Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallinen strategia (vke-strategia)

Viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallinen strategia (vke-strategia) Hyväksytty Vientifoorumin kokouksessa 5.12.2007

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Tausta...3 Strategian tarkastelukehikko... 3 Strategiset lähtökohdat...3 Swot-analyysi...4 Arvot...6 Missio ja visio...7 Päämäärät 2010...8 Kriittiset menestystekijät...9 Strategiset painopisteet... 10 Strategian toteuttaminen... 11 Vke-toiminnan resurssit... 12 Vuositeemat... 12

3 Tausta Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 21.12.2000 toimikunnan pohtimaan viennin ja kansainvälistymisen edistämistoiminnan kehittämistä. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin ministeri Christoffer Taxell. Toimikunta esitti mietinnössään 1 yhtenä avainsuosituksenaan yhteistyöfoorumin koolle kutsumista vke-toiminnan edelleen kehittämiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö nimittikin suosituksen mukaan 11.2.2002 vientifoorumin koordinoimaan vke-toiminnan kehittämistä. Foorumin keskeiseksi tehtäväksi on sen asettamiskirjeessä määritelty viennin ja kansainvälistymisen edistämisen kansallisen strategian luominen. Taxellin toimikunnan mukaan vke-palvelujen kehittämisprosessin tulee rakentua julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutuksen ja kumppanuuden varaan. Julkinen valta tukee toimintaa ja määrittää osaltaan resurssit ja yleiset periaatteet, elinkeinoelämä ja yritykset antavat sille suunnan. Vientifoorumissa ovat edustettuina sekä yritykset (vkejärjestelmän asiakkaat) että tärkeimmät julkiset ja julkisrahoitteista vke-toimintaa Suomessa harjoittavat tahot, joten se on luonteva elin järjestelmätason strategian kehittämiseen. Vientifoorumi toteaa syksyllä 2007 tekemässään vke-strategian välitarkistuksessa, että vuonna 2004 sovitun strategian nimessä erikseen mainittu vienti on edelleen tärkein yritysten moninaisista kansainvälistymisen toimintamuodoista mm. tuonnin, alihankinnan, sopimusvalmistuksen, ulkomaille etabloitumisen, t&k-yhteistyön ja kansainvälisen verkoston johtamisen ohella. Vientifoorumi toteaa, että vke-toimijat tukevat yrityksiä aikaisempaa monipuolisemmin ja kattavammin niiden eri kansainvälistymismuodoissa. Strategian tarkastelukehikko Strategiaprosessia ja sen osia voidaan kuvata seuraavalla sivulla olevan kaavion avulla. Tavoitteena on dynaaminen prosessi, jossa julkisten vke-panostusten tulosten ja vaikuttavuuden seurannalla on entistä selkeämpi ohjausrooli vke-palvelukokonaisuuden kehittämisessä. Strategiset lähtökohdat Strategian lähtökohtana on se tosiasia, että Suomi pienenä kansantaloutena on yhä riippuvaisempi yritysten kansainvälistymisestä ja viennistä sekä maamme kyvystä houkutella ulkomaisia investointeja ja osaavaa työvoimaa. Yhä avoimempi liiketoimintaympäristö edellyttää yrityksiltä kansainvälistymistä entistä varhaisemmassa vaiheessa ja kansainvälistymisosaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn jatkuvaa kehittämistä. Suomen vke-järjestelmän tulee kyetä auttamaan yrityksiä vastaamaan näihin haasteisiin. Suomen menestymisen lähtökohtina ovat osaaminen, innovaatiot, teknologioiden tehokas soveltaminen ja yritysten nopea kansainvälistyminen. 1 Kansainvälistymisen edistäminen suomalainen intressi. Yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (vke) toimikunnan mietintö, Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 16/2001

4 Kansallinen vke-strategia STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT SWOT-ANALYYSI MISSIO VISIO ARVOT PÄÄMÄÄRÄT KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Uudelleenarviointi STRATEGISET PAINOPISTEET STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Vuositeemat TOIMENPITEET MITTAUS JA VAIKUTUS- ARVIOINTI 1 Strategiset lähtökohdat Suomen kansantalouden menestys on yhä riippuvaisempi yritysten kansainvälistymisestä ja viennistä sekä maamme kyvystä houkutella investointeja ja osaavaa työvoimaa globalisaatio ja markkinoiden avautuminen edellyttävät jatkuvaa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä osaaminen, innovaatiot, teknologiat, resurssien tehokas käyttö ja nopea kansainvälistyminen ovat yrityksille tärkeitä menestystekijöitä kilpailussa 2 Swot-analyysi Nykyisen vke-järjestelmän vahvuuksina voidaan pitää kattavaa palvelukokonaisuutta ja järjestelmän toimivia perusrakenteita. Tämä on todettu vientifoorumin strategiatyön tueksi tehdyssä Tampereen yliopiston vke-palvelukokonaisuutta koskevassa selvityksessä 2 myös palveluja käyttävien yritysten arvioissa. Palvelukokonaisuus on varsin kattava 2 Larjovuori Laiho Talonen Järvelin: Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 16/2003

5 sekä palveluvalikoiman suhteen, alueellisesti etenkin TE-keskusverkoston kautta että myös globaalisti Finpron vientikeskusten ja ulkoministeriön edustustojen kautta. Myös toimijoiden osaamista ja järjestelmän joustavuutta voidaan tietyssä määrin pitää järjestelmän vahvuuksina. Järjestelmän heikkoudet liittyvät rahallisten resurssien asettamiin rajoihin, valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan yhteensovittamisongelmiin, räätälöityjen palvelujen puutteeseen, riittämättömään kykyyn arvioida kokonaisvaltaisesti eri toimialojen liiketoimintakonsepteja sekä yrittäjien näkökulmasta järjestelmän vielä riittämättömään tunnettuuteen. Suhteellisen kattavasta ja toimivasta kokonaisuudesta huolimatta palvelujen ulkopuolelle näyttää jäävän joukko potentiaalisia kansainvälistyviä yrityksiä, jotka järjestelmän tulisi löytää ja joiden palvelutarpeisiin sen tulisi kyetä vastaamaan. Vke-järjestelmän SWOT-analyysi Vahvuudet kattava ja globaali palvelukokonaisuus toimivat perusrakenteet osaaminen joustavuus Heikkoudet rahallisten resurssien rajallisuus palvelujen riittämätön tunnettuuus valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan yhteensovittamisongelmat räätälöidyn palvelutarjonnan puute ja riittämätön kyky arvioida eri toimialojen liiketoimintakonsepteja Mahdollisuudet teknologiapanostusten tehokkaampi tukeminen menestyväksi liiketoiminnaksi verkottuminen, ja yhden luukun periaatteen toteuttaminen kv-liiketoimintaosaamisen kehittäminen yrityksissä yritysten ja yrittäjien kannustaminen kansainvälistymiseen yhteistyö yksityisten palveluntarjoajien kanssa Suomi-brändin hyödyntäminen Uhat vke-resurssien supistuminen järjestelmän jäykistyminen mittavat muutokset toimintaympäristössä suhteellisen kilpailukyvyn heikkeneminen valtioiden välisessä kilpailussa 3 Mahdollisuuksia nähdään etenkin nykyistä tehokkaammassa teknologiapanostusten tulosten tukemisessa menestyväksi liiketoiminnaksi. Suomen korkeat panostukset teknologian kehittämiseen tulee pystyä entistä paremmin kaupallistamaan ja viemään edelleen kansainvälisille markkinoille. Tässä vke-järjestelmällä voi olla merkittävä rooli. Mahdollisuuksia avaavat myös vke-palvelutarjoajien tiiviimpi keskinäinen verkostoituminen, yhteistyö yksityisten kansainvälistymispalveluita pk-yrityksille tarjoavien toimijoiden kanssa ja yksittäisten vke-toimijoiden nykyistä laaja-alaisempi tieto koko järjestelmän tarjoamista palveluista. Näiden mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen edellyttää palvelutarjonnassa siirtymistä yhden luukun periaatteen suuntaan. Yhden luukun periaatteella ei tarkoiteta tässä yhtä palvelupistettä josta kaikki palvelut olisivat saatavissa, vaan tilannetta jossa järjestelmän toimijat tietoisina toistensa toimista proaktiivisesti ohjaavat yrityksiä oikeaan paikkaan minimoiden yritysten työn näiden tarvitessa

6 eri palveluja. Välineinä tässä toimivat mm. toimijoiden yhteiset asiakaspalvelukonseptit ja asiakastietojärjestelmät. Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen vahvistaminen yrityksissä yleisesti ja sen jatkuva kehittäminen on vke-järjestelmän keskeisiä tehtäviä. Järjestelmän tulisi myös kyetä nykyistä paremmin kannustamaan yrityksiä kansainvälistymiseen. Julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien yhteistyön lisääminen laajentaa vkejärjestelmän hyödynnettävissä olevaa osaamispohjaa ja edesauttaa entistä monipuolisemman palvelutarjonnan kehittymistä. Keskeiset uhat ovat vke-resurssien riittämättömyys, järjestelmän jäykistyminen sekä mittavat muutokset toimintaympäristössä. Päätökset Suomen vke-järjestelmän linjauksista ja tarvittavista panostuksista perustuvat oletukseen, että kansainvälinen toimintaympäristö säilyy melko ennustettavana ja pääsääntöisesti edelleen vapautuvana. Samoin oletuksena on kansainvälisen kysynnän jatkuva kohtuullinen kasvu. Muutokset kauppapoliittisessa toimintaympäristössä, esim. WTO-ratkaisun onnistuminen tai epäonnistumisesta mahdollisesti seuraava epävakaus, tai eräiden maiden yksipuoliset kauppapoliittiset toimet voivat kuitenkin olla joillakin toimialoilla merkittäviä tekijöitä. Vaikka Suomi EU:n jäsenmaana tukeutuu EU:n kauppapolitiikkaan, voivat häiriöt ja sanktiot koskea tuntuvasti Suomeakin, mikä antaa syyn ylläpitää vke-strategiassa riittävää joustavuutta. Arvot Arvot asiakaslähtöisyys yhteistyöhakuisuus keskinäinen avoimuus, luottamus ja arvostus 4

7 Vke-järjestelmän toimijoiden yhteisinä arvoina ovat asiakaslähtöisyys, yhteistyöhakuisuus sekä keskinäinen avoimuus, luottamus ja arvostus. Eri vke-toimijoiden yhteistyö järjestelmänä yritysten kansainvälistymisen hyväksi voi toteutua vain näitä arvoja käytännössä toteuttamalla. Missio ja visio Taxellin toimikunta määritteli suomalaisen intressin vke-palvelutuotannon lähtökohdaksi. Suomalaisella intressillä toimikunta tarkoitti sitä, että julkisten vke-toimenpiteiden tulee edistää taloudellista kehitystä Suomessa yritysten omistuspohjasta riippumatta. Perinteisen viennin edistämisen lisäksi suomalaiseen intressiin liittyy entistä enemmän suomalaisten yritysten kansainvälinen kilpailukyky ja sen kehittäminen. Tältä perustalta vke-järjestelmän tehtäväksi määritellään yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukeminen tarjoamalla yrityksille niiden tarvitsemia kansainvälistymispalveluja. Kansantalouden näkökulmasta julkisten vke-palvelujen tarkoituksena on vahvistaa Suomen asemaa kansainvälistyvässä maailmassa. Missio kansallisen vke-järjestelmän tehtävänä on tukea yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tarjoamalla yritysten tarvitsemia kansainvälistymispalveluja suomalainen intressi lähtökohtanaan. vke-palvelujen tarkoituksena on vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisen liiketoiminnan kotimaana ja samalla lisätä yrittäjyyttä, investointeja, kasvua, työllisyyttä ja osaamista. 5 Tavoitetila vuodelle 2010 on, että kansallinen vke-järjestelmä muodostaa asiakaslähtöisen ja tehokkaan infrastruktuurin, jossa vke-palvelujen tarjoajat toimivat keskenään saumattomassa yhteistyössä kansainvälistymisen edistämiseksi yritysten tarpeiden mukaisesti. Onnistumalla tässä Suomessa olisi vision mukaan paras vke-järjestelmä monipuolisin, strategiatyön kuluessa tarkemmin määriteltävin kriteerein arvioituna. Vertailuryhmänä käytetään tässä tarkastelussa muita teollisuusmaita.

8 Visio 2010 kansallinen vke-järjestelmä muodostaa asiakaslähtöisen ja tehokkaan infrastruktuurin, jossa vke-palvelujen tarjoajat toimivat keskenään saumattomassa yhteistyössä kansainvälistymisen edistämiseksi yritysten tarpeiden mukaisesti Suomessa paras vke-järjestelmä monipuolisin kriteerein arvioituna 6 Päämäärät 2010 Strategian lähtökohtien mukaan Suomen menestys perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn yleisesti ja osaamiseen perustuvilla aloilla erityisesti. Suomen menestyminen edellyttää lähitulevaisuudessa viennin bkt-osuuden ja vientiyritysten määrän huomattavaa kasvua vieläpä niin, että tämä kasvu painottuu osaamisaloille. Tältä pohjalta vke-toiminnan päämääriksi vuoteen 2010 mennessä asetetaan (suluissa vuoden 2006 luvut) kokonaisviennin bkt-osuuden nostaminen 50 %:iin (44,5 %), vientiyritysten lukumäärän kasvattaminen 10 000:een (7 000) sekä korkean teknologian viennin osuuden kasvattaminen 25 %:iin (18 %) ja korkean ja keskikorkean teknologian yhteenlasketun viennin osuuden kasvattaminen 60 %:iin kokonaisviennistä (18 % ja 46 %). Lisäksi tavoitellaan pk-yritysten suoran viennin osuuden kasvattamista 20 %:iin kokonaisviennistä (16 %) ja palveluviennin selkeää kasvattamista nykytasostaan (n. 5 %). 3 Laadullisena tavoitteena vke-järjestelmälle on palvelujen tunnettuuden lisääminen tasolle, jossa vähintään puolet kansainvälistyneistä yrityksistä tuntee palvelut riittävästi. Toisena laadullisena tavoitteena on julkisten ja puolijulkisten vke-toimijoiden yhteistyön lisääminen siten, että päällekkäisyydet on poistettu ja yrityksille tarjotaan kaikkien palveluntarjoajien tuotteita tarpeen mukaan riippumatta siitä, mihin tahoon yritys on ensimmäisenä yhteydessä. 3 Esitetyt luvut perustuvat ensisijaisesti Tilastokeskuksen julkaisemiin tietoihin. Kaikki luvut eivät kuvaa nykytilannetta ja tavoitteita tarkasti esimerkiksi käsitteiden täsmällisten määritelmien puutteen vuoksi (keskikorkea teknologia) tai tietojen osittaisen puuttumisen vuoksi (esim. viejäyritysten määrästä puuttuvat kaikkein pienimmät viejät, jotka eivät näy tilastoissa) Luvut on siten ymmärrettävä suuruusluokkina ja tahtotilan kuvaajina, jotka kuitenkin riittävästi ilmaisevat kehityksen halutun suunnan ja vaativuuden.

9 Asetetut tavoitteet ovat erittäin vaativia. Esimerkiksi viennin bkt-osuuden nostaminen 50 %:iin edellyttää kokonaisviennin n. 6 %:n vuotuista kasvua bkt:n jo n. 2 %:n vuotuisella kasvutasolla. Samanaikaisesti olisi tapahduttava selvä rakennemuutos viennissä korkean teknologian ja palvelujen suuntaan. Asetetut tavoitteet kuvastavatkin sitä tilaa, millainen aidosti kansainvälisesti kilpailukykyisen Suomen tulisi olla vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteita on lisäksi tarkasteltava paitsi erikseen myös kokonaisuutena. Esimerkiksi pk-yritysten vientiosuuden kasvuun voi vaikuttaa myös tuotannon siirtyminen ulkomaille, jolloin samanaikaisesti toisaalta viennin bkt-osuus alentuu. Suomen menestys on siten riippuvainen kehityksestä kaikilla em. osa-alueilla. Vaikka päämäärien saavuttaminen suurelta osin riippuu myös muista tekijöistä kuin vke-järjestelmästä, voidaan perustellusti katsoa että ilman toimivaa vke-järjestelmää ja sen avulla tapahtuvaa erityisesti pk-yritysten kehittymistä mainitut tavoitteet tuskin voisivat toteutua. Päämäärät v. 2010 mennessä Suomen viennin BKT-osuus 50 %:iin vientiyritysten lukumäärä 10 000:een korkean teknologian viennin osuus 25 %:iin ja korkean ja keskikorkean osuus yhteensä 60 %:iin kokonaisviennistä pk-yritysten suora osuus viennistä 20 %:iin palveluviennin osuuden kasvattaminen maahan tulevat ulkomaiset investoinnit hyvää EU-tasoa palvelujen tunnettuuden nostaminen 50 %:iin vke-toimijoiden yhteistyön tiivistäminen 7 Kriittiset menestystekijät Useasta yksittäisestä toimijasta koostuva järjestelmä voi olla tehokas vain, jos järjestelmässä ei ole päällekkäisyyksiä eikä aukkoja. Palvelujen on muodostettava kattava kokonaisuus, jossa toimijoiden välisten rajapintojen ylittäminen ei aiheuta yrityksille ongelmia, vaan järjestelmä pikemminkin proaktiivisesti ohjaa yrityksiä eri toimijoiden ja palvelujen välillä. Yrityksen kannalta katsottuna tämä tilanne lähestyy ns. yhden luukun periaatetta. Vke-palvelujen kattavuus ja toimijoiden saumaton yhteistyö on tämän vuoksi nostettu keskeisiksi kriittisiksi menestystekijöiksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tässä onnistuminen edellyttää järjestelmän sisäistä kehittymistä, toimijoiden tiedon lisäämistä toistensa palveluista ja ennen kaikkea asiakaslähtöisyyden, yritysten tarpeiden tuntemuksen ja liiketoimintaosaamisen vahvistamista järjestelmän sisällä niin, että palvelu-

10 järjestelmän avulla voidaan kannustaa yrityksiä yhä laajenevaan ja syvenevään kansainvälistymiseen. Myös kansainvälistymisrahoituksen riittävyyden turvaamisella on tärkeä merkitys yritysten kansainvälistymisen kannalta. Vke-järjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää, että vke-strategian laadintaan osallistuvilla tahoilla on ajantasainen näkemys globaaleista muutosvoimista ja haasteista ja että strategiaa toteutetaan pitkäjänteisesti. Kriittiset menestystekijät järjestelmän palvelutarjonnan kattavuus vke-toimijoiden saumaton yhteistyö vke-toimijoiden ja palvelujen jatkuva kehittyminen aktiivisuus asiakassuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä toiminnan asiakaslähtöisyys yritysten tarpeiden tuntemus ja liiketoimintaosaaminen järjestelmän kannustavuus yrityksille vke-strategian pitkäjänteisyys kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin rahoitusjärjestelmä ja kansainvälistymisrahoituksen riittävyyden turvaaminen ajantasainen näkemys globaaleista muutosvoimista ja haasteista 8 Strategiset painopisteet Tässä tarkasteltavat vke-palvelut tukevat periaatteessa kaikkien teollisten toimialojen ja palvelujen vientiä ja kansainvälistymistä (pl. maatalous ja kalastus). Asetettujen päämäärien saavuttamiseksi on kuitenkin tehtävä strategisia valintoja vke-palvelujen kehittämisessä ja kohdentamisessa. Tässä strategiassa on päädytty seuraaviin valintoihin: Vke-palveluja kehitettäessä panostetaan erityisesti kasvuyrityksiin, kansainvälistymispotentiaalia omaaviin kotimarkkinayrityksiin ja uusiin yrityksiin, erityisesti uusiin teknologiayrityksiin. Markkina-alueiden osalta painopisteenä ovat kasvavat markkinat, mutta pk-yritysten osalta keskitytään myös niiden kannalta tärkeille lähimarkkinoille. Vienti ja muu yritysten kansainvälistyminen tulee huomioida koko innovaatioketjussa alusta alkaen siten, että kyetään varmistamaan uusien teknologioiden, innovaatioiden ja osaamislähtöisten palveluiden markkinaorientoitunut kehittäminen ja kaupallistaminen. Yritysten sekä kotimaista että kansainvälistä verkottumista edistämällä voidaan tehostaa myös kansainvälistymistä.

11 Strategiset painopisteet panostetaan kasvuyrityksiin, kansainvälistymispotentiaalia omaaviin kotimarkkinayrityksiin ja uusiin yrityksiin suunnataan resursseja kasvaville markkinoille, ja pkyritysten kannalta tärkeille lähimarkkinoille varmistetaan uusien teknologioiden, innovaatioiden ja osaamislähtöisten palvelujen markkinalähtöinen kehittäminen ja tehokas kaupallistaminen edistetään yritysten sekä kotimaista että kansainvälistä verkottumista 9 Strategian toteuttaminen Vientifoorumin tehtävänä on ylläpitää strategiaprosessia, ja korkean tason yhteistyöfoorumina tukea yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden välillä. Varsinainen strategian toteuttamisvastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä, joka ohjaa ja valvoo strategian toteuttamista omalla hallinnonalallaan mm. konsernistrategiansa, toimintasuunnitelmien, tulosohjauksen ja vaikuttavuusarviointien avulla. Eri vke-toimijat sovittavat omat strategiansa ja niiden mukaiset toimet yhdenmukaisiksi järjestelmätason strategian kanssa. Strategian toteuttaminen strategian toimeenpano- ja seurantavastuu on työja elinkeinoministeriöllä kunkin vke-toimijan tulee omalta osaltaan vastata kansallisen vke-strategian tavoitteisiin, ja suunnata omat toimensa sen mukaan seuranta tulosohjauksen ja vaikuttavuusarvioinnin avulla 10

12 Vke-toiminnan resurssit Julkista vke-toimintaa toteuttavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, Finnvera, Fintra, Finnfund, Tekes, työvoima- ja elinkeinokeskukset sekä Finpro ry ja eräät muut ulkomaankauppaa edistävät järjestöt (Suomalais-Ruotsalainen kauppakamari, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Osuuskunta Viexpo, Finland Convention Bureau). Myös SITRA, Matkailun edistämiskeskus MEK Suomeen suuntautuvan turismin osalta sekä Invest In Finland Suomeen suuntautuvien investointien osalta toteuttavat vke-toimintaa. SITRAn innovaatio- ja liiketoiminnan kehittämiseen sisältyy kohdeyritysten liiketoimintojen kansainvälistyminen. Tärkeimmät vke-toiminnan instrumentit on lueteltu kaaviossa kunkin toimijan kohdalla. Resurssit Muut julkiset palvelut TEM Sitra UM ja edustustoverkosto Muu rahoitus tulosohjaus tuki yke-järjestöille ja yritysten yhteishankkeille innovaatiokeskukset Yritys-Suomi-verkosto Finnvera rahoitus takuut vientiluotot liiketoimintakonseptin kehittäminen rahoitus Fintra osaamisen kehittäminen Finnfund riskirahoitus ulkomaiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen promootiotoiminta (ml. VKE-matkat) tietopalvelut Tekes innovaatiotoiminnan aktivointi rahoitus kansainvälistymispalvelut Yksityiset palvelut TE-keskukset yrityskohtainen tuki asiantuntijapalvelut koulutus neuvonta MEK Invest in Finland Finpro ja muut järjestöt neuvonta markkinatieto asiantuntijapalvelut markkinointipalvelut Muut alueelliset palvelut Kansallisten vke-toiminnan resurssien ohella kansainvälistymispalveluita tarjoavat myös alueelliset ja yksityiset palveluntarjoajat ml. yliopistot ja ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset ja alueelliset kehittämiskeskukset sekä yksityiset palveluntarjoajat kuten pankit sekä konsultti- ja asianajotoimistot. Vuositeemat Vientifoorumi valitsee kokonaisstrategian alla vuosittain muutaman erityisteeman, joihin foorumi työssään erityisesti keskittyy.