Suomen Golfin. Strategia 2020

Suomen Golfin Strategia 2020

Sisällysluettelo Suomen Golfin strategia 2020...4 Strategin för Finlands golf 2020...6 Strategiaprosessi...8 Golf Suomessa... 8 Strategian toteuttajatahot...10 Visio Suomen Golf... 13 Missio Suomen Golfliitto... 13 Arvot... 14 SANASTO Tässä strategiaehdotuksessa on käytetty muutamia termejä, jotka on mahdollista ymmärtää useammalla eri tavalla. Termeillä tarkoitetaan tässä tapauksessa seuraavaa: Golftoimiala viittaa kaikkiin golfin parissa toimiviin tahoihin. Golfyhteisö viittaa golfseuran ja kenttäyhtiön muodostamaan kokonaisuuteen. Kenttä viittaa konkreettiseen alustaan, jolla golfia pelataan. Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet... 16 Palvelut...16 Lapset ja nuoret...16 Kilpagolf...16 Osaaminen...16 Talous ja toimintaolosuhteet...17 Viestintä...17 Yhteiskuntavastuu...17 SWOT... 18 Vahvuudet...19 Haasteet...20 Mahdollisuudet...21 Uhkatekijät...22 Suomen Golfliitto ry... 25 Kansallinen rooli...25 Kansainvälinen rooli...25 Hallinto...27 Analyysit... 28 Golfin ennusteita...28 Tilastoja... 39

Suomen Golfin strategia 2020 Suomen Golfin vuoteen 2020 saakka ulottuva strategia on nyt valmis. Uudessa strategiassa on laadittu yhteiset linjaukset ja tavoitteet koko Suomen golfille. Pitkää, pari vuotta kestänyttä strategiaprosessia on johtanut Suomen Golfliiton hallitus. Työskentelyssä ovat olleet aktiivisesti mukana kaikki alan tärkeimmät toimijat Golfliiton henkilöstöstä yhteistyöyhdistyksiin. Suuren kiitoksen työpanoksestaan ansaitsevat Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys (FGA), Toimitus- ja toiminnanjohtajien Yhdistys (FGMA), Suomen PGA sekä Suomen Golfkenttien Yhdistys (SGKY). Lisäksi kiitokset kuuluvat myös kaikille muille prosessiin osallistuneille tahoille. Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa siitä, että Suomen golfin uutta strategiaa ei ole ainoastaan laadittu yhdessä, vaan sitä on myös ryhdyttävä toteuttamaan yhteisin voimin. Strategiaa laadittaessa on haluttu kiinnittää huomiota suomalaisen golfin kehittämiseen sen kaikilla osa-alueilla. Suurena visiona on tehdä golfista viimeistään tällä alkaneella vuosikymmenellä koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus. Golfperheen vahva uskomus on, että panostamalla valittuihin painopistealueisiin kotimainen golf pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin. Seuraavana askeleena onkin tarkka resurssien kartoitus ja kohdistus niin, että asetettuihin tavoitteisiin päästään. Suuri urakka, strategian valmistelu, on nyt takanapäin. Se kaikkein suurin työ on kuitenkin vasta alussa. Strategian toteuttamiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia. 4

Visio Suomen Golfin visio on koko toimialan yhteinen tahtotila siitä, millaiseksi haluamme yhdessä tulla. Visioksi on määritetty se, että golfista tulee koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus. Missio Suomen Golfliiton missio, eli liiton olemassaolon tarkoitus, on olla yhteen kokoava golfin toimija ja kehittäjä Suomessa. Arvot Arvot kertovat mitä pidämme tärkeänä ja kuinka toimimme. Oikein määriteltyinä ja julkilausuttuina arvot voivat toimia toimintaa ohjaavina työkaluina. Suomen golfille määritellyt arvot perustuvat elämän ja suomalaisen kulttuurin perusarvoihin. Keskeisiksi arvoiksemme olemme nostaneet elämisen laadun ja pelaamisen nautinnon, menestymisen tahdon, hyvät tavat sekä vastuullisuuden. Painopistealueet Strategiassa on valittu seitsemän painopistealuetta, joiden kehittämiseen tullaan erityisesti keskittymään seuraavan vuosikymmenen aikana. Nämä painopistealueet ovat: Palvelut Lapset ja nuoret Kilpagolf Osaaminen Talous ja toimintaolosuhteet Viestintä Yhteiskuntavastuu 5

Strategin för Finlands golf 2020 Strategin för Finlands Golf som sträcker sig till år 2020 är nu färdig. I den nya strategin har det utarbetats gemensamma riktlinjer och mål för Finlands golf. Den långa strategiprocessen som har tagit några år har letts av styrelsen för Finlands Golfförbund. I arbetsprocessen har alla de viktigaste aktörerna inom området aktivt medverkat, allt från förbundets personal till samarbetsföreningar. Ett stort tack för deras arbetsinsats förtjänar Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys (FGA), Toimitus-ja toiminnanjohtajien Yhdistys (FGMA) och Suomen PGA samt Suomen Golfkenttien Yhdistys (SGKY). Dessutom ett stort tack också till alla andra parter som deltagit i processen. I detta skede är det värt att påminna om att strategin för Finlands Golf inte enbart är utarbetad tillsammans, utan även också att den skall genomföras tillsammans. Vid utarbetningen av själva strategin har det velats fästa uppmärksamhet vid utvecklingen av den finska golfen på alla delområden. Den stora visionen är att göra golfen till hela folkets populära sport- och idrottsaktivitet. Golffamiljen är starkt övertygade om att genom att satsa på utvalda tyngdpunktsområden, kommer den inhemska golfen att kunna vara beredd också på framtidens utmaningar. Nästa steg är en noggrann kartläggning av resurserna, och den anpassas så att de uppställda målen nås. Den stora uppgiften, den utarbetade strategin, är nu bakom oss. Det största arbetet har bara påbörjats. För genomförandet av strategin och för att uppnå de utsatta målen behövs vi alla. 6

Vision Finlands Golfs vision är hela verksamhetens gemensamma önskan för hur vi vill vara tillsammans. I visionen har det fastställts att golf kommer att bli hela folkets populära fritids- och idrottsaktivitet. Mission Finlands Golfförbundets mission, eller varför förbundet finns till, är att vara en sammanfogande länk för golfaktören och utvecklaren i Finland. Värden Värderingarna speglar vad vi tycker är viktigt och hur vi fungerar. Korrekt definierade och offentligjorda värden kan fungera som vägledande verktyg för verksamheten. De angivna värdena för Finlands golf baserar sig på livets generella värden och de grundläggande värderingarna i den finländska kulturen. Som de centrala värdena har vi lyft fram livskvaliteten och njutningen av att spela, viljan att lyckas, moralen och ansvaret. Tyngdpunktsområden I strategin har det valts sju tyngdpunktsområden, som särskilt kommer att utvecklas under nästa årtionde. Tyngdpunktsområdena är: Tjänster Barn och ungdomar Tävlingsgolf Kunskaper Ekonomi och verksamhetsförhållanden Kommunikation Samhällsansvar 7

Strategiaprosessi Golf Suomessa Golf on vuosien saatossa vallannut koko Suomen. Lajia harrastetaan niin etelässä ja pohjoisessa kuin lännessä ja idässäkin. Golfin osalta Suomi jakautuu kuuteen alueeseen, jotka ovat Uusimaa, Lounais-Suomi, Keski-Suomi, Itä-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi. Suomen Golfliiton jäsenmäärä on jatkanut kasvuaan koko liiton 53- vuotisen historian ajan ja elokuun lopussa vuonna 2009 maamme 128 golfseurassa oli yhteensä 137 336 jäsentä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli kertynyt 3,8 % eli uusia harrastajia saatiin lajin pariin yhteensä 4 974. Vuoden 2009 jäsenmäärästä juniorigolfareita eli alle 21-vuotiaita oli yhteensä 18 330 ja kasvu edellisvuoteen nähden oli heidän osaltaan 4,3 %. Pohjois-Suomi 14 seuraa 11 721 jäsentä Pohjanmaa 11 seuraa 10 853 jäsentä Keski-Suomi 24 seuraa 28 164 jäsentä Itä-Suomi 24 seuraa 23 783 jäsentä Lounais-Suomi 18 seuraa 17 146 jäsentä Uusimaa 37 seuraa 45 669 jäsentä Seurojen ja pelaajien alueellinen jakautuminen. 8

Kenttäkapasiteetti Suomesta löytyy erikokoisia ja tyyppisiä golfyhteisöjä aina kuuden reiän kentistä 54-reikäisiin golfkeskuksiin. Kaiken kaikkiaan maamme golfkenttien yhteenlaskettu reikämäärä vuonna 2009 oli 2 412. 18-reikäisiksi kentiksi muutettuna määrä tarkoittaa 134 kenttää. Kun samana vuonna golfareita laskettiin olevan 137 336, pelasi maamme kentillä runsaat tuhat golfaria per 18 reikää. Suomessa Slope-ratingin saaneet golfkentät Reikien määrä: 6-reikäinen 1 9-reikäinen 33 18-reikäinen 62 27-reikäinen 12 36-reikäinen 17 54-reikäinen 1 yht. 126 Kenttien lukumäärä: Tiedot perustuvat Kenttäopas & Kisakalenteri 2009 tietoihin. Vuonna 2009 golfseurojen ja kenttäyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli arviolta 110 miljoonaa euroa. Harrastajien kokonaiskulutuksen puolestaan arvioitiin olleen 260 miljoonaa euroa, josta noin 60 % maksettiin yrityksille ja 40 % golfyhteisöille. Golfmatkailun arvo oli noin 100 miljoonaa euroa ja välinekaupan arvioksi muodostui noin 300 miljoonaa euroa. Golf on Suomessa suuri työllistäjä. Golfalan yritykset rakentavat ja ylläpitävät golfkenttiä sekä tuottavat alaan liittyviä oheispalveluja. Sesonkiaikaan ala työllistää lähes 2 000 henkilöä. Lisäksi golfin parissa tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia tunteja talkootyötä. Golfin harrastajat ovat pääsääntöisesti rahoittaneet harrastepaikkojensa rakentamisen itse. Kenttäomaisuuden yhteenlaskettu arvo oli vuonna 2009 noin 400 miljoonaa euroa. 9

Strategian toteuttajatahot Suomen Golfliitto laati 2000- luvun alussa strategian golfin ja sen olosuhteiden kehittämiseksi Suomessa. Liittokokous hyväksyi vuoteen 2010 saakka ulottuneen strategian helmikuussa 2002. Tämä uusi strategia on jatkoa edelliselle ja sen aikajänne on arvioitu vuoteen 2020 saakka. Strategialle on laadittu konkreettiset välitavoitteet, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Strategiaa tullaan tarkastelemaan ja päivittämään säännöllisin väliajoin. Suomen golfin haasteet ovat siinä määrin mittavat ja moninaiset, että strategian toteuttaminen vaatii hyvää yhteistyötä koko golftoimialalta. Erityisesti golfyhteisöt ovat avainasemassa. Ne luovat omalla toiminnallaan suomalaista golfkulttuuria ja vaikuttavat ratkaisuillaan golfin kehittymiseen Suomessa. Tähän kehitykseen on sidoksissa myös strategian toteutuksen onnistuminen. Tämä uusi, koko Suomen golfin strategia on laadittu eri osapuolia kokoavaksi ja yhdistäväksi strategiaksi. Mukana prosessissa ovat olleet kenttäyhtiöt ja muut golfin yhteistyötahot. Lisäksi strategiatyöhön ovat osallistuneet Suomen Golfliiton hallituksen lisäksi liiton vastuulliset toimihenkilöt sekä toimikuntien jäsenet. Strategiatyön eri vaiheita on esitelty myös aluekokouksissa. Strategiatyö käynnistettiin kesäkuussa 2008 ja valmis strategia hyväksyttiin Oulun liittokokouksessa helmikuussa 2010. Strategiatyöskentelyn tukena on toiminut konsultti Tapani Frantsi. Prosessin aikana Golfliiton hallitus on tavannut Ruotsin, Tanskan ja Norjan liittojen edustajia sekä kuullut suomalaisia urheilu- ja talousasiantuntijoita. Hallitus on kokoontunut strategian merkeissä yhteensä 14 kertaa (= 17 työpäivää). 10

Tärkeimmät yhteistyötahot Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys ry (FGA) Yhdistyksen tavoitteena on koota golfkenttiä ammatikseen hoitavat henkilöt yhteen ja edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista valistus-, tiedotus- ja koulutustoimintaa. Luonnollisesti myös jäsenten väliset golfkilpailut kuuluvat yhdistyksen toimintaan. Järjestö aloitti toimintansa 1986 ja rekisteröityi virallisesti yhdistykseksi 1988. Jäsenmäärä vuonna 2009: 580 henkilöjäsentä Toimitus- ja toiminnanjohtajien Yhdistys ry (FGMA) Yhdistyksen tavoitteena on tarjota jäsenistölleen mahdollisuus kehittää itseään ammatillisesti lisäkoulutuksen ja seminaarien kautta. Yhdistys myös huolehtii jäsenistön henkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta työpaikoillaan sekä osaamisesta ylläpitää työntekijöidensä henkistä hyvinvointia. Jäsenmäärä vuonna 2009: 153 henkilöjäsentä Erityisesti golfyhteisöt ovat avainasemassa. Ne luovat omalla toiminnallaan suomalaista golfkulttuuria ja vaikuttavat ratkaisuillaan golfin kehittymiseen Suomessa. Suomen PGA ry (PGA) Yhdistyksen tarkoitus on valvoa jäsentensä etuja ja kehittää ammattilaisgolfiin liittyvää kotimaista sekä kansainvälistä toimintaa. PGA:n jäsenistö koostuu pääasiassa golfopettajista ja valmentajista sekä ammattilaispelaajista. Jäsenmäärä vuonna 2009: 210 henkilöjäsentä Suomen Golfkenttien Yhdistys ry (SGKY) Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäseninään olevien golfkenttäyhteisöjen välisenä yhteistyöelimenä, kehittää golfkenttien ylläpitoon, hoitoon ja palvelutasoon liittyviä toimintoja sekä edistää golfalan yleisiä toimintaedellytyksiä ja valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja. Jäsenmäärä vuonna 2009: 25 jäsenyhteisöä 11

12

Visio Suomen Golf Millaiseksi haluamme tulla? Golf on arvostettu, elämänikäinen urheilu- ja liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset on tunnustettu. Golf on kaikenikäisten yhteinen harrastus sekä suosittu lasten ja nuorten liikuntalaji. Golf on koko kansan suosittu urheiluja liikuntaharrastus. Sen lisäksi, että golf on tärkeä osa laajan harrastajakunnan vapaaaikaa, se on myös merkittävä kilpaurheilulaji, jossa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaiden joukkoon. Lajin saaman olympiastatuksen myötä huippupelaajamme pääsevät tavoittelemaan menestystä myös Olympialaisissa. Missio Suomen Golfliitto Miksi olemme olemassa? Golfliitto on Suomen golfseurojen valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka tarkoituksena on toimia maassamme golfurheilun alalla vaikuttavien yhdistysrekisteriin merkittyjen seurojen ja rekisteröimättömien alueiden aatteellisena järjestönä sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä. Suomen Golfliitto on yhteen kokoava golfin toimija ja kehittäjä Suomessa. Golfliitto toimii eri intressipiirit yhteen kokoavana golfin ja sen olosuhteiden kehittäjänä Suomessa. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Golfliitto ennakoi myös golfin kansainvälistä ja kotimaista kehitystä ja kehittää lisäksi aktiivisesti golfia pelinä sekä liikuntaja urheilumuotona. Golfliitto toteuttaa eurooppalaisen golfyhteisön (EGA) antamia tehtäviä. Nämä tehtävät käsittävät tasoitusjärjestelmän hallinnoinnin Suomessa sekä Course- ja Slope-ratingin määrittelemisen kaikille jäsenseurojen kentille ja muille kentille, jotka Golfliitto on hyväksynyt tasoituskelpoisiksi. 13

Arvot Mitä pidämme tärkeänä ja kuinka toimimme? Elämisen laatu ja pelaamisen nautinto Golf tuo iloa elämään. Suomen Golfliiton tehtävänä on kehittää golfin olosuhteita, jotta golf olisi harrastajilleen mahdollisimman nautittavaa. Tekemisen ilo ja rakkaus lajiin ovat keskeisiä motivaation lähteitä niin vapaaehtoispohjalta toimiville työntekijöille kuin ammattityövoimallekin. Liitto edistää yhteistyöjärjestöjensä kanssa avointa, kaikki pelaajaryhmät huomioivaa golfkulttuuria ja on aktiivisesti mukana kehittämässä golfarin elämysketjua ja peliolosuhteita. Menestymisen tahto Golf on huippu-urheilua, jossa tahto usein ratkaisee lopputuloksen. Suomalainen golftoimiala haluaa luoda riittävät puitteet sille, että kaikilla golfin parissa toimivilla on mahdollisuus menestyä, oli kyse sitten urheilusta tai seura- ja liiketoiminnasta. Menestymisen tahto tarkoittaa ennen kaikkea ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä, selkeiden tavoitteiden asettamista ja tehokkaiden toimintatapojen omaksumista. 14

Hyvät tavat Golf on laajasti harrastettu koko perheen peli. Hyvien tapojen ja golfetiketin vaaliminen sekä sääntöjen noudattaminen on edellytys sujuvalle ja turvalliselle pelaamiselle. Hyvät tavat merkitsevät avoimuutta, mutkatonta suhtautumista asioihin sekä ihmisten aitoa arvostamista. Golf toimii hyvänä tapakasvattajana erityisesti lapsille ja nuorille. Vastuullisuus Golfiin kuuluvat sosiaalisuus ja vastuu kanssapelaajista. Myös Suomen Golfliitto selvittää sidosryhmiensä tarpeet ja huomioi ne omassa toiminnassaan. Keskeistä on vastuun kantaminen golfin harrastajista, ympäristöstä sekä yhteiskunnan muista tarpeista. Suomen golfille määritellyt arvot perustuvat elämän ja suomalaisen kulttuurin perusarvoihin. Keskeisiksi arvoiksemme olemme nostaneet elämisen laadun ja pelaamisen nautinnon, menestymisen tahdon, hyvät tavat sekä vastuullisuuden. 15

Painopistealueet ja keskeiset tavoitteet Palvelut Miksi onnistuttava: Golfyhteisöjen vetovoimaisuus sekä toiminnan tehokkuus ja laatu ratkaisevat jäsenmäärän kehityksen Nykyiset pelaajat, kuten esimerkiksi suuret ikäluokat on rekrytoitava aktiivisemmin mukaan toimintaan Nykyiset pelaajat on pidettävä tyytyväisinä Tavoitteet: IT-palvelut ovat ajanmukaisia Viestintä on tarkasti kohdennettua Tutkimusmallit toimivat Kenttäkonsultointi on toimivaa ja kattavaa Roolijako on selkeä ja toimiva Lapset ja nuoret Miksi onnistuttava: Uusiutuminen ja jäsenmäärän pitäminen rakenteeltaan monipuolisena varmistaa lajin menestyksen pitkällä tähtäimellä Golfyhteisöt pysyvät elinvoimaisina On varauduttava suurten ikäluokkien jälkeiseen aikaan Tavoitteet: Hyväksytty Nuorisotoimintalinja, joka perustuu yhdessä sovittuihin arvoihin ja päämääriin Lasten ja nuorten määrän kasvattaminen ja seuratoiminnan kehittäminen Lasten ja nuorten lähtökohdista tehty suunnitelmallinen ohjaus- ja valmennustoiminta 3Kilpagolf Miksi onnistuttava: Vaikutus golfin tunnettuuteen ja vetovoimaan Golfin merkitys kilpa- ja huippu-urheiluna on tärkeä Tavoitteet: Osallistuminen ja menestyminen Olympialaisissa Yltäminen pysyvästi eurooppalaiselle huipputasolle Golfliiton kilpailujen laadun parantaminen Golfliiton rooli kansainvälisten kilpailuiden järjestäjänä Kilpakenttien nostaminen kansainväliselle tasolle Valmentajakoulutuksen selkiyttäminen Alueellisen kehittäjäverkon luominen Rekrytointijärjestelmän kehittäminen Harjoittelun laadun ja määrän nostaminen menestyvien taitoa vaativien lajien tasolle 4Osaaminen Miksi onnistuttava: Pelaajien, palkatun henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kehittyminen parantaa sitoutumista ja lisää pelaamisen nautittavuutta koko golfyhteisössä Tavoitteet: Seurat ovat vetovoimaisia ja palvelevat jäseniään monipuolisesti Golftoimialalla on yhtenäinen koulutusjärjestelmä Seuroissa on osaavia ohjaajia ja valmentajia Tuomarikoulutusjärjestelmä on toimiva 16

5Talous ja toimintaolosuhteet Miksi onnistuttava: Golfyhteisöihin sitoutuneiden lajin harrastajien määrä ratkaisee taloudelliset edellytykset pitää yllä kenttiä Golfin pelaajamäärän ja harrastuksestaan maksavien osuuden kasvulla on ratkaiseva merkitys lajin taloudelle ja olosuhteille Tarvitaan erityyppisiä ratkaisuja uusien kenttähankkeiden edistämiseen Tavoitteet: Golfyhteisöjen ja Suomen Golfliiton toiminta perustuu pääosin tulorahoitukseen Pelaamisen kustannukset ovat kohtuulliset Kenttien tason säilyttäminen ja kohentaminen Omistajaetujen tarjoaminen Sitoutumattoman, ns. halpapelaamisen hallinta 6 7 Viestintä Miksi onnistuttava: Keskeinen tekijä vaikuttamisessa Keskeinen strategian toteutuksen kannalta Keskeiset kanavat golfin kansallisten toimijoiden hallinnassa Tavoitteet: Viestintästrategian luominen Golfyhteisön ja liiton strategiaa tukevan viestinnän toteuttaminen Omien viestintäkanavien kehittäminen (Suomen Golflehti ja Golf.fi verkkopalvelut sekä muut mahdolliset välineet) Yhteistyökumppanisuhteiden (sidosryhmien) aktiivinen ylläpitäminen ja kehittäminen Ulkopuolisten viestintäkanavien hallinta ja yhteydenpidon tehostaminen Kriisiviestintävalmius Yhteiskuntavastuu Miksi onnistuttava: Golftoimialan on tärkeää hoitaa asiansa vastuullisesti yhteiskunnan ja ympäristön kannalta Aloitteellinen ja ennakoiva toiminta vähentää yllätysten riskiä Tavoitteet: Toimiva ympäristöjärjestelmä Tuleviin lainmuutoksiin vaikuttaminen Malliyhteisö toimivana vertailumallina Toimiminen määriteltyjen arvojen mukaan Golfin terveysvaikutusten tuominen tehokkaasti esille 17

Kiteytetty nelikenttäanalyysi keskeisistä strategiaan vaikuttavista tekijöistä. Vahvuudet S Haasteet W Mahdollisuudet O Uhkatekijät T 18

SWOT Vahvuudet Harrastajien sitoutuneisuus ja taloudellinen panostus lajin harrastuspaikkoihin Golfin harrastajien sitoutuminen golfin toiminnan edistämiseen ja olosuhteiden ylläpitoon on pääosin korkeampi kuin monissa muissa harrastuslajeissa. Golfyhteisön avoimuus, sosiaalisuus ja yhteenkuuluvuus Golftoimialalla vallitsee hyvä yhteishenki ja avoin keskinäinen tietojen vaihto. Lajin sosiaalisuus edistää koko toimialan kehitystä ja yhteenkuuluvuus edesauttaa yhteisten asioiden ajamista ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Golfalan toimijat ovat ammattilaisia Lajin parissa toimii runsaasti hyvän koulutuksen saaneita ammattilaisia, jotka edistävät osaamisen jakamista, lajin kehitystä ja jatkuvuutta. Golf työllistää eri urheilulajeihin verrattuna eniten Suomessa. Lajin myönteiset terveysvaikutukset Golf on arvostettu, turvallinen ja elämänikäinen liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset on laajasti tunnustettu. Yksi viimeaikoina eniten huomiota saaneista tutkimustuloksista on ruotsalaisen Karoliinisen instituutin tekemä Golf: A Game of life and death reduced mortality in Swedish golf players. Tutkimuksen mukaan golfarien keskuudessa kuolleisuus on 40 % pienempi kuin muilla samanikäisillä, samaa sukupuolta olevilla ja samoissa sosiaalistaloudellisissa asemissa elävillä. Vuonna 2008 valmistuneen tutkimuksen kohteena oli peräti 300 000 ruotsalaisgolfaria. Kehittyvä koulutusjärjestelmä Golftoimialan sisällä on jatkuvasti kehittyvä koulutusjärjestelmä, jota rakennetaan vastaamaan golftoimialan vaatimuksia. Koulutusjärjestelmän tavoitteena on olla niin laadukas kuin yhtenäinenkin. Arvomaailma ja kasvatuksellisuus Golfin arvot ovat vahvoja ja myönteisiä lajin harrastajien fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin mahdollistajina. Golfin luontoarvot, lajiin kuuluva toisten huomioon ottaminen, sosiaalisuus ja vastuullisuus vahvistavat lajin kasvatuksellisuutta. 19

Haasteet Niukat henkilöresurssit strategisilla painopistealueilla Henkilöresurssien niukkuus näkyy toimialan sisällä niin Golfliitossa kuin golfyhteisöissäkin. Haasteita asettaa erityisesti lajin vuodenaikojen vaihtelusta aiheutuva sesonkiluonteisuus. Työn koordinointi ja organisointi Golfalan sisäisessä voimavarojen kohdentamisessa ja toimimisessa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi on kehitettävää. Viestintä (sisäinen ja ulkoinen) Golftoimialan sisäisen ja ulkoisen viestinnän aktiivinen toteuttaminen on erittäin haastavaa ja samalla tärkeää lajin imagon kehittämisen sekä tunnettuuden lisäämisen kannalta. Golfin aloituskynnys Aloitusvaiheessa on runsaasti saatavuuteen ja kentille pääsyyn liittyviä esteitä, joista osa on lajin mielikuviin liittyviä. Lajin pariin tulevien aktivoiminen ja tukeminen Aktivointi on vielä vaatimattomalla tasolla esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten kohdalla. Alkeiskurssin jälkeinen jälkihoito on tärkeää. On kehitettävä selkeä reitti sille, kuinka tullaan golfariksi. Golfin lähiliikuntapaikkojen vähäisyys Matalan kynnyksen golfliikuntapaikkoja on vähän. Golfin pienpelialueiden tulisi olla urheilukenttiin verrattavia, tavallisen kansalaisen saatavilla olevia liikuntapaikkoja. Lajin saama valtion toimialatuki on vielä heikkoa. Harrastajien sitoutumattomuus ja heikko kiinnittyminen seuratoimintaan Yhteisöllisyyden heikkeneminen voi aiheuttaa ongelmia, jotka näkyvät lajin vetovoiman vähenemisenä sekä välinpitämättömyytenä kenttien ylläpitoa ja toiminnan kehittämistä kohtaan. 20

Mahdollisuudet Elinkaarilaji Lajia voi harrastaa läpi elämän. Pelaajamäärän kasvattaminen Toimialan yhteinen tavoite on kasvattaa harrastajamäärää terveen jäsenrakenteen ja lajin jatkuvuuden varmistamiseksi ja taloudelliset näkökulmat huomioiden. Naispelaajien määrän kasvu rikastaa paitsi aktiivista vapaaehtoistyötä myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta seuroissa. Lasten ja nuorten määrän kasvu tuo uusia ulottuvuuksia seurojen toimintaan sekä mahdollistaa lahjakkaiden nuorten löytämisen kilpagolfiin. Harrastajien sosiaaliset verkostot Golf mahdollistaa yksilön elämää ja kehitystä edistäviin sosiaalisiin yhteisöihin liittymisen. Tasoitusjärjestelmä ja aktiivinen seuratoiminta mahdollistavat eri-ikäisten ja erilaisiin viiteryhmiin kuuluvien harrastajien tasa-arvoisen kanssakäymisen ja mielekkään kilpailemisen. Kansainvälinen menestys kilpagolfissa Kilpailu- ja valmennusjärjestelmä tarjoaa pelaajille urheilullista ja asiantuntevaa valmennusta. Suunnitelmallinen ja tehokas harjoittelu puolestaan edesauttaa menestystä kansainvälisillä kilpakentillä, mikä nostaa lajin profiilia ja tunnettuutta kotimaassa. Menestyvien esikuvien kautta myös lajin vetovoima ja sen merkitys kilpa- ja huippu-urheiluna kasvavat. Kuntayhteistyö Kaavoituksessa ja maankäytössä on paljon mahdollisuuksia golfin lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Yhteistyössä kuntien ja golfyhteisöiden kanssa voidaan edistää ihmisten liikkumista ja sitä kautta myös heidän terveyttään. Ympärivuotiset työntekijät golfyhteisössä Golfalan Työnantajayhdistys (GOTA) ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat allekirjoittaneet golfalalle työehtosopimuksen. Työehtosopimus antaa mahdollisuuden joustaviin työaikajärjestelyihin. Alan erityispiirteet ja sen kausiluonteisuus voidaan ottaa paremmin huomioon työaikasuunnittelussa, mikä mahdollistaa ympärivuotisten työntekijöiden palkkaamisen golfyhteisöihin. Henkinen ulottuvuus Lajin vaikutus pelaajan henkiseen kasvuun tarjoaa nyky-yhteiskunnassa monia niin henkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen liittyviä ulottuvuuksia, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Seuratoiminta mukaan kaikkeen golfalan koulutukseen Tasokas seuratoiminta lisää jäsenten kiinnittymistä seuraan ja lajin toimintaan. Aktiiviset jäsenet aktivoivat toimintaa sekä edistävät sosiaalisen kontrollin ja kasvatuksen avulla kentän pysymistä hyvässä kunnossa. Vapaaehtoistoiminnan laatu on suoraan yhteydessä kentän kustannustehokkaaseen ja laadukkaaseen toimintaan. 21

Uhkatekijät Lisääntyvä kilpailu vapaa-ajasta Golf vaatii harrastajiltaan aikaa ja harrastusten runsas kirjo voi vaikeuttaa lajiin kiinnittymistä. Nuorten aikuisten työelämän ja perheen vaatimusten ristipaineessa on vaikeaa irrottaa aikaa lajin harrastamiseen. Kenttäkapasiteetin riittämättömyys Viime vuosina golfin harrastajamäärät ovat jatkaneet tasaista kasvua, mutta uusia harrastuspaikkoja ei ole pystytty rakentamaan samassa tahdissa. Mikäli uusille kentille ei löydetä rahoitusta ja harrastajamäärä jatkaa kasvuaan, joudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa kenttäkapasiteetti ei enää riitä. Jäsenmäärän kasvun tyrehtyminen Suuret ikäluokat ja keski-ikäiset harrastajat ovat taanneet lajin kasvun. Nuorempien ja pienempien ikäluokkien kohdalla riski kasvun taittumiseen on mahdollinen. Jäsen- ja päättäjärakenne Harrastajarakenteen kapeus voi aiheuttaa mielikuvatasolla kynnyksen lajin pariin hakeutumiselle. Vapaaehtoisten toimijoiden väheneminen Kenttään ja seuraan sitoutumattoman pelaamisen kasvu sekä pelaajien vanheneminen voivat selvästi vaikuttaa vapaaehtoistoiminnan taantumiseen. 22

Golfyhteisöjen taloudellinen tila Eri olosuhteista johtuen kenttien talous voi ajautua ahtaalle ja vaarana on peliolosuhteiden heikkeneminen (laatu / hoitotaso / korjausrakentaminen). Strategiatyössä golfalan toimijat ovat yhdessä perusteellisesti analysoineet golfin nykytilaa ja tulevaisuutta sekä muuttuvaa toimintaympäristöä. Uusien kenttien rahoitus Uusien kenttien rakentamiseen ei yleensä saada ulkopuolista rahoitusta, vaan harrastajat kustantavat harrastuspaikkojen rakentamisen ja kunnossapidon itse. 23

24

Suomen Golfliitto ry Suomen Golfliitto (SGL) on sääntöjensä mukaisesti maamme golfseurojen valtakunnallinen keskusjärjestö. Sen tarkoituksena on toimia golfurheilun alalla Suomessa toimivien yhdistysrekisteriin merkittyjen seurojen ja rekisteröimättömien alueiden aatteellisena järjestönä sekä toiminnallisena yhdyssiteenä ja keskuselimenä. Kansallinen rooli Suomen Golfliitto on kansallinen edelläkävijä ja kansainvälinen menestyjä, joka oman toimintansa ja omien arvojensa kautta auttaa ja tukee golfyhteisöjä ja golfpelaajia asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen Golfliitto kuuluu Suomen Liikunta ja Urheilu ry -yhdistyksen (SLU) kolmen suurimman lajiliiton joukkoon. Golfliitto on myös Suomen Olympiakomitean (OK) jäsen. Lokakuussa 2009 golf hyväksyttiin mukaan Olympialaisiin vuodesta 2016 alkaen. Suomen Golfin vuoteen 2020 saakka ulottuvassa strategiassa koko Suomen golfille on laadittu yhteiset linjaukset ja tavoitteet. Strategia on työstetty Suomen Golfliiton johdolla, yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. SGL:n kansainvälinen rooli IGF Kansainvälinen rooli Suomen Golfliitto on muun muassa Euroopean Golf Associationin (EGA) ja International Golf Federationin (IGF) jäsen. Golfliitto toimii Suomessa amatöörigolfin edustajana sekä järjestää yhteistyössä Suomen PGA:n kanssa ammattilaiskisoja. USGA EGA NGU R&A SGL Seurat Golfin kansainvälinen organisaatio. 25

Tärkeimmät kansainväliset toimijat European Golf Association (EGA) Euroopan Golfliitto, EGA, perustettiin vuonna 1937 Luxemburgissa. Se on eurooppalaisten golfliittojen yhteenliittymä, joka keskittyy kansainvälisten asioiden hoitamiseen. Tällä hetkellä EGA:lla on Suomen ohella 37 muuta jäsenmaata, mikä tarkoittaa käytännössä kaikkia eurooppalaisia golfliittoja. Suomi kuuluu EGA:n sisällä North Zoneen, joka käsittää myös muut Pohjoismaat sekä Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Venäjän. European Disabled Golf Association (EDGA) EDGA toimii eurooppalaisena kattojärjestönä vammaisgolfin edistämisessä kilpagolfin saralla. Järjestö kehittää jatkuvasti toimintaansa, jotta vammaisgolfin tunnettavuus ja mahdollisuudet paranisivat. EDGA:lla on tällä hetkellä 15 jäsenmaata, joista Suomi on yksi. Union of European Seniors Golf Associations (ESGA) European Senior Women Golf Associations (ESWGA) Senioritoiminta on Euroopassa järjestäytynyt kahdeksi itsenäiseksi järjestöksi, jotka eivät toimi EGA:n alaisina. Miessenioreiden järjestö on Union of European Seniors Golf Associations (ESGA) ja naisten vastaavasti European Senior Women Golf Association (ESWGA). Virallisista mestaruuskilpailuista Euroopan tasolla vastaa EGA, mutta molemmilla seniorijärjestöillä on myös omat mestaruuskilpailunsa. International Golf Federation (IGF) Kansainvälinen Golfliitto, IGF, on golfliittojen maailmanlaajuinen kattojärjestö. IGF:n tehtävänä on edistää golfin kehitystä maailmanlaajuisesti. Myös golfin saattaminen olympialajiksi tapahtui IGF:n johdolla. Nordisk Golf Union (NGU) Nordisk Golf Union, NGU, on pohjoismaisten golfliittojen yhteinen järjestö. R&A R&A on golfin sääntöjen ja kehityksen kattojärjestö ja The Open Championship -kilpailun järjestäjä. R&A:n alaisuudessa toimii yli 130 kansallista ja kansainvälistä amatööri- ja ammattilaisorganisaatiota yli 120 maassa. Kaiken kaikkiaan R&A:n alaiset organisaatiot käsittävät noin 30 miljoonaa golfin pelaajaa Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa ja Australiassa sekä osissa Amerikkaa. USGA United States Golf Association, USGA, on golfin kattojärjestö USAssa sekä Meksikossa. USGA omistaa kenttien Slopejärjestelmän. Suomi hankkii vuosittain USGA:lta lisenssin Slopejärjestelmää varten. 26

Hallinto Suomen Golfliitto ry on jäsenseurojensa liitto. Jäsenseuroja oli vuonna 2009 128 kappaletta ja ne jakaantuivat kuuteen (6) alueeseen, joilla kullakin oli edustajansa sekä Golfliiton hallituksessa että liittovaltuustossa. Liiton ylin päätäntävalta kuuluu joka toinen vuosi maaliskuun loppuun mennessä pidettävälle liittokokoukselle. Liittokokous valitsee liittovaltuuston puheenjohtajan ja alueittain yhden liittovaltuuston jäsenen kutakin alkavaa kolmea alueella olevaa jäsenseuraa kohti. Lisäksi valitaan yhtä monta varajäsentä. Liittovaltuuston puheenjohtaja valitaan alueiden kiintiöiden ulkopuolelta. Liittovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta. Liittovaltuuston varsinaisia kokouksia pidetään liiton sääntöjen mukaan kaksi: kevätkokous maalis huhtikuussa ja syyskokous marras joulukuussa. Kevätkokous vahvistaa liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen edelliseltä toimintavuodelta. Syyskokous puolestaan päättää liiton hallituksen henkilövalinnoista sekä tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Liittohallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kuusi muuta varsinaista jäsentä. Liittohallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa vuorovuosin. Liittohallitus toimii liiton toimeenpanevana elimenä hoitaen liiton asioita lain, liiton sääntöjen sekä liittokokouksissa ja liittovaltuuston kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti. Liittohallituksen apuna toimivat hallituksen valitsemat toimikunnat sekä muut hallituksen tarpeelliseksi katsomat toimielimet. Suomen Golfliiton toimihenkilöt vastaavat hallituksen päätösten toteuttamisesta ja hoitavat liiton päivittäisiä käytännön toimia seurojen ja muiden yhteistyötahojen suuntaan. Toimihenkilöiden tehtävänä on palvella jäsenseuroja kaikilla toiminnan osa-alueilla. Golfyhteisöjen yhteisiä asioita käsitellään yhdessä muiden golfin yhteistyöyhdistysten kanssa useampia kertoja vuodessa sekä joka toinen vuosi järjestettävillä toimialapäivillä. Suomen Golfliiton hallinto Liittokokous Luottamustoimet Liittovaltuusto Liittohallitus Toimikunnat Toimihenkilöt Ostopalvelut Toimisto / henkilökunta Tukiorganisaatiot Suomen Golfliiton hallinto. 27

Analyysit Golfin ennusteita T ässä strategiassa esitetyt ennusteet on laadittu syksyllä 2009. Ennusteiden lähteinä on käytetty EGA:n tilastoja, kansainvälisen tilintarkastusja konsulttiyritys KPMG:n golftutkimuksia vuosilta 2007 ja 2008 sekä Norjan, Tanskan, Suomen ja Ruotsin Golfliittojen tilastoja ja tutkimuksia. Tilanne ja tulevaisuus globaalisti Golfia harrastetaan maailmanlaajuisesti. Arviolta 60 miljoonaa ihmistä pelaa golfia yli 120 maassa. Golfin pääasialliset markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa, Aasia sekä Australia ja Uusi-Seelanti. Aasia on potentiaaliltaan ja volyymiltään suurin lähivuosien kasvualue. Kansainvälisessä golfyhteisössä kehittämistä vaativien asioiden listan kärkipäässä ovat ympäristöasiat osana lajin yhteiskunnallista vastuuta. Kilpaurheiluna golf on jakautunut amatööri- ja ammattilaisgolfiin. Amatöörigolfin perustana ovat paikalliset golfklubit ja kansalliset Golfliitot. Amatööreille suunnattuja kilpailuja järjestetään aina MM-tasolle saakka. Ammattilaistasolla golf on yksi kovatasoisimmista ja osallistujamääriltään laajimmista yksilöurheilulajeista. Ammattilaisgolfari Tiger Woods oli vuonna 2009 eniten ansaitseva yksilöurheilija maailmassa. 28

Eurooppa Golfilla on vakaa asema kaikissa Länsi-Euroopan maissa. Itä- Euroopassa golf on kehitysvaiheessa. Golfin arvot ja säännöt ovat kansainväliset. Jokaisella kansallisuudella on sen omaan historiaan ja arvoihin perustuva kansallinen golfharrastuksen ja -kilpaurheilun mallinsa. Pelaajatiheys, eli markkinoiden kypsyys on suurin Skotlannissa, Irlannissa ja Ruotsissa, missä golfareita on yli viisi prosenttia väestöstä. Englannissa, Benelux-maissa, Itävallassa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa luku on yhden ja viiden prosentin välillä. Kasvavia golfmaita Euroopassa ovat Saksa, Ranska ja Sveitsi. Arviolta 60 miljoonaa ihmistä pelaa golfia yli 120 maassa. Kansainvälisessä golfyhteisössä kehittämistä vaativien asioiden listan kärkipäässä ovat ympäristöasiat osana lajin yhteiskunnallista vastuuta. Koko Euroopassa keskimäärin joka 150. asukas on golfari, Suomessa joka 39. Vuosittain kullakin 18-reikäisellä kentällä pelataan Euroopassa keskimäärin vajaat 20 000 kierrosta, Suomessa kierroksia kertyy runsaat 20 000 kenttää kohden. Suurimman golfmarkkinan Euroopassa muodostavat Iso-Britannia ja Irlanti. Toisena tulevat Pohjoismaat ja Iberian niemimaalla golfmatkailu oheisvaikutuksineen on merkittävässä asemassa. Naisgolfareiden lukumäärä Euroopan maissa on kasvamaan päin. 29

Pohjoismaat Jokaisella Pohjoismaalla on selvästi oma kansallinen golfmallinsa, joka perustuu yhteiskunnan historiaan ja arvoihin. Kaikissa muissakin Pohjoismaissa golfarit muodostavat vastaavanlaisen läpileikkauksen kansasta kuin Suomessa. Pohjoismaisia golfyhteisöjä leimaavat vahvasti voittoa tavoittelemattomuus ja yhteisöllisyys. Tyypillistä pohjoismaiselle golfille Pääosa golfyhteisöjen tulorahoituksesta tulee Pohjoismaissa golfyhteisöjen omilta jäseniltä ja osakkailta. Keskimääräinen hoitovastike / pelikausimaksu 18-reikäisellä kentällä on 650 euroa. Toimintakulut ovat vuoden aikana keskimäärin 640 000 euroa golfyhteisöä kohden. Pelaajatiheys per kenttä ja reikä ovat Pohjoismaissa Euroopan korkeimpia. Vajaa puolet kentistä harkitsee laajennus- tai korjausinvestointeja lähivuosina. Investointien kohteena ovat lähinnä kentän ja klubitalon parannukset sekä kenttälaajennukset. Niin sanottu halpapelaaminen on ongelmana Ruotsissa, Norjassa ja myös Suomessa. Arvio tulevaisuuden liiketaloudellisesta tuloksesta vaihtelee maittain. Tanskalaiset näkevät tulevaisuuden kaikkein myönteisimpänä. Golfareiden, golfkenttien ja pelattujen kierrosten lukumäärä Euroopassa Alue Kenttien lukumäärä Rekisteröityneitä golfareita Pelikierrosten määrä vuodessa Iso-Britannia ja Irlanti 3 044 1 513 888 75,3 miljoonaa Pohjois-Eurooppa 1 014 979 338 18,2 miljoonaa Länsi-Eurooppa 1 214 811 470 28,5 miljoonaa Itä-Eurooppa 149 54 942 1,8 miljoonaa Kaakkois-Välimeri 29 10 013 0,6 miljoonaa Yhteensä 5 450 3 369 651 124,4 miljoonaa Golfareiden ja golfkenttien määrä Pohjoismaissa Alue Kenttien / reikien lukumäärä Pelaajien lukumäärä per reikä / kenttä Rekisteröityneitä golfareita Junioreita Suomi 126 / 2 412 56,9 / 1 090 132 362 17 578 / 13,3 % Ruotsi 445 / 8 073 71,0 / 1 289 573 523* 66 286 / 11,6 % Tanska 179 / 3 158 48,2 / 851 152 372 11 783 / 7,7 % Norja 170 / 1 971 62,0 / 719 122 261 14 309 / 11,7 % * Ruotsissa arvioidaan olevan lisäksi 200 000 rekisteröitymätöntä golfaria. 30

Ruotsi Golfin kasvu on viime vuosina ollut Pohjoismaista voimakkainta Ruotsissa, missä pelaajatiheys on ylivoimaisesti suurin. Ruotsissa kasvu taittui vuonna 2005, jolloin rekisteröityjen pelaajien määrä oli 74 pelaajaa / reikä. Käytännössä pelaajien määrän on kuitenkin arvioitu kasvaneen vielä tämän jälkeenkin, sillä rekisteröimättömien golfareiden määrä on kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana arviolta 200 000 pelaajalla. Tulorahoitusongelmien vuoksi useita golfyhteisöjä on mennyt konkurssiin. Uusien kenttien rakentaminen on lähes pysähtynyt. Ruotsin Golfliitossa ja golfissa onkin nyt meneillään vakauttamisen vaihe. Urheilullisesti ruotsalainen golf on Pohjoismaissa johtavassa asemassa ja pysynee siinä myös lähivuodet. Huomiota Ruotsin golfista Ruotsissa rekisteröityneitä jäseniä on 573 523. Golfkenttien lukumäärä on 445. Nuorena aloitettu golfurheilu on tuloksellista sitoutumisen kannalta, mutta asettaa vaatimuksia kotiklubille. Jäsenkierto on voimakasta nuorten aikuisten joukossa, lähdetään mutta usein palataan myöhemmin keskiikäisenä. Tulevien 10 vuoden aikana on odotettavissa 30 000 golfarin lopettavan ikäsyistä. Suurkaupungeissa jäsentaantuma on tuntuvinta. Suuri joukko uusia golfareita on erittäin heikosti golfiin sitoutuneita. Green Card-kortin saanti rekrytoinnin pikapalveluna on tuskin toimiva ratkaisu. Yli 60 % golfklubeista käyttää jäsenjärjestelmää 2007. Golfklubien kokonaistulot olivat keskimäärin 5 769 TSkr vuonna 2006. 76 % klubeista on urheiluvastaava. 53 % klubeista on urheiluohjelma. Green Feen keskimääräinen hinta oli vuonna 2006 281 Skr. Samana vuonna Green Fee pelaajien määrä oli noin 5 000. 31

Tanska Tanskassa pelaajamäärän kehitys ollut varsin tasaista ja uusia kenttiä on rakennettu lähes jatkuvasti. Toisaalta Tanskassa on myös koettu golfyhteisöjen konkursseja, mutta uudelleenjärjestelyjen avulla monet klubit ovat jatkaneet toimintaansa. Lyhyiden etäisyyksien maana tunnetussa Tanskassa golfareilla on enemmän valinnanvaraa kotiklubiksi kuin mitä esimerkiksi suurimmassa osassa Suomea. Länsi-Jyllannissa vieraspelaaminen on tärkeä tulonlähde samaan tapaan kuin Ahvenanmaalla. Själlantia voi verrata Uusimaahan tai Turun seutuun. Kilpagolfin saralla on Tanskassa tehty tavoitteellisia panostuksia ja tanskalaiset pelaajat ovat menestyneet kansainvälisesti niin amatööri- kuin ammattilaisfoorumeillakin. Amatöörikilpagolfin kehittämisessä käytetään Tanskassa erillisiä projekteja jatkuvasti tehtävän perustyön ohella. Tanskan Golfliitto tekee uutta Tanskan golfin strategiaa, jolla pyritään alan yhtenäistämiseen. Huomioita Tanskan golfista Norja Etäjäseniä on tanskalaisilla golfyhteisöillä yhteensä vain 3 608, mikä on 2,4 % koko harrastajakunnasta. Kaiken kaikkiaan 119 golfyhteisöllä on käytössään par3- kenttä. 93 golfyhteisöllä on kaikille avoin Pay & Play kenttä. Norjan golf on kehittynyt varsin nopeasti toisten Pohjoismaiden perässä. Norjan golfin malli on maan urheilun perinteiden mukainen ja sillä on vahvat sidokset muihin urheilulajiliittoihin ja keskusjärjestöön sekä valtiovaltaan. Huippu-urheiluun panostetaan Norjan mallin mukaan voimakkaasti kohdistaen. Huomioita Norjan golfista Norjan golfyhteisöille on tyypillistä lyhyiden kenttien suuri osuus. Maassa on yhteensä 57 18-reikäistä kenttää, 85 yhdeksän reiän kenttää ja 27 kuuden reiän kenttää. 32

Tilanne ja tulevaisuus Suomessa Suomalaisten golfareiden määrä on kasvanut joka vuosi koko Suomen Golfliiton 53-vuotisen olemassaolon ajan. Vuonna 2009 golfyhteisöjen rekisteröityjä maksavia jäseniä oli yhteensä 137 400. Junioreiden prosentuaalinen osuus (13,3 %) oli meillä Pohjoismaiden suurin ja määrällisesti junioreita on meillä toiseksi eniten, heti Ruotsin jälkeen. Suomalaiset golfkentät on valtaosin rakennettu ja niitä ylläpidetään harrastajien rahoituksella. Vuonna 2009 pelaajatiheys oli meillä 1 090 golfaria/kenttä, mikä on Euroopan korkeimpia lukuja. Pelikierroksia maamme kentillä pelataan enemmän kuin muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa, vaikka pelikausi on meillä lyhyempi. Uusien kenttien perustamisrahoituksen vaikeuksista johtuen niiden syntyminen on lähes pysähtynyt. On mahdollista, että korkea pelaajatiheys rajoittaa golfin kasvua lähivuosina kenttien täyttyessä. Suomalaisten golfareiden määrä vaikuttaisi kuitenkin jatkavan kasvuaan myös lähitulevaisuudessa. Tähän suuntaukseen vaikuttavat golfin soveltuvuus kaiken ikäisille urheilu- ja liikuntaharrastukseksi. Golfyhteisöt tarjoavat turvallisen ja kasvattavan harrastusympäristön lapsille ja nuorille. Olympiastatuksen saavuttaminen lisää golfin tunnettuutta ja hyväksyntää yhteiskunnassa. Golfin yhteiskuntavastuu- ja terveysvaikutusviestit tavoittavat kansalaiset entistäkin paremmin, mikä lisää kiinnostusta ja vetovoimaa lajiin. Ammattilaisgolfin suuret palkkiot pitävät median kiinnostuksen yllä tarjoten julkisuutta. Kaiken perustana ovat golfin jo yli 600 vuotta vanhat arvot, jotka ovat eettisesti kestävät. 33

Golfari, golfyhteisö ja golftoimiala S uomalaisista golfareista valtaosan voidaan katsoa kuuluneen vuonna 2009 pelaajatyyppeihin yksi neljä. Golfari Vuonna 2007 valmistuneen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan golfarit voidaan jakaa viiteen pelaajatyyppiin. 1. Klubipelaaja, joka arvostaa klubin jäsenistön kodikasta ilmapiiriä ja pelaa enimmäkseen kotikentällään, eikä ole myöskään kovin muutoshaluinen. 2. Perhegolfarit, eli perheet, joissa nuoripolvi on myös aloittanut tai on aloittamassa pelaamisen vanhempiensa vanavedessä. 3. Urheilijagolfari, joka kilpailee niin paljon kuin mahdollista ja arvostaa hyvälaatuista kenttää. Hän on valmis sijoittamaan harrastukseensa rahaa niin paljon, kuin varat vain antavat myöten. 4. Eksklusiivinen golfari, joka arvostaa palvelua ja laatua sekä on vaativa asiakas. Hän on valmis panostamaan paljon rahaa peliosakkeeseen ja pitää sitä myös investointina. 5. Golfkuluttaja, joka pelaa eri kentillä tuttaviensa kanssa. Hänen pelimääränsä voi vaihdella voimakkaasti. Hän on tyypillisesti niin sanottu etäjäsen tai sitoutumaton pelaaja. 34

Suomalainen keskivertogolfari vuonna 2009 40-45 vuotias mies Pelitasoitus 18,4 Aloittanut golfin pelaamisen vuonna 2001 tai sitä myöhemmin Lajin aloittamiseen ovat vaikuttaneet eniten ystävät, tuttavat ja sukulaiset Pelioikeus: golfosake Pelikierroksia vuosittain kotimaassa noin 45 ja ulkomailla 1-10 Golfareille vuonna 2009 tehdyn tyytyväisyystutkimuksen mukaan tyytyväisyys omaan kotikenttään ja sen palveluihin on meillä Suomessa kiitettävää. Golfareille vuonna 2009 tehdyn tyytyväisyystutkimuksen mukaan tyytyväisyys omaan kotikenttään ja sen palveluihin on meillä Suomessa kiitettävää. Vertailu vuoden 2005 tuloksiin kertoo, ettei pelaamismäärissä tai pelioikeustavoissa ole tapahtunut mitattavia siirtymiä. Golfyhteisöjen talouden vakaus on harrastajien huomion ja huolestuneisuuden kohteena. Kenttien ruuhkaisuus puolestaan saa osakseen kritiikkiä. Parannusta toivottiin harjoituskenttien kuntoon ja määrään sekä nettipalveluihin ja viestintään yleensä. 35

Tärkeimpinä tulevaisuuden asioina golfyhteisöjen päättäjät pitivät seuraavia: Talouden turvaaminen Nuorisogolfin kehittäminen Ry:n ja Oy:n yhteinen strategia Korjausrakentaminen Jäsenien ja osakkaiden määrän lisääntyminen Seuratoiminta Golftoimialan sisäiseen yhteisöön kuuluminen Klubien verkostuminen ja yhteistyö Golfosakkeeseen / pelioikeuteen perustuva golf Golfyhteisö Suomalaisilla golfyhteisöillä on käytössään yhteensä 126 Sloperatingin saanutta golfkenttää. Niiden yhteydessä ja erillisinä on lisäksi yleisölle avoimia lyöntiharjoittelupaikkoja ja harjoituskenttiä noin 175 kappaletta. Lisäksi maassamme on kasvava määrä ympärivuotisia sisäharjoituspaikkoja. Golfyhteisöjen profiloituminen toteutunee Suomessa jatkossa entistä voimakkaammin. Golfliitto teetti golfseurojen ja -kenttäyhtiöiden puheenjohtajille sekä toimitus- ja toiminnanjohtajille osoitetun tyytyväisyystutkimuksen tammikuussa 2009. Saatujen vastausten perusteella suomalaiset golfyhteisöt vaikuttaisivat olevan hyvin yksimielisiä. Golfin perusarvot näyttäisivät myös pitävän pintansa suomalaisissa golfyhteisöissä. Omistamiseen, sitoutumiseen ja vastuuseen perustuva malli on suomalaisessa golfissa vahva. Taloutta ja toiminnan vaalimisen sekä kehittämisen työkaluja tarvitaan ja ympäristö- sekä yhteiskuntavastuu koetaan tärkeiksi. Golfyhteisöiden toiveissa on IT-asioiden kehittäminen sekä strategian uudelleen arviointi. 36

Talouden turvaaminen on golfyhteisöille keskeinen haaste. Lähivuosina talous perustuu jo olemassa olevien jäsenten ja osakkaiden pysymiseen tyytyväisenä. Pidemmällä tähtäimellä tulevaisuudessa katseet kohdistuvat nuoriin golfareihin sekä uusiin jäseniin ja osakkaisiin. Golfyhteisöt toimivat tulevaisuudessa kokonaisuuksina ja mahdollisesti läheisessä yhteistyössä muiden golfyhteisöjen kanssa niin palvelutarjonnan kuin hallinnonkin osalta. Uusien harjoitusalueiden myötä pystytään golfin aloituskynnystä madaltamaan entisestään. Toimintamallien konseptointi avaimet käteen tasolle tukee tätä. Golftoimiala Golftoimiala on jatkossa järjestäytynyt yhtenäiseksi. Golfliiton organisaatio päivitetään Suomen Golfin vuoteen 2020 saakka laaditun strategian tavoitteiden mukaiseksi. Kenttäyhtiöt ovat mukana Suomen Golfliiton toiminnassa. Golfosake tai pelioikeus on yleisin ja arvostetuin tapa harrastaa golfia. Golfliitto on alan johtava golfviestijä niin nuorille kuin aikuisillekin. Suomalaisia golfpäättäjiä ja asiantuntijoita on mukana niin EGA:n kuin olympialiikkeenkin organisaatioissa. Suomessa järjestetään European Tourin kilpailuja sekä miehille että naisille. Maajoukkueet ja yksittäiset pelaajat ovat sijoittuneet Euroopan tasolla palkinnoille. 37

38

Tilastoja Jäsen- ja kenttämäärät 1957 2009 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 140 120 100 80 60 40 20 0 Jäsenmäärä Kentät Jäsen- ja kenttämäärän kehitys Suomessa vuosina 1957 2009. 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 2002 2005 2008 Jäsenmäärän kehitys 2004 2009 140 000 120 000 100 000 80 000 105 218 110 156 116 473 125 276 132 393 137 336 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 Lisäys 4 938 6 317 8 774 7 117 4 974 % 4,7 5,7 7,5 5,7 3,8 60 000 40 000 20 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Suomen Golfliiton jäsenmäärän kehitys vuosina 2004 2009. 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Jäsenmäärän kehitys ja rakenne 2005-2009 0 2005 2006 2007 2008 2009 Miehet 65 303 68 932 73 618 77 889 81 291 Naiset 30 331 32 071 34 948 36 921 37 715 Pojat 11 664 12 260 12 965 13 570 14 140 Tytöt 2 858 3 210 3 745 4 013 4 190 Suomen Golfliiton jäsenmäärän kehitys eri ikäja sukupuoliryhmissä vuosina 2005 2009. 39

Golfista koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus Ulkoasu: Tekijätiimi Oy. Kuvat: golfari.fi Kai Kilappa. Paino: Ecapaino, Lahti, 2010 Suomen Golfin vuoteen 2020 saakka ulottuvassa strategiassa koko Suomen golfille on laadittu yhteiset linjaukset ja tavoitteet. Strategia on työstetty Suomen Golfliiton johdolla, yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Strategiaa laadittaessa on haluttu kiinnittää huomiota suomalaisen golfin kehittämiseen sen kaikilla osa-alueilla. Suurena visiona on tehdä golfista koko kansan suosittu urheilu- ja liikuntaharrastus.