KIRJALLINEN KYSYMYS 283/2011 vp Odottavien äitien alkoholin liikakäytön tunnistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa syntyy vuosittain noin 500 600 diagnosoitua FASD-lasta, joita äidin raskausaikana käyttämä alkoholi on pysyvästi vaurioittanut. Heistä noin sata lasta on saanut vakavia vaurioita. Todellisuudessa FASD-lasten lukumäärä arvioidaan huomattavasti suuremmaksi. Arvioiden mukaan vain 10 prosenttia alkoholin vaurioittamista lapsista saa diagnoosin, koska riittävää tietoa äitien raskausajan alkoholinkäytöstä ei ole. Odottavista äideistä arviolta 6 prosenttia käyttää alkoholia yli riskirajan. Alkoholin on todettu olevan selvästi vaarallisin aine sikiölle. Se on myös ylivoimaisesti merkittävin sikiön kehitystä uhkaava tekijä, johon odottava äiti voi valinnoillaan vaikuttaa. Alkoholin aiheuttamia vaurioita kutsutaan termillä FASD, fetal alcohol spectrum disorders, jolla viitataan vaurioiden kirjoon. Vauriot vaihtelevat sikiöllä hyvin lievistä hyvin vakaviin vaurioihin. Raskausajan alkoholinkäytön vaarana ovat häiriöt istukan toiminnassa, istukan ennenaikainen irtoaminen, verenvuodot ja niiden aiheuttamat tulehdusvaarat. Sikiöaikainen alkoholialtistus voi johtaa sikiön elinten epämuodostumiseen, kasvun ja kehityksen viivästymiseen sekä keskushermoston häiriöihin, jotka vaihtelevat vaikeasta kehitysvammasta lieviin oppimisvaikeuksiin. Tunnetuimman sikiöalkoholivaurion, fetaalialkoholisyndrooman, FAS, on arvioitu olevan merkittävin älyllisen kehitysvammaisuuden syy länsimaissa. Lievemmät sikiöaikaisen alkoholialtistumisen aiheuttamat oireet, kuten käytösongelmat sekä keskittymiskyvyn, oppimisen ja kielellisen kehityksen ongelmat, voivat tulla esille vasta kouluiässä. Moni päihdeongelmainen jatkaa päihteiden käyttöä raskauden aikana ja sen jälkeen. Harva heistä hakeutuu itse hoitoon. Neuvolajärjestelmä, päihdehuolto ja lastensuojelu ovat tärkeässä asemassa ongelmakäytön tunnistamisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Käytännössä vastuu liikakäyttäjien tunnistamisesta on kuitenkin äitiysneuvolalla, missä suuri osa päihteiden ongelmakäyttäjistä jää edelleen tunnistamatta. Odottavan äidin oma kuvaus alkoholinkäytöstä on monissa tapauksissa vain suuntaa antava. Erityisen vaikeaa liikakäytön tunnistaminen on, jos äiti ei ole syrjäytynyt yhteiskunnasta eikä itse myönnä ongelmaa. Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamat vauriot vaikuttavat merkittävästi lapsen elämään ja tulevaisuuteen. Raskausajan alkoholinkäyttö tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi suorien palvelujärjestelmäkustannusten ja epäsuorien kustannusten, kuten menetettyjen työpanoskustannusten, kautta. Alkoholin vaurioittamien lasten jo ensimmäisten 10 elinvuoden aikana yhteiskunnalle syntyneiden lisäkustannusten on arvioitu nousevan satoihintuhansiin euroihin. Päihteiden käytön tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen olisi hyvin tärkeää raskauden alkuvaiheessa, jolloin merkittävä osa lasten synnynnäisistä kehityshäiriöistä voitaisiin vielä estää. Hoidolla lisättäisiin myös äidin valmiuksia toimia vanhempana. Tärkeää olisi myös tavoittaa riskiryhmät ja äidit, jotka eivät päihteiden käy- Versio 2.0
tön seurauksena hakeudu lainkaan äitiysneuvolaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä ministeri aikoo tehdä, jotta raskausaikana alkoholia liikaa käyttävät äidit tunnistetaan ja heidät pystytään ohjaamaan hoitoon aikaisempaa tehokkaammin? Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 Merja Kuusisto /sd Hanna Tainio /sd Kristiina Salonen /sd Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Tuula Väätäinen /sd Suna Kymäläinen /sd Rakel Hiltunen /sd Raimo Piirainen /sd Ilkka Kantola /sd 2
Ministerin vastaus KK 283/2011 vp Merja Kuusisto /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kuusiston /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 283/2011 vp: Mitä ministeri aikoo tehdä, jotta raskausaikana alkoholia liikaa käyttävät äidit tunnistetaan ja heidät pystytään ohjaamaan hoitoon aikaisempaa tehokkaammin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut varmistamaan raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ja vauvaperheiden hoidon ja kuntoutuksen lainsäädännön avulla. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että vaativan ja tahdonvastaisen hoidon kehittäminen ja järjestäminen keskitetään erityisvastuualueille. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen (STM 2009:4) esittää raportissaan lukuisia ehdotuksia raskausaikana alkoholia liikaa käyttävien äitien tehokkaammaksi tunnistamiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi. Työryhmän esitykset painottuvat äitiys- ja lastenneuvoloissa tehtävään työhön, koska neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lasta odottavat perheet (neuvolapalveluja käyttämättömien äitien osuus on vain 0,2 0,3 % odottavista äideistä). Työryhmä esittää, että äitiysneuvolassa on otettava päihteet puheeksi mahdollisimman varhain, äitiysneuvolapalveluissa on aktiivisesti tuettava päihteitä käyttävän äidin päihteiden käytöstä pidättäytymistä, äitiysneuvolapalveluiden ulkopuolelle jäävien tai jättäytyvien tulemista neuvolaan on tuettava, hoitoon ohjaamista varten on oltava riittävästi tarjolla erityispalveluita ja raskaana olevan päihteitä käyttävän naisen hoitoon pääsy on varmistettava. Neuvolassa tehtävää työtä on ohjeistettu tarkemmin vuonna 2009 annetulla asetuksella (380/2009). On ensiarvoisen tärkeää, että asetuksen mukaisessa lasta odottavan perheen laajassa terveystarkastuksessa äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään äidin päihteiden käyttö audit-kyselyllä ja koko perheen hyvinvointi haastattelulla. Haluan muistuttaa, että päihdeongelmaisten hoito ja palvelut kuuluvat kuntien vastuulle. Kuntien onkin tunnettava vastuunsa raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidossa ja pyrittävä yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Vuodelle 2011 sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen tarkoitettua laskennallista valtionosuutta kunnille lisättiin 21,2 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä kolme miljoonaa euroa on osoitettu nimenomaan päihdeongelmaisten äitien ja heidän lastensa palvelujen varmistamiseen. Ministeriö on ohjeistanut tämän valtionosuuden lisäyksen käyttöä kaikille Suomen kunnille lähettämällään kirjeellä, jossa korostetaan, että hoito täytyy saada selkeämmin vakiinnutettua osaksi kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden lastensuojelulain (417/2007, 10 ) mukaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon viranomaisten on tarvittaessa järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Työn tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teemasivuille on koottu nimenomaan raskauteen ja päihteiden käyttöön liittyvää materiaalia. Internet-sivusto www.neuvolakeskus.fi tarjoaa tietoa äitiys- ja lastenneuvoloissa työskenteleville esimerkiksi 3
Ministerin vastaus uudesta neuvolatoimintaa koskevasta asetuksesta (380/2009), valtakunnallisista ohjeistuksista sekä terveysneuvonnasta, mukaan lukien päihteiden käytön ehkäisy ja riskikäytön tunnistaminen. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4
Ministerns svar KK 283/2011 vp Merja Kuusisto /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 283/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kuusisto /sd m.fl.: Vad ämnar ministern göra för att mödrar som använder för mycket alkohol under graviditeten ska identifieras och hänvisas till vård effektivare än tidigare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I sitt program åtar sig regeringen att genom lagstiftning säkerställa vård och rehabilitering av gravida kvinnor med missbruksproblem och barnfamiljer där det förekommer missbruksproblem. Vidare konstateras det i regeringsprogrammet att utvecklandet och ordnandet av krävande vård och vård som ges mot en persons egen vilja koncentreras till specialupptagningsområden. Social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp för säkerställande av vård och behandling för kvinnor med missbruksproblem (SHM 2009:4) framför ett flertal förslag i sin rapport om hur mödrar som använder för mycket alkohol under graviditeten ska kunna identifieras och hänvisas till vård. Arbetsgruppen lägger i sina förslag tyngdpunkten vid mödra- och barnrådgivningarnas arbete, eftersom så gott som alla familjer som väntar barn anlitar rådgivningstjänsterna (andelen mödrar som inte anlitar rådgivningstjänster är endast 0,2 0,3 % av alla gravida). Arbetsgruppen föreslår att missbruket förs på tal i ett tidigt skede på mödrarådgivningen, att rådgivningen aktivt stöder mödrar med missbruksproblem att avhålla sig från missbruk, att rådgivningen stöder dem som annars skulle bli utan eller inte skulle söka mödrarådgivningstjänster för att få dem att besöka rådgivningen, att det ska finnas tillräckligt med specialtjänster för vårdhänvisning och att gravida kvinnor med missbruksproblem ska säkerställas tillgång till vård. År 2009 gavs det med en förordning (380/2009) närmare anvisningar om arbetet på rådgivningarna. Det är av största vikt att rådgivningen, i samband med den omfattande hälsoundersökning som enligt förordningen ges familjer som väntar barn, inte endast undersöker moderns och fostrets hälsotillstånd utan också utreder moderns användning av alkohol och droger med en auditförfrågan och hela familjens välmående med en intervju. Jag vill påminna om att vården och behandlingen av personer med missbruksproblem hör till kommunernas ansvar. Kommunerna bör således känna sitt ansvar för gravida kvinnor med missbruksproblem och sträva efter att samarbeta med berörda organisationer. Kommunernas kalkylerade statsandelar avsedda att förbättra social- och hälsovårdstjänsterna höjdes med 21,2 miljoner euro för 2011. Av denna förhöjning har tre miljoner euro uttryckligen anvisats för säkerställande av tjänster för mödrar med missbruksproblem och deras barn. Ministeriet har i ett brev till alla kommuner i landet gett anvisningar om hur denna statsandelsförhöjning ska användas och poängterat att vården tydligare måste befästas som en integrerad del av de kommunala social- och hälsovårdstjänsterna. Enligt den nya barnskyddslagen (417/2007, 10 ) som trädde i kraft i början av 2008 ska social- och hälsovårdsmyndigheterna vid behov ordna tjänster som är nödvändiga för att gravida kvinnor och deras ofödda barn ska ges särskilt skydd. Som stöd för detta arbete har Institutet för 5
Ministerns svar hälsa och välfärd på sina temasidor på webben samlat material som uttryckligen anknyter till graviditet och missbruk. Webbplatsen www.neuvolakeskus.fi erbjuder information för dem som arbetar på mödra- och barnrådgivningarna till exempel angående den nya förordningen om rådgivningsverksamhet (380/2009), om de landsomfattande anvisningarna samt om hälsorådgivning, däribland om förebyggande av missbruk och identifiering av riskbeteende. Helsingfors den 30 november 2011 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6