JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALUEEN TIETOVERKKORATKAISUJEN TOIMINTASUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALUEEN TIETOVERKKORATKAISUJEN TOIMINTASUUNNITELMA ICT-ratkaisujen esiselvitys vaihe 2 Miska Sulander Raportti 20.06.2012

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...1 2 Yhteenveto tietoverkkoratkaisujen toimintasuunnitelma...1 2.1 Etenemisen suuntaviivat ja tavoitteet...1 3 Tiekartta tietoliikennepalvelut...3 3.1 Tiekartan toteutusvaiheet...6 3.2 Lyhyen aikavälin toteutusvaihtoehdot...8 4 Toteutussuunnitelma...10 4.1 Alueverkon kaapeloinnin kustannukset...10 4.2 Edellytykset etenemiselle ja esteet verkkopalvelujen toteuttamiselle...10 4.3 Teleoperaattorien toiminnalle asetettavat ehdot...11 4.4 Tontin luovutukseen liittyvät ehdot kiinteistöjen osalta...11 5 Palvelujen hallinta- ja toimintamallit...12 5.1 Aluepalveluyhtiö...13 5.2 Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen...14 6 Asuinalueiden tietoliikennepalvelujen (IT-palvelujen) tyypilliset toteutustavat...15 6.1 Tiheä asutus (kaupungit)...15 6.2 Haja-asutusalueet...16 7 Tietoliikenneverkon muut toteutusmallit...16 7.1 Alueen runkoverkon toteutusmallit...16 7.2 Laite- ja ylläpidon kustannukset...17 8 Alueellisesti toteutettavat yhteispalvelut (kamera-, kulunvalvonta ja kiinteistöautomaatio)...17 9 Aluekaapeloinnin edellytykset ja määrittelyt...19 9.1 Arkkitehtuurimalli...20 9.2 Putkireitit...20 9.3 Kaapelointijärjestelmän vaatimukset...20 9.4 Kaapelointijärjestelmän mittaus...21 9.5 Asuinrakennuksien kaapeloinnissa huomioitavaa...21 9.6 Tekniset laitetilat...22

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 1 (24) 1 JOHDANTO Alueelle ehdotetaan toteutettavaksi tässä etenemissuunnitelmassa kuvattuja toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan alueella tarvittavien palvelujen toteuttamisen edellytykset pidemmällä aikavälillä ja lähitulevaisuudessa. Hyvällä suunnittelulla ja infrastruktuurivarauksilla luodaan edellytykset jo lähivuosienkin aikana yhä kasvavien IT-pohjaisten alueteknisten palvelujen toteuttamisen mahdollisuuksille ja asukkaiden, sekä liiketoiminnan uusien palvelujen saatavuudelle. IT-infrastruktuurin merkitys on edelleen yhä kasvamassa yhteiskunnan eri osa-alueissa. Hyvä infrastruktuuri mahdollistaa tulevaisuudessa vetovoimaiset palvelut, joustavat, kustannustehokkkaat ja päivittäiseen toimintaan lisäarvoa tuottavat palvelu- ja toimintamallit. Asukkaidenkin palvelukokemukseen liittyvä kehitys tulee jatkossa siirtymään kohti sähköisesti hallittuja prosesseja ja toiminta-automaatioita. Nämä edellyttävät kaikkien teknisten taustajärjestelmien tiivistä integraatiota ja tätä varten edellytettäviä tietoliikenneyhteyksiä, joiden toteuttamiseen on varauduttava Kankaan alueella jo nyt. 2 YHTEENVETO TIETOVERKKORATKAISUJEN TOIMINTASUUNNITELMA Alueelle ehdotetaan toteutettavaksi Jyväskylän kaupungin toimesta ja omistamana (suoraan tai välillisesti) alueverkon kaapelointi, joka mahdollistaa alueellisten tietoliikenneyhteyksien kehittämisen ja uuden innovatiivisemman toimintamallin palvelujen kehittämiseksi. Lisäksi ehdotetaan toteutettavaksi i) tiekartan mukaisesti alueellisia palveluja ja ii) aloittaa valmistelut palvelujen+infrastruktuurin elinkaarimalliin perustuva hallintamallien toteutussuunnittelu. 2.1 ETENEMISEN SUUNTAVIIVAT JA TAVOITTEET Keskeisimmät ehdotetut toimet ennen alueen rakentamista ovat 1. Päättää Kankaan alueverkon (kuituverkko) toteuttamisesta, 2. Määritellä ja toteuttaa 1) IT pohjaisten palvelujen hallintamalli, sekä 2) palvelujen ja infran elinkaarimalli, 3. Aloittaa 1) alueteknisten ja IT sidonnaisten palvelujen, sekä 2) ITpalvelujen tarve ja toteutussuunnittelu. Lyhyen aikavälin tavoitteet Toteutus vuosina 2013-2015 Keski-pitkän aikavälin tavoitteet Toteutus vuosina 2014-2017

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 2 (24) Lyhyen aikavälin tavoitteet Toteutetaan paikallinen kuitukaapelipohjainen alueverkko. Tarjotaan alueverkon yhteyspalveluja (vuokramallina) kaikille palvelutarjoajille ja alueen yrityksien käyttöön, edistäen palvelujen vapaata ja innovatiivista tuottamista. Kilpailutetaan ja toteutetaan alueelle yhteispalvelut alueverkkoa hyödyntäen, asuntoosakeyhtiöiden, toimistorakennuksien ja liiketoiminnan käyttöön. Yhteispalvelujen 1. vaiheessa toteutetaan kamera- ja kulunvalvontapalvelut, sekä yhteinen kiinteistöautomaation hallinta- ja valvontajärjestelmä. Luodaan malli alueen palvelurakenteiden ja IT-palvelutarpeiden arvioimiseksi, sekä mekanismi IT-palvelujen alueelliselle kehittämiselle. Keski-pitkän aikavälin tavoitteet Mahdollistetaan alueella teknisesti useamman palveluoperaattorin yhtä aikainen toiminta, jolla varmistetaan riittävä palvelutarjonta ja kilpailu. Tarjotaan yrityksille ja asukkaille internet-palvelu, joka on huoneliittymissä käyttövalmiina ja saatavissa maksullisena palveluna välittömästi käyttöön. Palvelu on keskitetysti kilpailutettu ja kumppanimallilla toteutettu. Mahdollistetaan asuinrakennuksissa ja kiinteistöissä langattoman verkon avulla virtuaalioperaattorimalliin pohjautuva palvelutoiminta. Toteutetaan alueella langattoman verkon rajattu palvelupilotti, jonka kautta tarjotaan sekä Internet-palvelua, että mahdollisuutta alueen sisäisten palvelujen näkyvyyteen ja lanseeraukseen. Verkko toteutetaan langattoman verkon virtuaalipalveluina, joka mahdollistaa eri palvelutarjoajien toiminnan samassa langattomassa verkossa. Laajennetaan langattoman verkon kattavuutta ja palvelutarjontaa saatujen kokemuksien pohjalta vaiheittain. Aloitetaan valmistelu ja suunnittelu alueen yhteispalvelujen 2. vaiheen palvelujen kartoittamiseksi ja toteuttamiseksi. Toteutetaan tarvittaessa erikoistarpeiden ilmaantuessa alueen verkkopalvelut aktiiviverkon mallilla (oma tietoliikenneinfrastruktuuri).

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 3 (24) 3 TIEKARTTA TIETOLIIKENNEPALVELUT Aluekaapeloinnin (infrastuktuurin) rakentaminen Toteutetaan alueelle tietoliikenneyhteyksien toteutuksen mahdollistavat putkireitit ja kuitukaapelointi. HYÖDYT Mahdollistaa tulevien teknologisten ratkaisujen käyttöönoton ja palvelujen toteuttamisen alueelle, tarpeita ja kysyntää vastaten. Tarjotaan kaikille palvelutarjoajille yhtälaiset mahdollisuudet toimia ja tarjota palveluja Edistetään palvelujen tarjontaa ja kilpailua Mahdollistetaan alueen sisäisten palvelujen ja ympäristöjen toteuttaminen (esim. Living lab) Mahdollistetaan alueen yhteisen infran kustannuksiltaan edullinen käyttö.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 4 (24) Kiinteistökaapeloinnin toteutus Asetetaan minimivaatimukset alueen kiinteistöjen sisäverkon toteutukselle. HYÖDYT Mahdollistetaan alueella yhtenäisesti toimivat tietoliikennepalvelut Varmistetaan mitoitukseltaan riittävä ja tulevaisuuden palvelutarpeisiin vastaava tietoliikenneinfrastruktuuri Mahdollistetaan kaikille samat palvelut ja palvelulaatu. Varmistetaan alueellinen kilpailutilanne ja palvelutarjoajien rinnakkainen palvelutarjonta (monitoimijaympäristö). Varmistetaan ja mahdollistetaan alueen yhteispalvelujen saatavuus ja toiminta kaikissa kiinteistöissä (esim. turvapalvelut ja kiinteistöautomaatio) Alueellinen verkko-operaattori Toteutetaan alueellinen operaattoripalvelu vastaamaan aluekaapeloinnin infrastruktuurista, sen kehittämisestä, ylläpidosta ja yhteyspalvelujen tarjonnasta. Verkko-operaattori vastaa kuituyhteyksien hallinnoinnista, ylläpidosta ja yhteyksien kytkennästä. Alueen sisäisiä yhteyspalveluja tarjotaan vapaasti kaikille toimijoille vuokramalliin tai muuhun tulomalliin pohjautuen. HYÖDYT Varmistetaan yhtäläinen ja tasapuolinen palvelusaatavuus koko alueella, markkinatilanteesta riippumatta. Varmistetaan alueellinen kilpailutilanne ja palvelutarjoajien rinnakkainen palvelutarjonta. Toteutetaan kustannustehokasta alueen yhteispalvelujen toteutusta alueellista infrastruktuuria käyttäen. Toteutetaan alueen sisäiset yhteydet liiketoimintaa, yrityksiä ja palvelupilotointeja varten. Mahdollistetaan infrastuktuurin hyödyntäminen innovatiivisten palvelujen kehittämiseen, testaamiseen ja palvelujen tuotteistamiseen (esim. Living lab). Alueellinen Internet-palvelu Toteutetaan ulkoisen palvelutarjoajan kanssa alueelliset internet-palvelut asukkaille, yrityksille ja alueen toimijoille. Kustannusveloitus perustuu käyttöön ja palvelu toimii keskitettynä ja alueen yhteisenä peruspalveluna alueella toimivien muiden palveluoperaattorien lisäksi. HYÖDYT Mahdollistetaan alueella yhtenäisesti toimivat tietoliikennepalvelut Keskitetty ostopalvelun hallinta, laadunvalvonta ja kilpailutus. Hintaetu alueellisen toiminnan kautta. Alueelliset palvelut yhden pisteen kautta, vakioitu ja alueen tarpeisiin räätälöity palvelumalli. Nopeasti ja joustavasti saatava käyttövalmis alueellinen peruspalvelu.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 5 (24) Alueellinen monitoimijaympäristö Mahdollistetaan verkkopalveluja tuottavien palvelutarjoajien yhtäaikainen toiminta alueen toimiympäristössä. Toteutetaan tietoliikenneinfrastruktuurin toimintamalli, joka mahdollistaa palvelujen saannin tarvepohjaisesti, eikä sido yhden palveluoperaattorin palveluihin (palvelujen saanti palvelutarjoajakohtaisesti). HYÖDYT Varmistetaan kilpailutilanne palvelutarjonnassa Mahdollistetaan laajempi ja monimuotoisempi palvelutarjonta, sekä pienempien toimijoiden pääsy alueen toimijoiksi. Mahdollistetaan edullinen palvelujen hinnoittelu. Mahdollistetaan alueen yrityksille paikallinen palveluympäristö (testauksen, tuotekehityksen ja palvelupilotoinnin käyttöön, vrt. esim. tv:n testikanavat) Langaton verkko (WLAN) Toteutetaan avoin internet-palvelut ja/tai suljettuja palveluoperaattorien tai alueen toimijoiden käytössä olevia verkkopalveluja. Valitaan mobiililaitteesta haluttu palvelutarjoaja tai aluepalvelu, jonka kautta päästään esimerkiksi vain alueen tapahtuman info-sivuille tai aluepalveluyhtiön palvelusivustolle. Langattoman verkon osalta on huomioitava, että nykytekniikalla voi vain yksi toimija rakentaa kerrallaan langattoman verkon tukiasema-ympäristön. Muut rinnakkaisten toimijoiden tukiasemat häiritsevät verkon ja palvelujen toimintaa. Tästä syystä pyrkimyksenä on pitää alueiden (sisä- ja ulkotilat) käyttö tukiasemien asennuksissa ja ylläpidossa yhdellä toimijalla HYÖDYT Tuetaan alueen tapahtumien tarpeita, esim. pääsy tapahtumapalveluihin langattomasta verkosta. Mahdollistetaan rinnakkaisesti toimivia verkko- ja palveluympäristöjä. Toteutetaan helppokäyttöinen ja helppo pääsy verkkon.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 6 (24) 3.1 TIEKARTAN TOTEUTUSVAIHEET Palvelu / toimenpide Aluekaapeloinnin rakentaminen Tavoite Toteutetaan koko alueelle kuitukaapelointi ja mahdollisia tulevia lisätarpeita varten tarvittavat putkitukset. Toteutusvaiheet Yleissuunnitelma Reitti- ja toteutussuunnitelma Urakointi ja valvonta Alueelle voidaan rakentaa kuituyhteyksien varaan tietoliikennepalvelut, muuta IT-infrastruktuuria, sekä yhteisiä aluepalveluita. Toteutus: Tehdään IT:n näkökulmasta yleissuunnitelma, jonka perusteella tehdään tarkempi reittija toteutussuunnitelma maarakennus- ja kunnallistekniikan suunnittelun kanssa. Lopputulemana pyritään tukemaan IT:n tekisiä tarpeita mahdollisimman hyvin ja huomioimaan säästöt toteutuksessa muun maarakennuksen yhteydessä. Palvelumalli: Tarjotaan teleoperaattoreille ja palvelutarjoajille vuokramallilla alueella päästäpäähän kuituyhteyksiä. Teleoperaattorit voivat käyttää rakennuksiin tulevia valmiita kuituja GSMtukiasemille, tarjottaviin internet-palveluihin ja muihin yhteyspalveluihin. Palvelutarjoajat voivat käyttää valmista kuituinfrastruktuuria erillispalvelujen käyttöön tarvittaviin yhteyksiin, sekä alueen sisäisiä palveluja varten. Yhteysvuokrien edullisella hinnoittelulla mahdollistetaan laaja palvelutarjoajien toiminta, joiden toimintaa on aiemmin rajoittanut yhteyksien kallis saatavuus. Kuituyhteyksien varaan rakennetaan myös alueen muut yhteispalvelut, soveltuvalla palvelu- ja toimintamallilla. Kiinteistökaapeloinnin toteutus Varmistaa alueella nykyisten ja tulevien teknisten palvelujen toteutusmahdollisuus. Minimimäärityksien suunnittelu Urakointi (as.oy. vastuulla) Loppukäyttäjille ja yrityksille suunnattujen tulevien palvelujen toteuttamiseksi, sekä yhteisen alueinfrastruktuurin toteuttamista varten on varmistettava, että kiinteistöissä toteutetaan koko alueen tarpeisiin vastaava infrastruktuuri. Samalla varmistetaan alueen keskitetysti toteutettujen yhteispalvelujen toteutusmahdollisuus. Palvelumalli: - Toteutus: Tehdään IT:n näkökulmasta kiinteistökaapeloinnin minimimäärittely, jonka perusteella kiinteistöjen suunnitteluvaiheen osana sähkösuunnittelu tekee tarkemman toteutussuunnittelun.lopputulemana pyritään tukemaan IT:n tekisiä tarpeita mahdollisimman hyvin ja huomioimaan säästöt toteutuksessa muun maarakennuksen yhteydessä. Alueellinen Internet-palvelu Tarjotaan ulkoistettuna palveluna internetyhteydet ja liittymään sisällytetyt peruspalvelut (esim. sähköposti). Määrittely Kilpailutus Hankinta ja palvelutoteutus Palvelun lanseeraus Kilpailutuksessa edellytetään alueella palvelutarjoajaa, joka: tarjoaa verkkopalvelut koko alueella, sekä kiinteiden liittymien että langattomien verkkojen kautta veloittaa vain käytön mukaan (tehdyn palvelutilauksen jälkeen) tarjoaa palvelutilauksen sähköisesti ja sähköisiä kanavia pitkin (esim. esiasennetun liittymän verkkoportaalin kautta)

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 7 (24) Palvelu / toimenpide Tavoite Toteutus: Kilpailutetaan palvelutarjoaja halutulla toimintamallilla. Toteutusvaiheet Palvelumalli: Kilpailutettu palvelutarjoja tarjoaa keskitetysti alueella verkkoyhteydet, joka on saatavilla ja valmiiksi asennettuna koko alueella. Palvelu tarjotaan sekä kiinteän verkkoliittymän (asunto- ja liiketilojen verkkoliittymät) kautta, että langattoman verkon kautta. Palvelusta veloitetaan vain käytön mukaan. Alueellinen verkkooperaattori Alueellisesti kaapeloidun kuituinfrastruktuurin ja yhteysreittien hallinnointi. Konseptin määritys Kilpailutus Tekninen konsepti: kytketään ja hallinnoidaan alueen kiinteän verkon liittymiä ja reittejä (kuidut ja rakennuksien sisäverkot) eri kaapeleissa eri palvelutarjoajat Toteutus: Suunnitellaan tarkempi palvelukonsepti ja kilpailutetaan toteutus ja palvelun tarjoaja kumppanuus- tai ostopalvelumallilla. Vastaavasti palvelutoteutus voidaan tehdä alueellisen palveluyhtiön toimesta. Palvelumalli: Tarjotaan palvelutarjoajille ja teleoperaattoreille fyysinen yhteysreitti kiinteisiin verkkoliittymiin ja langattomaan verkkoon. Valittu toimija ylläpitää ja vastaa koko alueella yhteysreittien teknisestä toiminnasta ja kytkennästä. Alueellinen monitoimijaympäristö Virtuaalisen monitoimijaympäristön toteuttaminen. Konseptin ja teknologiatoteutuksen määritys Kilpailutus Tekninen konsepti: virtuaalioperaattoripalvelut langattomassa verkossa, perustuen hallinnoituihin verkkotunnisteisiin (SSID) virtuaalioperaattoripalvelut kiinteässä verkossa, joko VLAN-perustaisesti, tarjoten kytkimen huoneistoon ja operaattoripalvelut tätä kautta; tai toisen verkkoliittymän kautta (toinen alueyhteys, toinen extrayhteys) Toteutus: Suunnitellaan tarkempi palvelukonsepti, mahdollinen teknologiatoteutus ja kilpailutetaan toteutus ja palvelun tarjoaja kumppanuus- tai ostopalvelumallilla. Palvelumalli: Tarjotaan kaikille palvelutarjoajille ja teleoperaattoreille yhteyspalvelu kiinteisiin verkkoliittymiin ja langattomaan verkkoon. Tekninen palveluympäristö on ylläpidetty valitun toimijan kanssa, ylläpitäen ja vastaten koko alueella verkkopalvelun teknisestä toiminnasta. Yhteispalvelut (kameravalvonta, kulunvalvonta, kiinteistöautoma atio) Keskitetysti hallittujen teknisten aluepalvelujen toteutus Tekninen tarvemäärittely Toteutussuunnitelma Urakointi ja palvelutoteutus Toteutetaan palvelut alueellisesti IT-pohjaisilla, alueverkkoa käyttävillä järjestelmillä ja saavutetaan kustannussäästöjä pienempien yksikkökustannuksien kautta.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 8 (24) Palvelu / toimenpide Tavoite Toteutusvaiheet Toteutus: Kamera- ja kulunvalvonnan, sekä kiinteistöautomaation laitteet hankitaan omaan omistukseen. Palvelun rakentaminen, käyttöönotto ja ylläpito hankitaan ostopalveluna. Tarvittavat yhteydet toteutetaan alueverkon kautta ja verkkokaapeloinnin suunnittelussa huomioidaan verkkoliittymien sijainnit ja toteutus järjestelmiä varten. Järjestelmiin tarvittavat palvelimet ja muu IT-infra sijoitetaan samaan fyysiseen palvelintilaan. Palvelun ylläpitokustannuksia arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa kilpailutetaan ylläpito- ja hallinta uudelleen. Palvelumalli: Kilpailutetaan alueellisesti palvelujen hankinta, rakennus ja ylläpito. Tarjotaan palvelua tarpeiden mukaisessa laajuudessa, laajentaen tai supistaen palveluympäristöä taloyhtiön ja liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Toteutuskustannukset veloitetaan suoraan ja palvelun käyttökustannukset jyvitetään ylläpidettävän laitemäärän mukaisesti. 3.2 LYHYEN AIKAVÄLIN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT VAIHTOEHTO 0: EI TOTEUTETA MINKÄÄNLAISTA ALUEINFRASTRUKTUURIA TAI ALUEELLISIA IT-PALVELUITA Palvelurakenteen toteuttaminen ja tarjonta jää palvelutarjoajille. Heikkoudet Hyödyt Kilpailun heikkeneminen. Palvelujen toteuttaminen edellyttää palvelutarjoajalta hyvää investointikykyä ja investoinnit takaisin maksun tuottavaa palvelutarjontaa. Mahdollistaa vain keskisuurten tai suurten toimijoiden toiminnan, pienillä palvelutarjoajilla ei ole mahdollisuutta tuottaa alueellisia palveluja. Palvelutarjonnan rajoittuminen. Palvelutarjonta keskittyy palvelutarjoajan tulovirran maksimointiin: tarjonta ei ole välttämättä kaikille tasavertaista ja yhtä laadukasta. Palvelutaso vaihtelee. Käytettävissä olevien palvelujen taso (nopeus, laatu) voi vaihdella kysyntään, tarjontaan ja asiakasmääriiin pohjautuvien takaisinmaksuaikojen perustuvien investointien perusteella. Ei tuota kustannuksia. Ei tuota kaupungille hallinta-, toteutus- ja ylläpitokuluja (infrastruktuurin rakentamiskustannukset, alueverkon hallinnointi, alueverkon ylläpito (operatiivinen toiminta, huoltopalvelut, elinkaarikustannukset)) Ei edellytä hallinnointimallia. Palvelujen hallinnointi ja operointi tapahtuu markkinavetoisesti. VAIHTOEHTO 1: TOTEUTETAAN ALUEELLA PUTKIREITIT (YHTEYSRAKENNUSTA VARTEN) Hyödyt / mahdollistaa: 1) sisäisesti hallitun alueellisen IT-infrastruktuurin ja palvelurakenteen toteuttamisen myöhemmin, 2) myös keskikokoisten palvelutarjoajien tulon alueelle, 3) vähäisiä lisätuloja valmiiden putkireittien vuokrauksesta. Heikkoudet: 1) Edellyttää investointia, jolla ei ole suoraa rahallista takaisinmaksua. VAIHTOEHTO 2: TOTEUTETAAN ALUEKAAPELOINTI (KUIDUT JA PUTKIREITIT)

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 9 (24) Hyödyt / mahdollistaa: 1) sisäisesti hallitun alueellisen IT-infrastruktuurin ja palvelurakenteen toteuttamisen, 2) pienten ja keskisuurten toimijoiden toiminnan, 3) lisätuloja suorien yhteyksien ja reittien vuokrauksesta, 4) varmistetun kapasiteetin tulevaisuuden palveluja varten, 5) yhteisten aluepalvelujen rakentamisen infrastruktuurin varaan. Heikkoudet: 1) Edellyttää investointia, jolla ei ole suoraa rahallista takaisinmaksua. VAIHTOEHTO 3: TOTEUTETAAN ALUEKAAPELOINTI JA TIETOLIIKENNEINFRASTRUKTUURI Hyödyt / mahdollistaa: 1) toteuttaa kaikki alueen yhteispalvelujen tarvitsemat tekniset palvelut, 2) parhaimmassa tilanteessa edullisen yhteyden internettiin. Heikkoudet: 1) korkeat toteutus- ja ylläpitokustannukset, 2) tarjoaa vain suppean palvelumallin yhteyspalvelut, 3) kilpailee muiden palvelutarjoajien kanssa oman toiminnan rahoituksesta. VAIHTOEHTO 4: TOTEUTETAAN ALUEKAAPELOINTI JA OSTOPALVELUNA/KUMPPANUUSMALLILLA YHTEYSPALVELUT Hyödyt / mahdollistaa: 1) mahdollistaa edellisten lisäksi teknisille aluepalveluille verkkoyhteydet, 2) lisämaksullisena palveluna asukkaille/yrityksille internet-yhteyden ja muut palvelut, 3) kumppanuusmallilla kustannukseton palvelumalli alueyhtiölle, 4) palvelurakenteen toteuttamisen markkinavetoisesti. Heikkoudet: 1) saattaa rajoittaa alueen palvelumalleja ja käytössä olevia yhteystekniikoita kumppanista ja käytetystä toteutustekniikasta riippuen edellyttää hyvän määrittelytyön, 2) edellyttää hallintamallin kumppaneille ja palveluille.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 10 (24) 4 TOTEUTUSSUUNNITELMA 4.1 ALUEVERKON KAAPELOINNIN KUSTANNUKSET Kertaluonteiset kulut Alueen kuitukaapelointi ja putkireitit (sis. n. 200 kiinteistöä) Jatkuvaluonteiset kulut Kustannus Toteutusarvio 380 000 (alv.0%); budjettivarauma n. 350-450 000 Jyvitys Toteutuskustannus: 77 /asukas / 2150 /kiinteistö Kunnossapito 4 000 / v Vuosikustannus: 23 /kiinteistö Taulukko 1: Aluekaapeloinnin kustannusarvio Kustannusarvion mukainen toteutusmalli: Aluekaapeloinnin keskipisteenä on käytetty Sydämessä olevaa AL/C (12) toimistorakennusta johon tehdään laitetila ristikytkentätelineitä varten. Aluekaapelointina käytetään valokaapelia FZOHBMU 16x12 jolla kaapeloidaan pääväylät. Runkokaapelointia varten tarvitaan alueelle kaapelinveto- ja kytkentäkaivoja yhteensä n. 15 kpl. Kaivoissa jaetaan runkokaapeli pienempiin 8x12 kaapeleihin. Kiinteistöihin jako tehdään sijoittamalla alueelle ns. katujakokaappeja joita tulee yhteensä n. 25 kpl. Yhdestä kaapista pystytään ottamaan 8 kpl kiinteistöjen liittymiä. Katujakokaapeista kiinteistöihin vedetään SM 2x6-kaapeli joka päätetään isoissa kiinteistöissä kaappiin ja pienissä kiinteistöissä seinätelineisiin. Kustannusarvio sisältää: Em. kuvauksen mukaiset runko- ja kiinteistöjen liittymien valokaapeloinnit päättämisineen, keskipisteen teletilan tarvittavat telineet ja kaapelit, katujakokaapit ja sen tarvikkeet, kiinteistöjen kaapit ja telineet tarvikkeineen, mittaukset ja dokumentointi, putket. Kustannusarvio ei sisällä: Maankaivuutöitä, alueen johtoreittejä, kiinteistöjen liittymien johtoreittejä. 4.2 EDELLYTYKSET ETENEMISELLE JA ESTEET VERKKOPALVELUJEN TOTEUTTAMISELLE Maa-alueiden ja kunnallistekniikan rakennusvaihe Vaiheen aikana on toteutettava alueellinen kuitukaapelointi ja putkitus. Valmistellaan aluepalveluyhtiön toimintamalli. Kiinteistöjen rakennusvaihe Muodostetaan aluepalveluyhtiö valmistelemaan aluepalvelujen suunnittelu- ja toteutusvaiheita. Vaiheen aikana on varmistettava kiinteistöjen kaapeloinnin ja kiinteistötekniikan

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 11 (24) minimivaatimuksien täyttyminen. Toteutetaan ensimmäiset aluepalvelut vaihe 1 (kulunvalvonta, kiinteistöautomaatio). Asukkaiden siirtyminen Toteutetaan 2. vaiheen aluepalvelut vaihe 2 (kameravalvonta) 4.3 TELEOPERAATTORIEN TOIMINNALLE ASETETTAVAT EHDOT Kankaan alueella ja alueverkon toimialueella pyritään mahdollisuuksien mukaan kieltämään rinnakkaisen ja päällekkäisen kaapeli- ja putkiverkon rakentaminen muiden ulkopuolisten toimijoiden osalta. Tavoitteena on tarjota aktiivisesti rakennetun alueverkon yhteysreittejä kaikkien alueella toimivien käyttöön edullisilla vuokra alueyhtiön kustannuksilla. Alueverkon osalta tarjotaan tarvittavat kuituverkkoon pohjautuvat päästä-päähän ulottuvat yhteydet operaattorin tai palvelutarjoajan tarvitsemien kohteiden välillä. 4.4 TONTIN LUOVUTUKSEEN LIITTYVÄT EHDOT KIINTEISTÖJEN OSALTA Yhteistä alueverkon toteutusta ja sitä hyödyntävien aluepalvelujen toimintaa varten edellytetään kiinteistöiltä seuraavia ehtoja tontin luovutuksessa. Toimijalla tarkoitetaan tässä esim. alueverkon toiminnasta vastaavaa aluepalveluyhtiötä. Kiinteistöille asetetut ehdot: Kiinteistön sisäverkon rakentamisessa huomioidaan alueverkon vähimmäismäärittelyn (aluepalvelujen mahdollistaminen) mukaiset vaatimukset (kohdassa 9) kaapeloinnin ja kytkentäpisteiden osalta. Sallia alueverkon liittymän rakentamisen ja kytkemisen rakennuksen tele- tai ristikytkentätilaan. Sallia alueverkon Toimijalle pääsy kiinteistön tele- ja ristikytkentätiloihin yhteyksien asennuksia ja kytkentää varten. Sallia Toimijalle tarvittaessa käyttää kiinteistön tele- ja ristikytkentätiloja tietoliikennelaitteiden laitetilana. Sallia Toimijalle tarvittaessa saada käyttöönsä sähköliittymät tietoliikennelaitteiden toimintaa varten. Sallia ja pidättää ensi sijainen rakennusoikeus langattomalle verkolle asuinkiinteistössä alueen palveluyhtiölle.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 12 (24) 5 PALVELUJEN HALLINTA- JA TOIMINTAMALLIT Alueen palvelujen parhaat hallintamallit ovat osin palveluista ja tavoitteista riippuvaisia. Hallintamallien ja palvelumallien suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja tarvittaessa ulkoista osaamista. Palveluhallintamallien suunnittelu ja toimintavastuu on ulkoistettavissa, jolloin aluepalveluyhtiön (tai vastaavan) tehtäväksi jää tavoitteiden ja tuloksien asetanta, sekä toiminnan valvonta. Tavoitteina Alueen IT-palveluja hallinnoi aluepalveluyhtiö. Aluepalveluhyhtiön vastuulla on Kankaan alueellisten palvelujen mahdollisimman kustannustehokas palvelujen tuottaminen, käyttäen pääsääntöisesti ostopalveluja ja tarpeen mukaan tuottaen omia palveluja. Kankaan alueella menestyksellisesti pilotoidut ja hyväksi koetut palvelut laajennetaan asteittain kaupungin muihin alueisiin. Tavoitteena parantaa muiden asukasalueiden palvelupiiriä kysynnän ja tarjonnan perusteella toteutetuilla ja hyväksi koetuilla palvelumalleilla. Elinkaarimalli otetaan käyttöön IT-palvelujen tehokkaaseen hallintaan. IT-palvelujen hallinta toteutetaan elinkaarimalliin perustuvaksi, jossa huomioidaan koko palveluketjun elinkaarivaiheet yksittäisten komponenttien sijaan.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 13 (24) Palvelurakenteen suunnittelu arvioidaan palvelutarpeet suunnitellaan alueelle toteutettavat palvelut ja palvelumallit tunnistetaan palvelukonseptin edellyttämät toimijat ja toimintaan liittyvät vastuutekijät valitaan toteutusmalli ja toteuttajat Hallintamallin suunnittelu ja toteuttaminen määritellään tietoturvan ja tietosuojan hallinnointi ja vastuutekijät suunnitellaan tietoturvapoikkeamien hallinta määritellään teknisen kehittämisen (infrastruktuurikehitys) ohjausmalli Palvelukerroksen toteutus palvelukonseptien määritys Taulukko 2: Esimerkkejä IT-palvelujen toteutuksen vaiheista 5.1 ALUEPALVELUYHTIÖ kohderyhmien ja palvelukäyttäjien tunnistaminen määritellään tuki- ja ylläpitomallit Palvelujen kilpailutus ja hankinta valitaan palveluille hankinta- ja toteutusmalli valitaan hankittaville palveluille soveltuva kilpailutusmalli kilpailutetaan palvelut ja hankitaan palvelut vaatimusmäärittelyn perusteella IT-infrastruktuurin osa-alueita tietoliikenneverkko palvelinympäristöt (levyjärjestelmät, käyttöjärjestelmä, jne.) infrastruktuuripalvelut (henkilöiden hallinta, tunnistamispalvelut) tietoturvainfrastruktuuri (palomuurit, haittaohjelmien torjunta) Palvelujen hallinnoimiseksi ja toteuttamiseksi Kankaan alueelle ehdotetaan muodostettavaksi aluepalveluyhtiö. Aluepalveluyhtiön tehtävänä on Palvelukysyntään perustuva toiminta ja palvelutarjonta. Toimintamallin tavoitteena on vastata erityisesti alueen tarpeisiin ja olla kilpailukykyinen muiden markkinapohjaisten toimijoiden rinnalla. Kustannustehokas ja vähäisiin omiin henkilöresurssiin perustuva toiminta. Käytetään mahdollisimman paljon ulkoisia toimijoita palveluyhtiössä tarvittavan oman asiantuntijaosaamisen sijaan. Samalla saadaan joustavuutta palvelutarjontaan liittyvissä muutoksissa palvelujen kysynnän heikkenemisen tai kasvun myötä. Kehittää alueen elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta kohdennetulla palvelutarjonnalla Joustavien, innovatiivisten ja lisäarvoa tuottavien palvelujen toteuttaminen. Esimerkiksi keskitetysti tarjotut kiinteistöyhtiöpalvelut, jotka huolehtivat saunavarauksista (saunojen etähallinnalla) ja vedenkulutuksen seurannasta (säästöja saadaan havaituista kulutuspoikkeamista vesivuodot, vuotavat vesikalusteet, tms.). Aluepalveluyhtiön toiminnan resurssointiin ja kehittämiseen voidaan sitouttaa asunto-osakeyhtiöitä osaomistajamallilla. Osa palveluyhtiön tarjoamista palveluista tulisi olla myytäviä lisäpalveluja, joita asunto-osakeyhtiöt ja alueen liiketoiminta voivat käyttää tarpeen mukaan. Mallilla

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 14 (24) varmistetaan osa toiminnan perusrahoituksesta ja kuitenkin mahdollistetaan riittävän riippumaton palvelujen hankinta asunto-osakeyhtiöille. Perusrahoituksen kautta toteuttavina palveluina mm. alueelliset yhteydet+palvelut mahdollistava alueverkkopalvelu ja myytävinä palveluina esim. kiinteistön kameravalvontapalvelu. 5.2 JATKUVA ELINKAAREN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Osana alueen palvelujen hallintamallia huolehditaan infrastruktuurin ja palvelujen elinkaaresta. Elinkaarimalliin pohjautuvalla toiminnalla ja kehittämisellä saavutetaan seuraavia hyötyjä: Toteutetaan ratkaisut mahdollisimman pitkällä tavoitteita vastaavalla ja kokonaiskustannustehokkaalla toteutusmallilla. Tarjottujen palvelujen soveltuvuutta ja käyttöastetta arvioidaan aktiivisesti kehittämis- ja jatkotoimet palveluille (palvelumuutokset, palvelun alasajo jne.). Tunnistetaan ensi vaiheen toteutuksen jälkeen kehittyvät palvelutarpeet, jotka voidaan ja on kannattavaa ICT:n avulla yhteisöllisesti ratkaistavissa. Arvioidaan säännöllisesti mitkä palvelumallit on kannattavaa laajentaa laajempaan käyttöön kaupungin ja yhteisöjen toiminnassa. Vaiheittainen konseptien testaus ja kehitys, ts. Wlan-verkon ja livinb lab/yrityspalvelujen toteutus yhteen rakennukseen, kokemuksien jälkeen laajennetaan. Kuitukaapelointi Kiinteistöjen kaapelointi Tietoliikennelaitteet WLAN-tukiasemat verkkolaitteet Hallintakohde IT-palvelujen elinkaari (Loppukäyttäjän palvelun elinkaari palvelulanseerauksen jälkeen, jos palvelua ei jatkuvasti kehitetä tarpeita ja kysyntää vastaavaksi.) Taulukko 3: Infrastruktuurin tyypillisiä elinkaaria Infrastuktuuri Elinkaari (arvio) 40-50 vuotta 20 vuotta 6-7 vuotta 5-6 vuotta 1-4 vuotta IT-infrastruktuuria ja palveluja hallitaan menestyksellisemmin elinkaarimallin kautta, jonka mukaisesti palvelurakenteen tilaa ja kehittämistarpeita arvioidaan säännöllisesti. Elinkaaren mukaisesti on varauduttava tekniikan uusintaan joko a) jatkuvaluonteisesti, jolloin infraa uusitaan vuosittain ja vaiheittain, tai b) kertaluonteisesti, jolloin koko infrastruktuuri uusintaan kerralla elinkaaren päättyessä. Teknisellä infrastruktuurilla on maksimi-ikä, jonka jälkeen tyypillisesti tulee kapasiteetin rajat vastaan tai tekniikka ei mahdollista uuden sukupolven palvelujen edellyttämiä teknisiä ratkaisuja.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 15 (24) Elinkaari: tarvearviointi (mitä ratkaistaan), suunnittelu (kustannustehokkaan ja mahdollistavan arkkitehtuurin), toteutus, ylläpito ja hallinta, palvelukehittäminen, infran uusinta (laite-elinkaari päättyy), palvelujen alasajo (jos ei uusita) Jatkuvana syklinä: ylläpito- ja hallinta palvelukehittäminen infran uusinta Palvelut Palvelujen elinkaari on sidottu toimiympäristön ja palvelutarpeiden muutoksiin, jolloin elinkaaren pituutta on ennalta vaikea arvioida. Tämän takia on kannattavaa käyttää jatkuvan arvioinnin mallia, jolloin palvelujen käyttöä ja palvelutarpeita arvioidaan säännöllisesti (6-12 kk välein). Tunnistetaan ajan hetkeen sidotut palvelutarpeet ja vastataan kysyntään. Kohdistetaan resurssit tarpeita vastaavien palvelujen toteuttamiseen. 6 ASUINALUEIDEN TIETOLIIKENNEPALVELUJEN (IT-PALVELUJEN) TYYPILLISET TOTEUTUSTAVAT 6.1 TIHEÄ ASUTUS (KAUPUNGIT) Kiinteistöjen ulkoiset tietoliikenneyhteydet Kerrostalo-asuinalueiden ja liiketilojen valmistuessa osa suurimmista teleoperaattoreista laittaa kuitukaapelit ja putkireitit kiinteistöihin omista alueellisista kytkentäpisteistä. Yleensä kiinteistöön tulee vain yhden teleoperaattorin kuituyhteys, jota muut palvelutarjoajat ja teleoperaattorit voivat vuokrata käyttöönsä omien palvelujen tarjoamiseksi. Palvelutarjonta ja kilpailu on tämän seurauksena osin rajattua, koska yhteys on vuokrattava kiinteistössä jo toimivalta operaattorilta tai tehtävä kalliita investointeja uusien yhteyksien rakentamiseksi. Rinnakkaisia investointeja tehdään harvoin, koska niiden takaisinmaksusta ei ole varmuutta. Kiinteistöjen sisäverkkoyhteydet Kiinteistöjen ja rakennusten sisäverkon toteutus on taloyhtiön vastuulla. Uusissa kohteissa rakennuksiin toteutetaan nopeat yhteydet mahdollistava verkko viestintäviraston määräyksen mukaisesti. Vanhoissa kiinteistöissä käytetään sisäverkkoyhteyksiin puhelinkaapelointia (rajoittaa palvelujen käyttöä) tai laajemman sähköremontin yhteydessä toteutetaan samalla uusi sisäverkon kaapelointi nykystandardeja (ja palvelujen edellyttämää tekniikkaa) vastaaviksi. Sisäverkon suunnittelusta vastaa yleensä sähkösuunnittelija, joka toteuttaa sisäverkon tarpeet minimimuotoisena, mutta ei huomioi verkon käyttöä yhteisesti eri teknologioihin. Sähkösuunnittelijan kokemus perustuu minitarpeiden toteuttamiseen ja siten toteuttamatta jäävät esim. kiinteistöautomaation, rakennuksen langattoman verkon, kameravalvonnan tai muiden tulevaisuudessa eteen tulevien erillispalvelujen tarpeisiin liittyvä tekninen toteutus. Loppukäyttäjän IT-palvelujen tarjonta Asunto-osakeyhtiöt tai yritykset kilpailuttavat palvelutarjoajat tai tilaavat palvelut kiinteistössä jo toimivalta teleoperaattorilta, joka on tuonut yhteyspalvelunsa kiinteistöön. Asukas voi lisäksi hankkia muita palveluja verkosta, mutta verkkoyhteys (ja siten osa palveluista, esim.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 16 (24) viihdepalvelut) on sidottu kiinteistössä toimivaan teleoperaattoriin. 6.2 HAJA-ASUTUSALUEET Alueilla voidaan toteuttaa palvelut pääsääntöisesti kahden mallilla: 1) markkinavetoisesti tele- ja palveluoperaattorien toimesta, 2) seutuverkko-mallilla, jolloin yleensä kunta ja alueen toimijat investoivat osin omalla kustannuksellaan palvelujen ja verkkojen toteuttamiseen. Seutuverkot tarjoavat kohtuullisilla kustannuksilla toimialueellaan yhteyden Internetiin, joka on seutuverkon rakentama, omistama tai hallinnoima. Tarjottu palvelurakenne on rajattu ja keskittynyt pääosin alueen verkottamiseen. Seutuverkoista saatu todellinen hyöty on vaihdellut ja joissain tilanteissa seutuverkon ylläpitokustannukset ovat nousseet liian suuriksi, jolloin niiden hallinta on siirretty teleoperaattoreille. Tele- ja palveluoperaattorien toimesta toteutetut palvelut eivät välttämättä vastaa alueen tarpeisiin, koska operaattorin näkökulmasta kysyntää ei välttämättä ole riittävästi haluttujen palvelujen toteuttamiseksi. 7 TIETOLIIKENNEVERKON MUUT TOTEUTUSMALLIT Alueen tietoliikennepalvelut voidaan toteuttaa itsenäisesti kokonaispalveluna, hankkimalla verkkolaitteet ja rakentamalla verkkoympäristön IT-palvelujen tarpeisiin ilman ostopalveluja. Toimintamalli edellyttää pysyvän asiantuntija-henkilöstön, joka vastaa verkon ylläpidosta, kehittämisestä ja tilattujen yhteyksien toteuttamisesta, sekä teknisestä asiakastuesta. Malli ei ole kustannustehokas eikä suositeltava etenemistapa alueen tietoliikennepalvelujen toteuttamiseksi. Oman tietoliikenneinfrastruktuurin (verkkolaitteet) toteuttamisella ei saada alueelle kustannustehokasta ja omaa toimintaansa kannattavaa palvelua. Alueen volyymipohja kilpailtujen ja markkinavetoisten palvelujen alueelliselle toteuttamiselle on liian pieni. Käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat liian korkeat ja palvelutarjonnasta tulisi liian suppea, joka ei vastaa kysyntään. Tällä hetkellä erityisesti osa kuluttajista edellyttää laajaa ja monimuotoista palveluvalikoimaa, jossa peruspalvelujen (internet, sähköposti ja omat web-sivustot) lisäksi on tarjolla laajamittaiset lisäarvopalvelut (viihdepalvelut tms.). Tämän palvelutarjonnan toteuttaminen edellyttäisi hyvin laajan IT-palveluinfran ja palvelumallin toteuttamista. 7.1 ALUEEN RUNKOVERKON TOTEUTUSMALLIT Kevyempi runkoverkkototeutus Kevyessä ratkaisumallissa toteutetaan alueen sisäiset ja alueelta ulospäin suuntautuvat tietoliikennepalvelut, jotka mahdollistavat peruspalvelujen toteutuksen. Laajempi runkoverkkototeutus Laajemmassa ratkaisumallissa toteutetaan alueen sisäiset tietoliikennepalvelut, jotka mahdollistavat

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 17 (24) alueella toimivat virtuaaliset operaattorit, sekä alueella sisäisesti tuotettujen palvelujen ja yhteyksien virtualisoinnin. Virtuaalisilla palveluilla mahdollistetaan alueella useiden palvelu- ja internet- operaattorien yhtäaikainen toisistaan riippumaton toiminta. Lisäksi voidaan tuottaa alueellisia palveluja, jotka tarjotaan rajatusti alueella oleville asiakas- tai asukasjoukoille. Yhteyksien virtualisoinnilla on toteutettavissa alueella eri infrapalvelujen tarvitsemat yhteydet, esimerkiksi kameravalvonta tai kulunvalvontaverkon tarpeet. Ratkaisulla asukkaat voivat käyttää yhtä aikaa useita palvelutarjoajia ja valita palvelut ilman yhden palvelutarjoajan (operaattori) sidosta. 7.2 LAITE- JA YLLÄPIDON KUSTANNUKSET Kohde Kustannus Jyvitys Laitehankinnat 2 700 000 eur 15 198 eur / rakennus Henkilökulut - verkon ylläpito ja kehittäminen (2 htv) - verkon tukipalvelut (0.5 htv) 134 375 eur / vuosi 759 eur / rakennus / vuosi Huolto- ja ylläpitosopimukset 100 000 eur / vuosi 565 eur / rakennus / vuosi Laite-elinkaaren (7v arvio) mukaiset uusinnat Investoinnit yhteensä: 2 700 000 eur Kulut yhteensä / vuosi: 620 089 eur Taulukko 4: Laite- ja henkilöstökulujen suuruusluokka 385 714 eur / vuosi 2179 eur / rakennus / vuosi Laskentamääreet: Kustannuksien arvionti on tehty laajempaan runkoverkkototeutukseen perustuen. Toteutusmallilla toteutetaan asuntoihin ja tiloihin asti 1 Gbps -verkkoyhteys, joka on 10x nykyistä nopeinta kerrostaloasuntoliittymää nopeampi. Mitoituksessa on käytetty lukuja: 177 rakennusta, 5218 verkkoliittymää, 4912 asukasta. 8 ALUEELLISESTI TOTEUTETTAVAT YHTEISPALVELUT (KAMERA-, KULUNVALVONTA JA KIINTEISTÖAUTOMAATIO) Kameravalvonta Kiinteistöjen ja ulkoalueiden turvallisuutta voidaan parantaa alueella keskitetysti hankitulla ja hallitulla kameravalvontajärjestelmällä. Edullinen tapa toteuttaa kameravalvonta on käyttää alueverkkoa kameroiden ja hallintajärjestelmän liityntään, jolloin kuvaliikenne siirtyy verkkoa pitkin tallennuspisteille. Alueelle voidaan hankkia yksi keskitetty kameravalvontajärjestelmä, jota voidaan käyttää niin kiinteistöjen kuin yritystenkin tarpeisiin. Alueellisesti kilpailutetulla kameravalvonnalla saavutetaan kustannussäästöjä suuruusluokan kautta (vrt. kiinteistökohtaisesti kilpailutetut

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 18 (24) kameravalvontapalvelut). Keskitetty hallinta sekä verkon käyttäminen liityntään mahdollistaa ulkopuolisten pääsyn järjestelmään, jolloin osaa kameroista voidaan valvoa esim. yritysten tarpeisiin ympärivuorokautisesti. Hyödyt Turvallisuuden yleinen parantuminen, rikoksien ennalta ehkäisy ja mahdollisuus selvittää jälkikäteen tapahtumia. Alueverkkoa käyttäen toteutuskustannukset ovat alhaisemmat ja verkko laajentaa käyttömahdollisuuksia (esim. väliaikaiset kamerat tapahtumia varten liitetään alueverkon kytkentäpisteisiin). Kustannussäästöjä koko alueen kattavalla kilpailutuksella. Yksi selkeästi määritelty aluepalvelu, joka on saatavilla kaikille alueen toimijoille. Kulunvalvonta Tiloihin ja alueisiin pääsyä voidaan hallita keskitetyllä yhteisellä sähköisellä kulunvalvontapalvelulla, joka toteutetaan alueverkkoa käyttäen. Kulunvalvonnalla voidaan hallita pääsyä esim. rakennuksiin, yleisiin tiloihin, autohalleihin ja sisäänkäyntiportteihin. Kulkuoikeuksien hallinta ja myöntäminen voidaan toteuttaa koko alueelle yhden pisteen kautta. Keskitetyn ja sähköisen palvelun kautta voidaan antaa vierailijoille pääsy esim. alueen pysäköintihalleihin. Tekninen toteutus: Kulunvalvontajärjestelmä voidaan hankkia keskitettynä ratkaisuna, johon liitetään kulun osalta hallittavat pisteet (ovet ja vastaavat) rakennuksessa olevaan keskittimeen. Keskittimet ovat yhteydessä hallintajärjestelmään verkon kautta. Hyödyt Kulkuoikeuksien hallinta ja myöntäminen voidaan toteuttaa koko alueelle yhden pisteen kautta. Joustava ja nopea palvelumalli, joka tukee äkillisiä palvelutarpeita (kadonneet avaimet, uudelle työntekijälle tai vierailijoille kulkuoikeudet) eri tilanteissa. Alueverkkoa käyttäen toteutuskustannukset ovat alhaisemmat ja verkko laajentaa käyttömahdollisuuksia (esim. uusien kulkupisteiden liittäminen tapahtuu helposti ja nopeasti alueverkon kytkentäpisteiden kautta). Kustannussäästöjä saavutetaan alueellisesti kilpailuttamalla pienempien yksikkökustannuksien kautta. Yksi selkeästi määritelty aluepalvelu, joka on saatavilla kaikille alueen toimijoille. Kiinteistöautomaatio Rakennuksiin liittyvä kiinteistötekniikka voidaan liittää kiinteistöautomaation järjestelmiin, jolloin tekniikka voidaan etänä ohjata ja sen toimintaa seurata. Seurannan kautta saadaan kulutustiedot ja tiedot teknisten talotekniikan tilasta, sekä ohjauksella voidaan rakennuksen ja laitteiden toimintaa.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 19 (24) Keskitetysti hallitulla kiinteistöautomaatiolla voidaan huolehtia esim. ilmastoinnin ohjauksesta, saunavarauksista (saunojen etähallinta) ja vedenkulutuksen seurannasta (säästöja saadaan havaituista kulutuspoikkeamista, jotka johtuvat vesivuodoista, vuotavista vesikalusteista tms.) Tekninen toteutus: Rakennuksen talotekniikka liitetään automaatiojärjestelmään, joka liittyy verkon kautta keskitettyyn IT-pohjaiseen hallintajärjestelmään. Hyödyt Keskitetyllä hallinnalla voidaan kaikkien rakennuksien talotekniikan toimintaa valvoa samantasoisesti ja havaita kiinteistötekniikassa normaalista poikkeava toiminta (esim. kulutuksen osalta). Kiinteistön tai taloyhtiön palvelutasoa voidaan parantaa, kun talotekniikka on seurattavissa ja hallittavissa yhden pisteen kautta. Näin voidaan toteuttaa lisäpalveluja tai muutostarpeita asukkaiden tai liiketoiminnan tarpeiden pohjalta (esim. lisäsaunavuoron aktivointi tai liiketilojen ilmastoinnin väliaikainen tehostaminen). Joustava ja nopea palvelumalli, joka tukee äkillisiä palvelutarpeita eri tilanteissa. Alueverkkoa käyttäen toteutuskustannuksia saadaan alhaisemmaksi samaa ratkaisutapaa käyttäen ja samalla saadaan toiminnasta keskiarvotietoja, jota käyttäen voidaan talotekniikan säätöjä parantaa ja saada esim. energiasäästöjä. Kustannussäästöjä saavutetaan alueellisesti kilpailuttamalla pienempien yksikkökustannuksien kautta. Yksi selkeästi määritelty aluepalvelu, joka on saatavilla kaikille alueen toimijoille. 9 ALUEKAAPELOINNIN EDELLYTYKSET JA MÄÄRITTELYT Kiinteistöjen välille rakennetaan kiinteät tietoliikennekaapelit ja yhteysväleille asennetaan putket, sekä kuitukaapelit. Alueelle rakennetaan alueellisesti keskitetyt kytkentäpisteet, joiden kautta kytkeytyvät alueen käytössä olevat yhteydet. Kytkentäpisteitä varten varataan tilavaraukset, joko kiinteistöistä tai ulkotiloihin toteuttavista erillisissä kytkentätiloissa. Kytkentätiloissa on huomioitava erityisesti tilojen pysyminen puhtaana käytön aikana pölystä ja muusta optiikkaan tai tietoliikennelaitteisiin haitallisesta liasta, joko tilojen ylipaineistuksella tai muilla keinoin. Kaikki toteutetut kuituyhteydet mitataan ja näistä toimitetaan testausraportit. Yhteyksien on läpäistävä hyväksytysti käyttöön määritellyn standardin vaatimukset.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 20 (24) 9.1 ARKKITEHTUURIMALLI Kuva 1: Periaatemalli alueen kaapeloinnista 9.2 PUTKIREITIT Kiinteistöjen välille toteutetaan putkireitit, johon asennetaan kiinteistöihin suunnitellut kuituyhteydet. Myös aluejakamojen välille toteutetaan putkireitit. Putkimäärien mitoituksessa (reittiväleillä) huomioidaan riittävä laajennusvara tulevaisuudessa asennettavien lisäkaapelien osalta. Mitoitus määritellään maarakennuksen ja kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä. 9.3 KAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET Yleiskaapelointijärjestelmäksi valitaan joko kategoria 6 tai 6A:n mukainen suojaamaton (UTP) kaapelointijärjestelmä. Valinnasta riippuen: kategoria 6-järjestelmän tulee täyttää standardin EN-50173-1 vaatimukset ja kategoria 6A-järjestelmän tulee täyttää standardin ISO/IEC 11801:2009 vaatimukset. Kuitukaapeloinnissa käytetään monimuotokuiduissa kategoria OM3 tai OM4 ja yksimuotokuidussa kategoria OS2:n mukaista kuitua.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 21 (24) Kuvaus ITU Spec. TIA Spec Standard Singlemode Fiber G.652 OS1 Low Water Peak Fiber (+PMD) G.652D OS2 Taulukko 5: Käytettävät yksimuotokuitutyypit Kaapelointijärjestelmä asennetaan noudattaen Viestintäviraston määräystä: Viestintävirasto 25E/2008M ja Viestintäviraston suositusta: Viestintävirasto 307/2003S Kiinteistön sisäisen viestintäverkon suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito sekä Viestintäviraston suositusta: Viestintävirasto 306/2006S Kiinteistön teletilojen suunnittelu. 9.4 KAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN MITTAUS Kaapeloinnille suoritetaan standardin mukaiset mittaukset: Kuitukaapeloinnille suoritetaan standardin SFS-EN 50346 vaatimat mittaukset Kategoria Cat 6 mittaus: SFS-EN 50346 (mittari level III) Kategoria Cat 6A mittaus: ISO/IEC 61935-1 3 ed. (mittari level III-E) Toteutetun kaapeloinnin tulee toteuttaa käytetyn standardin vaatimukset (todennettavissa mittauksesta). Mittauspöytäkirjat luovutetaan sähköisessä muodossa (PDF tai vastaava). 9.5 ASUINRAKENNUKSIEN KAAPELOINNISSA HUOMIOITAVAA Asuntojen yhteydet Viestintäviraston (25 E/2008 M) määryksen mukaan asuntojen kaapelointina käytetään vähimmäisssuosituksen mukaan: 2x kategoria 6/6A parikaapelipistettä + 2 paria SMkuituyhteyksiä (4 kuitua). Toteutetuksessa suositeltu vähimmäiskaapelointi: 2x Cat 6A + 2 paria SM-kuituyhteyksiä / asunto. Kaapelointisuunnittelun toteutussuositus: suunnittelussa pyritään aina ristikytkentätilojen määrän minimointiin, jolloin säästetään aktiiviverkon toteutuskuluissa. Asuinrakennuksissa huomioitavat lisätarpeet Aulatiloihin sähkö- ja verkkopisteet info-näyttöjä tai vastaavia varten. Sähkökeskukseen ja LVI-tiloihin sähkö- ja verkkopisteet kiinteistöautomaatiojärjestelmiä varten. Käytävätiloihin sähkö- ja verkkopisteet kameravalvontaa ja langattoman verkon tukiasemia varten. Julkiset tilat tai muut esim. sähköistä kulunvalvontaa edellyttävät kohteet varmistetaan riittävillä kytkentäpisteillä tulevien palvelujen ja laitetekniikan tarpeiden osalta.

ICT-esiselvitysraportti 20.6.2012 22 (24) 9.6 TEKNISET LAITETILAT Alueen yhteisiä palveluja varten tarvitaan rakennussuunnittelussa laitetilavaraukset, johon voidaan toteuttaa alueen yhteiset tekniset IT-pohjaiset palvelut.