Working Paper Omistajuuden vaikutus: Suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen

econstor www.econstor.eu Der Open-Access-Publikationsserver der ZBW Leibniz-Informationszentrum Wirtschaft The Open Access Publication Server of the ZBW Leibniz Information Centre for Economics Pajarinen, Mika; Rouvinen, Petri; Ylä-Anttila, Pekka Working Paper Omistajuuden vaikutus: Suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen ETLA discussion paper, No. 1242 Provided in Cooperation with: Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Helsinki Suggested Citation: Pajarinen, Mika; Rouvinen, Petri; Ylä-Anttila, Pekka (2011) : Omistajuuden vaikutus: Suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen, ETLA discussion paper, No. 1242 This Version is available at: http://hdl.handle.net/10419/44516 Nutzungsbedingungen: Die ZBW räumt Ihnen als Nutzerin/Nutzer das unentgeltliche, räumlich unbeschränkte und zeitlich auf die Dauer des Schutzrechts beschränkte einfache Recht ein, das ausgewählte Werk im Rahmen der unter http://www.econstor.eu/dspace/nutzungsbedingungen nachzulesenden vollständigen Nutzungsbedingungen zu vervielfältigen, mit denen die Nutzerin/der Nutzer sich durch die erste Nutzung einverstanden erklärt. Terms of use: The ZBW grants you, the user, the non-exclusive right to use the selected work free of charge, territorially unrestricted and within the time limit of the term of the property rights according to the terms specified at http://www.econstor.eu/dspace/nutzungsbedingungen By the first use of the selected work the user agrees and declares to comply with these terms of use. zbw Leibniz-Informationszentrum Wirtschaft Leibniz Information Centre for Economics

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen I Keskusteluaiheita Discussion Papers 16.3.2011 No 1242 Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen Mika Pajarinen * Petri Rouvinen ** Pekka Ylä-Anttila *** * Etlatieto Oy, mika.pajarinen@etla.fi ** Etlatieto Oy, petri.rouvinen@etla.fi *** Etlatieto Oy, pekka.yla-anttila@etla.fi

II ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 Kiitämme Sitraa ja Perheyritysten Liittoa hankkeen tukemisesta. Parhaat kiitokset taustaryhmän jäsenille Philip Aminoff, Anne Berner, Krista Elo-Pärssinen ja Jari Pasanen hyvistä kommenteista. ISSN 0781 6847

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 Abstract 2 1 Johdanto tutkimuksen tausta ja tavoitteet 3 2 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät 6 2.1 Aineiston kuvaus 6 2.2 Tutkimuksen menetelmistä 9 3 Työllisyyden ja tuotannon kehitys omistajaryhmittäin 9 3.1 Tuotannon ja työllisyyden kasvu ja vakaus 9 3.2 Tuotannon ja työllisyyden muutokset talouskriisissä 12 4 Työllisyys ja tuotanto yritystasolla 14 4.1 Tuotannon ja työllisyyden kehitys 2000-luvulla 14 4.2 Miten yritykset reagoivat kriisiin? 16 5 Omistajuus ja kasvuyritykset 20 6 Yhteenveto ja johtopäätöksiä 22 Lähteet 24 Liite Työllisyyden ja jalostusarvon vuosimuutokset 26

2 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan, vaikuttaako yrityksen omistusmuoto niiden kotimaiseen työllisyyteen ja sen vaihteluihin. Tarkasteltavia omistajaryhmiä on kuusi: ensimmäisen ja vähintään toisen sukupolven perheyritykset, julkisomisteiset, ulkomaalaisomisteiset, hajautetusti omistetut pörssiyritykset sekä ryhmänä muut yritykset, joita ovat aineistossa lähinnä osuuskunnat ja pörssin ulkopuoliset hajautetusti omistetut osakeyhtiöt. Omistajuudella on tulosten perusteella vaikutusta työllisyyteen ja sen vaihteluihin. Hajautetusti omistettujen pörssiyritysten työllisyys vaihtelee selvästi enemmän kuin muiden yritysryhmien. Julkisomisteisten yritysten työllisyys vaihtelee vähiten, ne ovat myös viimeisimmän talouskriisin aikana vähentäneet työvoimaansa vähemmän kuin muut yritykset. Toisen sukupolven perheyritysten työllisyys vaihtelee vähemmän kuin ensimmäisen polven perheyritysten. Toisen polven perheyritykset eivät tyypillisesti ole kasvuyrityksiä. Analyysin perusteella havaitaan, että (toisen polven) perheyritykset hakevat mieluummin vakautta kuin nopeaa kasvua. Asiasanat: Omistusrakenteet, perheyritys, liiketoiminnan tavoitteet, työllisyys, kasvu Abstract The study investigates empirically how ownership affects firms domestic employment and its fluctuations. We look at six different ownership categories: first generation family businesses, second generation (or older) family businesses, state-owned companies, foreign-owned companies, publicly listed companies, and others (e.g. co-operatives and non-listed, non-family companies). It turns out that ownership matters. Volatility of employment in listed companies is much higher than in other firms. Stateowned companies show the highest stability in employment, and they have also reduced their personnel less than others during the economic crisis of 2008 2009. The group of second generation family businesses shows higher stability of employment than first generation. Family businesses (especially the second or subsequent generation enterprises) are typically not high-growth firms. They seem to prefer stability over swift growth. Key words: Ownership structure, family business, business objectives, employment, growth JEL: G32, L21, M14

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 3 1 Johdanto tutkimuksen tausta ja tavoitteet Onko omistajuudella väliä? Onko omistajuudella merkitystä työllisyyden ja kasvun kannalta? Vaikuttaako omistajuus siihen, miten yritykset vähentävät työvoimaansa taloudellisessa taantumassa tai lisäävät sitä nousukaudella? On verraten yleinen käsitys, että perheiden tai sukujen omistamat yritykset kasvolliset omistajat käyttäytyvät eri tavoin työllistäjinä kuin hajautetusti omistetut pörssiyritykset, joille lyhyen aikavälin kannattavuus ja osakkeenomistusten arvon nousu tai arvon säilyttäminen ovat tärkeämpiä. 1 Omistuksesta käyty keskustelu on paljolti liittynyt ulkomaisen omistuksen kasvuun, joka voimistui nopeasti, kun pääomamarkkinoita avattiin 1990-luvulla. Usein esiin nostettu huoli on ollut se, että suomalaisomisteiset usein perheyritykset siirtyvät ulkomaiseen omistukseen jo ennen kuin ne ovat päässeet nopean kasvun ja kansainvälistymisen alkuun. 2 Ajatuksena siis on, että suomalaisessa omistuksessa yritykset olisivat hyödyttäneet kansantaloutta enemmän kuin ulkomaalaisten omistamina. Tällöin ajatellaan lähinnä yritysten kotimaista kasvua ja työllisyyttä ja niiden vakautta. Monenlaista omistusta 3 Omistus ja omistusrakenteet voivat olla keskitettyjä tai hajautettuja, omistus voi olla yhden perheen tai suvun hallussa, pääomasijoittajilla saattaa olla merkittävä omistus- ja vaikutusvalta erityisesti teknologiavetoisissa pk-yrityksissä, valtio ja kunnat ovat edelleen suuria omistajia monilla aloilla, asiakkaat tai työntekijät voivat olla omistajina niin osuuskunnissa kuin muunkinlaisissa yrityksissä. Lisäksi lukumääräisesti valtaosa yrityksistä on pieniä, joko kokonaan tai pääosin yhden henkilön omistamia. Eri omistuskategoriat menevät luonnollisesti päällekkäin. Perheyritykset voivat olla pörssiyrityksiä, samoin valtionyhtiöt. Pörssiyhtiöt puolestaan voivat olla hajautetusti tai keskitetysti omistettuja niin, että omistajakontrolli on selkeästi jonkin ryhmän (esim. säätiö tai rahasto) hallussa. Oman ryhmänsä muodostavat osuuskunnat, jotka ovat pääosin asiakkaiden omistamia ja hajautetusti kontrolloimia. Itse asiassa valtaosa Länsi-Euroopassa erityisesti Ranskassa ja Italiassa listatuista yrityksistä on perhe- tai sukuyrityksiä, joissa äänivalta on yhden perheen hallussa. Myös Suomessa on useita pörssissä listattua perheyritystä. Näiden pörssilistattujen perheyritysten johtaminen ja hallinnointi (corporate governance) on järjestetty hyvin eri tavoin. Ranskassa ja Italiassa on tavanomaista, että perheenjäsenet osallis- 1 Ks. esim. Sharma (2004), jossa referoidaan useita perheyrityksiä koskevia tutkimuksia. Erilaisten haastattelututkimusten mukaan valtaosa kansalaisista näkee, että perheyritysten keskeinen tavoite on vakaa työllisyys. Ks. erityisesti Westhead (2003). 2 Ks. tästä keskustelusta esim. Puttonen (2004) sekä Jyrki Alkion artikkeli Miksi Suomeen ei synny uusia suuria yrityksiä? Talouselämä nro 4, 2011. 3 Ks. lähemmin esim. Pajarinen Ylä-Anttila (2006a).

4 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 tuvat myös yritysten johtoon. 4 Yhdysvalloissa taas on yleisempää, että perheyrityksissäkin on ulkopuolinen johto. Erot Euroopan ja Yhdysvaltain välillä selittyvät pääomamarkkinoiden rakenne-eroilla: USA:ssa markkinat toimivat tehokkaammin, osakkeenomistajan suoja on parempi ja johdon toimien valvonta helpompaa. Ovatko perheyritykset erilaisia mitä tutkimus kertoo? Empiirinen evidenssi perheomistuksen vaikutuksista yritysten menestymiseen on osin ristiriitaista. Rahoitusteorian ja empiirisen tutkimuksen yleinen näkökulma kiinnittää huomiota ongelmaan, joka syntyy kun omistus ja johto ovat osin samoissa käsissä. Omistajat pyrkivät käyttämään yrityksen resursseja omaan kulutukseensa tai ylisuuriin osinkoihin ja siten vähentävät yritysten investointimahdollisuuksia (Demsetz, 1983; Schleifer Vishny, 1997). Yritysten menestymiseen voi vaikuttaa myös se, että perheyrityksen johto palkataan suppeammasta joukosta (perheestä tai lähipiiristä) ja näin jätetään hyödyntämättä työmarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet (vrt. Morck Strangeland Yeung, 2000). Lopulta se, millainen omistusrakenne on yritysten menestymisen kannalta hyvä, on empiirinen kysymys. Talous- tai rahoitusteoria ei anna kysymykseen yksikäsitteistä vastausta, vaikka puhuukin enemmän hajautetun markkinoiden kontrolloiman omistuksen kuin keskittyneen omistuksen puolesta. Empiirinen tutkimus puolestaan antaa tukea myös keskitetyn omistuksen eduista. Esimerkiksi Andersonin ja Reebin (2003) tutkimus yhdysvaltalaisella aineistolla viittaa siihen, että perheomistus voi olla myös listatuille yrityksille tehokas omistus- ja organisaatiomuoto. Tutkimuksessa käytetään Standard & Poor s -indeksissä olevaa 500 suuren yrityksen aineistoa. Näistä kolmannes on sellaisia, joissa perheellä tai suvulla on merkittävä omistus. Huolellinen ekonometrinen analyysi osoittaa, että pääoman tuottoasteella mitattu yritysten menestyminen on ollut perheyritysten ryhmässä parempi kuin muissa S&P 500 -ryhmän yrityksissä. Samoin perheyritysten arvo markkinoilla mitattuna ns. Tobinin q:lla 5 on ollut korkeampi kuin muiden S&P 500 listan yritysten. Tutkimuksen aineisto on ajanjakson 1993 1999 kattava paneeli. Andersonin ja Reebin tutkimuksessa kontrolloidaan mm. yrityksen toimialaa sekä erilaisia rahoitusteoriasta ja tutkimuksesta johdettuja yritysominaisuuksia, kuten yrityksen kokoa ja ikää, yrityksen osakkeisiin liittyvää riskiä, t&k menoja (tulevaa kasvupotentiaalia), samoin kuin johtamis- ja ohjausjärjestelmää (corporate governance) kuvaavia tekijöitä. Tulokset eivät muutu, vaikka mallissa mukana olevia muuttujia tai estimointimenetelmää vaihdetaan. Perheyritysten pääoman tuottoaste ja markkina-arvo ovat tilastollisesti merkitsevästi korkeampia kuin vertailuryhmän. Gorriz ja Fumas (2005) tekevät lähes samantyyppisen tutkimuksen espanjalaisella listattujen yritysten aineistolla. Heidän tulostensa mukaan perheyritysten kannattavuus ei poikkea muiden listattujen yritysten kannattavuudesta. Espanjalaisten perheyritysten kasvuvauhti on hitaampaa kuin vertailuryhmän, ne ovat vähemmän pääomavaltaisia, mutta niiden tuottavuus ja tehokkuus ovat korkeampia. Tutkijat selittävät eroa yhdysvaltalaisiin tuloksiin institutionaa- 4 Ks. La Porta Lopez-De-Silanz Schleifer (1999). 5 Tobinin q mittaa yrityksen pörssiarvon ja jälleenhankinta-arvon suhdetta.

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 5 lisilla ja rakenne-eroilla: Yhdysvalloissa yritykset ovat keskimäärin teknologiaintensiivisempiä ja pääomamarkkinoilla on vahva omistuksen vähemmistösuoja, mikä vaikuttaa oman pääomanehtoisen rahoituksen saatavuuteen ja sitä kautta kannattavaan kasvuun. Pajarisen ja Ylä-Anttilan (2006a, b) tutkimuksessa tarkastellaan omistajuuden ja omistusmuodon yhteyksiä yritysten menestymiseen Suomessa. Tarkasteltavia omistajaryhmiä ovat perheyritykset, valtionyritykset, hajautetusti omistetut pörssiyritykset sekä ulkomaalaisomisteiset yritykset. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu pääosiltaan Talouselämä-lehden suuryritysaineistoon. Tulosten mukaan perheyritykset ovat olleet kannattavuudeltaan ja vakavaraisuudeltaan vähintään yhtä hyviä kuin ulkomaalaisomisteiset yritykset, hajautetusti omistetut pörssiyritykset ja valtionyritykset. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat puolestaan olleet keskimäärin kannattavampia kuin pörssi- ja valtionyritykset, mutta toisaalta ne ovat kasvaneet keskimäärin hitaammin. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että pienten yritysten kannattavuus ja kasvu ovat olleet parempia kuin suurten. Ali-Yrkkö Pajarinen Rouvinen ja Ylä-Anttila (2007) tutkivat omistajuuden ja globalisaation erityisesti viennin ja toimintojen ulkomaille siirtämisen (off-shoring) keskinäisriippuvuutta laajaan suomalaiseen yrityskyselyyn perustuvalla aineistolla. Tulokset viittaavat siihen, ettei perhe- ja muiden yritysten välillä ole merkittäviä eroja, mitä tulee viennin tai toimintojen ulkomaille siirtämisen todennäköisyyteen tai laajuuteen. Ulkomaisen työllisyyden suhteen eroja näyttäisi kuitenkin olevan. Kun muiden tekijöiden vaikutus otetaan huomioon sekä sallitaan iän (ja koon) erisuuruiset vaikutukset omistukseltaan erilaisten yritysryhmien välillä, havaitaan, että perheyrityksillä on vähemmän todennäköisesti ulkomaista henkilöstöä ja ulkomaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on keskimääräistä pienempi. Tutkimuksessa havaitaan myös, että perheyritysten ulkomainen henkilöstö on todennäköisimmin naapurimaissa (mukaan lukien Baltian maat). Tutkimuksessa päätellään, että ainakin tietyin ehdoin perheyritykset näyttävät olevan globalisaatiokehityksen tasapainottajia. Ne ovat varovaisempia laajentamaan ulkomaantoimintojaan eivätkä ne tee sitä kannattavuutensa kustannuksella. Lisäksi globalisaation eteneminen on ollut osaamisharhaista siinä mielessä, että hyödyt koskevat enemmän korkeammin koulutettuja ja haitat matalammin koulutettuja. Tutkimuksessa havaitaan, että perheyritykset työllistävät todennäköisemmin hieman alhaisemman muodollisen koulutuksen saaneita ja ovat myös todennäköisemmin aikeissa työllistää heitä lisää. Niinpä perheyrityksillä saattaa ryhmänä olla merkittävä rooli globalisaatioon liittyvän rakennemuutoksen tasoittajina. Tourunen (2009) tarkastelee Suomen keskisuurten ja suurten yritysten omistajuutta ja toiminnan laajuutta perheyrittäjyyden näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan perheyritysten rooli Suomen kansantaloudessa on pienempi kuin useimmissa muissa läntisen Euroopan maissa, vaikka perheyritykset Suomessakin ovat omistusmuodon mukaan tarkasteltuna suurin yksittäinen yritysryhmä. Perheyritysten työllistävyys on kuitenkin parempi kuin muulla tavalla omistettujen ja kannattavuus vähintään yhtä hyvä. Bach (2010) osoittaa tutkimuksessaan ranskalaisella yritysaineistolla, että perheyritykset ottavat pienempiä riskejä investoineissaan, käyttävät vähemmän ulkoista rahoitusta ja ovat keskimäärin pienempiä muut yrityskokoon vaikuttavat tekijät huomioon ottaen kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Vastaavasti niiden työllisyys ja myynti vaihtelevat vähemmän ja ne ovat vakavaraisuudeltaan keskimääräistä parempia. Perheyritysten korostama pitkä aikaväli ja

6 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 pienempi riskinotto investoinneissa selittyvät ainakin osin yksinkertaisesti sillä, että yritys on tarkoitus siirtää tuleville sukupolville. Block (2010) tutkii yhdysvaltalaisten suuryritysten käyttäytymistä henkilöstön joukkoirtisanomisten suhteen. Hänen tutkimustulostensa mukaan perheomistus vähentää todennäköisyyttä laajoille henkilöstön irtisanomisille. Lisäksi perhejohtoinen yritys tasoittaa kannattavuustavoitteiden saavuttamisen ja joukkoirtisanomisten todennäköisyyden välistä suhdetta. Tutkimuksessa esitetään, että perheomisteiset yritykset piittaavat muita yrityksiä enemmän maineestaan yhteiskuntavastuullisina toimijoina, mikä motivoi välttämään laajoja henkilöstömäärän supistuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteet Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti juuri siihen, miten omistusmuoto vaikuttaa yritysten kotimaiseen työllisyyteen ja sen vaihteluihin. Koska yrityksen käyttäytymiseen ilmeisesti vaikuttaa se, miten pysyväksi omistus on ajateltu, on tärkeää erottaa esimerkiksi ensimmäisen polven perheyritykset ja yritykset, jotka ovat olleet saman perheen tai suvun hallussa pitkään. Varsinkin talouskriisin aikana nousi esiin kysymys siitä, vähensivätkö ns. toisen sukupolven, tai sitä vanhemmat perheyritykset vähemmän työvoimaansa kuin muut. Tutkimuskysymykset voidaan tiivistää seuraavaan kolmeen kohtaan: 1. Mikä on ollut omistajuuden vaikutus työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen Suomessa? a. Erityisesti: ovatko perheyritykset muita vakaampia työllistäjiä? 2. Ovatko perheyritykset ns. kasvuyrityksiä? 3. Käyttäytyivätkö eri tavoin omistetut yritykset erilailla talouskriisissä? 2 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät 2.1 Aineiston kuvaus Tarkastelun lähtökohtana on Tourusen (2009) tekemä kartoitus yritysten omistajarakenteista. Tourunen selvitti omistusrakenteita kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe keskittyi keskisuuriin yrityksiin (50 250 henkeä, vuoden 2003 yrityskanta) ja jälkimmäinen vaihe suuriin yrityksiin (yli 250 henkeä, vuoden 2005 yrityskanta). Tourunen luokitteli yrityksiä kolmeen luokkaan: ensimmäisen ja vähintään toisen sukupolven perheyritykset 6 sekä muut yritykset. 7 Luokittelu tehtiin huomioimalla konsernirakenteet. Tämän tutkimuksen otos koostuu yrityksistä, jotka olivat vähintään toisessa Tourusen poikkileikkausaineistossa. Aineistossa on myös alle 50 hengen yrityksiä, koska mukana ovat kaikki 6 Viittaamme raportissa termillä toisen sukupolven perheyritykset vähintään toisen sukupolven perheyrityksiin. 7 Tourunen määritteli perheyritykset samoin kuin vuonna 2005 julkaistussa kauppa- ja teollisuusministeriön perheyritystyöryhmän raportissa (Kauppa- ja teollisuusministeriö, 2005). Perheyritys on määritelmän mukaan sellainen, jossa äänivaltaenemmistö on yrityksen perustaneella/perustaneilla luonnollisilla henkilöllä/henkilöillä tai yrityksen osakekannan hankkineella luonnollisella henkilöllä/ hankkineilla luonnollisilla henkilöillä tai heidän puolisoillaan, vanhemmillaan, lapsellaan tai lapsen rintaperillisillä. Äänivaltaenemmistö voi olla välillistä tai välitöntä. Vähintään yhden suvun tai perheen edustajista on oltava mukana yrityksen toiminnassa, johdossa tai hallinnossa. Listatut yhtiöt täyttävät perheyhtiömääritelmän, mikäli yrityksen perustajalla tai yrityksen (osakekannan) ostaneella henkilöllä tai heidän perheellään tai jälkeläisillään on 25 prosentin osuus yhtiön osakkeiden tuottamasta äänivallasta.

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 7 konsernien tytäryritykset, mikäli konserni yhteensä työllisti vähintään 50 henkeä luokitteluvuonna. Tätä kahden vuoden poikkileikkausaineistoa täydennettiin koodaamalla tarkemmin omistajaryhmä muut kolmeen luokkaan: julkisomisteiset (valtion ja kunnan), ulkomaalaisomisteiset ja pörssiyritykset. Näiden luokkien osalta omistustieto perustuu viimeisimpään saatavissa olevaan tilastotietoon. Näihin ja edellä mainittuihin perheyritysluokkiin kuulumattomat yritykset jäivät edelleen luokkaan muut yritykset. Tähän luokkaan lukeutuvat lähinnä osuuskunnat sekä pörssin ulkopuoliset hajautetusti omistetut osakeyhtiöt. Tarkastelu on rajattu niin, että yritys voi kuulua vain yhteen omistajaluokkaan, joka tässä tutkimuksessa ei muutu yli ajan. 8 Lopuksi otoksen yrityksille haettiin henkilöstö- ja muut yrityskohtaiset tiedot vuosille 2000 2009. Taulukossa 1 on kuvattu otoksen rakennetta. Kaikkiaan otoksessa on 4 651 yritystä. Näistä hieman yli puolesta on havainto jokaiselta vuodelta ja kolmella neljästä on vähintään seitsemän havaintoa. Yrityksistä lähes puolet on joko ensimmäisen tai toisen sukupolven perheyrityksiä, viidennes ulkomaalaisomisteisia, neljä prosenttia julkisomisteisia, kaksi prosenttia pörssiyrityksiä ja runsas neljännes muita yrityksiä. Ensimmäisen sukupolven perheyrityksistä, ulkomaalaisomisteisista, pörssiyrityksistä ja omistajaryhmästä muut eniten yrityksiä toimii tietointensiivisissä palveluissa, joita ovat mm. atk-, tietoliikenne-, konsultointi-, ja suunnittelupalvelut. Toisen sukupolven perheyritysten merkittävin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa. Julkisomisteisista yrityksistä puolestaan eniten yrityksiä toimii muissa kuin tietointensiivissä palveluissa sekä vesi-, lämpö- ja energiahuollossa. Yrityksen päätoimipaikka sijaitsee molemmissa perheyritysluokissa muita omistajaryhmiä harvemmin pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Sen sijaan muun Etelä-Suomen ja etenkin Länsi-Suomen paino on perheyritysten aluejakaumassa huomattavan suuri muiden omistajaryhmien alueellisiin jakaumiin verrattuna. Omistajaryhmän muut alueellinen jakauma on lähinnä perheyritysten alueellista jakaumaa. Muissa omistajaryhmissä pääkaupunkiseutu dominoi sijainnissa. Pörssiyrityksistä lähes kolme neljästä ja ulkomaalaisomisteisista sekä julkisomisteisista yrityksistä noin kolme viidestä sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Ensimmäisen ja toisen sukupolven perheyritykset ovat selkeästi kooltaan pienempiä kuin julkisomisteiset, ulkomaalaisomisteiset tai pörssiyritykset. Esimerkiksi vuonna 2009 yli puolet perheyritysluokissa olleista yrityksistä työllisti alle 50 henkeä, kun pörssiyrityksistä alle 30 prosenttia oli alle 50 hengen yrityksiä. Vastaavasti yli 250 henkeä työllistäviä oli ensimmäisen sukupolven perheyrityksistä vuonna 2009 vain neljä prosenttia ja toisen sukupolven perheyrityksistä 10 prosenttia. Pörssiyrityksistä suuria yrityksiä oli runsas kolmannes. Vähintään toisen sukupolven perheyritykset ja pörssiyritykset ovat keskimäärin vanhempia kuin muiden omistajaryhmien yritykset. Ne olivat vuonna 2005 keskimäärin 22 vuotta vanhoja. Pörssiyrityksissä iän hajonta on hieman suurempi kuin toisen sukupolven perheyrityksissä. Toisen sukupolven yrityksistä noin 95 prosenttia on korkeintaan 52 vuotta vanhoja, kun vastaavasti 95 prosenttia pörssiyrityksistä on korkeintaan 62 vuotta vanhoja. Muiden omistaja- 8 Mikäli yritys lukeutuisi useampaan omistusryhmään, niin omistusmuuttujan arvoksi on koodattu ensimmäinen seuraavasta listasta: toisen sukupolven perheyritys, ensimmäisen sukupolven perheyritys, julkisomisteinen, ulkomaalaisomisteinen, pörssiyritys ja muu.

8 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 Taulukko 1 Otoksen kuvaus Yritysten lukumäärät otoksessa kaikkiaan, sekä ensimmäisenä ja viimeisenä havaintovuonna Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Julkisom. Ulkom. Pörssi Muu Yrityksiä kaikkiaan 984 1 142 176 868 71 1 410 2000 833 995 140 697 64 1 086 2009 688 889 143 654 68 898 Toimialajakauma, % Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Julkisom. Ulkom. Pörssi Muu Alkutuotanto 1 1 4 1 0 1 Metsä, kemia 7 7 2 9 8 5 Teknologiat. 18 16 3 15 10 11 Muu teol. ja energia 9 17 26 9 15 14 Rakentaminen 9 8 6 4 1 4 Kauppa 17 25 9 22 8 18 Tietoint. palvelut 22 10 17 26 46 28 Muut palvelut 16 17 33 14 10 18 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Päätoimipaikan sijainti, % Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Julkisom. Ulkom. Pörssi Muu Pääkaupunkiseutu 32 32 57 61 73 41 Muu Etelä-Suomi 18 20 13 11 7 16 Länsi-Suomi 32 31 19 22 13 26 Itä-Suomi 9 9 7 3 3 8 Pohjois-Suomi 9 8 4 3 4 9 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Yritysten jakauma henkilöstömäärän mukaan, vuosi 2000, % Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Julkisom. Ulkom. Pörssi Muu Alle 50 henk. 60 51 38 39 23 58 50-250 henk. 37 41 37 44 30 31 Yli 250 henk. 3 8 25 17 47 10 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Yritysten jakauma henkilöstömäärän mukaan, vuosi 2009, % Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Julkisom. Ulkom. Pörssi Muu Alle 50 henk. 55 52 33 32 29 49 50-250 henk. 41 38 38 43 37 38 Yli 250 henk. 4 10 29 25 34 14 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Yritysten ikä vuonna 2005 (vuosia) Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Julkisom. Ulkom. Pörssi Muu Mediaani 14 19 12 13 18 13 Keskiarvo 16 22 17 16 22 16 Keskihajonta 10 15 14 13 18 14 Aineistolähde: Tilastokeskus. Toimialaluokittelun koodaus (Tol-2002): Alkutuotanto (01-14), Metsä, kemia (20-21, 23-25), Teknologiateollisuus (27-35), Muu teollisuus ja energia (15-19, 22, 26, 36-37, 40-41), Rakentaminen (45), Kauppa (50-52), Tietointensiiviset palvelut (64, 72-74), Muut palvelut (55, 60-63, 65-67, 70-71, 75-99). Sijainnin luokittelu: Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Pohjois-Suomi sisältää Oulun ja Lapin läänit ja Länsi-Suomi Ahvenanmaan, muuten luokittelu vastaa vuonna 2009 voimassa ollutta läänijakoa.

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 9 ryhmien yritykset ovat iältään hyvin samankaltaisia, yritysten iän keskiarvo on niissä 16 17 vuotta. Ensimmäisen sukupolven perheyrityksissä iän hajonta on pienin. Niissä 95 prosenttia yrityksistä on korkeintaan 33 vuotta vanhoja. 2.2 Tutkimuksen menetelmistä Tutkimuksen luvussa 3 tarkastellaan yritysten työllisyyden ja tuotannon kehittymistä omistajaryhmittäin summattuina. Näissä tarkasteluissa isommilla yrityksillä on siten suurempi vaikutus kehitystä kuvaaviin lukuihin kuin pienemmillä yrityksillä. Tämä vastaa esimerkiksi tilastoaineistojen toimialatasolla tehtävää tarkastelua. Luvussa 4 siirrytään yritystason analyysiin. Tässä kaikilla yrityksillä on sama paino. Aluksi yrityksiä luokitellaan kasvun mukaan eri luokkiin. Sen jälkeen tehdään regressiomenetelmällä moniuloitteinen analyysi, jossa tutkitaan eri omistusmuotojen osittaiskorrelaatioita kotimaan työllisyyden muutoksen kanssa viimeisimmän talouskriisin aikana. Regressiomenetelmän avulla voimme vakioida useiden muiden taustatekijöiden, kuten toimialan, sijainnin, koon ja iän, vaikutuksia selitettävään tekijään. Mielenkiinnon kohteena on, jääkö eri omistusmuodoille itsenäistä yhteyttä työllisyyden muutoksiin, kun olemme huomioineet lukuisan määrän muita yritysten taustatekijöitä. 3 Työllisyyden ja tuotannon kehitys omistajaryhmittäin 3.1 Tuotannon ja työllisyyden kasvu ja vakaus Ensimmäisen ja vähintään toisen sukupolven perheyritykset ovat yhdessä työllisyydellä mitattuna suurin tarkasteltavista omistajaryhmistä. Niiden osuus yhteenlasketusta työntekijämäärästä Suomessa on lähes 30 prosenttia. Ensimmäisen sukupolven perheyritysten osuus yksinään on noin kymmenes ja toisen sukupolven noin viidennes. Seuraavaksi merkittävin työllistäjä on ulkomaalaisomisteisten yritysten ryhmä, jonka osuus otoksen kokonaistyöllisyydestä on 2000-luvulla ollut noin 20 25 prosenttia. Pörssi- ja julkisomisteisten yritysten osuus työllisyydestä on ollut noin 12 16 prosenttia. Loput noin viidennes on työskennellyt muissa yrityksissä. Työllisyyden kasvu on ollut 2000-luvulla keskimäärin suurinta ulkomaalaisomisteissa yrityksissä. Perheyrityksissä sekä julkisomisteisissa yrityksissä kehitys on ollut varsin tasaista. Sen sijaan pörssiyritysten henkilöstömäärä Suomessa on ollut selkeässä laskusuunnassa. 2000-luvun jälkipuoliskolla laskeva suuntaus on voimistunut, myös suhteessa muihin omistajaryhmiin. Tuotannon jalostusarvolla mitattuna selvästi suurin omistajaryhmä on pörssiyritykset. Niiden osuus otoksen yhteenlasketusta jalostusarvosta on ollut 2000-luvulla keskimäärin noin 30 prosenttia. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus yhteenlasketusta jalostusarvosta on ollut keskimäärin noin viidennes. Ensimmäisen ja toisen sukupolven perheyritysten yhteenlaskettu osuus on samoin ollut noin viidennes. Tästä toisen sukupolven yritysten osuus on noin kaksi kolmasosaa ja ensimmäisen sukupolven noin yksi kolmasosa. Julkisomisteisissa yrityksissä

10 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 Kuvio 1 Työllisyys omistajaryhmittäin, 1000 henkeä Työllisyys omistajaryhmittäin, 1000 henkeä 110 100 90 80 70 60 50 40 Ulkom. Muu Perhe, 2. s.p. Julkisom. Pörssi Perhe, 1. s.p. 30 20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Aineistolähde: Tilastokeskus. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Kuvio 2 Työllisyysosuudet omistajaryhmittäin Työllisyysosuudet omistajaryhmittäin 10 9 8 7 6 5 4 3 2 Muu Pörssi Ulkom. Julkisom. Perhe, 2. s.p. Perhe, 1. s.p. 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Aineistolähde: Tilastokeskus. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa:

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 11 Kuvio 3 Jalostusarvo omistajaryhmittäin, mrd. euroa vuoden 2000 hinnoin Jalostusarvo omistajaryhmittäin, mrd. euroa 14 12 10 8 6 4 Ulkom. Pörssi Muu Valtio Perhe, 2. s.p. Perhe, 1. s.p. 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* Aineistolähde: Tilastokeskus. 2009 ennakkotieto. Tiedot deflatoitu, teollisuus tuottajahintaindeksi (2-nro toimialataso); palvelut bkt-hintaindeksi, 2000=100. Huomaa: 2009 ennakkotieto. Tiedot deflatoitu, teollisuus tuottajahintaindeksi (2-nro toimialataso); palvelut bkt-hintaindeksi, 2000=100. Kuvio 4 Osuudet jalostusarvosta omistajaryhmittäin Osuudet jalostusarvosta omistajaryhmittäin 10 9 8 7 6 5 4 3 2 Muu Pörssi Ulkom. Julkisom. Perhe, 2. s.p. Perhe, 1. s.p. 1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* Aineistolähde: Tilastokeskus. 2009 on ennakkotieto. Tiedot deflatoitu, teollisuus tuottajahintaindeksi (2-nro toimialataso); palvelut bkt-hintaindeksi, 2000=100. Huomaa: 2009 ennakkotieto. Tiedot deflatoitu, teollisuus tuottajahintaindeksi; palvelut bkt-hintaindeksi, 2000=100.

12 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 on tuotettu keskimäärin runsas kymmenes yhteenlasketusta jalostusarvosta ja muissa yrityksissä vajaa viidennes. Pörssiyrityksissä tuotannon jalostusarvon kehitys on ollut muista omistajaryhmistä selkeästi poikkeavaa. Jalostusarvo kasvoi voimakkaasti aina 2000-luvun lopun finanssikriisiin saakka. Vuosien 2007 ja 2009 välillä jalostusarvo putosi erittäin jyrkästi. Muissa omistajaryhmissä jalostusarvon kehitys on ollut varsin tasaista ja samankaltaista. 3.2 Tuotannon ja työllisyyden muutokset talouskriisissä 2000-luvun talouskehitys voidaan jakaa kahteen, selvästi toisistaan erottuvaan ajanjaksoon: vuosituhannen alun teknologiakuplan puhkeamisen jälkeinen nopean kasvun kausi ja vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä seurannut ajanjakso. Seuraavassa on laskettu omistajaryhmittäin kotimaan työllisyyden ja jalostusarvon keskimääräiset muutokset kahdelle ajanjaksolle: 2000 6 ja 2007 9. Koko kansantalouden tasolla ensimmäisellä periodilla tuotanto ja työllisyys kehittyivät suotuisasti. Vuoden 2000 hintatasolla mitattu bruttokansantuote kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2006 keskimäärin vajaat kolme prosenttia vuodessa ja yritysten kokonaistyöllisyys noin prosentin vuodessa. Jälkimmäisellä periodilla kehitys oli sen sijaan negatiivista. Vuonna 2008 bruttokansantuote supistui peräti 8,2 prosenttia. Vuodesta 2007 vuoteen 2009 supistuminen oli keskimäärin lähes neljä prosentti vuodessa, mutta yritysten kokonaistyöllisyyden vähentyminen jäi noin puoleentoista prosenttiin vuodessa. Tuotannon ja työllisyyden muutokset tarkasteltavina ajanjaksoina vaihtelivat tuntuvasti omistajaryhmittäin. Työllisyys kasvoi vuosina 2000 6 kaikissa muissa omistajaryhmissä paitsi julkisomisteissa yrityksissä. Tässäkin ryhmässä vähentyminen oli suhteellisesti pieni, keskimäärin alle prosentin luokkaa vuositasolla. Voimakkaimmin työllisyys kasvoi pörssiyrityksissä, ulkomaalaisomisteissa yrityksissä ja ensimmäisen sukupolven perheyrityksissä. Talouskriisin aikana, vuodesta 2007 vuoteen 2009 työllisyyden muutos oli negatiivista kaikissa yritysryhmissä. Eniten työllisyys laski pörssiyrityksissä, keskimäärin noin seitsemän prosenttia vuositasolla. Myös sekä ensimmäisen että toisen sukupolven perheyrityksissä työntekijämäärät laskivat yli viiden prosentin vuosivauhtia. Muissa omistajaryhmissä muutokset olivat vähäisempiä. Kaiken kaikkiaan pörssiyrityksissä työllisyyden vaihtelut näyttäisivät olleen sekä ylös- että alaspäin voimakkaampia kuin muissa omistajaryhmissä. Vastaavasti pienintä vaihtelu on ollut julkisomisteissa yrityksissä sekä omistajaryhmässä muut. Tuotannon jalostusarvo kasvoi kaikissa omistajaryhmissä vuosien 2000 ja 2006 välillä. Suurinta kasvu oli pörssiyrityksissä, keskimäärin jopa yli 20 prosenttia vuodessa. Noin viiden prosentin vuosikasvuun yllettiin ensimmäisen sukupolven perheyritysten ja ulkomaalaisomisteisten yritysten ryhmissä. Toisen sukupolven perheyrityksissä, julkisomisteissa sekä muissa yrityksissä kasvu jäi alle kahden prosentin tasolle. Talouskriisin seurauksena tuotannon jalostusarvo pieneni vuodesta 2007 vuoteen 2009 kaikissa muissa omistajaryhmissä paitsi julkisomisteissa yrityksissä. Tässäkin ryhmässä muutos oli lähellä nollaa. Eniten laski pörssiyritysten jalostusarvo, keskimäärin lähes 30 prosenttia vuo-

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 13 Kuvio 5 Työllisyyden keskimääräinen vuosimuutos Suomessa omistajaryhmittäin Työllisyyden keskimääräinen vuosimuutos Suomessa omistajaryhmittäin 4 % 2 % 2000-6 2007-9 -2 % -4 % -6 % -8 % Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Julkisom. Ulkom. Pörssi Muu Aineistolähde: Tilastokeskus. Muutokset laskettu kunkin omistajaryhmän yhteenlasketusta työllisyydestä. Aineistolähde: Tilastokeskus. Huomaa: Muutokset laskettu kunkin omistajaryhmän yhteenlasketusta työllisyydestä. Jalostusarvon Kuvio 6 Jalostusarvon keskimääräinen keskimääräinen vuosimuutos Suomessa omistajaryhmittäin 2 2000-6 2007-9 1-1 -2-3 Perhe, 1. s.p.perhe, 2. s.p. Julkisom. Ulkom. Pörssi Muu Aineistolähde: Tilastokeskus. Muutokset on laskettu kunkin omistajaryhmän yhteenlasketusta jalostusarvosta. Arvot on deflatoitu teollisuuden osalta tuottajahintaindeksillä ja muilla aloilla bkt:n hintaindeksillä, 2000 = 100. Huomaa: Muutokset laskettu kunkin omistajaryhmän yhteenlasketusta jalostusarvosta, joka on deflatoitu teollisuuden osalta tuottajahintaindeksillä ja muilla aloilla bkt:n hintaindeksillä, 2000= 100.

14 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 dessa. 9 Ensimmäisen sukupolven perheyrityksissä ja omistajaryhmässä muut lasku oli keskimäärin noin 10 prosentin luokkaa. Toisen sukupolven perheyrityksissä ja ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä vähennys oli näitä hieman vähäisempää, noin seitsemän prosenttia vuositasolla. Samoin kuin työllisyystarkastelussa, kaiken kaikkiaan pörssiyrityksissä tuotannon vaihtelut näyttäisivät olleen sekä ylös- että alaspäin voimakkaampia kuin muissa omistajaryhmissä. Vastaavasti pienintä vaihtelu on ollut julkisomisteissa yrityksissä. 4 Työllisyys ja tuotanto yritystasolla 4.1 Tuotannon ja työllisyyden Kehitys 2000-luvulla Edellä työllisyyden ja tuotannon kehitystä 2000-luvulla tarkasteltiin omistajaryhmittäin summattuina. Seuraavassa siirrytään yritystason analyysiin. Aluksi muutoksia tarkastellaan luokittelemalla yrityksiä kasvun mukaisesti. Otoksen yritykset luokitellaan työllisyyden ja jalostus- Kuvio 7 Työllisyyden muutos edelliseen vuoteen verrattuna, 2000-6 ja 2007-9 keskimäärin Työllisyyden muutos ed. vuoteen verrattuna, 2000-6 ja 2007-9 keskimäärin 10 9 8 7 6 5 4 3 2 > 10% -10-10% <-10% 1 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Pörssi Ulkom. Julkisom. Muu Aineistolähde: Tilastokeskus. Aineistolähde: Tilastokeskus. %-osuudet on laskettu kunkin omistajaryhmän yrityksistä. Huomaa: %-osuudet laskettuna kunkin omistajaryhmän yrityksistä. 9 Keskeinen syy pörssiyritysten jalostusarvon jyrkkään supistumiseen oli pörssin suurimman yrityksen, Nokian, kannattavuuden jyrkkä lasku, joka supisti koko yritysryhmän jalostusarvoa. Ks. Maliranta Mankinen Suni Ylä-Anttila (2011).

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 15 Kuvio 8 Jalostusarvon muutos edelliseen vuoteen verrattuna, 2000-6 ja 2007-9 Työllisyyden keskimäärin muutos ed. vuoteen verrattuna, 2000-6 ja 2007-9 keskimäärin 10 9 8 7 6 5 4 3 2 > 10% -10-10% <-10% 1 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 2000-6 2007-9 Perhe, 1. s.p. Perhe, 2. s.p. Pörssi Ulkom. Julkisom. Muu Aineistolähde: Tilastokeskus. Aineistolähde: Tilastokeskus. Arvot on deflatoitu teollisuuden osalta tuottajahintaindeksillä ja muilla aloilla bkt:n hintaindeksillä, %-osuudet 2000 = 100. laskettuna %-osuudet kunkin on laskettu omistajaryhmän kunkin omistajaryhmän yrityksistä. Huomaa: yrityksistä. arvon vuosimuutoksen perusteella kolmeen ryhmään: 1) kasvu edelliseen vuoteen verrattuna yli 10 prosenttia, 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna -10 10 prosenttia ja 3) vähennys edelliseen vuoteen verrattuna yli 10 prosenttia. Tavoitteena on havainnollistaa työllisyyden ja tuotannon kasvun hajontaa omistajaryhmittäin: miten suuri osa kunkin ryhmän yrityksistä on nopean/hitaan kasvun yrityksiä ja miten nämä osuudet ovat muuttuneet kahden tarkasteluajanjakson välillä. Kuvioissa 7 ja 8 on luokittelun tulosten yhteenvetoa kahdelta periodilta: 2000 6 ja 2007 9. 10 Odotettu havainto on ensinnäkin, että kaikissa omistajaryhmissä jälkimmäisellä periodilla on vähemmän nopeasti kasvavia yrityksiä ja enemmän nopeasti toimintaa supistavia yrityksiä. Toiseksi, etenkin pörssiyrityksissä nopeasti kasvavia ja supistuvia yrityksiä on ollut enemmän kuin muissa omistajatyypeissä. Tämä pätee osin myös ensimmäisen sukupolven perheyrityksiin. Kolmanneksi, julkisomisteisissa yrityksissä hajonta sekä työllisyyden että tuotannon osalta näyttäisi olevan vähäisintä. Lisäksi niissä toimintaa supistavien osuus viimeisimmän talouskriisin aikana on ollut pienintä. 10 Raportin liitteenä ovat omistajaryhmittäin kuviot, joissa on vuosihavainnot eriteltyinä.

16 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 4.2 Miten yritykset reagoivat kriisiin? Seuraavassa syvennetään työllisyystarkastelua analysoimalla ekonometrisin menetelmin yritysten käyttäytymistä viimeisimmän talouskriisin aikana. Tarkastelu tehdään regressioanalyysin avulla siten, että selitettävä muuttuja on yritysten kotimaisen (Suomessa olevan) työllisyyden prosentuaalinen vuosimuutos ajanjaksolla 2007 9. Regressioanalyysin avulla voidaan kontrolloida useiden muiden taustatekijöiden vaikutusta työllisyyden muutoksiin ja siten itse omistajuuden puhdas ja suora vaikutus saadaan eristetyksi. Rajaamme tarkasteltavan otoksen yrityksiin, jotka työllistivät vuonna 2006 vähintään 10 henkilöä, koska pienemmissä yrityksissä työllisyyden suhteelliset muutokset voivat olla moninkertaisesti suurempia kuin isommissa yrityksissä. Lisäksi tarkastelemme vain yrityksiä, joissa työllisyyden suhteellinen muutos on alle 100 prosenttia vuositasolla. Tarkastelu koskee ajanjakson 2006 9 hengissä selvinneitä yrityksiä, ts. konkurssiin menneet, yrityskaupan tai muun vastaavan yritysjärjestelyn kohteena olleet tai muuten lopettaneet yritykset eivät ole otoksessa. 11 Otoksessa on kaikkiaan 2 790 yritystä. Teemme analyysin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kontrolloitavat taustatekijät ovat yritysten koko Suomessa, ikä, sekä toimiala (18 kpl) ja sijaintialue (15 kpl). Toisessa vaiheessa täydennämme estimointiyhtälöä lukuisilla muilla taustamuuttujilla. Lisäämme kokomittareiksi indikaattorin monitoimipaikkaisuudesta sekä henkilöstömäärän neliötermin mahdollisten epälineaaristen vaikutusten huomioimiseksi. Samasta syystä lisäämme myös yrityksen iän neliötermin. Kontrolloimme yrityksen kannattavuutta (sijoitetun pääoman tuottoprosentti), vakavaraisuutta (omavaraisuusaste) ja pääomaintensiivisyyttä (taseen loppusumma per liikevaihto). Yritysten kansainvälistymistä mittaamme kahdella muuttujalla: indikaattorilla viennin harjoittamisesta (harjoittaa vientiä/ei harjoita vientiä) sekä ulkomailla olevan henkilöstön osuudella koko henkilöstöstä. Yrityksen innovaatiotoimintaa ja osaamista mittaamme tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen liikevaihto-osuudella, patentointi- ja t&k-toiminnan indikaattorimuuttujilla sekä korkeakoulutetun henkilöstön osuudella koko henkilöstöstä. Yrityksen saamia julkisia yritystukia kontrolloimme sekä indikaattorimuuttujalla että myönnettyjen tukien euromäärällä suhteutettuna yrityksen henkilöstömäärään. Molemmissa estimoinneissa on lisäksi viisi indikaattorimuuttujaa omistajaryhmille. Referenssiryhmänä ovat julkisomisteiset yritykset, koska kuvailevan osion tulokset indikoivat, että niissä henkilöstön muutokset olisivat keskimäärin vähäisimpiä. Kaikki taustamuuttujat ovat vuodelta 2006. Taulukossa 2 on yhteenvetona regressioissa käytettyjen muuttujien tarkemmat kuvaukset sekä muuttujien keskiarvot ja keskihajonnat. Otoksen yrityksistä runsas neljännes on toisen sukupolven perheyrityksiä ja viidennes ensimmäisen sukupolven perheyrityksiä tai ulkomaalaisomisteisia. Valtion tai kunnan omistamia yrityksiä on noin neljä prosenttia ja pörssiyrityksiä kaksi prosenttia. Muu omistajatyyppi on 27 prosentilla yrityksistä. Omistajaryhmien jakauma on siis hyvin yhtäläinen raportin alkuosan kuvailevan osion kanssa. 11 Koko yrityskannassa vuonna 2006 toimineista vähintään kymmenen hengen yrityksistä vuoteen 2009 mennessä konkurssiin menneitä, yrityskaupan kohteita tai itsenäisen toimintansa muuten lopettaneita oli kaikkiaan 1652 yritystä. Tämä on lähes 11 prosenttia kaikista vuonna 2006 toiminnassa olleista vähintään kymmenen hengen yrityksistä.

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 17 Taulukko 2 Regressioanalyysin muuttujien kuvaus Muuttuja Selite Keskiarvo Keskihajonta emp_delta Työllisyyden muutos 2007-9, keskimäärin vuodessa -0,044 0,185 Perheyr., 1. s.p. 1, jos yritys on 1. sukupolven perheyritys, 0 muuten 0,201 0,401 Perheyr., 2. s.p. 1, jos yritys on 2. sukupolven perheyritys, 0 muuten 0,259 0,438 Julkisom. 1, jos yritys on julkisomisteinen, 0 muuten (referenssi ryhmä estimoinnissa) 0,044 0,206 Ulkom. yr. 1, jos yritys on ulkomaalaisomisteinen, 0 muuten 0,208 0,406 Pörssiyr. 1, jos yritys on pörssiyritys, 0 muuten 0,020 0,140 Muu omistaja 1, jos yrityksellä on muu omistaja, 0 muuten 0,266 0,442 Henk. määrä Henkilöstömäärä Suomessa (1000 henkilöä) 0,221 0,786 Ikä Yrityksen ikä (100 vuotta) 0,148 0,059 Henk.m. neliö Henkilöstömäärän neliö 0,666 13,147 Iän neliö Iän neliö 0,025 0,015 Vientiä 1, jos yrityksellä on vientiä Suomesta, 0 muuten 0,466 0,499 Ulk. h. osuus Ulkomailla olevan henkilöstön osuus 0,034 0,123 Monitoimip. 1, jos yrityksellä on useita toimipaikkoja, 0 muuten 0,535 0,499 Sipo Sijoitetun pääoman tuotto (kannattavuusmittari) 0,210 0,421 Tase/Lv Taseen loppusumma / liikevaihto *10 (pääomaintensiivisyysmittari) 0,164 0,628 Omavar.aste Omavaraisuusaste (vakavaraisuusmittari) 0,397 0,254 Patentteja 1, jos yrityksellä on patentteja Suomessa, EPO:ssa tai USA:ssa, 0 muuten 0,071 0,256 On T&K:ta 1, jos yrityksellä on T&K-toimintaa, 0 muuten 0,218 0,413 T&K-int. T&K-menot / liikevaihto 0,012 0,079 Kork.k.h.os. Korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osuus 0,194 0,191 On tukea 1, jos yritys on saanut Finnveran, Tekesin, Työ- ja elinkeinoministeriön tai Maa- ja metsätalousministeriön yritystukia, 0 muuten 0,367 0,482 Tuet/henk. Yritystuet (100000 euroa) / henkilöstömäärä 0,011 0061 Toimiala 18 kpl, alkutuotanto ja kaivannaiset ref. ryhmä Sijainti 15 kpl, pääkaupunkiseutu ref. ryhmä Aineistolähde: Tilastokeskus. Kannattavuusmuuttujan jakaumaa on winsoroitu jakauman ylä- ja alapäästä 5 %, vakavaraisuuden alapäästä 5 %, sekä pääomaintensiivisyyden yläpäästä 1 %. Yli 20-vuotiaat on koodattu 20 vuotta vanhoiksi. Otoksen yritysten henkilöstömäärä väheni vuodesta 2007 vuoteen 2009 keskimäärin 4,4 prosenttia vuositasolla, ts. enemmän kuin koko yrityssektorilla. Vähennys on kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin kaikissa vähintään kymmenen henkilöä työllistäneissä yrityksissä. Keskimäärin yritykset työllistivät 221 henkilöä vuonna 2006 ja ne olivat noin 15 vuotta toiminnassa olleita. Monitoimipaikkaisia oli hieman yli puolet (54 prosenttia). Vientiä harjoitti 47 prosenttia ja ulkomaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli keskimäärin 3,4 prosenttia. 12 Sijoitetun pääoman tuotto oli keskimäärin 21 prosenttia ja omavaraisuusaste 40 prosenttia. Taseen loppusumma oli keskimäärin puolitoistakertainen liikevaihtoon verrattuna. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoitti noin joka viides ja patentteja joko Suomessa, Euroopan patenttitoimistossa (EPO) tai USA:ssa omisti seitsemän prosenttia yrityksistä. T&K-menot suhteessa liikevaihtoon olivat keskimäärin 1,2 prosenttia. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus koko henkilöstömäärästä oli lähes viidennes. Ainakin jotain Finnveran, Tekesin, työ- ja elinkeinoministeriön tai maa- ja metsätalousministeriön tukea oli saanut 37 prosenttia. Keskimäärin myönnetyt yritystuet työntekijää kohden olivat 1 100 euroa. 12 Noin 14 prosentilla otoksen yrityksistä oli toimintaa ulkomailla. Näillä yrityksillä keskimäärin noin neljännes henkilöstöstä oli ulkomailla.

18 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 Otoksen yritykset ovat kooltaan huomattavasti suurempia kuin Suomessa toimivat vähintään kymmenen hengen yritykset keskimäärin. Vuonna 2006 vähintään kymmenen hengen yritykset työllistivät keskimäärin 65 henkilöä ja alle 30 prosenttia oli monitoimipaikkaisia. Otoksen yritysten keski-ikä on kutakuinkin sama kuin koko yrityskannassa tässä kokoluokassa. Otoksen yritykset ovat myös keskimääräistä kansainvälistyneempiä sekä viennillä että ulkomaisella henkilöstöllä mitattuna. Ne harjoittivat useammin tutkimus ja kehittämistoimintaa ja omistivat useammin patentteja kuin keskimäärin vähintään kymmenen hengen yritykset. Kannattavuuden tai vakavaraisuuden suhteen ne sen sijaan eivät poikkea muista saman kokoluokan yrityksistä. Toimintaan sitoutunut pääoma suhteutettuna liikevaihtoon sitä vastoin on otoksen yrityksissä lähes kaksi kertaa suurempi kuin keskimäärin tämän kokoisissa yrityksissä. Omistusmuuttujien suhteen molemmat estimointiversiot antavat samankaltaiset tulokset. Kaikkien omistajaryhmien osittaiskorrelaatio työllisyyden muutoksen kanssa on negatiivinen. Taulukko 3 Regressioanalyysin tulokset OLS-estimointi, selitettävä muuttuja: emp_delta (1) (2) Kerroin Kerroin Perheyr., 1. s.p. -0,051 *** -0,042 *** Perheyr., 2. s.p. -0,025-0,019 Ulkom. yr. -0,021-0,022 Pörssiyr. -0,026-0,013 Muu omistaja -0,020-0,018 Henk. määrä -0,005-0,015 * Henk.m. neliö 0,001 Ikä -0,003 0,151 Iän neliö -0,682 Vientiä 0,004 Ulk. h. osuus -0,059 Monitoimip. -0,003 Sipo 0,045 *** Tase/Lv 0,006 Omavar.aste 0,040 ** Patentteja 0,005 T&K-int. -0,093 Kork.k.h.os. 0,111 *** Tuet/henk. 0,017 On T&K:ta 0,009 On tukea 0,009 Vakio -0,063-0,120 ** Toimiala (18 kpl) Kyllä Kyllä Sijainti (15 kpl) Kyllä Kyllä Havaintoja 2 790 2 790 Wald (Malli) 3,280 *** 3,708 *** R2 (Adj.) 0,014 0,034 Aineistolähde: Tilastokeskus. Kertoimien tilastolliset merkitsevyydet on laskettu käyttäen heteroskedastisuuskorjattuja keskivirheitä. Tilastollinen merkitsevyys: *** = merkitsevä 1 prosentin, ** = merkitsevä 5 prosentin ja * = merkitsevä 10 prosentin tasolla.

Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen 19 Estimointien jälkeen tehtyjen Waldin testien perusteella kuitenkin vain ensimmäisen sukupolven perheyritykset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi muista omistajaryhmistä. Estimoinnista, jossa käytetään kaikkia edellä mainittuja taustamuuttujia, havaitaan testien perusteella, että perheyritysten kerroin poikkeaa yhden prosentin erehtymisriskillä julkisomisteisten yritysten kertoimesta ja viiden prosentin erehtymisriskillä toisen sukupolven perheyritysten ja muun omistajatyypin yritysten kertoimesta. Kymmenen prosentin tasolla kerroin eroaa ulkomaalaisomisteisten yritysten kertoimesta. Pörssiyritysten kerroin sitä vastoin ei poikkea tilastollisesti ensimmäisen sukupolven perheyritysten kertoimesta johtuen suureksi osaksi siitä, että pörssiyritysten kertoimen keskivirhe on huomattavasti suurempi kuin muiden omistajaryhmien kertoimien kohdalla. Jälkimmäisessä estimoinnissa olleiden taustamuuttujien osalta voidaan havaita muutamia mielenkiintoisia yhteyksiä työllisyyden muutoksen kanssa. Muut estimoinnissa olleet taustatekijät huomioituna kannattavuus ja vakavaraisuus ovat tilastollisesti positiivisesti yhteydessä työllisyyden kasvun kanssa. Positiivinen yhteys havaitaan myös korkeakoulutetun henkilöstömäärän osuuden ja työllisyyden kasvun kanssa. Siis kannattavien, vakavaraisten ja korkeasti koulutettuja työllistävien yritysten työllisyyskehitys on ollut keskimääräistä parempaa. Tilastollisesti heikko negatiivinen yhteys havaitaan puolestaan yrityksen koon kanssa. Heikko negatiivinen yhteys (p=0.12) on lisäksi ulkomailla olevan henkilöstön suhteellisen osuuden kanssa. Kuviossa 9 on kuvattu työllisyyden keskimääräistä vuosimuutosta kriisiajanjaksolla 2007 9 eri omistajaryhmissä. Muutokset on laskettu taulukon 3 yhtälön 2 tulosten pohjalta ottaen huo- Kuvio 9 Työllisyyden estimoitu keskimääräinen vuosimuutos 2007 9 yritystasolla, % Työllisyyden estimoitu keskim. vuosimuutos 2007 9 yritystasolla (%) Julkisom. Pörssi Muu Perheyr., 2. s.p. Ulkom. Perheyr., 1. s.p. -7-6 -5-4 -3-2 -1 0 Aineistolähde: Tilastokeskus. Muutokset on laskettu taulukon 3 yhtälön 2 tulosten pohjalta ottaen huomioon muiden taustamuuttujien vaikutukset. Huomaa: 1. sukupolven perheyritykset poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi muista omistajaryhmistä.

20 ETLA Keskusteluaiheita Discussion Papers No 1242 mioon muiden taustamuuttujien vaikutukset. Kuviosta havaitaan, että työllisyyden vähennys oli suurin ensimmäisen sukupolven perheyrityksissä, keskimäärin hieman runsaat kuusi prosenttia vuositasolla. Vastaavasti pienin työllisyyden suhteellinen vähennys, noin kaksi prosenttia, oli julkisomisteisissa yrityksissä. Tämä ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä muihin kuin ensimmäisen sukupolven perheyrityksiin verrattaessa. Muissa omistajaryhmissä yritystason henkilöstömäärän suhteelliset vähennykset olivat keskimäärin hyvin samansuuruisia, vaihdellen 3,4 ja 4,3 prosentin välillä. 5 Omistajuus ja kasvuyritykset Voivatko perheyritykset vastata kasvuyrityshaasteeseen? Kasvuyritysten vähäinen lukumäärä ja erityisesti keskisuurten, nopeaan kasvuun pyrkivien yritysten vähäisyys on nostettu yhdeksi Suomen talouden suureksi haasteeksi. 13 Keskeinen argumentti on ollut se, että varhaisen kasvuvaiheen jo ohittaneet ja tiettyyn kokoluokkaan kasvaneet yritykset pystyvät varmimmin kasvattamaan työllisyyttä ja luomaan kasvua, kun suurten yritysten rooli taloudessa on väistämättä pienentymässä. Vaikuttaako omistajuus sitten yritysten haluun ja kykyyn kasvaa? Kysymystä on suhteellisen vähän tarkasteltu aiemmassa tutkimuksessa. Tutkimuksellinen lähtökohta on yrityksen johdon riskinottohalukkuus ja toisaalta pääomamarkkinoiden kehittyneisyys ja siten kyky hajauttaa riskejä. Nämä luonnollisesti vaihtelevat maasta toiseen, joten kysymys siitä, miten omistusmuoto vaikuttaa yritysten kasvuun on ainakin osittain maakohtainen ja jää pitkälti empiirisesti ratkaistavaksi. Sraer ja Thesmar (2007) esittävät ajatuksen, että suvun tai perheen piiristä tulevilla toimitusjohtajilla on kyky ja taipumus tehdä työntekijöiden ja tavarantoimittajien kanssa edullisempia sopimuksia kuin ammattijohtajien tekemät sopimukset. Tämä vaikuttaa kannattavuuteen, mutta mahdollisesti myös kasvuun. Yleisimmin esitetty näkemys on, että perheyritykset valitsevat matalamman riskitason ja korkeamman vakavaraisuuden kuin hajautetusti omistetut. 14 Tämän johdosta myös niiden kasvu on hitaampaa, mutta kasvun vaihtelut pienempiä. Tämä näyttääkin olevan yleinen käsitys esimerkiksi yrityspolitiikan takana useissa maissa. Koska listattujen ja hajautetusti omistettujen yritysten kasvun ja kannattavuuden heilahtelut ovat useiden tutkimusten mukaan kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana, elinkeinopolitiikassa on annettu entistä enemmän painoa perheyritysten edustamalle vakaudelle ja jatkuvuudelle. Tämän edistämiseksi useimmissa EU-maissa on tehty verohelpotuksia ja muita politiikkatoimia, joiden tarkoituksena on tukea perheyritysten jatkuvuutta (EU Commission, 2006). Näiden politiikkatoimien vaikuttavuutta ei kuitenkaan ole juuri tutkittu. 13 Ks. esim. Puttosen selvitysmiesraportti työ- ja elinkeinoministeriö 29/2010 sekä työ- ja elinkeinoministeriön Osaamisen ja edelläkävijyyden Suomi Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmän raportti TEM raportteja 42/2009. Ks. myös Jyrki Alkion artikkeli Talouselämä 4/2011 sekä kasvuyritykistä sen pohjalta käyty verkkokeskustelu http://www.talouselama.fi/uutiset/article573092.ece 14 Ks. esimerkiksi Bertrand and Schoar (2006), jotka esittävät argumentin perusteeksi erilaista tapauskohtaista evidenssiä ja ottavat sen oman kannattavuusmallinsa lähtökohdaksi.