RATSASTUSPALVELUJEN TURVALLISUUS VALVONTAPROJEKTI LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA

1 / 8 RAPORTTI LSAVI/1406/05.14.06/2012 Lounais-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 29.4.2013 RATSASTUSPALVELUJEN TURVALLISUUS VALVONTAPROJEKTI LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston välinen tulossopimus vuodelle 2012 Projektin kuvaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa) toteutettiin elo-lokakuun aikana vuonna 2012 ratsastuspalvelujen turvallisuuteen liittyvä valvontaprojekti. Projektin tavoitteena oli parantaa ratsastuspalvelujen asiakasturvallisuutta ja muistuttaa palvelun tarjoajien vastuusta turvallisuuden ylläpitämisessä. Aluehallintovirasto koordinoi projektin toteuttamista, ja ratsastustallien tarkastukset tehtiin kuntien terveystarkastajien toimesta. Ratsastustallit ja muut ratsastuspalvelut kuuluvat kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden mukaisiin kohteisiin, joille Tukes on antanut suosituksen vuosittaisista tarkastusmääristä. Suosituksen mukaan ratsastustallit ja muut ratsastuspalvelut tarkastetaan kerran kahdessa vuodessa. Viranomaisen tekemän riskinarvioinnin mukaan tarkastustiheyttä voidaan nostaa tai laskea kohdekohtaisesti. Sovellettu lainsäädäntö ja käytetyt ohjeet Ratsastustallit ja muut ratsastuspalvelut ovat kuluttajaturvallisuusvalvonnan kohteita, joiden tarjoamat palvelut kuuluvat kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) piiriin. Niitä koskee myös kuluttajaturvallisuuslain nojalla annetut asetukset kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) sekä eräitä kuluttajapalveluja koskevasta turvallisuusasiakirjasta (1110/2011). Tarkastukset tehtiin Kuluttajaviraston ratsastuspalveluiden turvallisuuden edistämiseksi laatimiin ohjeisiin (Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2004) sekä Tukesin turvallisuusasiakirjan sisällöstä antamiin ohjeisiin (27.12.2011) perustuen. Tarkastusten tulokset kirjattiin projektia varten laadittuun lomakkeeseen, joka toimi samalla tarkastuslistana. Lomake oli jaettu kahteen osaan: turvallisuusasiakirjan sisällön arviointiin sekä toiminnan arviointiin. Lomakkeeseen merkittiin kunkin arvioitavan asian osalta rasti ruutuun joko sarakkeeseen kyllä, osittain tai ei sen mukaan, miten hyvin turvallisuusasiakirja tai toiminta vastasi vaatimuksia. Tarkastuslomakkeet lähetettiin yhdessä tarkastuskertomusten kanssa aluehallintovirastoon yhteenvedon tekemistä varten. Projektikirjeessä annettiin lisäohjeita tarkastuslomakkeen täyttämisestä ja tarkastusten painopistealueista. Erillistä koulutusta ei projektiin liittyen järjestetty. LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1050 Turun päätoimipaikka fax 02 251 1820 Itsenäisyydenaukio 2 kirjaamo.lounais@avi.fi PL 22, 20801 Turku www.avi.fi

2 / 8 Projektiin osallistuminen Tulokset Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueen kymmenestä ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköstä kuusi osallistui projektiin, joten osallistumisprosentti oli 60 %. Osallistuneet valvontayksiköt olivat Lieto, Pori, Rauma, Salo, Turku ja Uusikaupunki. Ko. valvontayksiköt vastaavat yhteensä 31 kunnan ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Raision ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän valvontayksiköt ilmoittivat vuoden 2012 valvontasuunnitelmissaan, että eivät osallistu projektiin, koska niiden valvonta-alueen kaikki ratsastustallit oli juuri edellisenä vuonna tarkastettu. Tarkastusten tekeminen ei siten ollut näissä tapauksissa riskinarvioinnin perusteella tarkoituksenmukaista. Ratsastustalleja tarkastettiin yhteensä 41 kpl. Kuntien raportoimista tiedoista vuodelta 2012 ilmenee, että Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella on yhteensä 108 viranomaisen rekisterissä olevaa ratsastustallia tai muuta ratsastuspalvelua tarjoavaa kohdetta. Projektin puitteissa siis tarkastettiin noin 40 % kaikista alueen kohteista. Aiempina vuosina alueella sijaitsevista ratsastustalleista oli tarkastettu 11 % vuonna 2010 ja 32 % vuonna 2011. Projektin ansiosta kokonaistarkastusmäärä nousi vuonna 2012. Valvontayksiköiltä ei kysytty tietoa siitä, olivatko projektissa tarkastetut kohteet samoja vai eri kohteita kuin kahtena edellisenä vuonna tarkastetut kohteet, joten tarkastusten kattavuuteen ei tässä voida ottaa kantaa. Tarkastuslomakkeessa pyydettiin ilmoittamaan tarkastuksiin käytetty aika. Niiden tarkastusten osalta, joissa aika oli ilmoitettu, laskettiin keskimääräiseksi tarkastukseen käytetyksi ajaksi 4 tuntia 15 minuuttia. Aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja osallistui kahden eri kunnan terveystarkastajan mukana kahteen tarkastukseen. Projektiin käytetty kokonaistyöaika aluehallintoviraston kuluttajaturvallisuusvalvonnassa oli 9 htpv. Turvallisuusasiakirjaan liittyvät vaatimukset Kuluttajaturvallisuuslain mukaisesti ratsastuspalveluja tarjoavien tahojen tulee laatia toiminnastaan turvallisuusasiakirja. Turvallisuusasiakirjan sisältövaatimukset on esitetty valtioneuvoston asetuksessa ja Tukes on laatinut asetuksen nojalla lisäksi soveltamisohjeen. Turvallisuusasiakirjan avulla toiminnanharjoittaja tekee palveluntarjoamiseen liittyvää omavalvontaa ja osoittaa kirjallisesti hallitsevansa toiminnan kannalta tarpeelliset turvallisuusasiat. Tarkastetuista kohteista 6 toimijaa ei ollut laatinut turvallisuusasiakirjaa, joten niitä ei voitu tämän kohdan osalta tarkastaa, ja ne eivät ole myöskään mukana turvallisuusasiakirjaa koskevassa tulosten käsittelyssä. Siten numeerisiin arvoihin on otettu huomioon vain ne kohteet, joissa turvallisuusasiakirja oli laadittu (yhteensä 35 kohdetta). Kaikkiin kohteisiin, joissa ei turvallisuusasiakirjaa ollut, on annettu kehotus laatia se määräajan puitteissa. Parhaiten turvallisuusasiakirjoissa oli huomioitu sisältövaatimuksista seuraavat kohdat (kts kuva 1): 1) palvelun tarjoajan yhteystiedot, 2) turvallisuusasioista vastaavat, 5) ohjeet ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten, 9) suurin mahdollinen turvallinen asiakasmäärä eri olosuhteissa sekä palveluun osallistuvien terveydentilaa, fyysistä kuntoa, kokemusta, koulutusta ja muita vastaavia seikkoja

3 / 8 koskevat vaatimukset sekä 11) onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteiden kirjaaminen. Turvallisuusasiakirjassa kaikkein vähimmälle huomiolle olivat jääneet kohdat 12) menettelytavat kuluttajaturvallisuuslaissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamiseksi (vakavien onnettomuuksien tai läheltä piti -tapausten sattuessa) ja 13) turvallisuusasiakirjan tietojen saattaminen koko henkilökunnan käyttöön. Näissä kyllävastausten määrä oli alle 50 % kaikista vastauksista. Kohta 3) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden mahdolliset seuraukset oli hyvin kuvattu vaarojen arvioinnin osalta, mutta monesti onnettomuuksien laatu ja todennäköisyys puuttui. Kohdassa 4) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi oli varusteiden asianmukaisuus hyvin kuvattu, mutta sen sijaan maastoratsastuksen vaarallisia reittejä ei ollut otettu ennakolta huomioon. Kohdan 6) henkilökunnan turvallisuusasioihin perehdyttäminen ja kouluttaminen sekä pätevyysvaatimukset tiedoista puuttui usein henkilökunnan ensiapukoulutuksen, alkusammutuskoulutuksen tai muiden turvallisuuteen tähtäävien koulutusten olemassaolo. Kohta 7) oli kuvaus palvelussa käytettävistä tiloista, rakenteista, välineistä, reiteistä, eläimistä, henkilönsuojaimista ja muusta tarpeistosta sekä niitä ja niiden huoltoa ja kunnossapitoa koskevista vaatimuksista. Tarkastuskohta oli moniosainen ja saattoi olla esimerkiksi niin, että kaikki hevosiin ja välineisiin liittyvät seikat oli hyvin otettu turvallisuusasiakirjassa huomioon, mutta tiloja ja rakenteita ei ollut huomioitu lainkaan. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 ei osittain kyllä Kuva 1. Kyllä-, osittain- ja ei-vastausten prosentuaaliset osuudet eri turvallisuusasiakirjan sisällön arviointikohdissa. Numeroidut arviointikohdat ovat: 1) Palvelun tarjoajan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot 2) Turvallisuusasioista vastaavat 3) Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden mahdolliset seuraukset 4) Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi 5) Ohjeet erilaisia 3 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten 6) Palvelun tarjoamisessa mukana olevien turvallisuusasioihin liittyvä perehdyttäminen ja kouluttaminen sekä mahdolliset pätevyys- ja koulutusvaatimukset 7) Palvelussa käytettävät tilat, rakenteet, välineet, reitit, eläimet, henkilösuojaimet ja muu tarpeisto sekä niitä ja niiden huoltoa koskevat vaatimukset 8) Palvelun tarjoamiseen liittyvät olosuhderajoitukset

4 / 8 9) Palvelun suurin mahdollinen turvallinen asiakasmäärä eri olosuhteissa sekä palveluun osallistuvien terveydentilaa, fyysistä kuntoa, kokemusta, koulutusta ja muita vastaavia seikkoja koskevat vaatimukset 10) Palvelun vaikutuspiirissä olevien muiden kuin asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet 11) Miten erilaiset onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteet kirjataan ja miten näin kerättyä tietoa käytetään hyväksi turvallisuustoiminnan kehittämiseksi 12) Menettely kuluttajaturvallisuuslain 8 :ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamiseksi 13) Miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan palvelun tarjoamisessa mukana olevien tietoon 14) Mitä tietojenantoasetuksessa säädettyjä tietoja annetaan palveluun osallistuville ja palvelun vaikutuspiirissä oleville ja miten nämä tiedot annetaan Turvallisuusasiakirjaan liittyvien vaatimusten arviointien prosentuaaliset osuudet ovat näkyvissä kuvassa 1. Kaikkien eri arviointikohtien yhteismäärän perusteella lasketut prosentuaaliset osuudet eri vastausten välillä olivat: - kyllä-vastaukset 63 % - osittain-vastaukset 9 % - ei-vastaukset 28 %. Toimintaan liittyvät vaatimukset Tarkastuslomakkeen toiminnan vaatimuksenmukaisuus -osiossa on ratsastustallien toimintaa arvioitu havainnoimalla paikan päällä tiloja ja varusteita yms., haastattelemalla toimijaa ja tarkastamalla miten turvallisuusasiakirjan mukaiset asiat käytännössä toteutuvat. Toiminnan vaatimuksenmukaisuudesta ei tehty tarkastusta kolmen ratsastustallin osalta. Nämä olivat kohteita, joissa myöskään turvallisuusasiakirjaa ei ollut laadittu. Toiminnassa parhaiten hoidettuja asioita olivat kohdat 2) turvallisuusasioista vastaavat, 4) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, 5) ohjeet ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten, 8) palvelun tarjoamiseen liittyvät olosuhderajoitukset, 9) palvelun suurin mahdollinen turvallinen asiakasmäärä eri olosuhteissa sekä palveluun osallistuvien terveydentilaa, fyysistä kuntoa, kokemusta, koulutusta ja muita vastaavia seikkoja koskevat vaatimukset ja 10) palvelun vaikutuspiirissä olevien muiden kuin asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Kaikissa näissä kyllä-vastausten osuus oli yli 90 % kaikista vastauksista. Edellä mainitut positiiviset tulokset toiminnan havainnoimisessa liitettynä turvallisuusasiakirjan vastaaviin havaintoihin osoittavat yhteismitallisesti, että toiminnan vastuuhenkilöt on hyvin määritelty, varusteiden asianmukaisuus huomioidaan ja toimintaohjeet sekä ensiapuvälineet hätätilanteiden varalle ovat olemassa. Ohjeistetusta asiakkaiden enimmäismäärästä (9 ratsastajaa/ohjaaja) pidetään hyvin kiinni. Myös asiakkaiden ikä-, kunto- ja taitovaatimukset huomioidaan hyvin. Vaikka palvelun tarjoamiseen liittyviä olosuhderajoituksia ja muiden kuin asiakkaiden turvallisuuden varmistamista ei ollut monestikaan turvallisuusasiakirjaan kirjattu, niin todellisuudessa olosuhteet (kuten myrsky ja ukonilma) ja ulkopuoliset henkilöt otetaan hyvin huomioon palvelun aikana. Turvallisuusasiakirjassa eniten epäkohtia sisältäneet asiakohdat 12) menettely ilmoitusvelvollisuuden noudattamiseksi ja 13) suunnitelmaan sisältyvien tietojen saattaminen palvelun tarjoamisessa mukana olevien tietoon olivat myös käytännön

5 / 8 toiminnassa vähiten toteutuneita asioita. Velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle vakavista onnettomuuksista ei ole palveluntarjoajilla tiedossa tai sitä ei viitsitä noudattaa. Tarkastuksilla toimijoille annettiin tähän liittyen mm. ohjausta valmiiden lomakepohjien käyttöön. Toinen kohta koski turvallisuusasiakirjan tietojen saattamista kaikkien henkilökuntaan kuuluvien tietoon. Usein asiakirjan sisällön tuntee vain sen laatija, joka tavallisesti on sama kuin toiminnan vastuuhenkilö. Muita enemmän huomautettavaa saaneita asioita toimintaan liittyen oli kohdissa 6) palvelun tarjoamisessa mukana olevien turvallisuusasioihin liittyvä perehdyttäminen ja kouluttaminen sekä mahdolliset pätevyys- ja koulutusvaatimukset ja 11) onnettomuustilanteiden kirjaaminen ja niiden hyödyntäminen turvallisuustoiminnan kehittämisessä. Kohdan 6) epäkohdat koskivat yleensä henkilökunnan kouluttautumista, jossa havaittiin, että monelta toiminnanharjoittajalta puuttui joko alkusammutuskoulutus tai ensiapukoulutus tai että ensiapukoulutuksen voimassaoloaika (3 vuotta) oli mennyt umpeen. Kohta 11) oli hyvin kuvattu turvallisuusasiakirjoissa, mutta toiminnan tarkastuksissa tuli esille, että tapahtuneista onnettomuuksista ei ole pidetty kirjaa niin kuin turvallisuusasiakirjoissa määritetään tehtävän. Tarkastuksissa ratsastustallien tilat ja rakenteet havaittiin olevan puitteiltaan hyvässä kunnossa (kohta 7). Epäkohdat olivat suurimmaksi osaksi kirjallisia, kuten huoltopäiväkirjojen olemassaoloon liittyviä asioita. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % ei osittain kyllä 20 % 10 % 0 % 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kuva 2. Kyllä-, osittain- ja ei-vastausten prosentuaaliset osuudet eri toiminnan vaatimusten arviointikohdissa. Vaakarivin numeroiden selitykset on annettu kuvassa 1. Toimintaan liittyvien vaatimusten arviointien prosentuaaliset osuudet ovat näkyvissä kuvassa 2. Kaikkien eri arviointikohtien yhteismäärän perusteella lasketut prosentuaaliset osuudet eri vastausten välillä olivat: - kyllä-vastaukset 84 % - osittain-vastaukset 7 % - ei-vastaukset 9 %.

6 / 8 Ilahduttavaa oli, että kyllä-vastausten kokonaismäärä oli suurempi ja ei-vastausten määrä pienempi käytännön toiminnassa kuin turvallisuusasiakirjoissa. Näin ollen todellisuudessa turvallisuusnäkökohdat oli huomioitu paremmin kuin mitä kirjallisten dokumenttien perusteella voitiin olettaa. Tietojenantoasetukseen liittyvät vaatimukset Tietojenantoasetuksessa määritellään ne tiedot, jotka kuluttajapalveluun osallistuville on annettava joko etukäteen tai palvelun suorittamisen aikana. Asiakkaiden opastamisella pyritään vähentämään asiakkaiden käyttäytymisestä ja tietämättömyydestä mahdollisesti johtuvat vaaratilanteet. Ratsastuspalveluun osallistuville asiakkaille on asetuksen mukaisesti annettava tiedot palvelun vaativuustasosta ja asiakkaiden terveydentilaa tms. seikkoja koskevista vaatimuksista, asiakkailta edellytettävästä ennakko-osaamisesta ja tarpeellisesta valmistautumisesta, omien varusteiden käyttämisestä, palveluun sisältyvistä riskeistä, palvelun suorittamisen aikana tarpeellisista toimintaohjeista ja hätätilanneohjeista sekä palvelun turvallisuudesta vastaavasta henkilöstä. Turvallisuusasiakirja-asetuksen mukaan turvallisuusasiakirjasta tulee ilmetä, mitä tarpeellisia tietoja asiakkaille annetaan ja miten tiedot annetaan asiakkaille ja palvelun vaikutuspiirissä oleville (kohta 14, kuva 1). Turvallisuusasiakirjat eivät olleet tältä osin aivan vaatimustenmukaisia, mutta todellisuudessa kaikki tarkastetut ratsastustallit olivat antaneet tiedot huolellisesti osallistujille. Tietojenasetuksen mukaiset asiat tarkastettiin omana kohtanaan tarkastuslomakkeessa, ja koska kaikki havainnot osoittivat asian olevan kunnossa, ei ole tarpeen tehdä erillistä analyysia tuloksista. Tiedot oli esitetty joko etukäteen nettisivuilla tai markkinointimateriaalissa tai paikan päällä kirjallisesti ennen palveluun osallistumista tai suullisesti palvelun aikana. SRL:n tallijärjestelmän vaikutukset tarkastustuloksiin Suomen ratsastajainliitto ry (SRL) ylläpitää tallijärjestelmää, johon voivat liittyä liiton hyväksymisen kautta yksityistallit, harrastetallit ja ratsastuskoulut. Hyväksynnän saamisen ja järjestelmässä mukana pysymisen ehtona on tiettyjen SRL:n määrittämien edellytysten täyttyminen, johon yhtenä osana kuuluu myös asiakkaiden turvallisuus. Järjestelmä kattaa siis osittain samoja asioita kuin mitä kuluttajaturvallisuusvalvonnan viranomaistarkastuksiin sisältyy. Tämän takia on oletuksena ollut, että turvallisuuspuutteita esiintyy enemmän niillä talleilla, jotka eivät kuulu SRL:n tallijärjestelmään. Sitä kautta tallijärjestelmää voitaisiin myös käyttää hyödyksi viranomaisen tekemässä riskinarvioinnissa ja tarkastustiheyden määrittämisessä, ts. SRL:n hyväksymillä ratsastustalleilla voitaisiin tehdä vähemmän viranomaistarkastuksia kuin muilla talleilla. Projektin osalta ohjeistettiin, että tarkastukset suunnattaisiin ensisijaisesti sellaisiin talleihin, jotka eivät SRL:n tallijärjestelmään kuulu. Tämä onnistui melko hyvin, sillä järjestelmään kuulumattomia talleja oli mukana reilusti yli puolet eli 25 kpl ja siihen kuuluvia oli mukana 16 kpl. SRL:n tallijärjestelmän mahdollisia hyötyjä viranomaisen tekemään ratsastuspalvelujen riskien arviointiin selvitettiin laskemalla kyllä-, osittain- ja ei-vastaukset erikseen tallijärjestelmään kuuluville ja siihen kuulumattomille talleille. Laskelmat tehtiin arviointikohdista 2-13. Tulokset on kuvattu pylväsdiagrammeilla kuvissa 3 ja 4.

7 / 8 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 29 29 9 9 62 62 Talli kuuluu SRL:n tallijärjestelmään Talli ei kuulu SRL:n tallijärjestelmään EI-vastaukset OSITTAIN-vastaukset KYLLÄ-vastaukset Kuva 3. Eri vastausten prosentuaalinen osuus turvallisuusasiakirjan arvioinnissa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 6 7 12 5 87 83 Talli kuuluu SRL:n tallijärjestelmään Talli ei kuulu SRL:n tallijärjestelmään EI-vastaukset OSITTAIN-vastaukset KYLLÄ-vastaukset Kuva 4. Eri vastausten prosentuaalinen osuus toiminnan arvioinnissa. Turvallisuusasiakirjan kohdalla tulokset olivat molemmissa tapauksissa täysin samat, eli annettuja vastauksia oli molemmissa ryhmissä yhtäläiset osuudet (62 % kyllä, 9 % osittain ja 29 % ei). Tämä on jokseenkin yllättävä tulos. Toiminnan kohdalla eivastauksia oli enemmän ja kyllä-vastauksia vähemmän järjestelmään kuulumattomissa talleissa eli toiminnan osalta olettamus oli oikeansuuntainen: SRL:n tallijärjestelmään kuuluminen luo paremmat edellytykset kuluttajaturvallisuusvalvonnan vaatimusten täyttymiselle. Vastausten prosenttiosuudet olivat järjestelmään kuuluvissa talleissa 87 % kyllä, 7 % osittain ja 6 % ei ja siihen kuulumattomissa talleissa vastaavasti 83 % kyllä, 5 % osittain ja 12 % ei. Huomionarvoista kuitenkin on, että erot SRL:n järjestelmään kuuluvilla ja siihen kuulumattomilla talleilla eivät ole kovin suuria. Tämän projektin tulosten perusteella ei tallijärjestelmään kuuluvia ratsastustalleja voida pitää viranomaisen riskinarvioinnissa paljonkaan pieniriskisempinä kuluttajaturvallisuuden valvontakohteina kuin järjestelmään kuulumattomia talleja. Täytyy kuitenkin huomioida, että tämä tulos ja arviointi koskee

8 / 8 Tehdyt toimenpiteet Yhteenveto vain niitä talleja, jotka projektissa tarkastettiin ja jotka siten ovat olleet viranomaisella tiedossa. Erot turvallisuusasioissa voivat kasvaa suureksi, kun on kyseessä sellaiset ratsastuspalveluja tarjoavat tahot, jotka eivät kuulu Suomen ratsastajainliiton tallijärjestelmään ja/tai eivät ole ilmoittaneet toiminnastaan kunnan valvontaviranomaiselle, jolloin tällaiset tallit eivät ole minkään valvonnan ulottuvissa. Kaikista projektin puitteissa tehdyistä tarkastuksista on laadittu tarkastuskertomukset, jotka on annettu toiminnanharjoittajille. Tarkastajat ovat antaneet kehotukset korjata havaitut epäkohdat tarkastuksissa esille tulleissa asioissa. Suurin osa kehotuksista koski turvallisuusasiakirjan päivittämistä. Epäkohdat on pääsääntöisesti vaadittu korjaamaan määräajan puitteissa. Korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Projektissa tarkastetuissa kohteissa ratsastuspalvelujen kokonaisturvallisuus oli hyvällä tasolla. Palvelun tarjoajien toiminnassa tai talliympäristön ja tilojen rakenteissa ei ollut vakavia puutteita, vaan epäkohdat koskivat suurimmalta osin kirjallisia kuvauksia eli turvallisuusasiakirjan mukaisia asioita. Tarkastuksilla annettiin paljon kehotuksia korjata turvallisuusasiakirja asetuksen vaatimalle tasolle. Turvallisuusasiakirjojen tietojen ajan tasalla pitäminen on tärkeää myös sen takia, että se osoittaa viranomaiselle palvelun tarjoajan hallitsevan turvallisuusnäkökohdat sen lisäksi, että tallit ja toiminta ovat ulkoisesti hyvässä kunnossa. Toimijoiden omassa kouluttautumisessa tuli esille parannettavaa, jotta ensiaputaidot ja muu turvallisuusosaaminen pysyisivät ajan tasalla. Myös onnettomuuksien kirjaamisesta ja viranomaiselle tiedottamisesta annettiin korjauskehotuksia. Vastuu palvelun turvallisuudesta on palvelun tarjoajalla, ja turvallisuutta täytyy ylläpitää ratsastustallien omassa jokapäiväisessä toiminnassa. Ratsastuspalvelun turvallisuus riippuukin hyvin pitkälti juuri toimijan omasta toiminnasta. Tähän viittaa myös projektin tulokset Suomen ratsastajainliitto ry:n hyväksymien ratsastustallien ja muiden tallien välillä, joissa arvioidut turvallisuuserot ovat hyvin pieniä. Kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaiset eivät voisi tämän perusteella kovinkaan paljon hyödyntää SRL:n tallijärjestelmää ratsastuspalveluiden riskinarvioinnin tukena. Asiaa olisi hyvä tarkastella laajemmallakin maantieteellisellä alueella, jotta saataisiin koko Suomen osalta kattavampi tulos ja tietoa voitaisiin hyödyntää kansallisessa riskinarvioinnin ohjeistuksessa. Lisätiedot Tiedoksi Nina Rostiala Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja puh: 0295 018 108 sähköposti: nina.rostiala@avi.fi Tukes/Kuluttajaturvallisuus