Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto



Samankaltaiset tiedostot
Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Sisäilmastoluokituksen päivitys 2017 luonnos

Lämpöolosuhteiden ja ilmanvaihdon uudet suunnitteluarvot

Uusi sisäilmastoluokitus ja uudet ilmanvaihdon mitoitusoppaat

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Sisäilmastoluokitus 2008 Sisäympäristön uudet tavoitearvot

D2 ilmanvaihtomäärät. Helsingin kaupungin havaintoja ilmanvaihdon D2 ilmavirroista. Marianna Tuomainen

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

suunnittelunäkökohtia

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

Wikipedia. Talotekniikkaan sisältyy monia teknisiä järjestelmiä:

OHJE SISÄILMATUTKIMUKSEN JA -KORJAUKSEN TEETTÄMISEEN

Terveen talon ilmanvaihto

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki p f Tutkimusraportti

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa (9)

RAKENNUTTAJAN NÄKÖKULMA

Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden varmistaminen

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

PUHTAUSLUOKITUS: Virtain kaupungin keskuskeittiö

Hyvä (esteetön) sisäilma

KERROSTALOILMANVAIHTO 2019

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Miten parannan sisäilman laatua?

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Syrjäyttävällä ilmanjaolla toteutetun ilmastointikoneen käyttö luokkatiloissa. Jesse Kantola Instakon Oy / Vahanen-yhtiöt 13.3.

Laskentaopas. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon huomioiminen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luvun) laskennassa

Rakennusmateriaalien hallinta rakennusprosessin aikana (Rakennustyömaiden kuivanapito suojaamalla)

SUOMEN RAKMK D2 KORVAAVAN ASETUKSEN VAIKUTUKSET IV- SUUNNITTELUUN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

Työmaan puhtaudenhallinta

Tutkimusraportti, Ilolan koulu, Vantaa

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

P1 SIIVOUKSESSA. Terveys- ja talouspäivät Hämeenlinna. Toimitusjohtaja Tarja Andersson. TPA Andersson Oy

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

Paine-eron mittaus- ja säätöohje

Puhtauden hallinta, case Porvoon keskuskeittiö. Tarja Ala-Ilomäki Ramboll Finland Oy

LVI RT KH Ratu 437-T. SISÄILMASTOLUOKITUS 2008 Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset

TECHNOPOLIS OYJ Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

VALINTOJEN MERKITYS RAKENNUSPROSESSISSA JUHA LEMSTRÖM OPERATIIVINEN JOHTAJA SENAATTI-KIINTEISTÖT

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto ( D2 ) Oma Koti 17 Kevätmessut Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

Tilat ovat edustavia tai hygieenisesti korkeaa puhtautta vaativia tiloja.

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Taloyhtiön energiansäästö

Hyvinvointia sisäympäristöstä

As Oy Kampelinkartano 1

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus

Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa

PUHTAUDENHALLINTAOHJE HAUSJÄRVEN KUNTA RYTTYLÄN KOULU, C-osa

HYVÄ JA ENERGIATEHOKAS SISÄYMPÄRISTÖ. Jorma Railio (LVI-talotekniikkateollisuus)

D2/2012 ilmanvaihdon ohjeellisten ilmavirtojen tarkistus ja päivitys nettikyselyn tulokset MUUT KUIN ASUINRAKENNUKSET. Jorma Railio 23.8.

TYÖMAAHUOLTO-, PUHTAUS- JA SIIVOUSSELOSTUS

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Tutkimusraportti, Koisotie 5, Helsinki

Ilmavirtojen, ilman liikkeen ja äänitason ohjearvoja

Laskentamalli sisäilman puhdistusratkaisujen kustannusten vertailemiseksi

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

M1 luokitellut tuotteet

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie Vantaa

Hyvinvointi ja terveellisyys

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

LUENTO 7 SISÄILMA JA SEN LAATU, PAINESUHTEET, ILMANVAIHDOSTA

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Laskentaopas. Tilan ulkoilmavirran mitoitus hiilidioksidikuormituksen perusteella

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

Luolajan ala-aste (puukoulu), Vesitie 14, Hämeenlinna

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

> 15 µg/ m 3 kohonnut pitoisuus, viittaa sisäilman epätavanomaisiin lähteisiin 1. kohonnut pitoisuus, viittaa sisäilman epätavanomaisiin

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

Terveellinen sisäilma: Puhdasta ilmaa sairaalaympäristössä. Veli Koskinen KYAMK

2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen

Sisäilmaluokitusta uudistettiin

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari Riikka Holopainen, VTT

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka ASTA/ RT. P Harsia 1

Transkriptio:

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto DI Jorma Säteri.

Sisäilmasto ja energiatalous Tilat ja niiden sisäolosuhteet ovat rakennusten tärkein tavoite Sopivien sisäolosuhteiden luominen kuluttaa noin kolmanneksen Suomessa käytetystä energiasta ja tuottaa lähes kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä Sisäympäristön tuottavuusvaikutukset ovat vähintään samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten energiakustannukset Investoinneissa ja käyttökustannuksissa ei kannata säästää sisäilmaston kustannuksella Huono sisäympäristö tulee kalliiksi kiinteistöjen omistajille rakennuksen arvon lasku, vuokratulojen menetys

Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty ja viritetty Helposti säädettävissä uudelleen tilojen käyttötarkoituksen muuttuessa

Sisäilmastoluokitus auttaa tavoitteen asettamisessa ja saavuttamisessa Sisäilmaston tavoitearvot (S) Ohjeet suunnittelulle ja toteutukselle (P) Ohjeet rakennuttajalle Vaatimukset rakennustuotteille (M) Rakennus ja rakenteet Ohjeet rakennus ja rakennesuunnittelulle Rakennustöiden puhtausluokitus (P) Vaatimukset kosteuden hallinnasta Talotekniikka Suunnitteluarvot Ilmanvaihtolaitoksen puhtausluokitus (P) Rakennusmateriaalien päästöluokitus Päästökriteerit Muut vaatimukset Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokitus Yleiset vaatimukset Komponenttikohtaiset vaatimukset

Laatua kolmessa luokassa S1 Yksilöllinen sisäilmasto Periaatteena S2+lämpöolojen yksilöllinen hallinta S2 Hyvä sisäilmasto S3 Tyydyttävä sisäilmasto määräysten edellyttämä vähimmäistaso Uudistuksen tavoitteena selkeyttää ja yksinkertaistaa Laadulliset vaatimukset sanallisesti Tavoitteisiin vain keskeiset suureet, jotka voidaan suunnitella ja todentaa

S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet ja hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus.

Tekniset tavoitearvot Kriteerit tavoitearvoille terveyden ja viihtyisyyden kannalta merkittäviä rakennusprosessin osapuolten hallittavissa todennettavissa luotettavasti kohtuukustannuksin Sisäilmastoluokitus 2008:ssa: operatiivinen lämpötila ilman liikenopeus hiilidioksidipitoisuus radonpitoisuus valaistussuureet (viittaus standardiin) akustisen suunnittelun suureet (viittaus standardiin)

Osa tavoitearvoista on korvattu teknisillä vaatimuksilla TVOC, ammoniakki, formaldehydi, hajut käytettävä vähäpäästöisiä materiaaleja pienhiukaset käytettävä tuloilman suodatusta F8/F7 (vilkasliikenteisten katujen lähellä F9/F8) pöly ja lika rakennuksen ja ilmanvaihtokanavien pintojen puhtausvaatimukset mikrobit vaatimus veden- ja kosteudenhallintasuunnitelmasta tupakansavu sisätiloissa tupakointi kielletty

Huonelämpötila ja tuottavuus talvi kesä S1 talvi S1 kesä

SI2008: Lämpötilan tavoitearvot Operatiivinen lämpötila oleskeluvyöhykkeellä 29 27 25 S3 max S2 max S1 max 23 S1/S2 min 21 19 S3 min S1-luokassa lämpötila on yksilöllisesti valittavissa arvojen S1 minimi-maksimi välillä. 17 Lämpötilan tulee olla normaalialueella 95 % ajasta (S1-luokka) / 90 % (S2-luokka) Luokan maksimiarvo ei saa ylittyä eikä minimiarvo alittua mitoitusolosuhteissa. 15-15 -10-5 0 5 10 15 20 25 Ulkolämpötila (24 tunnin keskiarvo)

SI2008: Ilman laadun tavoitearvot S1 S2 S3 CO 2 -pitoisuus 750 900 1200 Radonpitoisuus 100 100 200 Olosuhteiden pysyvyys, tsto 95 % 90 % -- Olosuhteiden pysyvyys, asunnot 90 % 80 % --

LVI-suunnittelun ohjaus Luokituksessa annetaan tilatyyppikohtaisia (esim. toimistohuone, avotoimisto, neuvotteluhuone, asuintila) suunnitteluarvoja, joilla päästään S1/S2-tavoitteisiin Tavoitteena ohjata kohti tarpeenmukaista mitoitusta Esitetään eri tilatyyppien tavanomaisia kuormitusprofiileja mitoituksen tueksi

Energiatehokkuus löytyy tarpeenmukaisuudesta A. Mahdavi et al. User control actions in buildings: Patterns and impact. In Proc. of Clima 2007.

Tilojen käyttö ja lämpökuormat Rakennus/tila Käyttö aika Henkilötih Käyttö- Valaistus Laitteet Ihmiset a kellonaika h/vrk vrk/vko m2/hlö aste, - W/m 2 W/m 2 W/m 2 Asuintilat (pientalo) 00:00-24:00 24 7 37 0,6 8 b 2,4 c 2 Asuintilat (kerrostalo) 00:00-24:00 24 7 25 0,6 8 b 3 c 3 Toimistotilat 07:00-18:00 11 5 12 0,55 15 18 6 Neuvottelutilat 08:00-17:00 9 5 3 0,6 18 18...60 25 Luokkahuoneet 08:00-16:00 8 5 2 0,5 18 12 35 ATK-luokat 08:00-16:00 8 5 2 0,6 18 75 35 Päiväkotitilat 07:00-17:00 12 5 2 0,4 18 12 35 Liiketilat 07:00-21:00 14 7 17 0,55 15 70 8 5 Majoitustilat (hotelli) 00:00-24:00 24 7 19 0,5 14 7 4 Ravintolatilat 10:00-22:00 10 7 3 0,4 20 20 26 Urheiluhallit 07:00-23:00 14 7 21 0,6 20 24 5 Terveydenhoitotilat 00:00-24:00 24 7 8 0,8 9 3 10 Käyttöastetta voidaan käyttää energiankulutuksen laskennassa sekä lämpöolosuhteiden ja pitoisuuksien simuloinnissa. Jäähdytystehontarve mitoitetaan 100% käyttöasteella (käyttöaikana), huonelaitteet viritetään todellisen käytön tai käyttöasteen mukaan.

Ilmanvaihdon mitoitus Ulkoilmavirrat standardin EN-15251:2007 mukaisesti. Noudatettaessa Sisäilmastoluokituksen ohjeita voidaan rakennuksissa, joissa tupakointi on kielletty, käyttää ulkoilmavirtojen mitoituksessa erittäin vähäpäästöisen rakennuksen mitoitusarvoja S1-luokka: 0,5 l/s,lattia-m 2 + 10 l/s, henkilö S2-luokka: 0,5 l/s,lattia-m 2 + 7 l/s, henkilö Huonelämpötilan hallinta tai varautuminen muuntojoustoon saattaa edellyttää suurempia ilmavirtoja. Erityisistä epäpuhtauslähteistä johtuvien päästöjen aiheuttama ilmanvaihdon tarve on otettava tapauskohtaisesti huomioon. Ilmavirtoja on voitava säätää tilojen käytön muuttuessa. Normaalin käyttöajan ulkopuolella on rakennuksessa oltava perusilmanvaihto 0,1 0,2 l/s,m 2.

Esimerkkejä tilakohtaisista ilmavirroista Tila Lattia-ala m 2 /hlö S1-luokka S2-luokka S3-luokka / D2 dm 3 /s per henkilö dm 3 /s per neliö dm 3 /s per henkilö dm 3 /s per neliö dm 3 /s per henkilö dm 3 /s per neliö Toimitila, normaali tilatehokkuus 12 16 1,5 13 1,5 1,5 Toimitila, suuri tilatehokkuus 8 14 2,0 11 1,5 1,5 Neuvotteluhuone 3 12 4,0 9 4,0 8 4,0 Taukotila, kahvio 1,5 11 7,0 8 5,0 5,0 Hotellihuone 10 15 1,5 12 1,0 10 1,0 Käytävä ja porrashuone 1 0,5 0,5 Hissikuilu 8 8 8 Luokkahuone 2 11 5,5 8 4,0 6 3,0 Luentosali 1 11 10,5 8 7,5 6 6,0 Käytävä, aula koulussa 2 11 5,5 8 4,0 4,0 Aula 6 13 2,0 10 2,0 2,0 Päiväkoti 3 12 4,0 9 2,5 6 2,5 Päiväkodin märkäeteinen (poisto) 5 5 5

SI2008: Rakennustöiden puhtausluokitus P1 Esitetään tiloille puhtausvaatimukset rakennushankkeen eri vaiheissa Ohjeita puhtauden saavuttamiseksi selkeytetään ja jätetään työmaalle enemmän valintamahdollisuuksia Todentamismenetelminä visuaalinen arviointi ja tarvittaessa tehtävä pintapölykertymän mittaus

Rakennuksen puhtausluokka P1 Työ- ja asuintilat, joissa pyritään sisäilmastoluokan S1 tai S2 mukaiseen hyvään sisäilman laatuun. Rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja suojaavat muovit ja pahvit on poistettu. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöäja viritystäsekäloppusiivous. Luovutusvaiheessa pinnoilla ei saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa (ml. pölyä), kiinnittynyttä likaa tai tahroja.

Ilmanvaihdon puhtausvaatimukset D2, Määräys 5.1.2: Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus on tarkastettava ja järjestelmä on tarvittaessa puhdistettava ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä. järjestelmän toiminta sekä puhtaus on todettava suunnitelman mukaiseksi ennen rakennuksen käyttöönottoa. D2, Ohje 5.1.2.2: Toimintakokeet suoritetaan ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä. Tällöin tarkistetaan, että rakennus on riittävän puhdas, tiloissa ei enää tehdä pölyäviä rakennustöitä, ilmanvaihtolaitteiden suodattimet on asennettu sekä ovet ja ikkunat ovat paikallaan.

Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokat S1 ja S2: Luokka P1 Tuloilmakanavat ja osat M1-luokan tuotteista Pölykertymä <0,7 g/m 2 Tuloilman suodatus G3+F8/F7 Palautusilmaa ei käytetä S3: Luokka P2 Tuloilmakanavat M1-luokan tuotteista Pölykertymä <2,5 g/m 2 Tuloilman suodatus F6/F7 Suodatettua (F7) palautusilmaa voi käyttää Kaikki avonaiset päät suljetaan tiiviisti aina taukojen ajaksi. Kaikki avonaiset päät suljetaan tiiviisti aina taukojen ajaksi.

Kuinka puhdas on P1-luokan kanava

Sisäilmastoluokitus 2008 energiatehokkuuden edistäjänä Tutkimustietoon pohjautuvat tavoitetasot ulkolämpötilan mukaan ohjattu sisälämpötila tuottavuustutkimusten mukaan määritetty lämpötilan yläraja Korostaa rakennussuunnittelun merkitystä Järjestelmäneutraali Päästöjä vähentämällä pienempi energiankulutus Ohjaa tarkempaan mitoitukseen Tilojen tyypillinen käyttö ja kuorman määritetty Ilmanvaihdon mitoitus todellisen tarpeen mukaan