ICOS Integrated Carbon Observation System Eurooppalainen kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä

Samankaltaiset tiedostot
ICOS Integrated Carbon Observation System

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi integroidun kasvihuonekaasujen

Integrated Carbon Observation System (ICOS)

Infrastruktuuripolitiikan nykytila. Johtaja Leena Vestala

Kansallinen asiantuntijaryhmä

Environmental Research Infrastructures and data Ari Asmi University of Helsinki

Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa. Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland

SUOMEN JÄSENYYS EUROPPALAISISSA INFRASTRUKTUUREISSA (ESFRI) Huippuyksikköseminaari

ERIC-asetus infrastruktuurien säädöspohjana ja toiminnan ohjaajana

Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Tutkimusinfrastruktuurien kansallisen tiekartan tilannekatsaus. Petteri Kauppinen, Marja-Liisa Niemi

Avoin tieto - avain korkeatasoiseen kansainväliseen tutkimukseen. Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan Laitos

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)

Kansallisen infrastruktuurin kriteerit

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI Riitta Mustonen

Tilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018

Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139

Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan väliarviointi 2018

Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.

Tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin tavoitetila. Johtaja Riitta Maijala

Verkostoyhteistyöstä kansalliseksi infrastruktuuriksi, esimerkkinä Biokeskus Suomi Eero Vuorio

Utön merentutkimusasema

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )

Tutkimuspalvelupäivät Vaasa. Johtaja Riitta Maijala

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen

ECO-BRIDGE. KA5016 Joint crossborder. monitoring system

FIRI2019 -haku. Merja Särkioja. Haku-info

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Liite 2 A

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Merentutkimuksen kansalliskomitea Finnish National SCOR Committee

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

LTER/LTSER. Käsitteet

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

Societal Challenge 5: Climate action, resource efficiency and raw materials

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta Maarit Uusitalo

Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM

Envibase-hanke. Esittely KTKlle SYKE Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Infrastruktuurin aineistonhallinta ja käytön avoimuus

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivitys Ohjeet tutkimusinfrastruktuureiden tiekarttapäivityksen hanke-esityksille

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Käytön avoimuus ja datanhallintasuunnitelma. Open access and data policy. Teppo Häyrynen Tiedeasiantuntija / Science Adviser

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

VUOSI 2015 / YEAR 2015

EUKN -pilottiprojekti Päätösseminaari Oulu

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Kansainvälinen Pohjois Savo

Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA

EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

SALLA elinkeinot ja kehitysnäkymät KJ EP MRL-PÄIVÄT

SESSIO C1, KANSAINVÄLISET KORKEAKOULUVERKOSTOT JA KUMPPAN UUDET: CASE JY

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE

Interreg ohjelmat painopisteitä ja kokemuksia Eero Vilhu, Kainuun liitto / Ninetta Chaniotou, Kainuun Etu Oy

Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) Ympäristövaliokunta Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Life IP CLIMA Pirkko Heikinheimo

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille

Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki Eija Wilen, CIMO

Transkriptio:

ICOS Integrated Carbon Observation System Eurooppalainen kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä Marjut Nyman 16.11.2010 Hyytiälä

Tutkimusinfrastruktuurit ICOS Eu ICOS-Suomi

Tutkimusinfrastruktuurit

Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittää tutkimuskapasiteettia

Keskitetty Hajautettu Virtuaalinen

ESFRIn tehtävänä on; Tukea yhteisen pitkäaikaisen eurooppalaisen infrastruktuuripolitiikan syntyä, lisätä olemassa olevien eurooppalaisten infrastruktuurien hyödyntämistä ja yhteisten uusien rakentumista sekä kehittymistä yhteiseen strategiaan perustuen. ESFRI keskittyy tutkimusinfrastruktuureihin, jotka laaja-alaisia ja sellaisia, ettei yksi maa pysty investointeja tai käyttökustannuksia kattamaan ja joilla on selkeä eurooppalainen tai globaali luonne. ESFRI ei rahoita infroja ESFRI European Strategy Forum on Research Infrastructures

Kriteeristö Tieteellinen pohja ja kypsyys Monen maan yhteishanke Hallinnolliset järjestelyt Tekninen pätevyys Taloudellinen suunnitelma ja institutionaaliset sitoumukset Laajuus (national-european-global)

ESFRI 2008 tiekarttahankkeet 800 700 600 500 Construction costs (M ) Operations costs (M /year) 400 300 200 100 0 Rakennuskustannukset yht. n. 20 mrd. euroa. Valmistelua tuettu 135 Meurolla

ESFRI hankkeiden implementointi Kussakin jäsenmaassa joudutaan ratkaisemaan mihin eurooppalaisiin hankkeisiin tullaan sitoutumaan niiden rakentamisvaiheessa. Tämä edellyttää kansallisen tason strategian luomista (tiekartat) ja tiekarttahankkeiden ensisijaistamista (tutkimusinfrastruktuuripolitiikan rakenteet). Hankkeille joudutaan tekemään tarkentavat toteuttamisaikataulut Euroopan tasolla ja kansallisesti liittymisaikataulut. ESFRI ja sen temaattiset ryhmät seuraavat hankkeiden toteutumista yhdessä EU:n komission kanssa Hankkeiden priorisointi ja hankkeiden integraatio voi tulla kyseeseen jatkossa kansallisesti, alueellisesti tai Euroopan tasolla (esim. pohjoismainen yhteistyö)

ERICON-AB COPAL EURO-ARGO EISCAT_3D IAGOS-ERI LIFEWATCH EMSO ICOS EPOS European Plate Observing System SIAEOS 19/11/2010 10

Ympäristöalojen ESFRI projektit 2006 ESFRI kartoitus COPAL (Community heavy-payload Long endurance Instrumented Aircraft for Tropospheric Research in Environmental and Geo-Sciences) EMSO (European multidisciplinary seafloor observation infrastructure) ERICON-AB (European Polar Research Icebraker-Aurora Borealis) IAGOS-ERI (In-service Aircraft for a Global Observing system) ICOS (Integrated Carbon Observation System) LIFEWATCH (Science and technology infrastructure for biodiversity data and observatories) EURO-ARGO (global ocean observing system) 2008 ESFRI kartoitus EPOS (European Plate Observing System) SIAEOS (Svalbard Integrated Arctic Earth Observing System) EISCAT_3D (The next generation European Incoherent Scatter radar system)

Haasteet 2010 Jäsenmaiden sitoutuminen rakennusvaiheeseen ERICin toteutus maiden hallinnoissa Tiekartta 2010 tiputtaa RI hankkeet, joilla ei ole merkkejä sitoumuksista ja realistista rakentamissuunnitelmaa

Kansallinen tutkimusinfrastruktuuri tiekartoitus 24 merkittävää kansallisen tason infrastruktuuria 130 Meur/v 20 tiekarttainfrastruktuuria, joista 13 liittyy ESFRI hankkeisiin Rakentamiskustannukset n 230 Meur Vuosikustannukset 30 Meur AKA esittää: tiekartan esittämät investoinnit toteutettava vuoteen 2016 Luotava kansallinen infrastruktuurien rahoitusjärjestelmä

Eurooppalainen kasvihuonekaasujen havaintojärjestelmä ICOS Integrated Carbon Observation System A research Infrastructure to measure, understand and predict the global cycles of greenhouse gases

Antropogeenisten CO 2 päästöjen kohtalo 1.5 Pg C y -1 4.2 Pg y Atmosphere -1 46% + 7.5 Pg C y -1 2.6 Pg y -1 Land 29% 2.3 Pg y -1 Oceans 26% Canadell et al. 2007, PNAS (updated)

ICOS mittausasema verkosto Asemien mittausaineistot kerätään temaattisiin keskuksiin laatukontrolliin, jalostettavaksi ja helpommin saataville.

ICOSin selkärankana ovat kansalliset mittausasemat Mittausasemilla mitataan sekä ilmakehän KHKpitoisuuksia että ekosysteemin KHK-kiertoja ja vaihtoa ilmakehän kanssa (sinks, sources) Eurooppa-tasoinen koordinaatio-organisaatio, ICOS- ERIC, huolehtii infrastruktuurin toiminnasta, yhtenäisyydestä ja strategiasta Mittausasemaverkosto tulee käsittämään noin 30 ilmakehä- ja 30 ekosysteemihavaintoasemaa + 10 merihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa

ICOS EUn keskustoiminnot ICOS council Data from connex projects And international networks Ecosystem Thematic Centre It,Fr, Be Fi, Fr Coordination Office Carbon Portal Analytical Laboratory Ger Atmospheric Thematic Centre Fr, Fi Ocean Thematic Centre UK, No, Sp Greenhouse fluxes Assessments International programs Global Networks GEOSS Ecosystem stations Calibration Sample analysis Atmospheric stations Ocean ships and stations Quality control Training Sensors developt

ICOS lyhyesti... ICOS on hajautettu eurooppalainen kasvihuonekaasujen (KHK) seurantajärjestelmä ICOS tutkimusinfrastruktuuri on hyväksytty eurooppalaiselle ESFRIn ja Suomen kansalliselle tiekartalle Tavoitteena tuottaa pitkäaikaista, yhdenmukaista, tarkkaa ja laatuvalvottua havaintosarjaa tutkimuksen, päästöjen hillinnän ja seurannan tarpeisiin

ICOSin tavoitteita ICOS tuottaa pitkäaikaista, jatkuvatoimista ja laatuvalvottua dataa ilmastonmuutostutkimuksen tarpeisiin Havaintosarjat lisäävät ymmärrystä hiilidioksidin, typpioksiduuli, metaanin kierrosta Saadut aineistot auttavat erottelemaan ihmistoiminnan ja luonnon vaikutuksen päästöpitoisuuksissa Saadut aineistot lisäävät ilmastomallien suorituskykyä ja luotettavuutta paremmilla hiilen ja typen kiertojen kuvauksilla Helppokäyttöisten tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen mm. satelliittihavaintojen todentamiseen, mallintajille... ICOS auttaa kouluttamaan seuraavaa KHK tutkijasukupolvea Tarkoittaa~20 v.

ICOSin odotetut vaikutukset Tarjoaa korkealuokkaista pitkäaikaista aineistoa poliitikoille ja suurelle yleisölle ICOS täyttää YK:n ilmastosopimuksen KH-kaasujen eurooppalaiset seurantatavoitteet ICOS toteuttaa maailmanlaajuisten IGCO (Integrated Global Carbon Observation) sekä GEOSS (The Global Earth Observation System of Systems) -verkostojen KHK-havainnoinnin Euroopan osalta ICOS tekee Euroopasta edelläkävijän KHKseurannassa ICOS auttaa innovaatioiden syntyä ja edistää uusien mahdollisuuksien muodostumista Euroopan taloudelle ja hyvinvoinnille

The agenda to build ICOS Carboeurope Other research projects National networks Science case 2001-2008 Preparatory 2008-2011 Month 36 : Legal status accepted Month 48: First stations operational Month 48: All infrastructure facilities in place Construction 2009-2013 Operational > 2013 Month 24: Stations prototypes developed Month 24 Centers (sites) location recommendations 22

Päämaja ja ilmakehäteemakeskus

Suomen erityisosaaminen ja suhde muuhun Eurooppalaiseen osaamiseen Suomi ICOSissa vahvalla tietotaidollaan mukana pääpartnerina (johtoryhmän jäsen) Huippuosaamista ilmakehätieteissä ja ilmastonmuutostutkimuksessa Erityisosaamista boreaalisten ja pohjoisten alueiden tutkimuksessa Globaalisti merkittävät mittausasemat ja pitkät aikasarjat Hallinnollinen asiantuntemus ICOS-Suomi seuraa aktiivisesti ERIC asetuksen soveltamisen selvitystyötä ICOSin operationaalisen vaiheen päämaja Suomeen, Suomesta ICOS-ERICin isäntämaa

Tiedepoliittinen merkitys Suomeen tulossa ICOS-päämaja (HQ) Helsinkiin (4.11.2010) ICOS päämaja askel kohti Suomen tavoittelemaa Eurooppalaisen ilmakehätutkimuksen instituuttia (EINAR) Osallistuminen ICOS ERICin keskustoimintoihin (HQ, ATC) Antaa mahdollisuuden johtaa ja koordinoida eurooppalaista ilmakehätutkimusta, koulutusta ja tuotekehittelyä, ja vaikuttaa globaaliin alan tutkimuskenttään Vahvistaa suomalaisen tutkimuksen ja koulutuksen kv. asemaa, houkuttelevuutta ja näkyvyyttä

ICOS koordinaatio päämajan tehtävät ICOS RIn koordinointi ja valvonta siten, että kaikki sen osat toimivat yhteen (teemakeskukset ja kansalliset mittausasemaverkostot) ja toteuttavat yhteistä strategiaa ICOS-ERIC kv-organisaation velvollisuuksien hoitaminen Hallinto, raha-asiat Uudet jäsenet, aineistojen käyttäjät, IPR asiat Yhteisen datapolitiikan valvonta Kansainväliset suhteet ja yhteydet muihin KHK infroihin ja hankkeisiin Synteesien tekeminen Koulutus ja palveluntarjonta Palveluiden ja tuotteiden kehittäminen loppukäyttäjille

ICOS ATC Ilmakehäteemakeskuksen tehtävät Mittausasemaverkoston toiminnan koordinointi Aineiston jatkokäsittely Avustus asennuksissa ja ylläpidossa (palvelut asemaverkostolle) Välinekehitys ja testaus

Suomen tehtävät ATCssä Boreaalisen ja arktisen alueen mittausasemaverkoston palvelukeskus Avustus asennuksissa ja ylläpidossa, varalaitteet, koulutus Aineiston käsittely Aineistojen varmuustallennus Välinekehitys ja testaus kenttäolosuhteissa Hyytiälä, Pallas

University of Helsinki, Finnish Meteorological Institute, University of Eastern Finland

ICOS Suomi mittauspaikat Kattaa hyvin suomalaisen ympäristön erityispiirteet (boraalivyöhyke, Itämeri, pohjoiset alueet) Euroopan itäisimpiä mittausasemia ICOSissa Metsäekosysteemit ja suot Mittauksia myös kaatopaikoilla, maanviljelysalueilla ja järvestä

+ LakeSMEAR Peatland fluxes

SMEAR Stations for Measuring Ecosystem- Atmosphere Relations Suomen ICOS mittausasemat 2012 mennessä Ilmakehämittausasemat Pallas-Sodankylä GAW - in operation SMEAR II Hyytiälä - under construction SMEAR IV Puijo-Koli - under construction Utö-Baltic Sea - under construction Ekosysteemiasemat (kaikki toiminnassa) SMEAR II Hyytiälä - Southern boreal pine forest Sodankylä - Northern boreal pine forest Täydentävät ekosysteemiasemat (kaikki toiminnassa) SMEAR I Värriö - subarctic pine forest SMEAR III Kumpula - urban station Tammela - forest on peatland Siikaneva - Southern boreal fen Lompolojänkkä - Northern boreal fen Kaamanen - Subarctic fen Kenttärova - spruce forest

ICOS Suomen merkitys Tieteelliset: tieteellisen osaamisen vahvistuminen, houkuttelevuuden kasvu ICOSin rakentaminen verrattavissa maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn Tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Luo uusia työpaikkoja, myös maakuntiin

Missä mennään?

ICOS vaiheet 1.ICOS valmisteluvaihe EU-rahoitteinen valmisteluprojekti käynnissä 2008 2011, koordinaattorimaa Ranska Hoitaa Eurooppa-tasoisen koordinaation + asemaverkoston suunnittelun Prof. Timo Vesala (HY) johtokunnan jäsen Temaattisten keskusten ja päämajan haku 2010-2011 ICOS-Suomi Kolme partneria HY, IL ja UEF Suunnittelu- ja rakentamisvaihe käynnissä 2010-2011 Jatkossakin aktiivinen osallistuminen infrastruktuurin kehittämiseen

2. ICOS operatiivinen vaihe (2012 2031) ICOS organisaatio koordinoi Eurooppa tasolla KHKinfrastruktuuria Lähes reaaliaikainen tiedonsiirto teemakeskuksiin Korkeatasoiset palvelut asemaverkoille, tutkijoille ja opiskelijoille Ulkopuoliset sidosryhmät kuten politiikka ja globaalit verkostot

ICOSin valmistelun eteneminen yleisesti Valmisteluja tapahtuu monella tasolla Euroopassa ja kansallisesti. Esimerkkejä Tekninen valmistelu asemilla ja Euroopan tasolla Hallinnollinen valmistelu maissa ja Euroopan tasolla ISIC (valmisteluvaiheen sitoutuneimmat maat) kokoontunut ja välivaiheen MoU pöydällä ICOS-ERICin tuleva isäntämaa on Suomi. Se johtaa ICOS-ERIC hakemuksen tekemistä ja lähettämistä komissioon ja päämajan perustamista Helsinkiin.

ICOS valmistelut Suomessa, lyhyt historiikki ICOSia esitelty tiedehallinnon ja politiikan edustajille ICOS-esitys käsitelty tutkimus- ja innovaationeuvostossa OKM ja LVM myöntäneet 2Meur 2010, ensi vuoden budjetti mukana ministeriöiden esityksissä Suomi on valmistautunut Komission ERIC (European Research Infrastructure Consortium) asetukseen parhaimpien joukossa Euroopassa ICOS stakeholder kokouksessa Kumpulassa 1.6.2010 Ranskan ja Suomen sh-lausunto ATCn ja HQn tehtävien jaosta ja siitä, että päämaja tulee Suomeen Suomen johdolla valmistellaan operationaalisen vaiheen hallintorakennetta ja lähestytään kv-neuvotteluvaihetta

ICOS Suomessa käynnissä ja tapahtunut Hakemus jätetty SA:n RI kutsuhakuun vuodelle 2011 Noin kymmenen ihmistä rekrytoitu (tiedehallintoon, tutkijoita, teknikoita) Johtovastuut Tehty esitys ICOSin päämajan konseptiksi Tehty esitys ICOS ERICin hallinnon järjestämiseksi operationaalisessa vaiheessa ATC hakemus lähetetty yhdessä Ranskan kanssa (ATC Ranskassa, Suomella tehtäviä ATCssä) Laitehankintoja, testausta ja asemien rakentamista Mm. Hyytiälässä maston korotus ilmakehäpitoisuuksien mittaamiseksi ICOS standardien mukaan Metaanianalysaattoritestit Siikanevalla Web sivut ICOS-Suomelle, tiedotustoiminta http://www.icos-infrastructure.fi/

Lähitulevaisuuden tehtävät ICOS-Suomessa Kansallisen rakenteen virallistaminen Johtaa ICOS-ERIC haku- ja perustamisprosessia ICOSin päämajan valmistelu Varmistaa operationaalisen vaiheen rahoitus Saattaa loppuun asemien varustelu ja rakentaminen Toteuttaa Suomen tehtävät ilmakehäteemakeskuksesta Aktiivinen osallistuminen valmisteluvaiheen toimintoihin Tutkijayhteisön tiedotus ja aktiivinen mukaan ottaminen!

Lisätietoja ICOS seurantaverkostosta antavat: Prof. Timo Vesala, Helsingin yliopisto, + 358 40 577 9008, timo.vesala@helsinki.fi Marjut Nyman, Helsingin yliopisto, +358 50 4154756, marjut.nyman@helsinki.fi ICOS-Finland internet sivusto: http://www.icos-infrastructure.fi EU-valmisteluhankkeen internet sivut: http:// www.icos-infrastructure.eu

Te tutkijat olette tämän infrastruktuurin tärkein kohderyhmä; se palvelee teitä ja te voitte olla aktiivisesti vaikuttamassa (teistä riippuu) miten hyvin sen tuottamaa tietoa käytetään. Muistakaa myös, että koko ICOS Euroopan infrastruktuuri on käytössänne ja sen tuottama aineisto, ei vain ICOS-Suomen. Kuva: Sakari Uusitalo