Ei mitään meistä ilman meitä!

Samankaltaiset tiedostot
Samaa luuta ja nahkaa

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Tehdään yhdessä hyvä maailma!

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

Osallisuutta ja työllistymistä tukevan toiminnan laatukriteerit

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Etiopian kynnyksellä Vammaisten naisten oikeuksien ja toimeentulon edistäminen Kynnyksen ja Marttaliiton hankkeessa, Marttaliitto 2017

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin?

Henkilökohtainen apu käytännössä

Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

Toimintasuunnitelma 2018

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Tuettu päätöksenteko. Susanna Hintsala Helsinki Esitys henkilökohtaisen avun päivillä

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Toimintasuunnitelma 2013

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Me Itse ry. Tule mukaan toimintaan!

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Vammaispalvelulaki uudistuu

Paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL

Näköaloja tulevaisuuteen

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

KUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Ajatuksia vaativasta erityisopetuksesta

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Suomen CP-liitto ry.

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Suvi Lehtisare, Fanny Lamberg & Hanna Villanen

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Yksi elämä -terveystalkoot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Transkriptio:

Ei mitään meistä ilman meitä! Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma 2013-2016 Sisällys 1. Ketä me olemme 1.1. Miksi Me Itse ry? 1.2. Me Itse ry:n historia 2. Me Itse ry:n toiminnan arvot 2.1. Ihminen ensin vamma sitten 2.2. Itsemäärääminen ja omat valinnat 2.3. Osallistuminen 3. Mitä Me Itse ry puolustaa? 3.1. Yhteiset ihmisoikeudet 3.2. Osallistuminen ja osallisuus 3.3. Itsemäärääminen 3.4. Syrjinnän vastustaminen 4. Tavoite- ja toimintaohjelma 2013-2016 4.1. Vammaispolitiikkaan vaikuttaminen 4.1.1. Koulutus ja opiskelu 4.1.2. Työ ja työllistyminen 4.1.3. Työtoiminta 4.1.4. Päivätoiminta 4.1.5. Asuminen 4.1.6. Ikääntyminen 4.1.7. Lainsäädäntö 4.1.8. Asenteet 4.2. Alajaosten toiminnan kehittäminen 4.2.1. Viestinnän kehittäminen 4.2.2. Taustatyöntekijöiden toiminnan turvaaminen 4.2.3. Materiaalien tuottaminen 4.2.4. Alajaosten taloudellinen tuki 4.2.5. Alajaosten välisen yhteistyön tukeminen

4.3. Kehittämistoiminta 4.3.1. Kokemuskouluttajien kouluttaminen ja tukeminen 4.3.2. Me Itse Akatemian perustaminen 4.3.3. Osallistuminen kehitysvamma-alan järjestöjen yhteisiin hankkeisiin 4.4. Yhteistyö 4.4.1. Yhteistyö Suomessa 4.4.2. Kansainvälinen yhteistyö 4.5. Me Itse ry:n toimisto Henkilökunta Johtoryhmä Hallitus 5. Tavoiteohjelman seuranta ja arviointi

1. Ketä me olemme 1.1. Miksi Me Itse ry? Me Itse ry on ainoa yhdistys maassamme, jonka toiminnasta vastaavat kehitysvammaisiksi kutsutut ihmiset. Me Itse ry:ssä on jo lähes tuhat jäsentä. Me Itse ry toimii sen puolesta, että vammaiset ihmiset voisivat elää ja toimia yhteiskunnan täysivaltaisina kansalaisina. Me Itse ry:n tärkein tavoite on, että sen jäsenet oppivat tuntemaan omat oikeutensa kansalaisina ja oppivat puolustamaan niitä. Keskeinen kaikille ihmisille kuuluva oikeus on määrätä oman elämänsä valinnoista. Omien oikeuksien puolustaminen edellyttää, että Me Itse ry:n jäsenet tietävät, mitä oikeudet ovat ja mitä niillä tarkoitetaan. Me Itse ry:n tehtävänä on antaa tietoa oikeuksista jäsenilleen. Yhdistys rohkaisee, tukee ja kouluttaa jäseniään puolustamaan oikeuksiaan. Kansalaisille Me Itse ry:n tehtävänä on välittää tietoa siitä, millaista on elää ja toimia vammaisena suomalaisessa yhteiskunnassa.

1.2. Me Itse ry:n historia Me Itse ry on vammaisten oma vaikuttamisyhdistys. Se puolustaa vammaisten oikeuksia. Päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät vammaiset henkilöt itse. Yhdistys perustettiin vuonna 1999. Yhdistystä edelsi Kehitysvammaisten Tukiliiton käynnistämä Kumppanuusprojekti. Kumppanuusprojekti oli ensimmäinen hanke Suomessa, jonka vetäjinä toimivat kehitysvammaisiksi kutsutut henkilöt. Kumppanuusprojektin lopussa sen vetäjillä syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta. Projektin vetäjät kokivat, että vammaiset eivät saa riittävästi ääntään kuuluviin heitä itseään koskevissa asioissa. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoitti 137 henkilöä. Tämä historiallinen teko tapahtui Tampereella 26. helmikuuta 1999. Yhdistys on Kehitysvammaisten Tukiliiton suurin jäsenyhdistys. Kehitysvammaisten Tukiliitto puolustaa kehitysvammaisten ja heidän perheidensä oikeuksia hyvään elämään.

2. Me Itse ry:n arvot 2.1. Ihminen ensin vamma sitten Vamma on vain yksi ihmisen ominaisuus. Me Itse ry vastustaa kehitysvammaiseksi leimaamista. Leimaaminen samanlaistaa ihmiset ja tekee heidät kasvottomiksi. Ihmisiä tulee määritellä heidän kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Ihminen on aina ainutkertainen yksilö, persoona. Vammaa ei voi kieltää. Sen kanssa on opittava elämään. Sen sijaan yhdistys tuomitsee vammaiseksi nimittelyn, vammaisten huonon kohtelun ja palvelut, jotka syrjivät vammaisia. 2.2. Itsemäärääminen ja omat valinnat Vammaiset ihmiset pystyvät päättämään omaan elämäänsä kuuluvista valinnoista. Kaikki ihmiset tarvitsevat tukea omaa elämää koskeviin ratkaisuihin. Päätöksenteko tapahtuu kaikilla ihmisillä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Vammaisella henkilöllä tulee olla oikeus tuettuun päätöksentekoon. 2.3. Kuuluminen yhteiskuntaan Vammaiset ihmiset ovat osa yhteiskuntaa. He haluavat rakentaa sitä yhdessä muiden kanssa. Yhteiskunnalle kansalaisten erilaisuus on rikkaus.

3. Mitä Me Itse ry puolustaa 3.1. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Ihmisoikeudet ovat yhtäläiset kaikille kansalaisille. Niihin kuuluvat oikeus elämään, vapauteen ja itsemääräämiseen. Niihin kuuluvat myös oikeus omiin valintoihin, perheen perustamiseen, tasa-arvoon, osallistumiseen ja äänestämiseen. Myös oikeus hyvinvointiin, terveyteen, riittävään toimeentuloon sekä arvokkuuteen ja onnen tavoitteluun kuuluvat ihmisoikeuksiin. Keskeinen vammaisten oikeuksia koskeva asiakirja on YK:n vuonna 2006 hyväksymä vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Me Itse ry edistää kaikessa toiminnassaan siinä esitettyjen tavoitteiden toteutumista. 3.2. Osallistuminen ja osallisuus Me Itse ry puolustaa sitä, että vammaiset henkilöt voivat osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään. Kansainvälisen vammaisliikkeen iskulause Ei mitään meistä ilman meitä kuvaa hyvin Me Itse ry:n toimintapolitiikkaa. Siksi se on otettu tämän ohjelman nimeksi. Me Itse ry haluaa olla osallisena rakentamassa politiikkaa, jossa vammaisten ihmisten täysi osallistuminen tunnustetaan.

3.3. Itsemäärääminen Ihmisen tapa elää on henkilökohtainen. Sitä on kunnioitettava ja tuettava. Me Itse ry puolustaa vammaisten ihmisten oikeutta määrätä omasta elämästään ja sen valinnoista. Henkilökohtaisia valintoja voidaan rajoittaa vain silloin, kun ne haittaavat toisten ihmisten elämää. Omat valinnat eivät saa olla vaaraksi henkilölle itselleen. Valintojen toteutumista on tarvittaessa tuettava. Me kaikki teemme päätöksiä, jotka perustuvat saatavilla olevaan tietoon. Siihen sisältyy ystävien, omaisten ja muiden meille tärkeiden ihmisten neuvoja ja tukea. Vammaiset ihmiset eivät poikkea tässä suhteessa muista ihmisistä. Tuki päätöksentekoon voi olla esim. ilmaisun tukemista, jos henkilöllä on vaikeuksia tuottaa puhetta. Tuki voi olla tietoa erilaisista vaihtoehdoista tai se voi merkitä pidempää aikaa valmistella päätöksiä. Joku tarvitsee selvitystä päätöksenteon vaikutuksista. Kulloinkin tarvittava tuki antaa henkilölle kyvyn määrätä valinnoistaan. Tuetussa päätöksenteossa henkilö itse tekee päätöksen. Hän päättää, mikä on hänelle paras vaihtoehto. Vammaisten puolesta päättäminen loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan.

3.4. Syrjinnän vastustaminen Me Itse ry pitää tärkeänä, että sen jäsenet oppivat puhumaan omasta ja vertaistensa puolesta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta puolustaa itseään. Me Itse ry lähtee siitä, että vaikeimmin vammaisille kuuluvat samat ihmis- ja kansalaisoikeudet kuin kaikille muillekin kansalaisille. Me Itse ry ei puolusta pelkästään jäseniään, vaan kaikkia henkilöitä, joita kohdellaan huonosti vammansa takia. Me Itse ry puuttuu vammaisia vähätteleviin puheisiin ja toimiin. Se tekee tunnetuksi vammaisten ihmisten oikeutta elää omannäköistä elämää. Me Itse ry tuomitsee vammaisten syrjinnän ja huonon kohtelun. Julkiset palvelut pitää järjestää niin, että kaikki kansalaiset voivat käyttää niitä vammastaan riippumatta. Rakennuksien ja palvelujen tulee olla esteettömiä. Vammaisten erityiskohtelua tarvitaan vain silloin, kun se turvaa vammaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa muiden kansalaisten tavoin. Erityiskohtelun tulee yhdistää, ei erottaa.

4. Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma 2013-2016 4.1. Vammaispolitiikkaan vaikuttaminen 4.1.1. Koulutus ja opiskelu Vammaisten lasten koulunkäynti lähikouluissaan lisääntyy; Vammaisten nuorten mahdollisuus päästä ammatilliseen opetukseen tavallisiin ammattioppilaitoksiin lisääntyy; Vammaiset lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa henkilökohtaisen avun ja muun tarvitsemansa tuen opintoihinsa; Valtio ja kunnat takaavat kaikille vammaisille nuorille työvalmennuksen; Vammaisten aikuisten koulutusta lisätään. 4.1.2. Työ ja työllistyminen Tuetun työn mahdollisuudet lisääntyvät; Oppisopimuskoulutuksesta kehitetään toimiva työllistymisen väylä vammaisille henkilöille; Valtio ja kunnat kehittävät erilaisia palkkatukimuotoja työnantajille, jotka palkkaavat vammaisia työntekijöitä. 4.1.3. Työtoiminta Avotyötoiminta muutetaan määräaikaiseksi työharjoitteluksi; Monia vuosia avotyötoiminnassa olleille mahdollistetaan työsopimus; Työkeskusten toimintaa kehitetään työvalmennus- ja resurssikeskuksiksi. 4.1.4. Päivätoiminta Päivätoiminnan sisältöjä kehitetään ottaen huomioon erityisesti ikääntyneet asiakkaat; Päivätoimintaan osallistuminen taataan kaikille halukkaille viitenä päivänä viikossa; Perinteisen päivätoiminnan vaihtoehtona toimii henkilön niin halutessa henkilökohtainen apu.

4.1.5. Asuminen Vammaisilla henkilöillä on samanlainen oikeus päättää asumisestaan kuin vammattomilla kansalaisilla; Vammaisella henkilöllä on oikeus päättää, haluaako hän asua itsenäisesti, henkilökohtaisen avun turvin tai ryhmässä; Laitosasuminen lakkautetaan; Kilpailutukset eivät saa johtaa henkilön asuinpaikan vaihtoon tai palvelutason laskuun. 4.1.6. Lainsäädännön kehittäminen Vammaislainsäädäntö yhdistetään turvaten kehitysvammalain mukaiset palvelut; Henkilökohtainen apu tulee kaikkien sitä tarvitsevien vaikeavammaisten oikeudeksi; Vammaisten työvalmennus säädetään kuntia velvoittavaksi palvelumuodoksi; Nykyistä edunvalvontajärjestelmää kehitetään tuetun päätöksenteon suuntaan; Vammaisen henkilön oikeutta valita tarvitsemansa palvelut lisätään. 4.1.7. Asenteet Vammaisuus ja vammaiset ihmiset nähdään luonnollisena osana yhteiskuntaa; Vammaisuus nähdään yhteiskuntaa rikastuttavana; Ymmärretään, että vammaisilla henkilöillä on kyky toimia aktiivisissa asemissa ja rooleissa yhteiskunnassa; Käsitykset vammaisuudesta kyvyttömyytenä ja vammaisista erityisen haavoittuvina ihmisinä vähenevät; Kiusaaminen, vähättely ja leimaaminen vähenevät; Ennakkoluulot vammaisuudesta ja vammaisista ihmisistä vähenevät.

4.2. Alajaosten tukeminen 4.2.1. Viestinnän kehittäminen Tiedotusta jäsenistölle parannetaan; Hyödynnetään entistä paremmin Leija-lehden mahdollisuuksia viestiä tapahtumista ja merkittävistä uutisista; Jatketaan oman tiedotteen julkaisemista; Pyritään turvaamaan Leija-lehden itsenäinen asema maailman ainoana selkokielisenä aikakausilehtenä. 4.2.2. Taustatyöntekijöiden toiminnan turvaaminen Vahvistetaan taustatyöntekijöiden asemaa: o korvaamalla kohtuulliset toiminnasta aiheutuvat kustannukset; o järjestämällä yhteisiä koulutustilaisuuksia ja virkistymisen mahdollisuuksia; o laatimalla taustayöntekijöille opas avustamisen periaatteista; 4.2.3. Materiaalien tuottaminen Tuotetaan materiaalia alajaosten ja kokemuspuhujien käyttöön Me Itse -toiminnan perusteista ja tavoitteista; 4.2.4. Taloudellinen tuki Jatketaan alajaosten taloudellista tukemista ja laaditaan ohjeistus ja periaatteet tuen jakamiseen; Haetaan aluetoiminnan kehittämiseen avustusta eri säätiöiltä ja mahdollisilta muilta rahoittajilta; 4.2.5. Alajaosten yhteistyön kehittäminen Laaditaan ohjeistus alajaosten yhteisen toiminnan tukemiseksi; Tuetaan tapauskohtaisesti taloudellisesti yhteistä toimintaa.

4.3. Kehittämistoiminta 4.3.1. Puhujapankkitoiminnan vakiinnuttaminen Vakiinnutetaan kokemuspuhujien toiminta; 4.3.2. Me Itse Akatemian perustaminen Laaditaan suunnitelma Me Itse Akatemian perustamiseksi; Haetaan Me Itse Akatemian perustamista varten avustusta RAY:ltä tai Suomen kulttuurirahastolta; Aloitetaan Me Itse Akatemian toiminta voimavarojen puitteissa. 4.3.3. Kehitysvamma-alan järjestöjen yhteistoiminta Osallistutaan yhteistyöhankkeisiin sopimusten mukaisesti.

4.4. Yhteistyö 4.4.1. Kansallinen yhteistyö Jatketaan kumppanuutta ja yhteistyötä Steg för Stegin, Kehitysvammaisten Tukiliiton, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön, FDUV:n ja Kehitysvammaliiton kanssa; Jatketaan yhteistyötä vammais- ja kansalaisjärjestöjen, kuntien, kuntayhtymien ja valtiovaltaa edustavien tahojen kanssa. 4.4.2. Kansainvälinen yhteistyö Jatketaan kumppanuutta ja yhteistyötä European Inclusionin ja EPSA:n kanssa taloudellisten voimavarojen puitteissa (European Inclusion: Kehitysvammaisten omaisjärjestöjen Euroopan yhteistyöjärjestö; EPSA: Euroopan kehitysvammaisten yhdistysten yhteistyöjärjestö) 4.5. Me Itse ry:n toimisto 4.5.1. Henkilökunta Turvataan henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen tarkistamalla säännöllisesti henkilöstön toimenkuvat ja tehtävät ja hankkimalla palautetta henkilöstöltä; 4.5.2. Johtoryhmä Tuetaan johtoryhmän työskentelyedellytyksiä ja päätöksentekoa jäsenten tuen tarpeiden edellyttämällä tavalla; 4.5.3. Hallitus Yhdistyksen hallituksen tehtävänä on luoda taloudelliset edellytykset tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamiselle.

5. Tavoite- ja toimintaohjelman arviointi ja seuranta Johtoryhmä vastaa tavoite- ja toimintaohjelman toteuttamisesta hallituksen ja toimistohenkilökunnan tukemana; Yhdistyksen vuosikokouksessa hyväksytään tavoite- ja toimintaohjelman vuosittaiset painopistealueet; Ohjelman toteutumista seuraa yhdistyksen johtoryhmä; Tavoite- ja toimintaohjelman toteutumisesta annetaan vuosittain palaute vuosikokoukselle.