TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 9; liiteosa 2 ss.) Tunniste: Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Tomi Levola Pihlajaranta 10, 284000 Ulvila Sama Viite: Hiukon koulu, Panelia tomi.levola@hotmail.com Menetelmä: Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 6 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: HK- 10 Kohde: Hiukon koulu, Mateluksentie 5, 27430 Panelia Näytteenottaja: Tomi Levola Näytteenottopvm: 7.2.2015 Olosuhteet ulkona: Maanpinta ei jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila 2 C. Saapumispvm: 10.2.2015 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1.- 3. Tienpuoleinen LK Aj423 - Aj425 Sarjat 4.- 6. Sisäpihan puoleinen LK Aj426 - Aj428 Analysoijat: Tuija Häkkilä, Raisa Ilmanen / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Maaseutualueella sijaitseva päiväkotirakennus, pihapiirissä ei maatalousrakennuksia. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/- huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite.
2/9 (liite 3 ss.) Sarjat 1.- 3. Tienpuoleinen LK (Aj423 - Aj425) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 20 C Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 93 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Chalara 10 Oidiodendron * 7 Cladosporium 5 Penicillium 3 Spiniger 3 Engyodontium * 2 Torulomyces 2 Trichoderma *ª 2 Hiivasienet: 3 Muut ryhmät: steriili rihma 213 basidiomykeetit 137 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 387
3/9 (liite 3 ss.) Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 15 Cladosporium 9 Aspergillus ryhmä Restricti * 7 Acrodontium 5 Aphanocladium 3 Blastobotrys 2 Scopulariopsis * 2 Hiivasienet: 3 Muut ryhmät: steriili rihma 216 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 262 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Mesofiilinen lajisto: Vuodenaikaan nähden kohollaan oleva basidiomykeetti- itiöiden pitoisuus saattaa viitata lahottajasieneen. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
4/9 (liite 3 ss.) Sarjat 4.- 6. Sisäpihan puoleinen LK (Aj426 - Aj428) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 20 C Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 164 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 67 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 416 Oidiodendron * 174 Geomyces * 86 Cladosporium 74 Torulomyces 68 Engyodontium * 57 Aphanocladium 51 Acremonium *ª 11 Geotrichum 7 Aspergillus versicolor *ª 6 Chaetomium *ª 2 Muut ryhmät: steriili rihma 135 basidiomykeetit 2 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 1089
5/9 (liite 3 ss.) Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 404 Cladosporium 58 Acrodontium 50 Aspergillus ryhmä Restricti * 41 Geomyces * 27 Torulomyces 19 Aphanocladium 10 Chalara 3 Engyodontium * 3 Paecilomyces sp. *ª 3 Muut ryhmät: steriili rihma 201 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 819 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti- itiöpitoisuus oli korkea viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (koholla 10). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli korkea (> 500) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Käytetyllä näytekoolla mesofiilisten sienten pesäkemäärä ylitti osalla sarjan maljoista mittaustarkkuuden (yli 150 pesäkettä/malja), joten raportoidut määrät eivät ole enää tarkkoja. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli korkea (> 500) viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Näytteessä tavattiin kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
6/9 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella on todennäköistä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003)jaAsumisterveysoppaan (2009)tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 26.2.2015 Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Annika Saarto FT, yliopistotutkija
7/9 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käytejy menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpakkokerääjällä otejuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimijauksilla selvitetään ovatko tutkitun klan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimijauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellariklassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta iköitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisäkloihin. NäyZeenoZo Ilmanäyjeen ojoon on käytejy 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat kedot ovat raporkn sivulla 1. Analysoin[ Näyjeen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytejy Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitejyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liijyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjaju käyjäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, akknomykeekt 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeekt dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiakpivisuusvaapmus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboinklämpökla 25 C inkuboinkaika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, akknomykeet- ken tyypitys 10-14 vrk. Tulokseen vaikuzavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole ojanut näyjeitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkijuja näyjeitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikujavat tekijät on näyjeenojajan vastuulla. Tuloksen toistezavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näyjeitä tulisi ojaa useita (vähintään 2-3 näytejä). Mitaju matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuuja raken- nuksessa. Muissa sisäkloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksijäisessäkin näyjeessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuojavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesk vaikujavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaask huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan poljopuita, ilmanäyjeen tutkiminen ei todennäköisesk kuvaa luotejavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialkstusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.
8/9 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäyjeeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäyjeiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) akknomykeeo- iköpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viijaava akknomykeeo- iköpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin akknomykeeoen kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei viijaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puujeellisesta ilmanvaihdosta. sieni- iköpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viijaava sieni- iköpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- iköpitoisuus, 100 500 cfu/m 3 : kohonnut sieni- iköpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaisesk poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näyzeet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäyjeeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäyjeiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viijaavina on tässä raporkssa esitejy mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesk ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viijaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksijäisen kosteusvaurioon viijaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri klassa otetussa näyjeessä tai useiden eri indikaajorimikrobien esiintyminen samassa näyjeessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tiejyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) iköiden yksijäisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäyjeessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesk toksisina eli myrkkyjä tuojavina. Tämä merkitsee sitä, ejä mainitun mikrobiryhmän (esim. akknomykeekt) kedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien kedetään tuojavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut [lat kuin asuin[lat Tuotannolliset [lat Tuotannollisissa kloissa on mahdollista, ejä kloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman ejä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdijava klannekohtaisesk. Koulurakennukset Selvitejäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäyjein voidaan tulosten tulkinnassa käyjää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvijämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liijyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- iköpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista otejujen näyjeiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksijäisten näyjeiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-
9/9 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään 10 12 rakennuksen eri kloista otejua näytejä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuuja ole, yksijäisten klojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet- tyihin kriteereihin. Toimisto[lat Toimistokloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys- laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni- iköpitoisuus toimistoilmassa viijaa selväsk sisäilman epä- tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsojava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muisko, 2009). Sairaalat, puhdas[lat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason [lat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro- biologiaan liijyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdaskloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käytejäessä aerobiologisia ilmanäyjeitä kontrolloimaan puhdasklojen mahdollisia kontaminaakoita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja- arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin klaan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi iköitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuojeita, joille sisäkloissa oleskelevat alkstuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poisteju, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivateju. Kosteusvaurio on välijömäsk korjajava ja vaurioon johtaneet syyt poistejava. Alkstumisesta saajaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi- merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun alkstus keskeytyy tai lakkaa. Alkstuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengityskeinfekkoita tai kehijyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Alkstuksen on ha- vaiju lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisäketoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liijyvistä mijauksista sekä kor- jausten yleisperiaajeista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purejaessa vapautuu ympäristöön runsaask mikrobeja, jotka voivat levitä muihin kloihin ja aiheujaa haijaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio- rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT- korkssa 80-10712 Raken- nuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu- työmenetelmäkorkssa 82-0239 Kosteus- ja mikrobi- vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. ViiZeet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys - lehk, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muisko: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. hjp://urn.fi/urn:isbn:978-952- 00-2812- 1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen- Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvijämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82-0239 - koro: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennusketo Oy. Helsinki. 2000. RT 80-10712 - koro: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennusketo Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alternakve approach for the correckon of bioaerosol data collected with mulkple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127-131