ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

LEENA HUHTAMÄKI PERTTI RINTA-NIKKOLA NIKKOLA PENTTI VIITASAARI ASIAKASVÄKIVALLAN KIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI ASIAKASVÄKIVALLAN HALLINNAN TOIMINTAMALLI Leena Huhtamäki Pertti Rinta-Nikkola Pentti Viitasaari 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...4 2 MENETTELYTAPAOHJEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...5 2.1 Lainsäädännölliset perusteet...5 2.2 Toimintamallin tarkoitus ja tavoitteet...5 3 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET...5 3.1 Vastuutahot...5 3.1.1 Työntekijät...5 3.1.2 Esimiehet...6 3.1.3 Toiminta-alueiden johto...6 3.1.4 Sairaanhoitopiirin johto...6 3.2 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut hankesuunnittelussa...6 3.3 Riskien arviointi...6 3.4 Koulutus...7 3.5 Perehdytys...7 4 TYÖNTEKIJÖIDEN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT...7 4.1 Työntekijän yleiset velvollisuudet...7 4.2 Jokamiehen kiinniotto-oikeus...7 4.3 Hätävarjelu...7 4.4 Tavaroiden tarkastaminen ja säilytys...8 4.5 Vahingon korvaukset väkivaltatilanteessa...8 5 TEKNISET TURVA- JA VALVONTALAITEET SEKÄ VARTIJATOIMINTA...9 5.1 Kulunvalvonta ja lukitukset...9 5.2 Turvahälytysjärjestelmät...9 5.3 Vartijan toiminta...9 6 VÄKIVALTATILANTEIDEN ILMOITUS- JA SEURANTAMENETELMÄT ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ...10 7 VÄKIVALLAN KOHTEEKSI JOUTUNEEN TYÖNTEKIJÄN AUTTAMINEN......10 8 TOIMINTAOHJEITA VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE...10 8.1 Uhkatilanteet...10 8.2 Toimintaohjeita uhkaavan henkilön kohtaamistilanteeseen...11 3

1 JOHDANTO Työpaikalla väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuu Suomessa vuosittain yli kahdeksankymmentätuhatta henkilöä. Terveydenhuoltoala monine ammattiryhmineen kuuluu tässä riskialoihin. Työpaikalla väkivalta voi ilmetä esimerkiksi sanallisena uhkauksena, huutamisena, solvaamisena, tönimisenä, lyömisenä, kiinni tarttumisena ja liikkumisen estämisenä. Päihteiden käytön lisääntyminen, väkivallan raaistuminen ja arvaamattomuus lisäävät uhkatilanteita työelämässä. Riski kasvaa, jos työskennellään yksin tai kohteessa, jossa henkilöstömäärä on pieni. Myös ilta- ja yöaikaan tapahtuvassa työskentelyssä riski väkivaltatilanteeseen kasvaa. Terveydenhuollossa huolta aiheuttavat eri syistä sekavat tai psyykkisesti sairaat potilaat, jotka saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Erimielisyydet tai ristiriidat potilaan kanssa hoidon suhteen voivat kärjistää tilannetta. Myös potilaan seuralaiset ja ulkopuoliset henkilöt saattavat aiheuttaa uhkatilanteita. Väkivaltatilanteella on merkittävä vaikutus työntekijän työhyvin vointiin, jaksamiseen ja työkyvyn. Hyvä työilmapiiri tukee ja auttaa työntekijää vaikeissakin tilanteissa selviään ja jaksamaan työssään. Työpaikalla tapahtuvaa väkivaltaa pyritään ehkäisemään ennakoimalla ja varautumalla mahdollisiin väkivalta tilanteisiin. Kenenkään ei tule työssään hyväksyä itseensä kohdistuvaa väkivaltaista käytöstä. Väkivaltatilanteita pyritään työnorganisointia ja työtapoja kehittämällä sekä huomioimalla työympäristössä turvallisuusseikat. Riittävästä henkilökunnan resursoinnista tulee myös huolehtia. Väkivallan riskiä pyritään vähentämään hyvällä asiakaspalvelulla, ammattitaitoisella henkilökunnalla ja viihtyisillä odotus- ja hoitotiloilla. Henkilökunnan koulutuksella ja perehdytyksellä saadaan hyviä tuloksia väkivallan uhan pienentämisessä. Väkivaltatilanteisiin ennalta varautuminen, johdon mukaisen toiminnan harjoittelu ja ennalta sovitut yksikön sisäiset toimintatavat ovat myös tarpeen. Riskien arvioinnissa tulee arvioida väkivallan riski ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi. Suurin turvallisuus uhka on aina välinpitämättömyys. 4

2 MENETTELYTAPAOHJEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1 Lainsäädännölliset perusteet Työ ja työpaikka eivät saa vaarantaa työtekijän fyysistä ja henkistä terveyttä. Työturvallisuuslain 738/2002, 27 1 mom mukaan työssä, johon liittyy väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tämä edellyttää, että työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai - laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen (työturvallisuuslaki 738/2002). Erikoislaki 578/20002, järjestyslaki 612/2003 ja pakkokeinolaki 615/2002 sisältävät keskeiset henkilöturvallisuuteen liittyvät säädökset. Turvallisuuslain ohella uusi työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajaa huomioimaan väkivaltavaaran niin työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa kuin työolosuhteita muutettaessa (työterveyshuoltolaki 1383/2001). 2.2 Toimintamallin tarkoitus ja tavoitteet Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleiset toimintalinjat, joilla ennalta ehkäistään työpaikka väkivaltaa ja lisätään työturvallisuutta. Sairaanhoitopiirissä on vuonna 2007 päivitetty pelastussuunnitelma, jossa on ohjeistettu toimintaonnettomuus-, vahinko- ja vaaratilanteet. Lisäksi työyksiköissä on laadittu paikallisia turvaohjeita. Toimintamallin tavoitteena on luoda turvallinen hoito ja työympäristö. Väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa eikä kenenkään taholta. Jokaisella työntekijällä on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Potilaat hoidetaan kukin vuorollaan. Etuuksia ei myönnetä metelöinnistä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä. 3 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET 3.1 Vastuutahot 3.1.1 Työntekijät Jokainen työntekijä huolehtii omalta osaltaan siitä, että käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita kohtaan. ei omalla käyttäytymisellään tietoisesti provosoi väkivaltaista käytöstä. ei ota tarpeettomia riskejä. ei jätä työtoveria yksin. osaa käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa. ilmoittaa häiriötilanteesta esimiehelle. 5

3.1.2 Esimiehet Työyksikön esimies vastaa siitä, että työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin. turvallisuus huomioidaan tila- ja kaluste ratkaisuissa. työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutuksiin. yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksen mukaiset ja ajan tasalla. kriittiset tilanteet käsitellään välittömästi. 3.1.3 Toiminta-alueiden johto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueiden johto vastaa siitä, että turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti. riskianalyysin perusteella suoritetaan tarvittavat toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. väkivalta- ja uhkatilanteet seurataan systemaattisesti. turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä. 3.1.4 Sairaanhoitopiirin johto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johto vastaa siitä, että yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla. menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. 3.2 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut hankesuunnittelussa 3.3 Riskien arviointi Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöt osallistuvat yhdessä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden valmisteluun. Uusiin hankesuunnitelmiin on liitettävä turvallisuusselvitys, joka sisältää suunnitelman toteutettavista turvallisuusjärjestelmistä ja -järjestelyistä. Remonttien ja erilaisten korjaushankkeiden turvallisuusriskit arvioidaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Riskien arvioinnissa todetut ongelmat käsitellään ensin työyksikössä, vastuuyksiköissä tarvittaessa myös toiminta-alue tasolla. Vastuu työturvallisuudessa on aina työnantajalla. Mikäli riskien arvioinnissa todetaan toimenpiteitä vaativia turvallisuusriskiä, laaditaan niiden korjaustoimenpiteistä aikataulu ja nimetään vastuuhenkilöt. Kiireellisenä pidetään toimenpiteitä, joilla ehkäistään työntekijöille aiheuttavaa tai aiheutunutta vaaraa. Riskien arviointi on jatkuva. prosessi. 6

3.4 Koulutus 3.5 Perehdytys Työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua turvallisuuskoulutukseen. Turvallisuuskoulutus sisältää opetusta toiminta-alueen rakenteellisesta ja teknisestä turvallisuusjärjestelmästä, väkivallan hallinnasta ja kohtaamisesta, sekä häiriötekijöiden ilmoittamiskäytännöistä. Psykiatrian toiminta-alueella on aloitettu väkivaltatilanteiden hallinta ja turvallinen hoitokoulutus. Koulutuksen kohderyhmänä on koko psykiatrisen toimintaalueen hoitohenkilökunta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleisissä perehdytystilaisuuksissa käsitellään yleisiä turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa, kulun valvontaa häiriöiden ilmoituskäytäntöä. Jokaisessa työyksikössä on kirjallinen perehdytysohjelma, joka sisältää turvajärjestelmiin, menettelytapoihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyttämisen. Lyhyt aikaiset sijaiset perehdytetään työyksiköissä oleviin hälytys- ja turvajärjestelmien käyttöön. 4 TYÖNTEKIJÖIDEN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT 4.1 Työntekijän yleiset velvollisuudet Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus, joka kumoutuu vain erikseen lainsäädännössä määrätyissä tapauksissa. Täten potilaan sairaalassa sairaanhoitoon liittyvässä asianyhteydessä tekemää rikosta koskevan tutkintapyynnön tekee ainoastaan uhrin asemassa oleva työntekijä tai hänen laillinen edustajansa. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tutkintapyynnön tekee asianomistaja tai hänen valtuuttamana sairaalan turvallisuuspäällikkö. 4.2 Jokamiehen kiinniotto-oikeus 4.3 Hätävarjelu Pakkokeinolain 615/2002 mukaisen rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli kyseessä on teko, josta saattaa seurata vankeutta tai joka on lievä pahoinpitely. Kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinni ottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolusteltavana, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinni otettavan käyttäytyminen ja tilanne. Rikoslain (13.6.2003/515) perusteella jokaisella on oikeus niin sanottuun hätävarjeluun. Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. 7

4.4 Tavaroiden tarkastaminen ja säilytys Työntekijä voi tarkistaa/ tai ottaa säilytykseen potilaan/asiakkaan luvalla hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan /asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli potilaalta/asiakkaalta tavataan järjestyslaissa 612/2003 kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan talteen yhteisymmärryksessä potilaan/asiakkaan kanssa. Poliisi kutsutaan aina noutamaan luovutetut huumausaineet tai aseet pois sairaalasta. Mukaan tulee liittää selvitys, josta käy ilmi löytöpaikka, -aika ja tieto, mikä yksikkö on aineet tai aseet löytänyt. Ennen poliisin saapumista löytynyt huumausaine säilytetään osaston lääkekaapissa ja aseet lukitussa tilassa. Asiakkaalle, jolta aine tai aseet on talteen otettu, kerrotaan yhteistyöstä poliisin kanssa. Asiakkaan lähtiessä kotiin talteen otetut alkoholijuomat annetaan asiakkaalle takaisin hänen niitä pyytäessä. Ellei asiakas pyydä alkoholia takaisin niin se hävitetään kaatamalla viemäriin. Ellei asiakas luovuta alkoholia, huumeita tai aseita hoitohenkilökunnalle tai asiakas on tajuton, kutsutaan poliisi paikalle takavarikoimaan ne asiakkaalta. Mielenterveyslain 116/1990 22 mukainen potilaan omaisuuden tarkistaminen voidaan suorittaa, jos on perusteltua syytä epäillä, että potilaalla on hallussaan päihteitä tai huumausaineiden käyttöön erityisesti soveltuvia välineitä taikka potilaan ja muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia aineita tai esineitä. Tarkastamisesta päättää potilasta hoitava lääkäri. Omaisuus on tarkistettava kahden laitoksen henkilökuntaan kuuluvan henkilön läsnä ollessa Hoitoa tai toimintayksikön yleistä järjestystä vakavasti haittaavat aineet ja esineet saadaan ottaa haltuun. Asiasta on viipymättä ilmoitettava ylilääkärille tai muulle vastaavalle lääkärille, jonka tulee ratkaista palautetaanko omaisuus potilaalle jo ennen hoitojakson päättymistä. Potilasasiakirjoihin tulee merkitä, mitä omaisuutta on otettu haltuun sekä haltuun oton syy. 4.5 Vahingon korvaukset väkivaltatilanteessa Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa työssä tapahtuneet vahingot myös väkivaltavammat. Tapaturmavakuutuslain perusteella (608/48) korvataan sairaanhoito mukaan lukien tarvittavat apuvälineet ja kuntoutus, ansionmenetys sairaanhoidon osalta, päiväraha, haittaraha, elinkorko ja omaisille suoritettava eläke sekä hautausapu. Mikäli turvallisuusmääräyksiä ei ole noudatettu voidaan tapaturmakorvauksia alentaa tai evätä. 8

5 TEKNISET TURVA- JA VALVONTALAITEET SEKÄ VARTIJATOIMINTA 5.1 Kulunvalvonta ja lukitukset Seinäjoen keskussairaalassa on käytössä kulunvalvontajärjestelmä, joka mahdollista henkilökunnan liikkumiset lukittujen ovien kautta tunnistimen avulla sallituissa tiloissa. Tunnistejärjestelmästä saadaan raporttitietoa ovi-, henkilö- ja osastokohtaisesti. Lisäksi järjestelmästä on saatavilla hälytystiedot välittömästi. Kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan myös ovien lukitusta ja ohjataan moottorilukkojen toimintaa. Hyvään avain turvallisuuteen kuuluu, että jokainen vastaa saamistaan avaimista asian mukaisesti. Jokaisen sairaanhoitopiirin tiloissa kulkevan tulee huolehtia ovien lukituksista ohjeiden mukaisesti. Seinäjoen keskussairaalassa on käytössä myös kulun valvonnan lisäksi kameravalvonta järjestelmä. 5.2 Turvahälytysjärjestelmät 5.3 Vartijan toiminta Niissä työpisteissä joissa on käytössä turvahälytysjärjestelmä, välittyy hälytys nopeasti avun tarvitsijalta avun antajalle. Henkilökunnan käytössä on paikantavia ja kiinteitä rannekehälyttimiä, joista hälytys siirtyy apua antaviin yksiköihin ja vartiointiliikkeille. Jokaisen hälytysjärjestelmiä käyttävän tulee tuntea järjestelmänsä toimintatapa ja varmistua laitteiden toiminnasta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yksin työskentelyä tekevien työntekijöiden toimiviin turvahälytysjärjestelmiin. Seinäjoen keskussairaalassa työskentelee ulkopuolisen vartioimisliikkeen palveluksessa olevat vartijat. Vartijalla on oikeus poistaa lähiomainen, saattajat tai vierailija, joka käyttäytyy uhkaavasti, meluavasti, hoitoa häiritsevästi tai väkivaltaisesti ja vaarantaa yksikön turvallisuutta. Kuka tahansa toimintayksiköstä voi ottaa yhteyttä vartijaan tai poliisin, jos potilas käyttäytyy uhkaavasti tai aggressiivisesti. Vartija hälytetään välittömästi paikalle, jos potilaan käytöksen vuoksi joudutaan suojelemaan potilasta itseään, muita potilaita, lähiomaisia tai henkilökuntaa. Vartija voi tarvittaessa ennen poliisin tuloa ottaa kiinni turvallisuutta vakavasti uhkaavan potilaan ja eristää hänet lyhyeksi ajaksi. Huumeiden- ja päihteiden käyttäjät ovat riski potilaalle itselleen, muille potilaille ja henkilökunnalle. Varautuminen lisäavun saantiin on turvattava. Yksikkö tekee aina sähköpostilla ilmoituksen sairaalan vartijalle hoidossa olevista päihdepotilaista ja vartijan käynnin tarpeesta päivittäin. Ilmoituksessa ei mainita potilaan nimeä. Vartioiden sähköpostiosoite on "vartijat". 9

6 VÄKIVALTATILANTEIDEN ILMOITUS- JA SEURANTAMENETELMÄT ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Väkivallalla uhkaamisesta sekä väkivallasta ilmoitetaan aina esimiehelle sekä työsuojelu-ja turvallisuustoimistolle. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käytössä vahinkoilmoituslomake, jolla raportoidaan kaikki sairaanhoitopiirin yksiköissä tapahtuneet vahinko- ja väkivaltatilanteet. Lomake on täytettävissä sairaalan Intranetissä kohdassa lomakkeet - vahinkoilmoitus. Systemaattisella tapahtumien rekisteröinnillä pystytään seuraamaan eri riskitekijöitä ja tekemään suunnitelmat niiden vähentämiseksi ja poistamiseksi. Yksiköiden esimiesten tehtävä on huolehtia, että kaikista vahinko-, väkivaltaja läheltäpiti -tilanteista tehdään vahinkoilmoitus. 7 VÄKIVALLAN KOHTEEKSI JOUTUNEEN TYÖNTEKIJÄN AUTTAMINEN Jälkihoidolla tarkoitetaan väkivalta- tai kriisitilanteiden jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Tavoitteena on purkaa nopeasti tilanteen aiheuttama välittömät reaktiot ja toisaalta käynnistää psyykkistä reaktioiden työstäminen. Tarkoituksena on säilyttää henkilökunnan työkyky ja ehkäistä posttraumaattisten reaktioiden syntyminen. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on erillinen ohje purkutilanteiden järjestämisestä. 8 TOIMINTAOHJEITA VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE 8.1 Uhkatilanteet Asiakkaat ja tilanteet ovat erilaisia ja vaihtelevia, joten ratkaisutkin ovat tapauskohtaisia. Tämä ohje on yleisohje, jonka soveltamisesta tulee yksikkökohtaisesti sopia yksityiskohtaisempia toimintamallia uhkatilanteiden varalle. Jokainen väkivaltatilanne tulee käsitellä työyksikössä jälkikäteen. Väkivaltatilanteen jälkeen tulee selvittää, miten tilanteeseen jouduttiin, olisiko ollut mahdollista estää ennakolta väkivaltatilanteen kehittyminen ja miten jatkossa voidaan vastaavanlainen tilanne ennalta ehkäistä. Jokaisessa uhkatilanteessa hyödyllisiä tietoja ja taitoja ovat: nopea tilanteen hahmottaminen. uhkaajan tilan tunnistaminen. työpaikan tilannekohtaiset toimintamallit, jotka tietävät ja ovat harjoitelleet. hyvät vuorovaikutustaidot. määrätietoisesti johdon mukainen toiminta. oman rauhallisuuden ja toimintakyvyn säilyttäminen. provosoimattomuus. omien tunteiden tunnistaminen ja hallinta. 10

8.2 Toimintaohjeita uhkaavan henkilön kohtaamistilanteeseen Ennakoi: älä pidä työpöydällä tai muualla esillä sellaisia tavaroita, joilla sinua voidaan vahingoittaa. älä lukitse työhuoneen ovea tavatessasi potilasta/asiakasta. pidä oma ja uhkaajan perääntymistie avoimena, älä jää loukkuun. Kättele vain jos se on mielestäsi turvallista. varaa puhelimen läheisyyteen tarvittavat hätänumerot ja aseta ne pikavalinnoiksi puhelimeesi. pyri hälyttämän apua. älä koskaan aliarvio arvaamattomasti tai uhkaavasti käyttäytyvää henkilöä. Kohtaamistilanteessa: säilytä turvaväli noin 1,5-2 m jos mahdollista. Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä. älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen. Pakene heti, kun se on mahdollista. hoida virkaasi/tehtävääsi. Pyri sulkemaan sivuun henkilökohtaiset tunteesi. puhu selkeästi, lyhyesti ja myötäile, älä keskeytä. Älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekavan henkilön harhoja. Pyri rauhallisesti keskustelemalla sopimuksiin, tee ongelmasta "yhteinen". älä vähättele, äläkä provosoidu vastauhkailuun. kerro mitä teet ja vältä äkkinäisiä liikkeitä. Pidä kädet näkyvissä, mutta älä kosketa uhkaavasti käyttäytyjää. Vältä tuijottamista. seiso käytävällä pituussuuntaan päin, älä seinään päin. Älä käännä uhkaavalle henkilölle selkää. kulje aina vähän henkilön takana, älä rinnalla. istu, jos uhkaavasti käyttäytyvä henkilö istuu ja nouse seisomaan, jos hänkin tekee niin. älä sekaannu potilaiden tai muiden henkilöiden välisiin uhka-/ väkivaltatilanteisiin yksin, vaan kutsut muita paikalle. Uhkatilanteen jälkeen: älä jää yksin. käy tilannetta läpi sopivaksi kokemasi henkilön kanssa. Sinua voivat tukea esimiehesi, työtoverisi, työterveyshuolto ja työsuojelu. Tärkeää on, että tapahtuma selvitetään. tee tapahtumasta vahinkoraportti. Mikäli olet loukkaantunut väkivaltatilanteessa, täytä esimiehen kanssa työtapaturmailmoituslomake. 11