ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

Samankaltaiset tiedostot
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

Väestörakenne 2017/2018

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Väestörakenne 2018/2019

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

TIETOISKU 6/

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Väestörakenne ja väestönmuutokset

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

Väestö ja perheet 2004 / 2005

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

TIETOISKU 9/

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

TIETOISKU 10/

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan. Kuopio v Ulkomaan kansalaisia noin 3000 henkeä 2,5 %

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

ULKOMAALAISTAUSTAISET NYT JA TULEVAISUUDESSA

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

TIETOISKU 2/

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA 2010

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Väestön toiminta Sipoossa

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Tilastokatsaus 6:2014

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Suur-Matinkylä; koko väestö ja v * 2016* Suur-Matinkylä; ikäryhmät 0-6, 7-15 ja 65- v.

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

Tilastokatsaus 9:2014

Transkriptio:

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: Jorma Ahola Vuoden 2012 alussa Suomen väkiluku oli 5 401 267 henkeä. Väestömäärä oli kasvanut vuodessa eniten sitten vuoden 1991. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 252 439 henkeä. Väestö oli lisääntynyt 4 469 asukkaalla, mikä merkitsi 1,8 % suhteellista kasvua. Espoon väestönlisäys oli suurin vuoden 2002 jälkeen. Suurimman väestönlisäyksen vuoden 2011 aikana sai Vanha-Espoon ja määrällisesti toiseksi eniten kasvoi Matinkylä. Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2011 aikana, vaikka määrällisesti kasvua olikin. Myös kouluikäisten määrä lisääntyi määrällisesti, mutta ei suhteellisesti. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus oli pysynyt ennallaan vuoden 2011 aikana. Varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt vuoden aikana. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2011 aikana jälleen noin 2100 hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:sta 12 %:iin. Vuoden 2011 aikana vieraskielisten osuus kohosi 9,4 %:sta 10,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2012 alussa 26 011 Määrä oli kasvanut yli 2 700 asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 81,7 %:iin. Arja Munter Konsernipalvelut Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla, samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla. Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2012 alussa noin 18 813 henkeä. Vuoden 2011 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt runsaasti, 12,6 % eli 2 114 hengellä. Lisäys oli merkittävästi suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,7 %:sta 7,4 %:iin vuoden 2011 aikana.

1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2012 alussa Suomen väkiluku oli 5 401 267 henkeä. Väestömäärä oli kasvanut vuodessa 25 991 hengellä, mikä oli eniten sitten vuoden 1991. Muuttovoitto ulkomailta oli suurempi kasvuun vaikuttava tekijä kuin luonnollinen väestönlisäys. Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 252 439 henkeä. Väestö oli lisääntynyt 4 469 asukkaalla, mikä merkitsi 1,8 % suhteellista kasvua. Myös Espoon väestönlisäys oli suurempi kuin vuosikausiin, suurin vuoden 2002 jälkeen. Henkeä 6000 5000 5013 4574 4705 4761 4469 4128 4232 4000 3000 3604 3565 2634 3241 3315 3028 3518 2765 3640 2000 1000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos 1996-2011 Koko pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2012 alussa 1 059 631 henkeä. Väestö oli lisääntynyt 14 368 asukkaalla, mikä oli yli 3 000 enemmän kuin kasvu vuotta aikaisemmin. Suhteellisesti vähiten kasvoi Helsingin väestömäärä ja eniten Espoon väestö. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista myös Oulu ylsi 1,6 % kasvuun ja Tampere 0,9 %:iin. Turun suhteellinen kasvu jäi 0,7 %:iin. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2010/11 ja 2011/12 sekä vuosimuutos Kunta 2010/11 2011/2012 Muutos Muutos-% Espoo 247 970 252 439 4 469 1,8 Helsinki 588 549 595 384 6 835 1,2 Vantaa 200 055 203 001 2 946 1,5 Kauniainen 8 689 8 807 118 1,4 PKS yhteensä 1 045 263 1 059 631 14 368 1,4 Tampere 213 217 215 168 1 951 0,9 Turku 177 326 178 630 1 304 0,7 Oulu 141 671 143 909 2 238 1,6 Koko maa 5 375 276 5 401 267 25 991 0,5 2 Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012

Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2005 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2005/06 231 704 4 232 1,9 2006/07 235 019 3 315 1,4 2007/08 238 047 3 028 1,3 2008/09 241 565 3 518 1,5 2009/10 244 330 2 765 1,1 2010/11 247 970 3 640 1,5 2011/12 252 439 4 469 1,8 2 Väestön määrä alueittain Suurimman väestönlisäyksen vuoden 2011 aikana sai Vanha-Espoon suuralue, jonka väestö lisääntyi 3,5 %:lla. Määrällisesti toiseksi eniten kasvoi Matinkylän väestömäärä. Vähiten lisääntyi Kauklahden asukasmäärä. Leppävaara on ollut väestömäärältään suurin suuralue jo 1980-luvun puolivälistä. Henkilöä 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 Vuosi Leppävaara Espoonlahti Tapiola Vanha-Espoo Matinkylä Pohjois-Espoo Kauklahti Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina 1990-2012 Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2011/12 ja vuosimuutos suuralueittain 1 Muutos v:sta 2011 Suuralue 2010/2011 2011/2012 Asukasta % Leppävaara 61 407 62 091 684 1,1 Tapiola 42 915 43 264 349 0,8 Matinkylä 34 490 35 740 1 250 3,6 Espoonlahti 50 925 51 379 454 0,9 Kauklahti 7 098 7 172 74 1,0 Vanha-Espoo 36 372 37 693 1 321 3,6 Pohjois-Espoo 10 766 10 897 131 1,2 Muut 3 997 4 203 206 5,2 Yhteensä 247 970 252 439 4 469 1,8 Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012 3

3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2012 alussa 252 439 henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui yli 3 400 henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli jälleen lisääntynyt noin 270 hengellä edellisestä vuodesta. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla noin 2 600 henkeä eli lähes saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoossa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi 253 307 eli noin 870 henkeä virallista väkilukua enemmän. Tilapäisasukaslisäys oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasualue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Leppävaara 62 091 819-364 62 546 Tapiola 43 264 753-464 43 553 Matinkylä 35 740 461-290 35 911 Espoonlahti 51 379 629-325 51 683 Kauklahti 7 172 100-45 7 227 Vanha-Espoo 37 693 558-210 38 041 Pohjois-Espoo 10 897 147-72 10 972 Muut 4 203 0-829 3 374 Koko Espoo 252 439 3 467-2 599 253 307 Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Leppävaarassa ja Tapiolassa. Samoilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2011 aikana, vaikka määrällinen kasvu oli noin 440 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta kuten edellisenäkin vuonna, laskenut hieman suhteellisesti. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus oli pysynyt ennallaan vuoden 2011 aikana, vaikka ikäryhmä oli määrällisesti hieman kasvanut. Varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana. 1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Leppävaarasta Tapiolaan vuoden 2003 alussa Vuoden 2006 alussa perustettiin uusi pienalue 332, Suurpelto. Henttaan ja Suurpellon alueista muodostuu Henttaa-Suurpelto tilastoalue 33. 4 Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012

% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 65+ 35-64 20-34 16-19 7-15 0-6 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina 1995-2012 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2011 aikana jälleen noin 2100 hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:sta 12 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 500 hengellä ja osuus kohosi 4,5 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2011 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina 2008-2012 Ikä, vuotta 1.1. 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Yht. 2007/08 23 151 27 615 11 950 52 338 98 780 14 408 9 805 238 047 2008/09 23 522 27 337 12 362 53 241 99 674 15 196 10 233 241 565 2009/10 23 878 27 163 12 664 53 359 100 644 15 997 10 625 244 330 2010/11 24 233 27 291 12 939 53 652 101 419 17 462 10 974 247 970 2011/12 24 669 27 514 13 080 54 393 102 244 19 067 11 472 252 439 % 2007/08 9,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4,1 100 2008/09 9,7 11,3 5,1 22,0 41,3 6,3 4,2 100 2009/10 9,8 11,1 5,2 21,8 41,2 6,5 4,3 100 2010/11 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4,4 100 2011/12 9,8 10,9 5,2 21,5 40,5 7,6 4,5 100,0 Kun ikämittarina käytetään alle 35-vuotiaiden osuutta, nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanha-Espoossa, jossa alle 35-vuotiaita oli yli puolet väestöstä. Myös Kauklahdessa ja Leppävaarassa alle 35-vuotiaita oli keskimääräistä enemmän. Vanhin ikärakenne on Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 44 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Tapiolassa ja Matinkylässä. Matalin eläkeikäisten osuus oli Vanha-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla. Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012 5

% 100 11,6 15,9 14,0 12,5 8,4 8,1 8,0 12,1 80 60 39,3 38,2 39,9 43,3 42,2 40,7 44,0 40,5 65+ 35-64 20-34 16-19 7-15 40 20 23,9 4,9 10,4 23,1 23,3 16,8 5,7 5,0 4,7 9,7 9,4 11,7 16,3 5,4 15,1 22,9 14,1 5,8 5,4 15,4 11,6 21,5 5,2 10,9 0-6 0 9,9 8,2 8,6 9,9 12,6 11,3 12,7 9,8 Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 (%) Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli vuoden 2011 aikana pysynyt ennallaan, ja enemmistö espoolaisista oli edelleen naisia. Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue. Kauklahti oli miesvaltaisin, vaikka miesten osuus oli siellä hieman laskenut. Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 (%) Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Leppävaara 49,3 50,7 100 62 091 2. Tapiola 49,8 50,2 100 43 264 3. Matinkylä 48,1 51,9 100 35 740 4. Espoonlahti 48,7 51,3 100 51 379 5. Kauklahti 50,2 49,8 100 7 172 6. Vanha-Espoo 49,3 50,7 100 37 693 7. Pohjois-Espoo 50,1 49,9 100 10 897 Koko Espoo 49,3 50,7 100 252 439 Lkm 124 542 127 897 6 Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012

Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2011/2012. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012 7

5 Äidinkieli Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2011 aikana se kohosi 9,4 %:sta 10,3 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2012 alussa 26 011 Määrä oli kasvanut yli 2 700 asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 81,7 %:iin. Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2010/11 ja 2011/12 2010/11 2011/12 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi 204 387 82,4 206 206 81,7 Ruotsi 20 334 8,2 20 211 8,0 Venäjä 3 610 1,5 3 975 1,6 Viro 2 943 1,2 3 527 1,4 Englanti 1 741 0,7 1 916 0,8 Somali 1 704 0,7 1 827 0,7 Kiina 1 480 0,6 1 577 0,6 Albania 1 096 0,4 1 190 0,5 Arabia 1 053 0,4 1 157 0,5 Kurdi 794 0,3 863 0,3 Vietnam 620 0,3 668 0,3 Persia 547 0,2 607 0,2 Saksa 551 0,2 575 0,2 Muut 7 110 2,9 8 140 3,2 Yhteensä 247 970 100 252 439 100 Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla, samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla. % 100 80 60 10,5 6,1 7,0 11,9 8,1 9,5 8,6 6,8 14,4 9,4 12,5 7,7 5,4 5,8 Muu Ruotsi Suomi 40 83,4 84,9 78,6 82,0 80,7 77,9 88,8 20 0 Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha- Espoo Pohjois- Espoo Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2011/12 (%) 8 Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012

6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2012 alussa noin 18 813 henkeä. Vuoden 2011 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt runsaasti, 12,6 % eli 2 114 hengellä. Lisäys oli merkittävästi suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,7 %:sta 7,4 %:iin vuoden 2011 aikana. Espoossa asuvista ulkomaiden kansalaisista yli puolet, 52 %, oli jonkin Euroopan maan kansalaisia. Toiseksi eniten vierasmaalaisista oli kotoisin Aasiasta ja kolmannella tilalla olivat Afrikan maiden kansalaiset. EU-kansalaisia oli eniten Virosta ja EU:n ulkopuolisesta Euroopasta eniten Espoossa asui Venäjän kansalaisia. Aasiasta tulleissa espoolaisissa oli eniten Kiinan ja Intian kansalaisia ja Afrikasta tulleissa somalialaisia ja kenialaisia. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon ja Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Tapiolan väestössä. Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2011/12 Lkm % EUROOPPA 9 863 52,4 MUUT EU(27) MAAT 6 782 36,0 Viro 3 637 19,3 Ruotsi 404 2,1 Britannia 395 2,1 Saksa 390 2,1 Ranska 216 1,1 MUU EUROOPPA 3 081 16,4 Venäjä 1 761 9,4 Entinen Serbia ja Montenegro 414 2,2 Turkki 261 1,4 Serbia 145 0,8 Ukraina 138 0,7 AFRIKKA 2 444 13,0 Somalia 787 4,2 Kenia 245 1,3 Nigeria 244 1,3 Etiopia 226 1,2 Ghana 189 1,0 AMERIKKA 730 3,9 Yhdysvallat (USA) 317 1,7 Kanada 100 0,5 Brasilia 91 0,5 Meksiko 61 0,3 Peru 23 0,1 AASIA 5 487 29,2 Kiina 1 157 6,2 Intia 1 089 5,8 Irak 512 2,7 Pakistan 297 1,6 Vietnam 297 1,6 OSEANIA 73 0,4 Australia 53 0,3 Uusi-Seelanti 19 0,1 Ilman kansalaisuutta tai tuntematon 216 1,1 ULKOMAAN KANSALAISET YHTEENSÄ 18 813 100 Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012 9

Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon ja Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Tapiolan väestössä. Taulukko 9. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain 1.1.2012 Väestö alue Yhteensä Ulkomaalaiset % 1 Leppävaara 62 091 4 611 7,4 2 Tapiola 43 264 2 468 5,7 3 Matinkylä 35 740 3 065 8,6 4 Espoonlahti 51 379 3 169 6,2 5 Kauklahti 7 172 410 5,7 6 Vanha-Espoo 37 693 3 773 10,0 7 Pohjois-Espoo 10 897 408 3,7 Muut 4 203 909 21,6 Yhteensä 252 439 18 813 7,5 10 Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012

Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2011/2012 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.) Espoon väestörakenne 2011/2012,Tietoisku 6/2012 11

Sammandrag I början av 2012 var Finlands invånarantal 5 401 267 personer. Invånarantalet steg under 2011 mer än någonsin sedan 1991. Esbos invånarantal var i början av detta år 252 439 personer. Befolkningen ökade med 4 469 invånare, vilket innebar en relativ tillväxt på 1,8 procent. Folkökningen i Esbo var störst sedan år 2002. Den största folkökningen under 2011 skedde i Gamla Esbo, och i Stor-Mattby ökade befolkningen mest i antal. Andelen barn under skolåldern hölls på samma nivå under år 2011, trots att antalet ökade. Barnen i skolåldern blev fler till antalet, men deras andel ökade inte. Andelen unga, i åldern 16 19, hölls på samma nivå under år 2011. Andelen personer i egentlig arbetsför ålder, 20 64-åringarna, sjönk återigen under året. Antalet personer över 65 år ökade åter under 2011 med cirka 2100 personer och deras andel av befolkningen steg från 11,4 procent till 12 procent. Könsfördelningen bland Esboborna förblev oförändrad under år 2011, och majoriteten av Esboborna är fortfarande kvinnor. Stor-Mattby var fortsättningsvis det mest kvinnodominerade området. Stor-Köklax var mest mansdominerat, trots att männens andel där sjönk något. Under år 2011 steg andelen personer med ett annat modersmål än finska eller svenska från 9,4 procent till 10,3 procent. I början av år 2012 var antalet personer med ett annat modersmål än finska eller svenska 26 011 personer. Antalet ökade med över 2 700 personer under året, vilket är en större tillväxt än under föregående år. Andelen svenskspråkiga sjönk en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 81,7 procent. De vanligaste utländska modersmålen var fortfarande ryska, estniska, engelska, somaliska och kinesiska. Dessa språk ökade också mest som modersmål bland Esboborna. Andelen personer med ett annat modersmål än finska eller svenska ökade i alla storområden, samtidigt som andelen finskspråkiga sjönk. Andelen svenskspråkiga sjönk eller förblev på samma nivå som tidigare i alla storområden. I början av år 2012 bodde nästan 18 813 personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under år 2011 ökade antalet utländska personer snabbt, med 12,6 procent, det vill säga 114 personer. Ökningen var betydligt större än året innan. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 6,7 procent till 7,4 procent år 2011. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkemmat alueittaiset tiedot: www.aluesarjat.fi, Espoo intranet Essi>omat työkalut> Verkkotilastopalvelu> Väestö