvajärjestelmät ja lasten turvavarusteet) tarkennetaan siten, että autogyroissa on oltava jokaisella istuimella vähintään neljän pisteen vyö, joka on yhdestä kohdasta avattava. Tämä tarkennus perustuu onnettomuustutkimuksissa tehtyihin havaintoihin ja suosituksiin. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.145 (määräyksen kohta 7.3.7 ensiapupakkaus) ei sovelleta autogyroihin. Tämä perustuu nykyisiin harrasterakenteisia ja ultrakevyitä ilma-aluksia koskeviin määräyksiin. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.IDE.H.155 vaatimuksia (Lisähappi paineistamattomat autogyrot) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtan NCO.IDE.H.160 vaatimuksia (määräyksen kohta 7.3.8 käsisammuttimet) ei sovelleta, koska autogyron MTOM on alle 600 kg, lisäksi tämä kohta on linjassa muiden ilma-alusten vaatimuksien kanssa. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.165 (määräyksen kohta 7.3.9 sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen) ei sovelleta. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.170 (Hätäpaikannuslähetin (ELT)) sovelletaan IDE.H.170 sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.IDE.H.175 (määräyksen kohta 7.3.11 lennot veden yllä) sovelletaan samaa vaatimusta kuin ultrakevyille helikoptereille. Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.IDE.H.180 (määräyksen kohta 7.3.12 Pelastautumisvarusteet) ja NCO.IDE.H.185 (määräyksen kohta 7.3.13 lennetään vesialueen yllä pakkolasku veteen) ei sovelleta. Harkinta säännösten soveltamisesta jätetään toimijoiden vastuulle. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.190 (määräyksen kohta 7.3.14 Radioviestintälaitteet) sovelletaan d alakohtaa lukuun ottamatta. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.195 (määräyksen kohta 7.3.15 navigointilaitteet) sovelletaan c alakohtaa lukuun ottamatta, koska autogyrojen käyttö IFR-toimintaan ei ole sallittua.
11(12) Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.IDE.H.200 (Transponderi) sovelletaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Määräyksen 8 kohdassa esitetään lentotoiminta-asetuksen osan NCO.SPEC erityisvaatimukset kohdasta poikkeavat vaatimukset. Erityisvaatimukset (NCO.SPEC) 1 jakso - Yleistä Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.SPEC.100 (määräyksen kohta 8.1 soveltamisala) sovelletaan sellaisenaan ja laajennetaan koskemaan myös vaativia moottorikäyttöisiä ilma-aluksia. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.SPEC.105 (Tarkistuslista) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.SPEC.110 (Ilma-aluksen päällikön tehtävät ja valtuudet) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.SPEC.115 (määräyksen kohta 8.2 miehistön velvollisuudet) sovelletaan sellaisenaan lukuun ottamatta alakohtaa f, jota ei sovelleta tarpeettomana. Lentotoiminta-asetuksen kohdan NCO.SPEC.120 (Tehtäväasiantuntijan velvollisuudet) ilmapallolentämistä koskevaa poikkeusta ei sovelleta, koska määräystä ei sovelleta ilmapalloille. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.SPEC.125 (Turvallisuusohjeistus) ja NCO.SPEC.130 (Minimiestevarakorkeudet IFR-lennot) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa NCO.SPEC.135 (määräyksen kohta 8.3 poltto- ja voiteluainemäärät lentokoneet) ei sovelleta, vaan sen sijaan sovelletaan NCO.OP.125 alakohtaa a 1 i myös erityislentotoiminnassa lentoturvallisuuden varmistamiseksi. Vaatimus koskee myös autogyroja. Lentotoiminta-asetuksen kohtaa SPEC.140 (Poltto- ja voiteluainemäärät helikopterit) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.SPEC.145 (Poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla), NCO,SPEC.150 (Maan läheisyyden havaitseminen), NCO.SPEC.155 (Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä (ACAS II)), NCO.SPEC.160 (Vaarallisten aineiden pudottaminen), NCO.SPEC.165 (Aseiden mukana kuljettaminen ja käyttö), NCO.SPEC.170 (Suoritusarvot ja toimintakriteerit lentokoneet), ja NCO.SPEC.175 (Suoritusarvot ja toimintakriteerit helikopterit) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. 2 jakso - Helikopterilentotoiminta ulkoista riippuvaa kuormaa kuljettaen (HESLO) Lentotoiminta-asetuksen kohdat NCO.SPEC.HESLO.100 (Tarkistuslista), NCO.SPEC.HESLO.105 (HESLO-toiminnan erityisvarusteet) ja NCO.SPEC.HESLO.110 (Vaarallisten aineiden kuljettaminen) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen.. 3 jakso - Henkilökuljetus ilma-aluksen ulkopuolella (HEC) Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.SPEC.HEC.100 (Tarkistuslista) ja NCO.HEC.105 (HECtoiminnan erityisvarusteet) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen.
12(12) 4 jakso - Laskuvarjotoiminta (PAR) Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.SPEC.PAR.100 (Tarkistuslista), NCO.SPEC.PAR.105 (Miehistön jäsenten ja tehtäväasiantuntijoiden kuljettaminen), NCO.SPEC.PAR.110 (Istuimet), NCO.SPEC.PAR.115 (Lisähappi) ja NCO.SPEC.PAR.120 (Vaarallisten aineiden pudottaminen) sovelletaan sellaisenaan, eikä niitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. 5 jakso - Taitolennot (ABF) Lentotoiminta-asetuksen kohtia NCO.SPEC.ABF.100 (Tarkistuslista), NCO.SPEC.ABF.105 (Asiakirjat ja tiedot) ja NCO.SPEC.ABF.110 (Varusteet) sovelletaan sellaisenaan, eikä sitä näin ollen ole nähty tarpeelliseksi ottaa tähän määräysluonnokseen. Siirtymäsäännös Tämän määräyksen kappaleen 7 (Mittarit, tiedot ja varusteet) vaatimuksia sovelletaan 1.4.2018 alkaen. Siirtymäaikana voidaan soveltaa joko ennen tämän määräyksen voimaan tuloa voimassa olleita määräyksiä tai tätä määräystä. Tällä halutaan helpottaa uuden määräyksen vaatimusten täyttämistä. Tämän määräyksen kappaleen 8 (Erityisvaatimukset) vaatimuksia sovelletaan 21.4.2017 alkaen lentotoiminta-asetuksen antaman siirtymäajan mukaisesti. Määräyksen aikataulu Määräysluonnos on lausunnolla toukokuun lopusta alkaen. Lausuntoaika päättyy kesäkuun lopussa. Määräys tulee voimaan viimeistään 25.8.2016, jolloin lentotoiminta-asetuksen (965/2012) osat NCC (liite VI) ja NCO (liite VII) tulevat Suomessa sovellettaviksi. Määräyksestä viestiminen Valmis määräys julkaistaan Trafi.fi:ssä ja Finlexissä ja lisäksi asiasta ilmoitetaan sähköpostitse ilmailun määräysvalmistelun tiedotuslistalle ilmoittautuneille. Ks. lisää: http://www.trafi.fi/ilmailu/saadokset Määräyksestä on tarkoitus laatia soveltamisohje, jolla pyritään selostamaan määräyksen vaikutukset tärkeimmille käyttäjäryhmille. Soveltamisohjeen tarkoitus on esittää yksiin kansiin koottuna keskeiset lentotoimintaan liittyvät vaatimukset, jotka koskevat erityisesti ultrakevyiden ilma-alusten, harrasterakenteisten ilma-alusten ja autogyrojen käyttäjiä, ja siihen pyritään sisällyttämään myös lentotoiminta-asetuksen AMC/GM-ohjeiston keskeisiä kohtia. Jotta soveltamisohjeen koko ei kasvaisi kohtuuttomaksi, ohjeesta rajataan IFR-toimintaa koskevat kohdat pois, perusteluna a) IFR-toimintaan osallistuvat ohjaajat koulutetaan EUilmailusäännöstön pohjalta sekä b) IFR-lentotoiminnassa kansallisen sääntelyn piirissä olevilla ilma-aluksissa sovelletaan lentotoiminta-asetusta lähes sellaisenaan. Myös helikopterilla tapahtuvaa erityislentotoimintaa koskevat kohdat rajataan ohjeesta samoista syistä pois. Soveltamisohje olisi statukseltaan ohjeistavaa materiaalia. LIITTEET: Kommenttikooste [lisätään myöhemmin]