KIRJALLINEN KYSYMYS 1122/2013 vp Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin vaikutus työn ohessa opiskeluun Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvosto antoi torstaina 21.11.2013 asetuksen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista. Asetuksen mukaan 24 % eli merkittävä osuus ammattikorkeakoulujen rahoituksesta määräytyy vuoden 2014 alusta lähtien sen perusteella, kuinka moni opiskelija suorittaa vuodessa vähintään 55 opintopistettä. Asetuksessa jätetään kuitenkin täysin huomiotta ammattikorkeakoulujen aikuisryhmät, joiden opiskelijoista suurin osa käy kokopäivätyössä. Töissä käyvillä opiskelut eivät etene yhtä nopeasti kuin päätoimisilla opiskelijoilla, ja aiemmin tämä onkin huomioitu järjestämällä aikuisryhmien opiskelu siten, että opinnot on ajoitettu pitemmälle ajalle kuin nuorisoasteen koulutuksessa. Mikäli ammattikorkeakoulujen rahoituksesta huomattava osa määräytyy kuitenkin 55 opintopistettä suorittavien määrän perusteella, ei ammattikorkeakouluille jää taloudellisia resursseja järjestää tutkinto-opetusta tätä tahtia hitaammin opiskeleville työssä käyville aikuisille. Suomessa nuorten aikuisten koulutustaso on selvästi korkeampi kuin vanhemman väen. Pitkään yhtenä suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteista onkin ollut tasoittaa ikäpolvien välillä olevia koulutustasoeroja. Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli vahingoittaa kuitenkin selvästi yhteiskunnallisen koulutustasa-arvon edistämistä ja aikuisväestön kouluttautumismahdollisuuksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen vahingosta, jonka vähintään 55 vuosittaista opintopistettä vaativa rahoitusmalli aiheuttaa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukselle ja mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään, jotta ammattikorkeakouluissa on myös tulevaisuudessa riittävät resurssit aikuiskoulutuksen järjestämiseen? Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2013 Antti Rantakangas /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1122/2013 vp: Onko hallitus tietoinen vahingosta, jonka vähintään 55 vuosittaista opintopistettä vaativa rahoitusmalli aiheuttaa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukselle ja mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään, jotta ammattikorkeakouluissa on myös tulevaisuudessa riittävät resurssit aikuiskoulutuksen järjestämiseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että korkeakoulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusaloilleen. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa marraskuussa 2013 on todettu, että 55 opintopistettä suorittaneiden osuutta tulee lisätä korkeakoulujen rahoituksen määräytymisperusteena opintojen nopeuttamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa vuodesta 2014 alkaen huomioidaan suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot rahoitusmallin suurimmalla painoarvolla (46 %) erottelematta ovatko ne suoritettu ns. nuorten koulutuksena tai jo työelämässä oleville suunnattuna koulutuksena. Opintopistesuoritusten perusteella määräytyvä rahoitusosuus on vain noin puolet tuosta tasosta. Lisäksi työelämässä olevilla tai muilla aiempia tutkintoja suorittaneilla on yleensä sellaisia opintoja tai työelämän kokemusta, jota saadaan hyväksi luettua ammattikorkeakoulututkinnossa, mikä lyhentää tutkinnon suorittamisaikaa. Nämäkin tutkinnot huomioidaan rahoitusmallissa täysimääräisesti. Rahoitusmallissa on huomioitu erikseen ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, jotka on erityisesti suunnattu työelämässä oleville ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa huomioidaan lisäksi avoimen ammattikorkeakouluopetuksen, erillisten opintojen ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opintopisteet 4 %:n painoarvolla. Rahoitusmallia suunniteltaessa saatujen lausuntojen pohjalta osuus kaksinkertaistettiin muun muassa työssäkäyvien opintomahdollisuuksien turvaamiseksi ammattikorkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmalleilla jaettava rahoitus jaetaan kullekin korkeakoululle yhtenä kokonaisuutena, jonka sisäisestä kohdentamisesta korkeakoulu päättää itsenäisesti. Korkeakouluissa on monia toimintoja, jotka vievät voimavaroja, mutta joita ei voida sellaisenaan huomioida valtakunnallisessa rahoitusmallissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on myös selvittänyt muun muassa aikuisten osaamistason kehittämiseksi korkeakoulujen ns. erikoistumiskoulutuksen luomista tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Työryhmän raportista on saatu lausunnot, jonka pohjalta päätetään jatkovalmistelusta. 2
Ministerin vastaus KK 1122/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1122/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent: Är regeringen medveten om den skada som finansieringsmodellen som kräver minst 55 studiepoäng per år förorsakar yrkeshögskolornas vuxenutbildning och vilka åtgärder är regeringen beredd att vidta för att yrkeshögskolorna också i framtiden ska ha tillräckliga resurser att anordna vuxenutbildning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I Jyrki Katainens regeringsprogram konstateras att finansieringen av högskoleutbildningen reformeras så att den bättre än för närvarande stöder utbildningsmålen, såsom förbättrad genomströmning i utbildningen, snabbare övergång till arbetslivet och effektivare förvaltning samt högre kvalitet på undervisningen och forskningen, internationalisering och profilering av högskolorna på respektive styrkeområden. I regeringens strukturpolitiska program har i november 2013 konstaterats att man för att påskynda studierna och förlänga arbetskarriärerna vid fastställandet av grunderna för finansieringen av högskolorna måste öka den tyngd som ges andelen studerande som avlägger 55 studiepoäng. I finansieringsmodellen för yrkeshögskolorna beaktas från och med ingången av 2014 de avlagda yrkeshögskoleexamina med största vikt (46 %) utan specificering av om de avlagts inom den s.k. ungdomsutbildningen eller i den utbildning som är avsedd för personer som redan är i arbetslivet. Studiepoängprestationernas andel vid fastställandet av finansieringsandelarna utgör endast cirka hälften av denna nivå. Dessutom har personer som redan är med i arbetslivet eller som tidigare avlagt en examen i allmänhet sådana studier eller sådan arbetslivserfarenhet som kan räknas till godo för yrkeshögskoleexamen och då alltså förkortar tiden för avläggandet av examen. Också dessa examina beaktas i sin helhet i finansieringsmodellen. I finansieringsmodellen beaktas separat de högre yrkeshögskoleexamina, som är avsedda särskilt för personer som avlagt yrkeshögskoleexamen och är i arbetslivet. I finansieringsmodellen för yrkeshögskolor beaktas dessutom studiepoängen för öppen yrkeshögskoleundervisning, fristående studier och förberedande utbildning för invandrare så att de utgör 4 % av finansieringsgrunden. Då finansieringsmodellen planerades fördubblades deras andel på basis av de utlåtanden som kom in, bland annat för att trygga förvärvsarbetandes möjligheter att studera vid yrkeshögskolorna. Den finansiering som fördelas genom undervisnings- och kulturministeriets finansieringsmodeller utdelas till respektive högskola som en helhet, och högskolan beslutar självständigt om den interna fördelningen. Högskolorna har många funktioner som kräver resurser, men som inte som sådana kan beaktas i den nationella finansieringsmodellen. Undervisnings- och kulturministeriets arbetsgrupp har också utrett bland annat möjligheten att vid sidan av examensutbildningen och fortbildningen inrätta en s.k. specialiseringsutbildning vid högskolorna för att utveckla vuxnas kompetensnivå. Utlåtandena om arbetsgruppens 4
Ministerns svar KK 1122/2013 vp Antti Rantakangas /kesk rapport har kommit in och med dem som grund fortsätter beredningen. Helsingfors den 17 december 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5