Maahanmuuton vuosikatsaus 2009
2 MAAHANMUUTTO VÄHENI VUONNA 2009 Tämän tilastokatsauksen tavoitteena on kuvata maahanmuuttoa vuoden 2009 aikana. Muuttoliikettä on tapahtunut Suomessa läpi historian. Maasta on muutettu muualle esimerkiksi sodan sekä työpaikan takia taikka paremman elintason toivossa. Samoista syistä muuttoa Suomeen ja maasta pois tapahtuu edelleen. Suomeen muutti vuonna 2009 ulkomailta kaikkiaan 26 700 ihmistä, mikä on noin 2 400 edellisvuotta vähemmän. Maahanmuutto EU-maista Suomeen väheni ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Tänä päivänä Suomeen muutetaan eniten töihin, opiskelemaan tai perheen perässä. Turvapaikka myönnettiin 116 henkilölle ja oleskelulupa humanitaarisen tai toissijaisen suojelun perusteella hiukan yli 1200 henkilölle. Maahanmuuttaja on tilastollisesti laaja käsite Termi maahanmuuttaja sisältää pakolaisten lisäksi myös työperäiset maahanmuuttajat, ulkomaalaiset opiskelijat sekä Suomesta pois muuttaneet henkilöt, ketkä nyt ovat muuttaneet takaisin. Osa maahanmuuttajataustaisista elää Suomessa oleskeluluvalla, osa on Suomen kansalaisia. Väestönmuutokset 2006-2009 30000 26 029 29 114 26 700 25000 22 032 20000 15000 10000 10 044 13 586 15 457 14 550 5000 Maastamuutto 0 Maahanmuutto Nettomaahanmuutto -5000-10000 -15000-11 988-12 443-13 657-12 150 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus, stat.fi Tiesitkö? Suomesta muutetaan eniten Ruotsiin, Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin.
3 Suomen asukasluku ja ulkomaalaisten määrä Väestö 31.12.2009: 5 351 427 Kansalaisuus Suomen 5 195 722 Kansalaisuus ulkomaan 155 705 Syntymämaa Suomi 5 102 186 Syntymämaa ulkomaat 93 536 Syntymämaa Suomi 16 058 Syntymämaa ulkomaat 139 647 Suomi 4 804 273 Ruotsi 278 669 Saame 1 724 Yht. 5 084 666 muu kieli 17 520 Suomi 39 779 Ruotsi 6 848 Saame 48 Yht. 46 675 muu kieli 46 861 Suomi 4 834 Ruotsi 1 484 Saame 4 Yht. 6 322 Suomi 3 323 muu kieli 9 736 muu kieli 132 920 Ruotsi 3 391 Saame 13 Yht. 6 727 Lähde: Tilastokeskus Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2009 lopussa 5 195 722 Suomen kansalaista, joista 93 536 on syntynyt ulkomailla. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa 155 705 henkilöä eli 2,9 prosenttia väestöstä. 200000 Ulkomaalaisten määrä 1999-2009 155 705 150000 100000 87 800 91 100 98 600 103 700 107 100 108 400 113 900 121 700 132 708 143 256 50000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Luku kuvaa Suomessa vakituisesti asuvia ulkomaalaisia. Se ei sisällä Suomen kansalaisuuden saaneita, eikä myöskään turvapaikanhakijoita. Lähde: Tilastokeskus Tiesitkö? Luxemburgissa yli 40 % asukkaista on ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka eivät ole hakeneet maan kansalaisuutta. Luku on EU-maiden tasolla suurin. Luxemburgin lailla Irlanti ja Belgia houkuttelevat paljon kansalaisia muista EU-jäsenmaista.
4 Ulkomaalaisten määrä alueittain 15 kuntaa, joissa eniten ulkomaalaisia Lähde: Tilastokeskus Asukasluku Ulkomaan kansalaisten määrä Ulkomaalaisten % -osuus alueella Helsinki 583 350 41 735 7,2 % Espoo 244 330 15 304 6,3 % Tampere 211 507 7 390 3,5 % Vantaa 197 636 11 919 6,0 % Turku 176 087 8 237 4,7 % Oulu 139 133 3 101 2,2 % Jyväskylä 129 623 3 063 2,4 % Lahti 100 854 3 291 3,3 % Kuopio 92 626 1 507 1,6 % Kouvola 88 174 1 757 2,0 % Lappeenranta 71 814 2 309 3,2 % Vaasa 59 175 2 947 5,0 % Salo 54 889 2 099 3,8 % Kotka 54 775 2 390 4,4 % Porvoo 48 599 1 444 3,0 % Tiesitkö? Suomen kansainvälisin lähiö on Varissuo Turussa. Siellä asukkaista noin 33 % on vieraskielisiä. Suomessa ei ole monien muiden maiden tapaan alueita, missä 90 % asukkaista olisi ulkomaalaistaustaisia. Tällainen on esimerkiksi Tukholman 9 000 asukkaan Rinkeby.
5 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä Suomen kansalaisuutta voi hakea joko hakemuksella tai ilmoituksella. Vuonna 2009 kansalaisuus myönnettiin yhteensä 10 311 henkilölle (hakemuksesta 2 821 ja ilmoituksen perusteella 7 490). Ilmoituksia saapui eniten Ruotsista, Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta. Kansalaisuuslain siirtymäsäännös oli voimassa 1.6.2003 31.5.2008, jolloin henkilöt, jotka olivat menettäneet Suomen kansalaisuuden esimerkiksi saadessaan toisen maan kansalaisuuden, pystyivät hakemaan sitä takaisin ilmoituksella. Kansalaisuutta sai hakea ilman, että täytyy muuttaa Suomeen. Koko siirtymäkautena kansalaisuusilmoituksia tuli vireille yhteensä 19 264. Vuonna 2009 purettiin ilmoitusten ruuhkaa. Kansalaisuuden saaneiden määrää kasvattivat entisten Suomen kansalaisten ja heidän jälkeläistensä tekemät ilmoitukset. Hakemuksia koskevissa myönteisissä päätöksissä suurimmat ryhmät olivat: venäläiset (920), somalialaiset (236) ja irakilaiset (177). 8000 7000 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä Suomessa vakinaisesti asuvia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä 6 880 6 682 6000 5 683 5000 4000 4 017 4 730 4 526 4 433 4 824 3000 2000 1000 1 761 1 236 876 839 651 668 981 1 439 2 977 2 720 3 049 3 400 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Hakemuksen ja ilmoituksen perusteella Suomen kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän kansalaisille (1 050). Lähde: Tilastokeskus Hakemusajat Vuonna 2009 kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 410 vuorokautta Ilmoitusasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 332 vuorokautta
6 Väestö kansalaisuuden, äidinkielen ja syntymävaltion mukaan Väestön määrä yhteensä vuonna 2009 5 351 427 Kansalaisuus Suomen kansalaiset yhteensä 5 195 722 Ulkomaan kansalaisia yhteensä 155 705 Suurimmat kansalaisuusryhmät venäjä 28 210 viro 25 510 ruotsi 8 506 somalia 5 570 kiina 5 180 thaimaa 4 497 irak 3 978 turkki 3 809 saksa 3 628 britannia 3 333 intia 3 168 iran 2 495 yhdysvallat 2 378 suomi 4 852 209 ruotsi 290 392 saame 1 789 Suurimmat ulkomaiset kieliryhmät venäjä 51 683 viro 25 096 englanti 12 063 somali 11 681 arabia 9 682 kurdi 7 135 kiina 7 078 albania 6 736 muun kieliset yhteensä 207 037 Tiesitkö? Ruotsin suurin maahanmuuttajaryhmä on suomalaiset. Suomalaisia asuu siellä jo 3. sukupolvessa. Yhteensä suomalaistaustaisia on 674 932, mutta suomen kansalaisuuden omaavia oli vuoden 2009 lopussa 74 058. SYNTYMÄVALTIO suomi 5 118 244 ulkomailla syntyneet 233 183 yhteensä Suurimmat ryhmät entinen neuvostoliitto 47 307 ruotsi 30 966 viro 21 761 venäjä 7 339 somalia 7 110 kiina 6 591 irak 6 180 thaimaa 6 108 entinen jugoslavia 6 074 saksa 5 770 Lähde: Tilastokeskus
7 Työllisyys ja työttömyys Työttömyys kasvoi Suomessa Vuonna 2009 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia eli se nousi vuoden 2005 tasolle. Suomessa oli työttömiä työnhakijoita 265 800, joista ulkomaalaisten osuus oli 6,1 %. Työttömien maahanmuuttajien määrä muuttuu jatkuvasti. Samat henkilöt eivät ole koko ajan työttömiä, vaan maahanmuuttajille ovat tyypillisiä lyhytaikaiset työttömyysjaksot, joita seuraavat työllisyysjaksot. Työllisyysaste laski vuoden 2005 tasolle Suomessa työllisyysaste on kohonnut viimeisen neljän vuoden ajan, mutta se kääntyi laskuun vuonna 2009. Työllisyysaste laski vuoden 2005 tasolle ja oli 68,3 prosenttia. Ulkomaalaisten työllisyysaste on Tilastokeskuksen viimeisimmän arvion mukaan 52,4 prosenttia (arvio koskee vuotta 2008. Tiedot julkaistaan viiveellä). 60 Ulkomaalaisten ja koko väestön työttömyysasteet 50 53 40 49 48 44 Työ- ja elinkeinoministeriön arvio 39 37 30 20 10 17 15 15 13 11 Ulkomaalaiset Koko väestö 10 10 31 31 28 28 9 9 9 27 26 23 19 19 8 8 8 7 6 23 8,2 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Tilastokeskus julkaisee tiedon vuoden 2009 työttömyysasteesta vuonna 2011.
8 Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää oleskelulupa kolmella eri statuksella: 1) pakolainen, 2) toissijaisen suojelun tarve, jos hakijaa uhkaa kotimaassaan kidutus tai epäinhimillinen kohtelu, 3) humanitaarisen suojelun tarve, jos henkilö ei voi palata asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi. Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vahvistanut ja joka uudelleen sijoitetaan Suomeen. Kiintiöpakolaiset valitaan suoraan ulkomailta, esimerkiksi pakolaisleireiltä. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden. Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750. Hakemusten käsittelyajat: Turvapaikanhakija pääsee Maahanmuuttoviraston puhutteluun noin vuoden kuluttua hakemuksensa jättämisen jälkeen. 3000 2500 Pakolaiset ja kansainvälistä suojelua saaneet Perheen yhdistämiset Myönt. päätöksen saaneet turvapaikan hakijat Kiintiöpakolaiset 576 Vuonna 2009 - turvapaikkahakemuksia: 5 988 - turvapaikkapäätöksiä: turvapaikka myönnettiin pakolaisstatuksella 116 henkilölle. Oleskelulupa myönnettiin humanitaarisen tai toissijaisen suojelun perusteella hiukan yli 1200 henkilölle. Turvapaikkapäätökset eivät välttämättä koskeneet samana vuonna tehtyjä hakemuksia. 2000 1500 155 1000 491 500 543 0 1999 320 148 373 427 368 184 798 779 293 160 763 367 272 562 347 435 756 739 735 766 569 562 547 657 562 1 266 908 749 769 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tilastossa on kuntiin sijoittamista odottavia oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Lähde: Sisäasiainministeriö Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita maittain Maa 2009 2008 Suurimpia muutoksia Irak 1 195 1 255 Somalia 1 180 1 181 Bulgaria 739 82 + 657 Venäjän federaatio 602 209 + 393 Afganistan 461 254 + 207 Kosovo 284 67 + 217 Iran 162 144 Turkki 140 65 Nigeria 131 77 Sri Lanka 102 36 Valko-Venäjä 95 68 Bulgariasta saapui romaneja, jotka hakivat turvapaikkaa. EU-kansalaisina heidän hakemuksensa käsiteltiin nopeutetusti, eikä yhdellekään myönnetty turvapaikkaa. Venäläiset turvapaikanhakijat olivat viime vuonna 4. suurin hakijaryhmä. Suurin osa venäläishakijoista tulee Tshetsheniasta ja sen naapuritasavalloista. Kosovosta kotoisin olevien määrän nousu selittynee osin sillä, että he ovat enenevässä määrin alkaneet käyttää kansallisia passejaan, kun heitä aiemmin on tilastoitu Serbian kansalaisiksi. Tiesitkö? Turvapaikanhakijoilla on erilaisia lähdön syitä sekä koulutus- ja varallisuustaustoja. Osa majoitetaan vastaanottokeskukseen, osa järjestää asumiseensa, lastensa koulunkäyntiin ym. liittyvät asiat uudessa maassa omatoimisesti.
9 PAKOLAISTEN VASTAANOTTO JA KOTOUTTAMINEN Pakolaisten vastaanotto alueittain 2005 2009 (vastaanottokeskuksissa kuntaan sijoittamista odottavat pakolaiset eivät sisälly TE -keskuskohtaisiin lukuihin) TE-KESKUS 2005 2006 2007 2008 2009 YHT. Uusimaa 350 310 510 669 498 2 337 Varsinais-Suomi 85 56 134 185 114 574 Satakunta 3 2 17 5 26 53 Häme 49 50 32 79 73 283 Pirkanmaa 137 108 127 159 126 657 Kaakkois-Suomi 137 98 94 176 206 711 Etelä-Savo 68 92 71 67 74 372 Pohjois-Savo 39 14 51 37 33 174 Pohjois-Karjala 58 27 61 104 180 430 Keski-Suomi 63 47 54 57 88 309 Etelä-Pohjanmaa 1 32 4 1 23 61 Pohjanmaa 164 110 223 152 196 845 Pohjois-Pohjanmaa 129 62 135 132 189 647 Kainuu 112 41 142 152 102 549 Lappi 106 93 138 195 239 771 YHTEENSÄ 1 501 1 142 1 793 2 170 2 167 8 773 Lähde: Sisäasiainministeriö Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia Suomessa on 17 ja niiden alaisena on 6 toimipistettä. Alaikäisyksikköjä (ryhmäkoteja, tukiasumisyksikköjä) on 23. Suuri osa näistä toimii vastaanottokeskusten alaisuudessa. Maahanmuutto- ja kotouttamisasiat alueellisesti Maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä alueellisia tehtäviä hoidetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskus). Maahanmuuttoasioiden koordinointi on koottu seitsemään ELY-keskukseen. Sisäasiainministeriö vastaa ELY-keskusten maahanmuuttoyksiköiden toiminnallisesta ohjauksesta. ELYjen tehtäviin kuuluvat mm. maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen, pakolaisten kuntiin osoittamisen varmistaminen sekä työvoiman maahanmuuton kehittäminen. Kotouttamisen seuranta Sisäasiainministeriössä on käynnissä kotouttamisen ja sen vaikuttavuuden seurannan kehittäminen. Vuonna 2009 toteutettiin maahanmuuttajabarometritutkimus testimuotoisesti rajatuille kohderyhmille. Tutkimus osoitti, että tärkeimmät kotoutumista edistävät tekijät ovat työ, turvallisuus ja suomen/ruotsin kielen taito tai kielikurssit. Alueellisesti maahanmuuttoa koordinoidaan seitsemästä ELY-keskuksesta käsin.
10 Oleskeluluvat Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Jos oleskelun kesto on yli kolme kuukautta, on maahan tullessa oltava oleskelulupa. Ensimmäisen luvan pituus on yleensä vuosi. Poikkeuksena ovat pohjoismaalaiset, jotka eivät tarvitse oleskelulupaa toisissa Pohjoismaissa. Muut EU-kansalaiset eivät myöskään tarvitse oleskelulupaa, mutta heidän on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa. Suomen tavoitteena houkutella korkeasti koulutettuja Hallitus linjasi vuonna 2009 tavoitteeksi, että Suomessa korkea-asteella opiskelleita ja valmistuneita muiden maiden kansalaisia kannustetaan jäämään Suomeen töihin. Kansalaisuuslakia muutetaan niin, että opiskeltaessa Suomessa voidaan puolet opiskeluajasta ottaa huomioon, kun lasketaan kansalaisuuden saamiseksi vaadittavaa asumisaikaa. Vuonna 2009 vireille tulleet oleskelulupahakemukset hakuperusteittain 5 000 4 653 4 000 3 953 3 540 3 000 2 000 2 883 2 342 1 819 1 000 0 95 697 Työntekijän oleskelulupa Elinkeinon harjoittaminen Suomalainen syntyperä Yhteensä hakemuksia 20 790. Päätöksiä oleskelulupahakemuksiin tehtiin 18 260. Oleskelulupa myönnettiin 15 208 henkilölle. Taulukossa muu peruste koskee valtaosin työperäistä maahanmuuttoa; kyse on henkilöistä, jotka eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa, vaan voivat työskennellä Suomessa tavallisella oleskeluluvalla. 808 Opiskelu Muu peruste Perheside, avioliitto tms. Perheside, lapsi Perheside, muu omainen Suomen kansalaisen perheenjäsen Lähde: Maahanmuuttovirasto
11 Kuka on kukin? Maahanmuuttohallinnon toimijoita Asia Maahanmuuttopoliittiset linjaukset, toiminnan painopisteet Maahanmuuttohallinto- ja politiikka Maahanmuuttolainsäädännön kehittäminen Maahanmuuttoviraston tulosohjaus Viisumin hankinta ulkomailla Oleskelulupa, Suomen kansalaisen perheenjäsen Oleskelulupa, Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröiminen Työntekijän oleskelulupa Turvapaikka Oleskelulupa humanitaarisen tai toissijaisen suojelun perusteella Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Oleskelulupien jatkaminen Käännyttäminen Karkottaminen Kansalaisuushakemus ja -ilmoitus Muutoksenhaku Kotouttaminen Kotouttamisohjelma MAAHANMUUTTOASIAT SUOMESSA Vastuu Maahanmuutto- ja eurooppaministeri ohjaa maahanmuuttopolitiikkaa valtioneuvoston linjausten mukaisesti Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö Suomen ulkomaanedustusto Poliisi Maahanmuuttovirasto Poliisi Työvoimapoliittinen harkinta: Työ- ja elinkeinotoimisto Muut edellytykset: Maahanmuuttovirasto Henkilöllisyyden ja matkareitin selvittäminen, tiedoksianto: Poliisi Puhuttelut ja päätös: Maahanmuuttovirasto Maahanmuuttovirasto ohjaa vastaanottokeskustoimintaa Poliisi, erityistapauksissa Maahanmuuttovirasto Päätös: Rajavartiolaitos tai Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: Poliisi, Rajavartiolaitos Esitys: Poliisi, rajatarkastusviranomainen Päätös: Maahanmuuttovirasto Täytäntöönpano: Poliisi Maahanmuuttovirasto Hallinto-oikeudet (turvapaikka-asiat Helsingin hallinto-oikeus) Korkein hallinto-oikeus Sisäasiainministeriö ohjaa kotouttamista. Kotouttamista tehdään myös koulutuksessa ja työvoimapalveluissa, näissä ohjausvastuu on opetusministeriöllä ja työ- ja elinkeinoministeriöllä. Alueviranomaisina toimivat ELY-keskukset, joita sisäasiainministeriö ohjaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Paikallistasolla kunnat ja te-toimistot tekevät kotouttamistyötä. Kunnat Maahanmuuttajalle tehtävä yksilöllinen kotouttamissuunnitelma Te-toimisto (aikuisten maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen) ja kunnat (perusopetus, varhaiskasvatus, sosiaali- ja terveyshuollon palvelut)
Tietolähteitä internetissä Maahanmuuttovirasto www.migri.fi Oleskelulupatilastot Turvapaikka- ja pakolaistilastot Kansalaisuustilastot Karkotustilastot Väestörekisterikeskus www.vaestorekisterikeskus.fi Tilastokeskus Väestön muutokset, tiedot kielen ja syntyperän mukaan www.stat.fi Kuntaliitto Tilastotietoa kuntien väestörakenteesta www.kunnat.net Opetushallitus Maahanmuuttajien koulutuksen tilastot www.oph.fi/tietopalvelut Kela Tilasto maahanmuuttajien erityistuesta www.kela.fi Siirtolaisinstituutti Siirtolaisrekisterin tietokanta www.migrationinstitute.fi/sinst/tietokannat.php Eurostat Tilastoja EU-maista http://ec.europa.eu/eurostat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset www.ely-keskus.fi Maahanmuuttoasioiden verkkolehti www.monitori-lehti.fi Infopankki www.infopankki.fi Suomen edustustot www.formin.fi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR www.unhcr.org Tietoa ja materiaalipankki yhdenvertaisuudesta www.yhdenvertaisuus.fi Ulkoasu: SEK PRO PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO www.intermin.fi/maahanmuutto