Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios, jukka.lassila@ela.fi ** LA linkeinoelämän ukimuslaios, niku.maaanen@ela.fi *** LA linkeinoelämän ukimuslaios, armo.valkonen@ela.fi Suosielava lähdeviiaus: Lassila, Jukka, Määänen, Niku & Valkonen, armo (30.1.2013). Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu. LA Rapori No 4. hp://pub.ela.fi/la-rapori-repors-4.pdf
II LA Rapori LA Repors No 4 Selviys on ehy eläkeneuvoeluryhmän oimeksiannosa. Kiiämme Merja Ailusa, Chrisina Lindelliä, Allan Paldaniusa, Pekka Palolaa, Jukka Ranalaa ja Ismo Riskua hyödyllisisä kommeneisa. Myös eläkeneuvoeluryhmän kommeni selviyksen väliraporiin ova vienee yöä eeenpäin. ISSN-L 2323-2447 ISSN 2323-2447 (prin) ISSN 2323-2455 (online)
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 1 Sisällyslueelo iiviselmä 2 Absrac 2 1 Johdano ja keskeise ulokse 3 1.1 Ulkoisaminen, eläkkee ja kunnallisvero 4 1.2 läkeasia eivä ole merkiäviä ulkoisamispääöksissä 5 1.3 yönekijöiden lukumäärä on yöeläkejärjeselmille yheinen riski, jonka jakamisesa kannaaa sopia eukäeen 6 2 läkejärjeselmien alous, kun henkilöiä siiryy yhdesä eläkejärjeselmäsä oiseen 7 3 Ulkoisaminen ja eläkevaikuukse yksiäisen kunnan ja kunasekorin kannala 11 3.1 läkemenoperuseisen maksujen määräyyminen ulevaisuudessa 12 3.2 Kuna ja kunasekori 13 4 läkkeiden rahoius ja palveluuoannon ehokkuus 14 5 riyiskysymyksiä 15 6 Ulkoisaminen ja eläkesäännö 15 Liie 1 Mien vakuueujen määrä kehiyvä KuLissa ja ylissä? 17 Liie 2 Mallikehikko 19 Liie 3 Julkisen alan ammailiiojen puheenjohajien kannanoo 26 Liie 4 läkeneuvoeluryhmän muisio 28
2 LA Rapori LA Repors No 4 iiviselmä Kunnan pääös uoaa jokin palvelu ise ai osaa se yksiyiselä uoajala vaikuaa yöeläkkeiden rahoiukseen. Selviyksessä arkasellaan niiä ulkoisamispääösen vaikuuksia, joka ova seurauksia eläkejärjeselmien erillisyydesä. Kunnan ulkoisaessa palvelujaan yönanajan ja yönekijän eläkemaksu menevä yksiyisalojen eläkejärjeselmään kunnallisen eläkejärjeselmän sijasa. ämä heikenää kunnallisen järjeselmän palkkaperuseisa rahoiuspohjaa. Vakuueujen määrän muuosen vaikuus eläkejärjeselmille ei kuienkaan riipu siiä, misä syysä muuos apahuu. Väesön ikäänymisen aiheuama erveys- ja hoivapalvelujen arpeen kasvu voi olla ulkoisamisa merkiävämpi ilmiö. On hyvin mahdollisa, eä seuraavan 20 vuoden aikana voiaisiin ulkoisaa yli 100 000 yöpaikkaa lisää ilman, eä kunnallisen eläkejärjeselmän maksupohja pienenee suheessa yksiyisalojen eläkejärjeselmän maksupohjaan. Selviyksen mukaan ei ole eriyisiä syiä odoaa, eä henkilöiden siirymä järjeselmien välillä aiheuaisiva merkiäviä ongelmia eläkkeiden rahoiukseen. läkejärjeselmien kannaaisi sili sopia, mien vakuueujen uleviin määriin liiyvä rahoiusriski jaeaan. Kunnallisen eläkejärjeselmän säännö eivä vaikua nykyisellään merkiäväsi ulkoisamispääöksiin. Uusisa eläkemenoperuseisen maksun määräyymissäännöisä kannaaisi kuienkin pääää pian. Asiasana: Kunnallinen eläkejärjeselmä, yksiyisalojen eläkejärjeselmä, ulkoisamispääökse, eläkkeiden rahoius JL: H55, H22, H75 Absrac Municipal employees and privae-secor employees in Finland belong o separae earnings-relaed pension sysems. Boh sysems are financed by conribuions from he payroll, and are mosly pay-as-you-go. hus if a municipaliy decides o buy services from he privae secor, insead of producing hem by own employees, he pension conribuions will go o he privae-secor pension sysem raher han he municipal pension sysem. his weakens he financial base of he municipal sysem and srenghens ha of he privae-secor sysem. Ousourcing, however, is no he only facor affecing he relaive size of he wo sysems. Increasing demand for healh and long-erm care services, caused by populaion ageing and mosly financed by municipaliies, may increase he number of municipal employees subsanially during he nex 20 years even if ousourcing becomes more widespread. We don foresee any pension financing problems caused by shifs beween municipal and privae-secor pension sysems in he fuure. Sill he sysems should joinly decide how he risk relaed o fuure conribuion bases is bes divided. We also conclude ha he curren financing rules of he municipal pension sysem do no significanly affec ousourcing decisions. Key words: Municipal pension sysem, privae-secor pension sysem, ousourcing, pension financing JL: H55, H22, H75
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 3 1 Johdano ja keskeise ulokse Kunnan pääös uoaa jokin palvelu ise ai osaa se yksiyiselä uoajala vaikuaa yöeläkkeiden rahoiukseen. Kunien henkilökuna on kunnallisen eläkejärjeselmän (KuL) piirissä ja vakuueu Kevassa. Yksiyisen palveluuoajien yönekijä on vakuueu yksiyisalojen yöeläkejärjeselmään (yl) kuuluvissa yöeläkeyhiöissä, kassoissa ai sääiöissä. Kummassakin eläkejärjeselmässä eläkkeiden rahoius perusuu valaosalaan ns. jakoperiaaeeseen, jonka mukaan eläkemaksuisa saaava ulo käyeään jo eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun. KuL ja yl ova erillisiä järjeselmiä, joen sillä, kumpaan järjeselmään eläkemaksu menevä, on vaikuuksia sekä kunien eläkejärjeselmän rahoiukseen ja sen kaua kaikkien kunien aloueen eä myös yksiyisalojen eläkejärjeselmän rahoiukseen. Selviyksessä arkasellaan niiä ulkoisamispääösen vaikuuksia, joka ova seurauksia eläkejärjeselmien erillisyydesä. Selviys on ehy eläkeneuvoeluryhmän oimeksiannosa (ks. liie 4). oimeksiannon lähökohana on kunasekorin eläkkeiden rahoiuksen urvaaminen ja se, eä eläkejärjeselmä eivä saisi olla määräävä ekijä palvelujen järjesämisvalinoja ai mahdollisia rakennejärjeselyjä ehäessä. Raporissa ei oea kanaa siihen, onko yksiyinen aho ehokkaampi vai ehoomampi palvelunuoaja kuin kuna, eikä pyriä ennusamaan ulkoisamiskehiysä. Selviyksen ausaryhmään ova kuulunee Jukka Ranala, Chrisina Lindell ja Ismo Risku läkeurvakeskuksesa, Merja Ailus ja Allan Paldanius Kevasa ja ampereen kaupungin hallino- ja henkilösöryhmän eninen johaja Pekka Palola (eläkkeellä). Heidän asianuneva kommeninsa ja näkemyksensä sekä heidän ekemänsä ja eeämänsä oimeksianoon liiyvä muisio ova merkiäväsi ohjannee selviyksen ekemisä. Myös eläkeneuvoeluryhmän kommeni selviyksen väliraporiin ova vienee yöä eeenpäin. Selviyksen uloksisa ja johopääöksisä vasaava luonnollisesi vain kirjoiaja ise. Seuraavassa esieään ensin keskeise johopääökse ja suosiukse. Luvussa 2 arkasellaan miä eläkejärjeselmien aloudessa apahuu, kun vakuueujen lukumäärä eläkejärjeselmissä muuuva joko siksi, eä yöuransa aloiavisa henkilöisä aiempaa suurempi osa menee oiseen järjeselmään ai siksi, eä henkilöiä siiryy yhdesä eläkejärjeselmäsä oiseen kesken yöuran. Mukana on myös LAn limiäisen sukupolvien FOG-mallilla ehy laskelma siirymäsä KuLisa yliin. Luvussa 3 arkasellaan palveluuoannon ulkoisamisen aiheuamien siirymien vaikuuksia sekä yksiäisen kunnan eä koko kunasekorin rahavirojen kannala. Luvussa 4 arkasellaan eläkejärjeselmien vaikuuksia kunnissa ehäviin palvelujen järjesämispääöksiin. Keskeinen kysymys on, vaikuaako kunien eläkejärjeselmä kunien pääöksiin ulkoisaa ai olla ulkoisamaa omaa uoanoaan. Luvussa 5 arkasellaan eräiä kysymyksiä, joka liiyvä kunien eläkejärjeselmän ja ylin eroihin. Luvussa 6 pohdiaan voiko ulkoisaminen uhaa kunnallisia eläke-euja ja mien mahdollinen uhka voiaisiin poisaa. KuLin ja ylin piirissä olevien vakuueujen lukumäärien kehiykseen vaikuava muukin asia kuin ulkoisaminen. simerkiksi kunarahoieisen palvelujen arpeen kasvu väesön ikäänyessä voi olla ässä suheessa ulkoisamisa merkiävämpi ilmiö. Liieessä 1 esieään ähän laajempaan näkökulmaan liiyviä laskelmia. Selviysä varen rakenneiin kunien ja eläkejärjeselmien rahoiusviroja kuvaava malli, jossa ova mukana eläkemaksu, palvelun uoanokusannukse ja hina, kunnallisvero ja valionosuude. Malli on esiey liieessä 2. Liieessä 3 on julkisen alan ammailiiojen puheenjohajien kannanoo ulkoisamisesa ja kunaeläkkeisä. Liieessä 4 on eläkeneuvoeluryhmän oimeksiano.
4 LA Rapori LA Repors No 4 Keskeise ulokse Kunnan ulkoisaessa palvelujaan yönanajan ja yönekijän eläkemaksu menevä yksiyisalojen eläkejärjeselmään kunnallisen eläkejärjeselmän sijasa. ämä heikenää kunnallisen järjeselmän palkkaperuseisa rahoiuspohjaa. Vakuueujen määrän muuosen vaikuus eläkejärjeselmiin ei kuienkaan riipu siiä, misä syysä muuos apahuu. Väesön ikäänymisen aiheuama erveys- ja hoivapalvelujen arpeen kasvu voi olla ulkoisamisa merkiävämpi ilmiö. On hyvin mahdollisa, eä seuraavan 20 vuoden aikana voiaisiin ulkoisaa yli 100 000 yöpaikkaa lisää ilman, eä KuLin maksupohja pienenee suheessa ylin maksupohjaan. i ole odoeavissa, eä henkilöiden siirymä järjeselmien välillä aiheuaisiva merkiäviä ongelmia eläkkeiden rahoiukseen. läkejärjeselmien kannaaisi sili sopia, mien vakuueujen uleviin määriin liiyvä rahoiusriski jaeaan. Kunnallisen eläkejärjeselmän säännö eivä vaikua nykyisellään merkiäväsi ulkoisamispääöksiin. Järjeselmä oimii ässä suheessa oikein. Uusisa eläkemenoperuseisen maksun määräyymissäännöisä kannaaisi kuienkin pääää pian. 1.1 Ulkoisaminen, eläkkee ja kunnallisvero Kuna hyöyy ulkoisamisesa, jos osopalvelu vasaava laadulaan kunnan omana yönä ekemiä mua ova hinnalaan halvempia. Koko kunasekorin kannala kusannussääsö ulkoisamisesa on kuienkin pienempi kuin milä se näyää yksiäisen kunien näkökulmasa arkaseluna. yönekijöiden siiryminen KuLisa ylin piiriin alenaa osalaan ylin yönekijä- ja yönanajamaksua verrauna ilaneeseen, jossa siirymää ei apahdu. Myös kunayönanajan palkkaperuseinen maksu alenee, koska se nykykäyännön mukaisesi seuraa yksiyisalojen maksua. Kunien eläkemenoperuseise eläkemaksu nouseva. Nousulla kompensoidaan Kevan meneämä palkkaperuseinen maksuulo. Ulkoisamiseen liiyvän yl-vakuueujen määrän ja sien yl-palkkasumman kasvun seurauksena yönekijän eläkemaksu alenee sekä kuna-aloilla eä yksiyisaloilla. ämä nosaa maksussa olevia yöeläkkeiä eläkeindeksin kaua ja ulevia eläkkeiä eläkepalkan nousun kaua. yöeläkkeiden suureneminen kumoaa osan yl-maksujen alennusvarasa. Indeksivaikuus lisää myös kunien eläkemenoa. Yksiyisalojen yöeläkemaksun väliaikaisella laskulla on myös kansanaloudellisia vaikuuksia, koska se vähenää aluksi yriysen yövoimakusannuksia verrauna vaihoehoon, jossa siirymää ei apahuisi. Maksun aleneminen siiryy vähiellen korkeammiksi palkoiksi. Nämä vaikuukse ova merkiävän suuruise vain siinä apauksessa eä ulkoisaminen on huomaavan suura suheessa yksiyisalojen palkkasummaan. Hyvin pikällä aikavälillä ulkoisamisen vaikuukse poisuva kokonaan, kun eläkejärjeselmä ova sopeuunee uueen asapainoonsa. Koska kunnilla ei ole eriyisesi Kevalle makseaviin maksuihin korvamerkiyjä uloja, voidaan ajaella, eä kaikki kunayönanajan eläkemaksu keräään kunnallisveroilla. Keskimääräinen kunnallisveroproseni nousee eläkemaksun nousessa. Kunnallisveroa makseaan sekä palkoisa eä ulonsiirroisa. Näin kunnallisveron maksupohja on laajempi kuin palkkasumma, eikä se kohdennu pelkäsään yöuloihin. yönekijöiden siiryminen yksiyiselle sekorille kevenää ämän vuoksi hieman yön verousa. Myös sukupolvien välinen ulonjako muu-
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 5 uisi lieväsi nuorempien ikäpolvien eduksi, sillä kunnallisveron nousun kaua eläkeläise osallisuva aiempaa enemmän eläkkeiden maksamiseen. Vasaavasi yöikäisen verorasius pienenee, sillä he hyöyvä yönekijän eläkemaksun alenemisesa. dellä kuvau rahoiusvaikuus ei sinällään vaikua kansanalouden kannala ongelmallisela. Julkisen alan ammailiiojen puheenjohaja ova kuienkin esiänee huolen siiä, eä veronkorousen sijasa kunnallisen eläkkeiden määräyymissäänöjä saaeaan muuaa niin, eä eläkemeno alenee (liie 3). Jos samanlaisia muuoksia ei ehdä yksiyisalojen euussäänöihin, on ämä vaihoeho eriäin huono. Yksiyisalojen ja julkisen alojen eläkkeiden euussäänöjen yhenäisäminen on merkiävä saavuus, joka ekee eläkejärjeselmien erojen pohimisen arpeeomaksi, kun kansalaise valiseva kouluusaan ja yöalojaan. Se helpoaa myös mukikkaiden eläkeasioiden ymmärämisä ja järkevää varauumisa vanhuuden aikaan. Jos samanaikaisesi muueaan yksiyisalojen yöeläkesäänöjä vasaavasi, ei eriyymisä synny. ällaisen muuosen ekeminen pelkäsään ulkoisamisesa aiheuuvan kunnallisen eläkkeiden rahoiusongelman vuoksi ei kuienkaan ole luulavaa. Ay-johajien kannanoossa esieään myös, eä Kunien on kehieävä palveluiaan kokonaisuuena ja omana yönä, joa huolesuavasi yleisyny palvelujen ulkoisaminen ja runsas eläköiyminen eivä oisi nousupaineia eläkemaksuihin. ämäkin vaihoeho on huono, jos se arkoiaa, eä kunna pääävä olla ulkoisamaa myös silloin, kun se olisi ehokkain apa järjesää iey palvelu. ällöin meneeäisiin ne ehokkuusedu, joka ova järkevän ulkoisamisen peruse. 1.2 läkeasia eivä ole merkiäviä ulkoisamispääöksissä Ulkoisaminen heikenää kunnallisen eläkejärjeselmän rahoiuspohjaa ja nosaa siä kaua lopula kunien eläkemaksuja. ämä rahoiuspohjan heikkeneminen ei ole kuienkaan koko kansanalouden kannala ongelma, sillä vasaavasi ylin rahoiuspohja vahvisuu. Olisi siis hyvä, jos kunna ulkoisamisa ja omana yönä ekemisä veraillessaan eivä väliäisi eläkejärjeselmän kaua ulevisa vaikuuksisa. mme näe, eä kunnallisen eläkejärjeselmän säännö olisiva ässä suheessa eriyisen ongelmallisia. Kevan nykyisen maksusäännön mukaan kunayönanajan maksu pideään keskimäärin samansuuruisena kuin yksiyisalojen yönanajan eläkemaksu. älä osin kunnan oma yö on neuraalissa asemassa osopalveluihin verrauna. läkemenoperuseisen maksujen nousu pienenää kunnan suoraa kusannussääsöä ulkoisamisesa. Jos kuna sisäisää omien siirymäpääösensä vaikuuksen eläkemenoperuseiseen maksuun, ämä periaaeessa vähenää ulkoisamisa. Käyännössä vaikuus ei kuienkaan ole suuri, koska valaosan eläkemaksuvaikuuksisa maksava muu kunna. Ulkoisamisesa saaavan väliömän kusannussääsön äyyisi olla hyvin pieni, joa kunnan kannaaisi oaa ämä maksuvaikuus huomioon. Kevan äyyy ulevaisuudessa muuaa eläkemenoperuseisen maksun määräyymissäänöä, koska ennen vuoa 2005 määräyynee eläkkee poisuva aikanaan makseavien eläkkeiden joukosa. Jokin muu maksuperuse äyyy aseaa. Kunapäääjä saaava odoaa, eä ähän ulevaan maksuperuseeseen vaikuaa oman kunnan nykyinen ja uleva palkkasumma. Uusis-
6 LA Rapori LA Repors No 4 a säännöisä kannaaisi pääää mahdollisimman pian, joa ällaise ulkoisamispääöksiin mahdollisesi vaikuava odoukse poisuisiva. Säänöjen piäisi olla sellaisia, eä kuna ei voi ai sen ei kannaa omilla pääöksillään vaikuaa osuueensa eläkemenoperuseisisa maksuisa. 1.3 yönekijöiden lukumäärä on yöeläkejärjeselmille yheinen riski, jonka jakamisesa kannaaa sopia eukäeen oimeksiannon näkökulma oli yksisuunainen: miä apahuu, kun ulkoisamisen myöä yönekijöiä siiryy kunnallisesa eläkejärjeselmäsä yksiyisalojen eläkejärjeselmään. Vakuueujen määrän muuosen vaikuus eläkejärjeselmille ei kuienkaan riipu siiä, misä syysä muuos apahuu. Ulkoisaminen on vain yksi ekijä KuLin ja ylin piirissä vakuueujen lukumäärien kehiyksessä. simerkiksi väesön ikäänymisen aiheuama kunarahoieisen erveys- ja hoivapalvelujen arpeen kasvu voi olla merkiävämpi kunayönekijöiden määrään vaikuava ilmiö. Yksiyisalojen yönekijöiden määrään puolesaan vaikuava kaikki alouden rakeneen muuokse ja kehiyspiiree. yöikäisen väesön määrä ja yöhön osallisumisase aseava kaikille yöeläkejärjeselmille yheisen vakuueujen määrää koskevan rajoieen. Vakuueujen määrien kehiykseen liiyvä epävarmuus muodosaa yöeläkejärjeselmille yheisen rahoiusriskin. Ulkoisaminen on vain osa ää riskiä. oimeksiannossa mainiaan ulkoisamisen kalaisa ilannea varen aikoinaan luou järjeselmä, jossa valionlaiosen siiryessä yhiöiämisen seurauksena yliin niiden yöeläkemaksusa makseaan 10 vuoden ajan osa valiolle ns. siirymämaksuna, jos siiryny henkilömäärä yliää 200. mme pidä näin ajaukselaan kapea-alaiseen vakuueujen määrään liiyvän riskien jaon sovelamisa kunnallisen ja yksiyisalojen eläkejärjeselmien välillä järkevänä. Se voisi esimerkiksi johaa maksuihin yl-laioksila Kevalle myös ilaneessa, jossa Kevan vakuueujen määrä muisa syisä kasvaa ja ylin vakuueujen määrä alenee. Liieen 1 laskelmassa arvioidaan, eä jos kunnallisen palvelujen arve ja yövoima kasvava väesön ikäänymisen myöä avalla, joka huomioi sekä ikäryhmiäise kusannusero eä viimeisiin elinvuosiin osuva suuremma palveluarpee, seuraavan 20 vuoden aikana voidaan ulkoisaa yli 100 000 yöpaikkaa lisää ilman, eä KuLin maksupohja pienenee suheessa ylin maksupohjaan. läkejärjeselmien kannaaisi sopia, mien vakuueujen määrien kehiykseen liiyvän epävarmuuden aiheuama rahoiusriski kokonaisuudessaan jaeaan. Näin voiaisiin ehosaa sekä KuLin eä ylin rahoiusriskien hallinaa. Jako voidaan ehdä monella avalla. Siirymämaksua voiaisiin esimerkiksi sovelaa laaja-alaisesi kiinniämällä lähökohailaneen ai jonkin muun perusilaneen yövoimaosuude ja sopimalla, eä osuuaan kasvaava järjeselmä maksaa väliaikaisa hyviysä oiselle järjeselmälle. KuL ja yl pysyisivä edelleen erillisinä järjeselminä. Perusilaneen valina olisi kuienkin melko mielivalaisa. Riskien jako voisi perusua myös nykymuooiseen asausmaksuun, joa yksiyisalojen eläkelaiokse maksava K:lle yheisesi kusanneavia eläkkeiä varen. Keva voisi osallisua ähän järjeselmään. ämä vaaisi vakuuuseknisä yöä ja aiheuaisi pysyviä kusannuksia. yl-laiosen ja Kevan maksupohjariski voidaan jakaa muillakin hallinnollisilla avoilla, joiden pohiminen ei kuulu ämän selviyksen piiriin. Järkeväsi oeueuna riskien jako urvaisi kunnallisen eläkkeiden rahoiuksen yhä hyvin kuin muidenkin yöeläkkeiden eikä ohjaisi ulkoisamiseen liiyviä pääöksiä.
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 7 2 läkejärjeselmien alous, kun henkilöiä siiryy yhdesä eläkejärjeselmäsä oiseen Ulkoisaminen muuaa KuLin ja ylin piirissä vakuueujen henkilöiden suheellisia osuuksia. ämä voi apahua joko sien, eä henkilöiä siiryy KuLisa yliin ai sien, eä uusien yönekijöiden palkkaamisessa ylin osuus kasvaa. Käyännössä molempia apoja esiinyy. läkejärjeselmien kannala ei juuri ole väliä kummalla avalla siirymä apahuu. aulukoissa 1 ja 2 kuvaaan eläkejärjeselmän rahaviroja kahdessa hyvin yksinkeraisessa ilaneessa. aloudessa on yhä aikaa kaksi samanlaisa jakoperiaaeella rahoieua eläkejärjeselmää. Molemmissa järjeselmissä on alkuilaneessa kaksi nuora yönekijää (ikä 1) ja kaksi keski-ikäisä (ikä 2) yönekijää ja neljä eläkkeensaajaa, kaksi ikäryhmässä 3 ja kaksi ikäryhmässä 4. läkkeen suuruus on normeerau ykköseksi. Se rahoieaan alkuilaneessa yöeläkemaksulla, joka on maksajaa kohden myös ykkösen suuruinen. aulukon 1 apauksessa kaikki henkilö pysyvä koko ikänsä sen sekorin piirissä, johon he nuorina menevä öihin, ja sien he pysyvä saman eläkejärjeselmän piirissä koko ikänsä. Yhään henkilöä ei koskaan siirry järjeselmäsä oiseen. Järjeselmien suuruus muuuu uusien rekryoinien kaua. Kun periodisa 2 alkaen järjeselmään A ulee yksi nuori yöikäinen henkilö vähemmän, niin järjeselmän A maksuulo aleneva ja yöeläkemaksua jouduaan nosamaan. Maksu pysyy korkeampana siihen asi kunnes eläkeikäisen määrä on pienenyny yhä suureksi kuin yöikäisen (periodilla 5). Vasaavasi järjeselmässä B siirymä lisää eläkkeen maksajien ja saajien määrää pysyväsi ja alenaa maksua periodien 2 4 ajaksi. simerkkiä on hyödyllisä arkasella myös eläkemaksujen ja eläkemenon nykyarvon avulla. simerkissä järjeselmän A eläkemenon nykyarvo pienenee, koska eläkemeno pienenee perio- aulukko 1 Siirymä jakojärjeselmäsä oiseen: muuos nuorien palkkaamisessa Henkilöiä järjeselmässä A Ikä 4 2 2 2 2 1 Ikä 3 2 2 2 1 1 Ikä 2 2 2 1 1 1 Ikä 1 2 1 1 1 1 M/h 1,00 1,33 2,00 1,50 1,00 Henkilöiä järjeselmässä B Ikä 4 2 2 2 2 3 Ikä 3 2 2 2 3 3 Ikä 2 2 2 3 3 3 Ikä 1 2 3 3 3 3 M/h 1,00 0,80 0,67 0,83 1,00 Periodi 1 2 3 4 5
8 LA Rapori LA Repors No 4 dilla 4 yhdellä yksiköllä ja periodisa 5 alkaen kahdella yksilöllä. oisaala ilman henkeä kohden laskeun eläkemaksun koroamisa, eläkemaksuulo pienenisi yhdellä yksiköllä jo periodilla 2 ja kahdella yksiköllä siiä eeenpäin, joen maksuulon nykyarvo pienenisi enemmän kuin eläkemenon nykyarvo. aulukon 2 apauksessa keski-ikäisiä yönekijöiä siiryy järjeselmäsä A järjeselmään B. Periodilla 2 siiryy yksi yönekijä ja siiä eeenpäin heiä siiryy kaksi jokaisella periodilla. Periodilla 2 siiryny yönekijä saa periodeilla 3 ja 4 puole eläkkeesään järjeselmäsä A ja puole järjeselmäsä B, ja häne on merkiy puolikkaana eläkkeensaajana kumpaankin järjeselmään. Vasaavalla avalla on meneely muiden siiryvien henkilöiden kohdalla. Kun periodisa 2 alkaen järjeselmässä A on vähemmän yöikäisiä henkilöiä, sen maksuulo aleneva, ja yöeläkemaksua jouduaan nosamaan. Maksu pysyy korkeampana siihen asi kunnes eläkeikäisen määrä on pienenyny yhä suureksi kuin yöikäisen (periodilla 5). Vasaavasi järjeselmässä B siirymä lisää eläkkeen maksajien ja saajien määrää pysyväsi ja alenaa maksua periodien 2 4 ajaksi. Maksudynamiikka kuvaa yleisemminkin ilannea, jossa yksi jakojärjeselmä supisuu ja oinen laajenee. Kehiyksen yleiskuva on siis samanlainen kummassakin arkasellussa apauksessa. läkemaksujen kehiys on kuienkin hieman erilainen, vaikka yönekijöiden lukumäärä ova molemmissa apauksissa sama. Jälkimmäisessä apauksessa siiryvien henkilöiden oma eläkkee uleva maksuun nopeammin, ja ämä pienenää maksuvaikuuksia periodeilla 3 ja 4. Kummassakin apauksessa meneävä eläkejärjeselmä jouuu siis koroamaan maksuaan, ja saava järjeselmä voi alenaa omaansa. Näin käy myös silloin, kun ajaellaan KuLin olevan järjeselmä A ja ylin järjeselmä B. Alkuvaiheessa KuL meneää maksuuloa. ämä meneys jakuu, jos kyse on oiminnan pysyväsä siirymisesä. Vähiellen kuienkin oiminnasa synyy ylin piirissä uua eläkemenoa. ämä olisi synyny KuLissa, jos siirymää ei olisi ollu. aulukko 2 Siirymä jakojärjeselmäsä oiseen yöurien keskellä Henkilöiä järjeselmässä A Ikä 4 2 2 2 1,5 1 Ikä 3 2 2 1,5 1 1 Ikä 2 2 1 0 0 0 Ikä 1 2 2 2 2 2 M/h 1,00 1,33 1,75 1,25 1,00 Henkilöiä järjeselmässä B Ikä 4 2 2 2 2,5 3 Ikä 3 2 2 2,5 3 3 Ikä 2 2 3 4 4 4 Ikä 1 2 2 2 2 2 M/h 1,00 0,80 0,75 0,92 1,00 Periodi 1 2 3 4 5
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 9 aulukoiden 1 ja 2 avulla kuvauja arkaseluja äyyy kuienkin äydenää ainakin viidellä avalla, kun siä sovelleaan KuLiin ja yliin. nsinnäkin, KuLin maksupoliiikkana on piää yönanajan palkkaperuseise eläkemaksu yksiyisalojen maksun asolla. yönekijöiden siirymä pois KuLisa johaa silloin eläkemenoperuseisen maksujen nousuun. oiseksi, koska KuL on osiain rahasoiva, siirymä ei nosa kunasekorin maksurasiusa koko painollaan. Noin kolmasosa karuneisa kunaeläkkeisä makseaan rahasoiduisa varoisa. Rahasoini anaa myös mahdollisuuden ajoiaa maksujen nousun eri avalla kuin jakojärjeselmä, ellei oleea, eä jakojärjeselmällä voi olla velkaa. Kolmanneksi, myös yl on osiain rahasoiva. Kasvaneesa maksuulosa osa rahasoidaan ja siirymän maksua alenava vaikuus jakauuu siksi piemmälle ajalle. Neljänneksi, miä vanhemmisa siiryjisä on keskimäärin kyse, siä pienempi on meneys, koska koroeujen karumien ikäalueella eläkemaksu eivä vasaa karuvaa eläkeä. Viidenneksi, aulukon laskelmassa ei ole oeu huomioon siä, eä ennen vuoa 1995 kunayönekijöille karui eläkeä suuremmalla karumaprosenilla kuin yksiyisaloilla. yönekijöiden siiryminen KuLisa ylin piiriin alenaa siis ennen pikää ylin yönekijä- ja yönanajamaksua verrauna ilaneeseen, jossa siirymää ei apahdu. Myös kunayönanajan palkkaperuseinen maksu alenee, jos se nykykäyännön mukaisesi seuraa yksiyisalojen maksua. Koska kunnilla ei ole eriyisesi Kevalle makseaviin maksuihin korvamerkiyjä uloja, voidaan ajaella, eä kaikki kunayönanajan eläkemaksu keräään kunnallisveroilla. Keskimääräinen kunnallisvero nousee, koska eläkemenoperuseinen maksu nousee enemmän kuin miä palkkaperuseinen meno alenee. Kunnallisveroa makseaan sekä palkoisa eä ulonsiirroisa. Näin kunnallisveron maksupohja on laajempi kuin palkkasumma, eikä se kohdennu pelkäsään yöuloihin. yönekijöiden siiryminen yksiyiselle sekorille kevenää ämän vuoksi hieman yön verousa. Kuen edellä kuvaiin, ulkoisamisen seurauksena yönekijän eläkemaksu alenee sekä kunaaloilla eä yksiyisaloilla. Vakuueun eläkemaksun aleneminen nosaa maksussa olevia yöeläkkeiä eläkeindeksin kaua ja ulevia eläkkeiä eläkepalkan nousun kaua. ämä kumoaa osan yl-maksujen alennusvarasa. Indeksivaikuus lisää myös kunien eläkemenoa. Vaikka myös kunayönanajan palkkaperuseinen maksu alenee vähemmän, yl-maksua seuraen, eläkemenoperuseiseen maksuun kohdisuu nousupaineia. simerkki 1 Kuna osaa palveluja yksiyiselä yriykselä, jonka yönekijä oliva aiemmin kunnan palveluksessa. Yriyksen palkkasumma on 100 000 vuodessa, ja yriys maksaa yöeläkemaksuina 16 000 yksiyisalojen eläkeyhiölle. Oleeaan, eä kuna maksaa yriykselle osopalveluisa 116 000. Palvelujen ekeminen kunnan omana yönä olisi maksanu saman verran, palkkoina 100 000 ja kunayönanajan eläkemaksuina 16 000 vuodessa. Kuna ei siis suoraan hyödy eikä häviä ulkoisaessaan palveluuoanoaan. Ulkoisamisen vuoksi Kevala jää pysyväsi saamaa palkkaperuseisia yönanajamaksuja 16 000 ja vakuueun maksuja 5 000. oisaala Keva sääsää eläkemenoissa, sillä ulkoiseujen yönekijöiden siiryessä eläkkeelle yl-järjeselmä maksaa heidän eläkkeensä ulkoisamisen jälkeen karuneiden eläkeoikeuksien osala. Koska Kevala jää saamaa palkkaperuseisia maksuja, sen äyyy kerää enemmän eläkemenoperuseisia maksuja kunnila. Se voi myös pienenää rahasojaan koska uleva eläkevasuukin ova pienempiä. Ulkoisamisesa ulee kuienkin kunasekorille kokonaisuudessaan maksurasiusa.
10 LA Rapori LA Repors No 4 Veron kohaano arkoiaa siä, kuka viime kädessä maksaa veron aiheuaman rasiuksen. Mikä on eläkemaksujen kohaano? Yksiyise yriykse rahoiava eläkemaksu uloillaan. Maksujen alenuminen siiryy joko palkkojen nousuun, uoeiden halvempiin hinoihin ai kasvaviin voioihin. Miä kilpaillumma hyödyke- ja pääomamarkkina ova, siä enemmän alenuminen siiryy palkkoihin. Myös sukupolvien välinen ulonjako muuuu, sillä kunnallisveron nousun seurauksena eläkeläise osallisuva aiempaa enemmän eläkkeiden maksamiseen. Vasaavasi yöikäisen verorasius pienenee, sillä he hyöyvä yönekijän eläkemaksun alenemisesa. Kuvio 1 havainnollisaa yönekijöiden siirymää. FOG-mallilla ehdyssä laskelmassa oleeaan, eä 20 % julkisen sekorin yövoimasa, mikä vasaa vajaaa 30 prosenia kunien yövoimasa, siiryy pysyväsi yksiyisalojen eläkejärjeselmän piiriin. Siiryvien ikärakenne on laskelmassa sama kuin ylin piirissä jo olevien. läkekarumien ja eläkeikien oleeaan olevan samoja. Laskelmassa oleeaan, eä palveluiden uoanokusannukse pysyvä äsmälleen samoina kuin ennen siirymää. Ulkoisamisesa ei sien ässä ole hyöyä, mua ei haiaakaan. Kunien maksamisa kusannuksisa osa on eläkemaksuja, joka menevä siiryvien yönekijöiden osala yl-järjeselmään. Nämä raha jäävä Kevala saamaa, joen Keva koroaa kunnila periäviä eläkemenoperuseisia maksuja. Kunna nosava veroproseniaan maksaakseen kohonnee eläkemaksu. Laskelmassa yönanajan ja vakuueun yl-maksu aleneva aluksi yli puolioisa proseniyksikköä. Alenema puoliuu n. 20 vuodessa ja käyännöllisesi kasoen kaoaa 50 vuodessa. Laskelmassa Keva purkaa rahasojaan asaakseen kunnille ulevaa maksurasiusa. Kunnallisveron nousu on lähes yl-maksun laskun peilikuva. Siiryvien yönekijöiden ikärakeneella voi periaaeessa olla huomaava vaikuus laskelman uloksiin. Jos KuLsa yliin siiryvä yönekijä olisiva suheellisen vanhoja, vaikuusen eumerkki voisi muuua. Superkarumaiässä olevan yönekijän osala yl häviää ja KuL voiaa. Kuvio 1 Kunnalllisvero ja yl-maksu, muuos
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 11 3 Ulkoisaminen ja eläkevaikuukse yksiäisen kunnan ja kunasekorin kannala arkasellaan ulkoisamisa ensin yksiäisen kunnan kusannusen kannala huomioiden sen, eä kunna yheensä rahoiava kunien eläkejärjeselmän meno. Kuna voi palvelujen osopääöksissään oaa huomioon omien pääösensä vaikuuksen Kevan aloueen ja siiä eläkemaksujen väliyksellä akaisin kunaan. arkaselemme asiaa esimerkillä, jossa Keva jakaa maksurasiuksen asaisesi ajassa. simerkin mukaan eläkejärjeselmän kaua uleva vaikuus ulkoisavalle kunnalle on pieni, koska sille kohdisuu vain sen omaa eläkemenoperuseisa osuua vasaava kusannus, ja muu kunna maksava lopu. oiseksi arkaselemme ilannea, jossa kuna odoaa, eä eläkemenoperuseisen maksujen määräyymisperusee muuuva ulevaisuudessa ja eä kunnan nykyise pääökse vaikuava sen ulevaan maksuosuueen. ämän asian poeniaalinen vaikuus on suurempi kuin oman ulkoisamisen väliön eläkekusannus. simerkki 2 Oleeaan, eä kuna osaa palveluja yksiyiselä yriykselä. Palvelujen ekeminen kunnan omana yönä maksaisi palkkoina 100 000 ja kunayönanajan eläkemaksuina 16 000 vuodessa. Verraaan palvelujen osoa siihen, eä kuna uoaisi palvelu ise, oleaen eä luvu säilyvä muuumaomina vuodesa oiseen. yönekijä ikäänyvä ja vaihuva, mua oisessa ilaneessa he ova kunnan palveluksessa, oisessa yksiyisen yriyksen palkkalisalla. Oleeaan, eä kuna maksaa yriykselle vähemmän kuin 116 000. Kuna siis hyöyy ulkoisaessaan palveluuoanoaan, kun eläkejärjeselmän kaua ulevia vaikuuksia ei oea huomioon. Mien ilanne muuuu, kun eläkeasia oeaan huomioon? Ulkoisamisen vuoksi Kevala jää pysyväsi saamaa palkkaperuseisia yönanajamaksuja 16 000 ja vakuueun maksuja 5 000. oisaala Keva sääsää eläkemenoissa, sillä ulkoiseujen yönekijöiden siiryessä eläkkeelle yl-järjeselmä maksaa heidän eläkkeensä ulkoisamisen jälkeen karuneiden eläkeoikeuksien osala. Maksumeneysen nykyarvo on kuienkin suurempi kuin sääsyneiden eläkemenojen ja rahasojen pienenämisen nykyarvo. Kevan äyyy siis kerää enemmän eläkemenoperuseisia maksuja kunnila. Keva voi myös pienenää rahasojaan, koska uleva eläkevasuukin ova pienempiä. ämä vaikuaa kuienkin vain neomeneyksen ajoiumiseen, ei sen suuruueen nykyarvomielessä. ulevien eläke-euuksien nykyarvo saadaan diskonaamalla ne yöeläkerahasojen uoolla. Yksinkeraisimmin laskelma voidaan ehdä käyämälle maksuille arvioiua ns. sukupolviuooa (ks. Korkman, Lassila, Määänen ja Valkonen: Hyvinvoinivalion rahoius, LA B 230, 2007 ja Hyyinen, Lassila, Määänen ja Valkonen: läkevaroilla vauhia Suomen alouskasvuun? LAn Keskuseluaiheia No 1224, 2010). Oleaen, eä maksun ja euuden keskimääräinen aikaväli on 40 vuoa ja eä rahasojen uoon ja sukupolviuoon erous on noin yksi proseniyksikkö, vasaa lisäeuuksien nykyarvo kaha kolmasosaa maksuulon kasvun arvosa. Meneeysä maksuulosa olisi siis keryny eläkeoikeua nykyarvolaan noin kaksi kolmasosaa, joen yksi kolmasosa on aioa meneysä. ässä laskennassa sukupolviuoo riippuu rahasoinnin aseesa. äysin rahasoivassa järjeselmässä sukupolviuoo olisi sama kuin rahasouoo, eikä neomeneysä ulisi. Yo. laskelma on ehy ylille, mua on suunnilleen voimassa Kevallekin, koska rahasoiniase on samaa suuruusluokkaa. simerkissä Kevan meneys on kolmasosa maksun meneyksesä, eli 7 000 vuodessa. Oleeaan, eä se kerää ämän verran lisää eläkemenoperuseisena maksuna. Kunnan osuus äsä on määräyyny
12 LA Rapori LA Repors No 4 ennen vuoa 2005 ehdysä yösä. Merkiään osuua kirjaimella a. Osuus vaihelee kunayönanajan suuruuden mukaan. Jos kuna maksaa yriykselle palvelusa (116 000 x) euroa, on kunnalle uleva sääsö, omaan uoanoon verrauna, x a*7 000 euroa. läkevaikuus siis pienenää suoraa kusannussääsöä, mua vaikuus ei ole suuri, koska valaosan eläkevaikuuksisa maksava muu kunna. Suurellekin kunnalle osopalveluisa saaavan hyödyn pienenyminen on vain saoja euroja, pienelle vain muuama euro. Suoran kusannussääsön x äyyisi olla hyvin pieni, joa kunnan kannaaisi oaa ämä eläkevaikuus huomioon. simerkki osoiaa myös sen, eä eläkevaikuusen arvioinnissa on oeava huomioon myös ulevien eläkevasuiden siiryminen, ei vain maksujen meneys. Vaikka eläkevaikuus on yksiäisen kunnan kannala pieni, on hyvä kysyä piäisikö kunnan oaa se huomioon. ää pohdiaan luvussa 4. Mien kusannuksia voi ulla joka vuosi, vaikka kahden eläkejärjeselmän esimerkissä maksu palaava lähöilaneen asolle pysyvän siirymän jälkeen? Jakojärjeselmissä siirymäsukupolvi maksaa myös ulevien sukupolvien kusannukse. Jos järjeselmä voisi velkaanua, se voisi haluessaan jakaa kusannukse esimerkin 2 kuvaamalla avalla, joka vasaa vuosiaisen erojen vaikuuksia. Ilman velkaanumisa jakojärjeselmässä makseaan koko maksumeneys hei korkeampina maksuina, ja kun euuksien pienenyminen myöhemmin apahuu, voidaan maksu palauaa alkuperäiselle asolle. 3.1 läkemenoperuseisen maksujen määräyyminen ulevaisuudessa Kevan maksumeneys vaikuaa palveluja yksiyiselä osavan kunnan lisäksi myös muihin kuniin. simerkin 2 mukaisesa kehiyksesä aiheuui Kevalle 7 000 euron meneys nykyarvomielessä joka vuosi. Jos Keva kerää ämän verran lisää eläkemenoperuseisena maksuna, jokaisen kunnan on makseava lisää. Kunkin kunnan eläkemenoperuseinen maksuosuus on määräyyny ennen vuoa 2005 ehdysä yösä, eikä kuna voi siihen enää vaikuaa. Kevan äyyy kuienkin joskus muuaa eläkemenoperuseisen maksun määräyymissäänöä, koska ennen vuoa 2005 määräyynee eläkkee poisuva aikanaan makseavien eläkkeiden joukosa. Jokin muu maksuperuse äyyy aseaa. Kuna saaaa odoaa, eä ähän ulevaan maksuperuseeseen vaikuaa kunnan nykyinen ja uleva palkkasumma. Vähenämällä omaa palkkasummaansa kuna voi ällöin odoaa vähenävänsä ulevia eläkemenoperuseisia maksujaan. ämä ekee palvelujen oson yksiyiselä sekorila houkuelevammaksi. Kuinka suuri ämä vaikuus voi olla? läkemenoperuseisen maksun määrä suheessa KuLpalkkasummaan on nykyisin 6,25 %. Jos kuna ajaelee, eä se osopalvelujen käyöä lisäämällä voi vähenää omaa yövoimaansa niin, eä ulevaisuudessa määräyyvä uude eläkemenoperuseise maksu jäävä 100*b prosenia pienemmiksi, on äsä aiheuuva hyöy kunnalle keskimäärin b * 6,25 % palkkasummasa. Hyöy kasvaa, jos eläkemenoperuseisen maksujen osuua Kevan uloisa jouduaan ulkoisamisen myöä ulevaisuudessa kasvaamaan.
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 13 Koska ämä odoeu hyöy kohdisuu kunnan koko osuueen eläkemenoperuseisisa maksuisa eikä vain kunnan omisa ulkoisamispääöksisä aiheuuvaan osaan, on hyöy helposi paljon suurempi kuin esimerkissä 2 mainiu appio (iseisarvolaan) jos uleva eläkemenoperuseise maksu odella riippuva kunnan omisa nykyisisä pääöksisä. ro kasvaa siä suuremmaksi, miä enemmän kunna odoava omien pääösensä vaikuavan uleviin eläkemenoperuseisen maksujen maksuosuueen. Vaikka ällaisia odouksia kunnilla ei merkiäväsi olisikaan, niiä luulavasi ulee siä enemmän, miä pienemmäksi nykyisen eläkemenoperuseiden määräyymispohja ohenee. Arvuuelun ulevisa säännöisä voisi lopeaa pääämällä niisä mahdollisimman pian. Vaihoehoja on pohdiu mm. Kunien eläkevakuuuksen maksuoiminnan raporissa v. 1994. Jos määräyymispohja on kunnan palkkasummasa riippumaon, järjeselmä olisi neuraali ulkoisamisen suheen. 3.2 Kuna ja kunasekori Keva saa palkkaperuseisia eläkemaksuja sekä kunayönanajan maksuina eä Kevassa vakuueujen yönekijöiden yöeläkemaksuina. Sillä, eä palkkaperuseisia maksuja periään kahdella nimellä, ei ole Kevan eikä kunasekorin kannala merkiysä. Ulkoisaminen vaikuaa molempiin maksuviroihin samalla avalla. ää havainnolliseaan seuraavassa kuvaamalla yhälömuooisesi rahaviroja ja pääöksenekoilaneia lyhyellä aikavälillä, kun eläkemeno eivä ole vielä muuunee ulkoisamispääöksen vuoksi. Yksiäisen kunnan budjeirajoius voidaan yksinkeraisaen esiää seuraavasi: (1) Kunnallisvero + valionosuude = palkkameno + osopalvelumeno + palkkaperuseise yöeläkemaksu + muu maksu Kevalle Yksiäisen kunnan väliön kusannusen muuos ulkoisamisesa voidaan määriellä seuraavasi: (2) väliön kusannusmuuos = palkkamenojen ja yönanajan palkkaperuseisen yöeläkemaksujen muuos + osopalvelumenojen muuos Yhälössä (2) on oleeu, eä yksiäinen kuna ei oa huomioon ulkoisamispääöksensä vaikuusa eläkemenoperuseiseen maksuun. Koko kunasekorin budjeirajoius on yksiäisen kunien budjeirajoiusen summa: (3) Kunnallisvero yheensä + valionosuude yheensä = palkkameno yheensä + osopalvelumeno yheensä + yönanajan palkkaperuseise yöeläkemaksu yheensä + muu maksu Kevalle yheensä Kevan budjeirajoius puolesaan on seuraavanlainen: (4) läkemeno + Kevan rahasojen muuos = yönanajan palkkaperuseise maksu yheensä + muu maksu Kevalle yheensä + maksuulo vakuueuila + Kevan sijoiusuoo
14 LA Rapori LA Repors No 4 Sijoiamalla Kevan budjeirajoius (4) kunasekorin budjeirajoiukseen (3) saadaan laajenneun kunasekorin rahaviroja kuvaava yhälö: (5) Kunnallisvero yheensä + valionosuude yheensä = palkkameno yheensä + osopalvelumeno yheensä + eläkemeno + Kevan rahasojen muuos - Kevan sijoiusuoo - maksuulo vakuueuila Ulkoisamisen väliön vaikuus koko kunasekorin aloueen oleaen, eä valionosuude, kunien eläkemeno, rahasojen muuos ja sijoiusuoo eivä muuu ja eä kunnallisvero asapainoava budjei, on yhälön (5) peruseella: (6) Kunnallisverojen muuos yheensä = palkkamenojen muuos yheensä + osopalvelumenojen muuos yheensä - vakuueuila saadun maksuulon muuos Koko kunasekorin ja yksiäisen kunnan pääökseneko-ongelman ero näkyy, kun yhälö (6) kirjoieaan yksiäisen kunien väliömien kusannusmuuosen (2) avulla: (7) Kunnallisverojen muuos yheensä = väliömä kusannusmuuokse yheensä - yönanajan palkkaperuseisen maksujen muuos yheensä - vakuueuila saadun maksuulon muuos Koko kunasekorin kannala kusannussääsö ulkoisamisesa on siis pienempi kuin milä se näyää yksiäisen kunien näkökulmasa arkaseluna. nsi vaiheessa erous on äsmälleen niiden palkkaperuseisen eläkemaksujen (kunayönanajan ja vakuueun maksu yheensä) suuruinen, joka Kevala jäivä ulkoisamisen vuoksi saamaa. Myöhemmin erous pienenee siä mukaa kun kunien eläkemeno ulkoisamisen vuoksi pienenee. Käyännössä ulkoisamisen vaikuus näkyy kunien eläkemaksuissa mahdollisesi pikälläkin viiveellä. läkemaksu ova aluksi kiineiä, ja rahaso on jousava elemeni. ämän vuoksi ulkoisamisen vaikuusen arkempi laskena piäisi ehdä nykyarvoilla. ämä ei kuienkaan muua asiaa laadullisesi. 4 läkkeiden rahoius ja palveluuoannon ehokkuus Kuna hyöyy ulkoisamisesa, jos osopalvelu uoeaan ehokkaammin ja ehokkuusero näkyy osopalvelun hinnassa. Kevan kaua uleva lisäkusannus on pieni. Koko kunasekorin kannala kusannussääsö ulkoisamisesa on pienempi kuin milä se näyää yksiäisen kunien näkökulmasa arkaseluna. Ulkoisaminen heikenää kunnallisen eläkejärjeselmän rahoiuspohjaa ja nosaa siä kaua lopula kunien eläkemaksuja. Yksiäinen kuna kuienkin sisäisää äsä vaikuuksesa korkeinaan sen (yleensä hyvin pienen) maksuosuuden, joka aiheuuu sen omisa ulkoisamispääöksisä. Kunnallisen eläkejärjeselmän rahoiuspohjan heikkeneminen ei ole kuienkaan koko kansanalouden kannala ongelma, sillä ylin rahoiuspohja vahvisuu vasaavasi. Koko kansanalouden kannala ulkoisamisen uoama ehokkuusmuuos on oiminnan ehosumisesa synyny kusannussääsö lisäynä verorakeneen muuoksen ehokkuusvaikuuksilla. Siirymä alenaa palkkaperuseisia maksuja mua koroaa kunnallisveroja, joia maksava myös ei-ak-
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 15 iivi. Se siis vähenää yöhön kohdisuvaa verousa, jolloin verorakennemuuoksen ehokkuusvaikuus on posiiivinen. Palveluuoannon ehokkuuden kannala on siis hyvä, eä ulkoisamispääöksiä ei opimoida kunien eläkejärjeselmän ai koko kunasekorin asolla. Jos kunna ekevä ulkoisamispääöksensä palveluuoannon suorien kusannusvaikuusen peruseella eiväkä väliä eläkejärjeselmän kaua ulevisa vaikuuksisa, loppuulos on kansanalouden kannala hyvä. 5 riyiskysymyksiä Ulkoisamisissa, joissa kunnallisesa eläkejärjeselmäsä siiryvillä henkilöillä on eriyisiä eläke-euja, on ärkeää, eä meneely ällaisen euuksien suheen on äsmällisesi soviu ulkoisamisen yheydessä. Kuen luvussa 2 odeiin, merkiävä osa ulkoisamisesa on sellaisa, jossa julkisen sekorin yönekijä eivä siirry yksiyiselle sekorille, vaan palvelu oseaan yksiyiselä uoajala. ällöin ongelmaa eriyiseduisa ei synny. Ulkoisamiseen liiyväksi ongelmaksi mainiaan joskus se, eä kuna maksaa myös palvelua uoavan yriyksen mahdollisen voion. Kokonaiskusannus on kuienkin kunnalle ärkein asia (jos palvelujen määrä ja laau ova sama) eikä se, misä kokonaiskusannus muodosuu. Verailussa unohdeaan lisäksi usein, eä myös kunnan omassa uoannossa on pääomakuluja ja riskejä. 6 Ulkoisaminen ja eläkesäännö dellä olevissa arkaseluissa on oleeu, eä eläkejärjeselmien säännö pysyvä ennallaan ulkoisamisesa riippumaa. ällöin mahdollinen eläkemenoperuseisen maksujen nousu joko heijasuu kunnallisveroihin, kuen luvussa 2, ai luo arpeen kunien muiden ulojen lisäämiseen ai menojen vähenämiseen. Julkisen alan ammailiiojen puheenjohajien kannanoossa 6.9.2012 (ks. liie 3) esieiin kuienkin huoli siiä, voidaanko julkisen sekorin eläkkeiden rahoius kaikissa oloissa urvaa verousa kirisämällä. Oamaa kanaa siihen, kuinka peruselu ällainen huoli on, arkaselemme kolmea vaihoehoa veronkorouksille. nsiksi, kunnallisen eläkkeiden määräyymissäänöjä muueaan niin, eä uleva eläkemeno alenee. Jos samanlaisia muuoksia ei ehdä yksiyisalojen euussäänöihin, on vaihoeho eriäin huono. Yksiyisalojen ja julkisen alojen eläkkeiden euussäänöjen yhenäisäminen on merkiävä saavuus, joka ekee eläkejärjeselmien erojen pohimisen arpeeomaksi, kun kansalaise valiseva kouluusaan ja yönanajiaan. Se helpoaa myös mukikkaiden eläkeasioiden ymmärämisä ja järkevää varauumisa vanhuuden aikaan. Vaihoeho on niin huono, eä emme usko sen ulevan vakavan harkinnan piiriin. Jos samanaikaisesi muueaan yksiyisalojen eläkesäänöjä vasaavasi, ei eriyymisä synny. ällaisen muuosen ekeminen pelkäsään ulkoisamisesa aiheuuvan kunnallisen eläkkeiden rahoiusongelman vuoksi ei kuienkaan ole luulavaa, varsinkin kun ulkoisaminen paranaa yksiyisalojen eläkkeiden rahoiusa. oiseksi, kunna pääävä olla ulkoisamaa silloinkin, kun se olisi hina- ja laauverailun peruseella parempi apa uoaa palvelu kuin oma yö. Ay-johajien kannanoon mukaan Kunien on kehieävä palveluiaan kokonaisuuena ja omana yönä, joa huolesuavasi yleis-
16 LA Rapori LA Repors No 4 yny palvelujen ulkoisaminen ja runsas eläköiyminen eivä oisi nousupaineia eläkemaksuihin. ämäkin vaihoeho on huono. ällöin meneeäisiin ne ehokkuusedu, joka ova järkevän ulkoisamisen perussyy. Kuen luvussa 4 odeiin, kunnallisen eläkejärjeselmän rahoiuspohjan heikkeneminen ei ole koko kansanalouden kannala ongelma, sillä vasaavasi ylin rahoiuspohja vahvisuu. Kolmanneksi, vakuueujen uleviin määriin liiyvä keskinäinen riski jaeaan KuLin ja y- Lin kesken. Riskin jako voidaan ehdä monella avalla. yövoimaosuude voidaan kiinniää lähökohailaneen peruseella ja sopia, eä osuuaan kasvaava järjeselmä maksaa hyviysä oiselle järjeselmälle. Järjeselmä pysyisivä äysin erillisinä. Perusilaneen valina olisi kuienkin melko mielivalaisa ja meneely lisäisi hallinokusannuksia pysyväsi. Riskien jako voisi myös perusua nykymuooiseen asausmaksuun, joa yksiyisalojen eläkelaiokse maksava K:lle yheisesi kusanneavia eläkkeiä varen. Keva voisi osallisua ähän järjeselmään. ämä vaaisi oki miavan vakuuuseknisen yön ja kasvaaisi kusannuksia. Se myös veisi Kevan oiminaa yksiyisen yöeläkeyhiöiden suunaan. yl-laiosen ja Kevan maksupohja voiaisiin yhdisää jollakin muullakin avalla. Näillä rakaisuilla voiaisiin urvaa kunnallisen eläkkeiden rahoius yhä hyvin kuin muidenkin yöeläkkeiden, eiväkä ne esäisi ehokkuuseujen hakemisa ulkoisamisella. Maksupohjien yhdisäminen on harkisemisen arvoisa ulkoisamisesa riippumaa, sillä se vähenäisi sekä KuLin eä ylin rahoiusriskejä.
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 17 Liie 1 Mien vakuueujen määrä kehiyvä KuLissa ja ylissä? Vaikka raporissa ei pyriä ennusamaan kunnallisen palvelujen ulkoisamisen kehiysä, on hyödyllisä pohia asiaa. Seuraavassa laskelmassa oleeaan, eä yksiyisen sekorin osuus ikäänyvän väesön erveys-, hoiva- ja muiden sosiaalipalvelujen ja kouluuksen uoannossa pysyy nykyisellä asollaan. Ulkoisaminen siis pysyy suheellisesi vakiona. oiseksi oleeaan, eä näiden palvelujen arve ja uoano kasvava väesön ikäänymisen myöä avalla, joka huomioi sekä ikäryhmiäise kusannusero eä viimeisiin elinvuosiin osuva suuremma palveluarpee. yöllisyyden oleeaan seuraavan uoannon määrää. Mahdollinen uoavuuden kasvu menee kokonaan palvelujen laadun paranamiseen. Palveluindeksin laskennassa käyeään ilasokeskuksen v. 2012 julkaisemaa väesöennusea. Indeksi laskeaan myös ilasokeskuksen vuoden 2009 ennuseen ympärille ehdysä sokasisesa väesöennuseesa. Laskenameneelmä ja sokasinen ennuse on kuvau julkaisussa Vanhalle varaksi, urvaksi uisevalle (Lassila ja Valkonen, LA B246, 2010). Kevalla oli 507 000 vakuueua v. 2010 lopussa. Näisä 344 000 oli erveys-, sosiaali- ja sivisysaloilla. Heidän lukumääräänsä kehiyy laskelmassa yllä kuvaun palveluindeksin mukaisesi. 163 000 henkilö kuului ammaialoihin yleinen ja ekninen, ja heidän määränsä oleeaan pysyvän samana. ylin piirissä vakuueuja oli 1500 000 ja muia yöeläkevakuueuja (VaL ja muu julkise, MYL, YL ja ML) n. 470 000 vuonna 2010. KuL mukaan lukien vakuueuja oli yheensä 2 477 000. Vakuueujen kokonaismäärän oleeaan seuraavan väesöennuseen mukaisa 18 64 -vuoiaan väesön määrää (osallisumisaseiden muuoksia ei ennakoida). Kun KuLin vakuueujen määrä on laskeu, ja muiden yöeläkevakuueujen määrän oleeaan olevan 470 000 ulevaisuudessakin, voidaan yl-vakuueujen määrä laskea residuaalina. Kuviossa L1 on esiey yl- ja KuL-vakuueujen määrä vuodesa 1970 alkaen, ja vuoden 2012 väesöennuseeseen perusuva arvio ulevasa kehiyksesä. Kuvio L1 Vakuueujen määrä v. 1970 2055
18 LA Rapori LA Repors No 4 Laskelman mukaan yl-vakuueujen määrä laskee 200 000:lla vuoeen 2035 mennessä. Kevan vakuuamien määrä puolesaan nousee yli 100 000:lla henkilöllä. yl-vakuueujen määrän lasku johuu yöikäisen väesön määrän ennuseusa pienenemisesä ja Kevan vakuuamien määrän kasvusa. Väesökehiyksen ennusevirheiden merkiys näkyy kuviossa L2, jossa on KuL-vakuueujen määrän suhde yl-vakuueujen määrään laskeu sokasisen väesöennuseen 3000 väesöpolun avulla. Kuviossa on myös ilasokeskuksen v. 2012 ennuseen mukainen suhdeluku. Vaikka jakauma on laaja, ei väesöennuseisiin liiyvä epävarmuus muua käsiysä KuLisa kasvavana järjeselmänä. Kuvio L2 KuL-vakuueujen määrä yl-vakuueua kohden pävarmuus palveluuoannon yöllisävyydesä voi luonnollisesi muuaa KuLin vakuueujen määräarvioa, mua asiaa emme ässä arvioi. aulukossa L1 on ilasokeskuksen v. 2012 ennuseen peruseella laskeu, paljonko lisäulkoisamisa piäisi apahua, joa eläkejärjeselmien henkilömäärien suhde pysyisi nykyisellään. Loppuulemaa kusuaan eläkejärjeselmien suheellisen koon kannala neuraaliksi ulkoisamisvaraksi. aulukko L1 Vuosi Vakuueujen määrä, 1000 henk. yl KuL Neuraali ulkoisamisvara 2010 1 500 507 0 2015 1 432 539 41 2020 1 380 555 66 2025 1 341 574 90 2030 1 313 599 116 2035 1 297 626 140 2040 1 319 647 150 2045 1 328 656 155 2050 1 329 658 156 2055 1 333 660 157
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu 19 Liie 2 Mallikehikko Joa voiaisiin arkasella, miä eläkejärjeselmien kaua ulevia vaikuuksia on kunnan pääöksillä uoaa palvelu ise ai osaa yksiyiselä, selviyksessä on ehy arkaselukehikko, jossa on seuraava osa: 1. Kuna, jolla oma palveluuoanoyksikkö 2. Yksiyinen palveluuoaja 3. Muu kunna ja koko kunasekori (joa yhden kunnan pääösen vaikuukse muihin kuniin näkyvä) 4. KuLin ja ylin rahavirojen ja vasuiden muuokse pääpiireissään ulkoisamiseen liiyen 5. läkemaksu, kunnallisvero 6. Palvelun uoanokusannukse ja hina 7. Kunnallisvero ja valionosuude Kehikkoa on käyey kunnan eri pääösilaneiden ja pääösen kuvaamiseen ja niiden rahallisen vaikuusen jäljiämiseen. Aluksi kuvaaan kunaeläkkeiden rahoiusa. Siaai ova Kevan verkkosivuila (osiain lyhenneyjä) Kunaeläkkeiden rahoius yönanajan kunnallinen eläkemaksu koosuu kolmesa osasa: palkkaperuseisesa maksusa varhaiseläkemenoperuseisesa maksusa ja eläkemenoperuseisesa maksusa. KuL-maksu määräyyy makseujen palkkojen ja eläkemenojen peruseella. Palkansaaja maksaa palkkaperuseisa eläkemaksua, jonka suuruus riippuu hänen iäsään. yönanajan eläkemaksu vuonna 2012: yönanajan palkkaperuseinen eläkemaksu: 16,35 % yönekijöiden KuL-palkoisa Varhaiseläkemenoperuseisen maksun (varhe-maksu) määrä suheessa KuL-palkkasummaan: 1,0 % läkemenoperuseisen maksun määrä suheessa KuL-palkkasummaan: 6,25 % Kunayönanaja ova yhdessä vasuussa kunnallisen eläkkeiden rahoiuksesa. läkejärjeselmän kusannukse jaeaan vuosiain kaikkien kunayönanajien kesken. läkemenoperuseinen maksu läkemenoperuseisa maksua makseaan vain niisä maksussa olevisa eläkkeisä, joka ova karunee jäsenyheisön palveluksessa ennen vuoa 2005. Kevan valuuskuna vahvisaa vuosiain eläkemenoperuseisen maksun kokonaismäärän. Maksun kokonaismäärä vuonna 2012 on 1 001 miljoonaa euroa eli noin 26 % vuoden 2012 arvioidusa eläkemenosa. Maksu jaeaan jäsenyheisöjen kesken sen peruseella, kuinka paljon
20 LA Rapori LA Repors No 4 ny maksussa olevisa eläkkeisä on karunu kunkin jäsenyheisön palveluksessa ennen vuoa 2005 ehdysä yösä. läkemenoperuseisa maksua eivä maksa oman henkilökunansa yön peruseella ne yheisö, joka ova liiynee Kevan jäsenyheisöksi 1.1.2005 ai sen jälkeen. Poikkeuksena on esimerkiksi kunaliiosilanne, jossa lakkaueavien kunien henkilösö ja samalla eläkemenoperuseise maksu siiryvä uueen kunaan. Sen sijaan, jos peruseaan uusi osakeyhiö jakamaan kunnala siiryvää oiminaa, osakeyhiölle ei aiheudu siiryväsä henkilösösä eläkemenoperuseisia maksuja. läkemenoperuseisella maksulla ei ole yheyä maksussa oleviin palkkoihin, joen yönanajan kannaaa budjeoida se euromääräisenä erillään palkkaperuseisesa maksusa. Varhaiseläkemenoperuseinen maksu yönanaja maksaa varhaiseläkemenoperuseisesa eli varhe-maksua, kun sen yönekijä jäävä ensimmäisä keraa yökyvyömyyseläkkeelle yksilölliselle varhaiseläkkeelle yöömyyseläkkeelle ai kunouusuelle eli alkava saada määräaikaisa yökyvyömyyseläkeä yönekijän ikä ei vaikua varhe-maksun määrään. Kevan valuuskuna pääää varhe-maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen. Maksu jaeaan jäsenyheisöjen kesken varhaiseläkkeisä aiheuuvien menojen suheessa. Varhe-maksun kokonaismäärä vuonna 2012 on yheensä 160 miljoonaa euroa (vuonna 2011 yheensä 153 miljoonaa euroa), eli noin 4,2 % arvioidusa eläkemenosa (vuonna 2010 noin 4,3 %). Vuonna 2009 ja sen jälkeen alkava eläkkee vaikuava yönanajan varhe-maksuun asan 36 kalenerikuukauden ajan eläkkeen alkamisesa. Näin ollen maksu voiva jakauua neljälle vuodelle. Varhe-maksun määrä riippuu yönanajan koosa seuraavalla avalla: Pienyönanaja (palkkasumma alle 1,9365 milj. euroa vuoden 2012 asossa) maksava varhe-maksua yheisvasuullisesi. yönanaja jakava keskenään yheenlaskeujen varhaiseläkkeiensä aiheuaman varhe-maksun ikään kuin ne olisiva yhdessä yksi suuri yönanaja. Maksu jaeaan pienyönanajien kesken palkkasummaan suheueuna. Keskisuure yönanaja (palkkasumma 1,9365 30,984 milj. euroa vuoden 2012 asossa) maksava varhe-maksua osiain yheisvasuullisesi. Yheisvasuullinen osuus yönanajan maksusa on siä pienempi, miä suurempi palkkasumma on. oisin sanoen, miä suurempi yönanaja on, siä enemmän maksu perusuu sen omiin varhaiseläkemenoihin. Yheisvasuullinen osuus varhe-maksusa jaeaan keskisuuren yönanajien kesken osieujen palkkasummien suheessa. Loppuosan varhe-maksusaan keskisuure yönanaja maksava oman henkilösönsä varhaiseläkkeiden peruseella samalla avalla kuin suure yönanaja.