DPL.NS. T. KY?öAEM : Posti ja lennätinhallituksen radiotoiminnasta Sanan radio yhdistää suurin osa n.s. suurra yleisöä ilman muuta yleisradioon käsittäen sen sisältävän kaiken radiotoiminnan. osalla yleisöä on kuite'kin hämärä aavistus, että jotain inuutakin liittyy tähän käsitteeseen, koskapa,u,rrrrirr_ l.i" lyhytaaltoalueen yleisradio"r"iu kuunnellessa helposti joutuu tuulemaan sellaisiakin rähetyksiä, iotka lasketaan kuuluvaksi mainittuurr ojohonkin muuhun,. Arnmattimiehet, joihin tä_ mänkin lehden lukijat kuuluvat, ovat.älrrillä,ii_ tä, että yieisradiotoiminnan ohella maassamme harjo'itetaan monia erittäin tärkeitä radiotoi*i"tam'otoja. Näistä kuuluvat posti ja lennätinhaliituksen alaisuuteen kaikki muut paitsi puolus_ tus_laitoksen ja eräitten rnuitten.r"itio^ låitoste' radiotoirni'ta. viimeksimainittujenkin on kuiten l<in ilmoitettava laitteensa postitukselle. ja lennätinhalli Koska kuitenkin tämänkin lehden lukijakun_ sa'ranaikaisesti pätevällä ja keskitetyllä johdolla nassa varnlaan on useita, jo,tka eivät täysin ole usealla työmaalla yht_eistyössä tyc;ntutiijoiden, perillä siitä, miten posti ja lennätinhaliitus on työnjohtajien ja työntekijäin kans,ä. o, toäennä_ racliotoirnintansa järjestänyt ja mitä teknillisiä köistä, että nykyisin käytössä olevat rnenetelmät ja välineet tulevat tutkituiksi muute'kin kuin mahdoilisuuksia sillä on sen hoitami,seen, lienee paikallaan lyhyt selostus näistä seikoista. vihreän veran äärellä..[rosti.ia lc.nnätinhallituksen racliotoiminta voi_ Ajan rnittaan kertyvästä tutkimusainehistosta jakaa valvonta ja lupieriantotoimintaan t;i'risiin saadaan ker'ätyksi tarpeellinen materiaali työnsekä varsinaiseen aktiiviseen radiotoimintaan. vaiheista, osatöistä ja fyöneristä ja siten "hdol, viimeksimainittu puolestaan voiclaan jakaa seulisuus aikaarvojen synleettiseen määrittämiseen, raaviin toimintahaaroihin : joka o_n työn ennakkosuunnittelun ym. toirninnan. Kiinteä kaukoliikenne. kannalta mitä toivottavinta. 2. Laivaradioliikenne. Tutkimusten yhteydessä tullaan kokeilemaan 3. lniailuliikenne. eri lähteistä, työmailta, käynnissä oileen aroite4. Radiolaitteiden rakennus ja huoltotoiminta. toiminnan kautta jne. saatuja parannusehdotuksia ja,tarpeen vaatiessa valrnistamaan esim. uusia lmailuradioliikenne, iosta posti ja lennätinhartyökaluja. Käynnissä on jo linjatöissä käytetty_ litus hoitaa kaiken kiintean radioverkoston ja jen työvälineiden_ selvittely veriattain laajasti. toiminnan sillä, on esitetty tässä lehdessä toisaal, Puhelillinjanrakennustyöt ovat perin monivai_ la, ioten seuraavassa otetaan tarkastelun ataisiksi heiset. Kun vielä otetaan huomioon työn luonkohdat, 2 ja 4. teessa esiintyvä verrattain suuri vapaajohtoisuus, Kiint,eii kaukol.iikenne on ymmärrettävää, että tutkimukset tulevat vie yksin'maan sähkötyksellä, suoritetaan nykyään mutta aivan rähiaimään runsaasti aikaa, sillä tutkimusten tulosten koina on tarpeellisten laitteitten valmistuttua tartulee olla ehdottomasti luotettavia. vaikka tulokkoitus avata myös muutamia kiinteitä radiofuhe_ sista ei etukäteen voida mitään varmaa s,anoa, on linyhteyksiä. kuitenkin todennäköistä, että niiden kautta voikiinteän kaukoliikenteen kaaviokuva on esi_ daan laytaa edulliset työmenetermät ja tetty kuvassa. sanornien rähetys ja vastaanotto vtui.taa ne mahdollisimman laajasti käytettäväksi. tapahtuu postiidåssa. Tärnä on Kun Viestimiehen lukijoilla on varmasti mie linjateitseradiokeskuksessa yhteydessä Numineran, s"ttt"rr"i.r"r, lenkiintoisia kokemuksia erilaisissa linjanrakenja Vaasan lähetysasemiin sekä Leppäva"r"r, tyu ja korjaustöissä käytetyistä työkunnista, taanottoasemaan. "u"että tämän riikenteen lähetniiden suuruudesta, työmlneielmistäl ty.å",r.t timiä o,n kahdessase, paikassa, Nummelassa San_ iatuksista, työvälineistä ja erikoisesti näihin viimetahaminassa, (Vaasa on ainoastaan mainittuihin tehdyistä suositeltavista parannukjohtuu historiallisista ja teknilrisistä,vara_asema), iärri""ä^""sista jne., olisi mitä toivottavinta, että näistä saatenniteknillisistä syistä. taisiin yhteisen asian edistämiseksi tieto jo tuttoiminta tässä verkossa tapahtuu siten, että kimusten tässä vaiheessa posti ja lennätinnaturadiokeskus tilaa tarvitsem"nr"^ rertltti*".r'(i"ktuksen järjestelytoimistooi. Muutama r"""tin soluku, t_eho, toimintasuunta) puhelimitse låheriittää yhteyden ottoon. tysasernalta. Tila'ksen mukainån rähetin tå"" t8
f l uo8laono//o os e Suomen ltetof roli.nisto LrJ rr0 J L eppö voo, u t t Löhetysasqnc, Rodiokeskus rtu.e/o. lllmatie/ ee//nenl Prtiöpo.:ti/66 i::t::"_i '.ähetysosem. 5a'/o/)on,//.) K a au i okuu a krint e ii sru"åj4i"rrlt nnt n " "t uzne eri,kotsh,ikentezneen. a si,ih e n ttnts nistetään ja sähkötyslinja yhdistetään s,iihen. Tätä nyt linj3a myöten voidaan radiokeskuksesia kä sin lähettää sanoma. Tureva liikenne oiui"å" taan Leppävaaran vastaanottoasemalla olevilla "u"vastaanottimilla. Kaukoliike,nne tapahtuu ennakolta sovittuina määräaikoina. Vastaanotetut merkit lähetetään linjateitse äänijakso,isina ladiokeskukseen, jo;sa merkit joko tas,as,u,unnata,an ja johdetaan undulaattoriin, joka piiltt ;; nauhalle, tai kuunnellaan,rorå"r, kuulokkeiffå. Viimeksimainittua tapaa joudutaan käyttä*åarr rill_oin, kun kuunteluoloslhteet ovat d";;;t;å,r.rdulaatto,ri piirtää epdselviä merkkejä. '* an on lisåksi katkoviivoinpiirretty kansainvälinen söosanomaliikenne sekii^ roniriotnhfiuutisten vastaanotto, iotka o'va,t n.s. erikoisliikennettä. sääsanomat rähetetään rmatieteellisertä keskuslaitoksesta radiokeskukseen, mistä ne normaalilla tavalla lähetetään ederleen. vaåt.a"otto tapahtuu_leppävaarassa ja sanorna välitetään suoraan lmatieteelliselle keskuslaito,ksre,llemissä vastaanotto tapahtuu kuulokkeilla. Sanomissa käytetään kansainvälistä numerokoodea. Vas_ taanotetut uutiset taas väritetään suoraan suomen tietotoimistoon. Tämä riikenne t"["ilt"" Helljärjestelmää kävttäen. Tässä u"vrttuvaåå"ä nee syytä mainita myös jaksolu,kuårittaukset, joita suoritetaan Leppävaaran vastaanottoasemara. Näin tarkistetaai^paitsi maaraajol' o*iu' Uhettimien jaksoluvu,t, ^myös muitten, kuten åsim. aivaasemien jaksoluvu"t, niiden rtit;;;ä"essä. ssa e nakvv nil;i l"'rc.rrratinhalituksen vanhin radioasema Santahåmina,ssa i_00 _ tookeine mastoineen. Kuvi*q i, 4 ja 5.Af.vv_.r.rtamia tämän radioaseman rähettimiä. Ku"a 6 esittää Nummelan ggd.sngifaista parakkiin.i:oiiuit"" radioasemaa. Tästä lähettimåt siirrettiin tämän vuoden alussa vast,a varmistu"uuu""tr""aiäär". man päåirakennuks_een, ; näkyy v. tg44 valmistunut vaasan rannikkoradioasema, joka edellisen mukaan toimii pikjikenteen varaasemana, pääradiomasto,ineeir j; kuva 9 sisäkuvaa tästä, missä näkyy suurin osa lähettimiä. 0 taas esittää Leppäva".ärr'"rrtanaottoasemaa. pääpostitaloss,a riläit".va radiokeskus laitteineen on esitetty toisen artikkerin yhteydessä tässä lehdessä. Kiinteätä liikennettä on nykyään seuraaviin kaupunkeihin:. Ng*_ygrk, Buenos Ayres, paris, ja praha.' Liike,nne t.ip"tiå fn_ P?f"t:,,Gdvnia nylta aaltoja ja suunta_ante,nneja käyttåe,n, mutta Euloonarg yhteyksiä hoidetaan myös osittain tal_ yisin pitkiä aaltoja käyttäen. sulnta"ntårrr"i.ru käytetään rhombic.antlnneja j, miä. Nummelan radioasemaia on Tad"h"Vfr*it"fs,uuntä_"rrt"rr_ iq, ioista 5 rhombicia. Näiden pääsuunnat ovar: Tokio, New York, Lontoo, Berlin^ Br;;,rä äroia mattava on kuitenkin, että verrattain vähäisin muutoksin,,nimittäin vaihtamalla.våiiåi"fri* päätevastuslinjojen paikkoja, voidaän rraita :u tenneja käyttää työskenluiyy, "r,_ vastakkaiseen suuntaan. Näin on tehty esim. edelris,ista fåt io" rhombic'ille. Sen suuntana o,n nyt Utimain åårr. Tää hetkellä ei Berniin ole liikännettt;;;;;;"tennia käytetään Gdynian liikenteeseen. santaha_ minan radioasemalla taas on 3 suunta_anturåi", jo'ista yksi on rhombicantenni. Näitt; nat ovat: New yo_rk, Berlin ja Gdyniaiptå;;;"V;;;"" radioasemalla on 2 suunta_aniennia, iotka il il"* pikin ovat rhombicantenneja. pääsuu;;l, York ja Buenos Ayres. esittlå eå"ffa jota ei vielä ole tarkoituks errsär. 7 esittää erds,tä"ifrjtty nurkkausta parakkias'emasta. uuåes,ta nuksesta ei vielä ole otettu varokuvi*ri""*" "r"å""kur,s 2. Helnngin radioasema Santahaminassa. Etualalla korkui,nen piiiiantennimasto. 700 m. 9
{l; 3. Sisiikuua Helszngin radr,oasemasta Santahamzndssa. B0 k.hz:n 6 kw Liihetin OHA. Valmistunut u. 7929. Raken tanut Helsi,ngzn radtoaseman tgöpa5a mainittujen suuntaantennien pääsuuntia piirret* tynä maailmankartalle, jonka keskipisteeksi oi valittu Helsinki. Leppävaaran vastaanottoasemalla on rhombicantenne,ja 2 kpl, pääsuuntana New York, kpl ns. Vantenneja, suuntana Lontoo, kpl BelliniTosi. kehäantenni sekä lisäksi tavallisia L. ja T antenneja. Osittain on jo,uduttu syöttämään antennien puutteen vuoksi usearnpia vastaanottimia samasta antennista. Mitään mainittavampia häiriöitä tästä ei kuitenkaan oe aiheutunut eri liikenteille. Lisää antenneja taas ei voida rakentax asemaalueen ahtauden vuoksi. Tämän ja laajenevan kaupungin aiheuttaman häiriöitten kasvuir johdosta o'nkin tarkoitus aivan lähiaikoina rakentaa'kauemmaksi kaupungista uusi vastaanottoasema kiinteätä kaukoliikennettä varten. Lähetinjärjestelyissä on mikäli mahdollista menty siihen, että jokaiselle toimintajaksoluvulle on oma lähettimensä. Myös jokaiselle lähettimelle koetetaan varata oma antenninsa. Sitävastoin voidaan samalla lähettimellä ja samalla antennilla määrätyissä olosuhteissa hoitaa useampia liikenteitä, jotka menevät samaan suuntaan sopi. malla asianomaisten maitten kanssa lähetysajoista. Suuremmilla asemilla on kuitenkin järjestetty mahdollisuus eri ähettimien kytkemiseksi mihin antenniin tahansa rakennuksen ulkopuolelle sijoitetulla eräänlaisella syöttöjohtokytkimellä. tse lähettimet kyläkin peittävät verrattain laajan jakso,lukualueän, mutfa hikenteen no. peuttamiseksi on menty edellämainittuun järjestelyyn, koska näin ei tarvitse lähettimia vaiilla virittää uudelle jaksoluvulle. Liikentees,een yhden maan kanssa tarvitaarr yleensä.'useampia jaksolukuja, si_lä vuod,en ja vuorokauden ajasta riippuen on kulloinkin löy,i <Jettävissä jokin jaksoluku, jolla kuuluvaisuus orr parempi kuin muilla. Tämänmukaisesti on Nummelan radioasemalla kaukoliikenteessä T lähetintä, joista 6 kpl. 4 kw ja kpl. b kw antennitehoi 20 4. Szsiikuua Helszngin radtoasemasta: Santahami,nassa. 75 M'h.z:n 6 kw ltihetin OFG. Valmlstunut 940. Rakentanut Helstngzn radl.oaseman työpaja. sia. Lähettimet on kaikki rakentanut posti ja lennätinhallituksen radiotyöpaja. Santahaminan radioasemalla on vastaavasti 5 lähetintä, kpt. ti kw, kpl. 6 kw ja 3 kp. 3 kw antennitehoisia. Näistä on Helsingin radioasemalla Santahaminassa valmistettu 4 ja Lahden yleisradioas,eman työpajalla yksi (3 kw). Vaasassa taasen on 2 ähetintä, joista toinen 4 kw, toinen 20 kw antenniteho,inen, molemmat radiotyöpajan valmistamia. Mainitut antennitehot ovat suurimmat mahdolliset. Varsinkin sähkötyskäytössä usein kuitenkin käytetään normaaleja pienempiä antenniteho,ja. Vastaanottopuolella ei kaluston puutteen vuoksi ole päästy vas,taavaan järjestelyyn niinkuin suo tavaa olisi. On nimittäin huomattava, että häipymisilmiön vuoks,i kaukoasemien tehokas kuuntelu vaatisi kutakin liikennettä varten 2 tai mieluummin 3 eri antennia, jotka ovat muutarnan aaltopituuden päässä toisistaan, sekä vastaavan lukumäärän vastaanottimia. Tälöin vastaanottoa voidaan suorittaa juuri sitä antennia ja vastaanotinta käyttäen, jossa kunakin hetkenä kuuluvaisuus on paras. Kaukoliikenteessä käytetään nykyään vas,taanotinta, joista kahtå käytetään aina samaan liikenteeseen. Näistä 3 kpl. on radiotyöpajan valmistetta, muut amerikkalaisia (National ja Hammarlund) ja englantilaisia (Eddystone ja Marconi). ssa 2 näkyy osa vastaanqttimia. Etualalla 3 kpl. National Super pro vas. taanotinta ja taustalla radiotyöpajan valmistama va.staanotin. Radiokeskuksessa lähtevä sano,ma kirjoitetaan lävistyskoneilla reijitetyksi nauhaksi. Tämä syötetään pikalähettimeen, joka muuttaa reijitetyn sarro,man tasavirtasysäyksiksi, jotka lähetetään linjateitse lähetinasemalle. Vaihtoehtoisena.voidaan tietysti käyttää myös tavallisella sähkötysavaimella tapahtuvaa käsinlähe,tystä. Käytetyt lävistyskoneet ovat osaksi englantilaisia ir""ämerkkisiä, osaksi tanskalaista valmistetta ja niit:
*,r@ffii 4w$,ffi,ft*M. ten lukumäärä on B. pikatähettimet taas V a a a.n,r a"ffrn ;: o, * o r, o. L iih e ttim e t u a " kw ful' ty^ytaattotan"ai"i"'iöa, a,s kw tlyaz^ty.tshet?gttotat,ntin"i;h, amerikkatai_ "irirör_ tren BC60, 4 kw pitkiiaattotiintin0,5pkw q aattoriirt'etin L:49, i t'w z"åttor"""un 40, nw i)tinäf"ila'i,nnru* P!0.8!_i" 0,9 ky it^"itutiislaattotahetin LA. lwuut paitsz B c 60 S i,s 5. iikuu a s semmalta: taustalla z0 Vaasan ranntkkorad,toasema, Mustasaan. ovar osaksi creedrnerkkisiä, osaksi kotimaista valmistetta. Näitä on g kpl. Tulevien äänijaksoisteri merkkien tasasuuntaarninen undulaattoria varterr tapahtuu radiotyöpajan valmistamilla äänimerk o" "å "i "T,:;tn:m::i;t"k;;"' :;åulto a minassa ja vastaanottirnet Leppävaarassa. Myös Hangossa on nykyään vastaanottopuoli osaksi eroitettu lähetyspuolesta siten, että iadiopuherujen vastaanotto ei tapahdu lähetinur.rrug. ka kuitenkaan jokaiserle paikkaku"""u" äi Kos_ kannata perustaa erillistä vastaanotin ja lähetinasemaa, mutta samassa rakennuksessa lähettimet, varsinkin jos tehot ovat vähänkin,rl.rr"piu. frai_ ritsevät pahoin vastaanottoa, olla"r,,ii_ h"en, että vastaanottimet järjestetään ".rärrå kaukoohjatuiksi ja sijoitetaan sopiväan häiriöttömaå" p"if._ kaan pois asem.alta. llln. "railestelyä on jo tootåltir, :, saatu siitä hyviä tuloksia. seuraavasta taulukosta LaiuaradtoLtikenne, joka o,n n.s. siirtyvää ra_ kuva 3 saanee käsityksen lairraraiiohik;;;""r, dioliikennettä, tapahtuu kiinteitte^,"rrlikkoralaadusöa ja laajuudesta. dioasemien ja laivojen välillä. Se voida"r, juk"u Taulukossa mainittujen lähettimien antenneina "na"tsähkösanom'a ja radiopuhelinliikenteeseen. käytetään erilaisia t_,,, f ym. antenneja, koska linen, ryhmä käsittää paitsi varsinais'en sähkösaerikoista suuntausvaikutusta ei haluta. airro"rnomaliikenteen myös sää ja jäätiedoitusten. miit?ul lvhytaaltoisessa sähkötysja puhelfikeni"esnavaroitusten ym. lähettämisen, kun taas iaikim sä käytetään suuntaantennåja ja niissa rhombicmäisessä rannikkoradioasema toimii vahlta.jana antenneja, jotka on suunnattq Atlantille Lorrtoou laivojen ja yleisen puhelinverkon välillä. Maini_ tai ltrew Yorkin suuntaan. Tämä iikenne on t"r_ tut yleiset tiedoitukset annetaan kuitenkin myös koitettu palvelemaan kaukomeriä purjehtivien puheella ramrikkoradioasemien kautta. Radiopulaivojemme sähkötys ja puhelinyhtdk;i;.'"' heluitten välittäminen tapahtuu duplexmerretelt,iikenne jakautuu rannikkoådioasemien.kesken mää, iolloin rannikkorudio"rurrran ja laivan lä_ site'. että ]aiva "ti otaa yht;;j".laliäpaa" hetysjaksolu'ut eivät ole samat. Lisåksi on mai rannikkoradioasemaan, joka ritt*., vahttaa plhe_ nittava rannikkoradioasemien toiminta meripe_ lrl tai sähkösano,man edelleen. Maista lähtevä lastustoiminnan solmukohtina merihätätafaukguh.elu rrlenee yleensä sen rannikkoasemar'f.u"r_ sis,sa. Liikenne tapahtuu tälöin tapaukser,,',r_ ta, johon tilaajan paikkakunnalta ; kaan joko sähkötyksellä tai puhqella. Ranrrlt t o_ ;";h;"i'vh_ tevciet. Jos puheiun tilaaja tietää, miså päin iaiva radioasemia on Kotkassa, H6hingissä, Ha.rgo"sa, on, voi hän itse_ määritellä, ja näin yleåsä pitäimaarianhaminassa ja Vaasauru.ukä rrr.r.r.riitliil" tehdä, mikä rannikkoi."ai"rrlä"orrfäi.,", Kemiin. Kaikilla as,emilla on sekä,åh[;;vr_ :i:" lähinnä, ia tilata puhelun tämän kautta, Lårr.ä taettä puhelinliikennettä paitsi Maarianhamina"rr, jossa tällä hetkellä on vain radiopuh"rin""å". ten puhelu menee parhaiten perille. föo_iaö * Yleensä rannikkoradioaseman s,ekä ranetvr å,tta radiopuhelinalueella saadaan^ täur"r, piirirra vastaanottopuoli on jouduttu järjestämåän sa_ hyvin puheluja kaikkialta. Laivo,jen on mahdol_ j:t",,.gtt?u myös puhelunsa jonkin muun maarr maan rakennukseen. Helsinki Raåio muodos,taa ahelra olevan rannikkoradioaseman kautta. tästä poikkeuksen, sillä ähettimet ovat Santahaiosta lähtien puheru tulee perile t""låtåitrå,"ij*" kitasasuuntimilla, ioita radiokeskuksessa on t kpl. B:sta undulaattorista on 4 kpl. kaksikynäisia Siemensin valmistamia ja 4 kpl. yksikynäisia creedin ja kotimaista valmistettä olävia. "urrdulaattorin nauhalta sähköttäjät lukevat morsemerkit kirjoittaen ne kirjoitusko,neella sähkösanc,,maksi. Kiinteän kaukoliikenteen tiheydestä antaa kuvan v:n 948 tilasto, ionka mukaan sinä vuon_ na lähetettyjen ja vastaanotettujen sanomien luku yhteensä on lähes 03.000. Liike'nettä on tältöin ollut New Yorkiin, Berniin, Gdyniaan ja Brysse_ 2
{uva 8. Kirnteiin liikenteen suuntaantennlen päiisuunnat. 7. Leppiiuaaran uastaanottoasema. Etualalla Belh,ni,Tosi, suuntim,r,santennt. Nummelan radtoas. suuntaantennit. suora yhteys suornalaisiin rannikkoradioasemiirr takaa nopeamman yhteyden. Tää aaltoalueella on saatu verrattain hyvin puheluita myös Välimerelle. Lyhyillä aalloilla taasen laivat ovat yhteydessä rannikkoradioasemiin pääasiassa sähkötyksellä käytännöllisesti kats'oen kaikilta meriltä. Esim. Brasilian vesiltä on usein liikennöity Suomeen. Puheluliikenne näilä aaloilla on ioistaiseksi kokeiluluontoista. Laivaradiopuheluliikenteen laajuudesta saanee käsityksen maininnasta, että v. 948 3 min. puhelusarjojen lukumäärä oli n. 30.000, välitettyjen puhelujen luvun ollessa lähes 22.000. Edellisiin vuosiin verraten on havaittavissa tämän ]iikenteen voimakasta kasvua. Viime vuoden loppuun mennessä oli 60:ssä suomalaisessa kauppalaivassa radiopuhelinlaitteet. Sähkösanomaliikenteestä mainittakoon, että v. 948 lähetettiin rannikkoradioas,emilta laivoille 2.938 sanornaa ja laivoilta rannikkoradioasernille 4.078 s,anomaa. ssa 74 nähdään Leppävaaran vastaanottoaseman laivaradiopuheluitten välityslaitteet. Radiopuhelinliikenne Rannikkoradio' asema m ohmilla lu ant. teho valmistaja 3 2kpl Hanko Marianhamina Vaasa kpl 0,3 kwlhels. rad.as. työpaja 0,6 kwlhels. rad.as. työpaja 0,25 kwlamerikkal. BC60 0,5 kwl Plh:n radiotyöpaja 0,25 kwlamerikkal. BC60 0,25 kwlplh:n radiotyöpaja 3 Pitkäaaltosähkötysl. 600 m. oh. Lyhytaal.sähk. ja puhl. l872 m Lähettimien luku ant. teho vrlmirtaja Lähettimien lu. ant. hu teho valmistaja {ffi Kotka Helsinki... Radtol.aitteiden rakennustoimintaa harioitti posti ja lennätinhallitus aluksi Helsingin radioaseman yhteyteen Santahaminaan perustetulla työpajalla. Edellä onkin mainittu useita tämän aikuisia lähettimiä. Sotien aikana oli kuitenkin rakennustoimintaa entisestään tehostettava ja rakennettava kaikki osatkin its,e. Tällöin perustettiin radiokonttorin alaiseksi erillinen radiotyöpaja ja valmistus siirrettiin kaupunkiin MäkeHnkatu 62:een, joss,a radiotyöpaja edelleenkin sijaitsee. Radiotyöpajan luonteesta saanee selvän käsityksen mainitsemalla sen tämänhetkisen kokoonpanon: 2 dipl.insinööriä, 4 insinööriä, 3 toimistohenkilökuntaan kuuluvaa, teknikkoa. varastonhoitaja, 2 varasto,miestä, t hankitsija, 2g työntekijää, siivooja ja 2 lähettiä, yhte"rrr,! 56 irenkilöä. nsinööri ja teknikkokunnan runsaus työntekijöihin verrattuna on silmiinpistävä, ja tämä johtuu siitä, että radiotyöpajaan kuuluu osastoina piirtämö ja laboratorio, ioista edellisen vahvuus on 6 ja jälkimmäisen T. Ne suo,rittavat laitteitten yksityiskohtaisen suunnittelun, en Lähettimien ku 22 0060 l. santahumrnan kw Hels. rad.as.työpaja 4kW Plh:n radiotyöpaja lkw Hels. rad.as.työpaja 4kw Plh:n radiotyöpajr l K u v a 9. Taulukko ranni,kkorqd,ioasemi,stq, ja ni,i,tten erl li.tkentei,ssii oleuista sähköpaja radiotvönaja
Si s iikuu a, L epp iiu aar an u a st. aan o tt oase m ast a. L puheluitten u iilt ty slai,tte "0. Sisiiku,ua Leppiiuauran uastaanottoasemasta. Vasem,malta: 3 kpl. National Super Pro uastaanotirtta, taus talla radtotyöpajan rakentama uustaanotr,n. nakkokokeilun ja jälkitarkastuksen. Lis,äksi aboratoriohenkilökunta ottaa osaa eri asemilla tapahtuviin suurempiin huoltotöihin ja suurimmaksi osaks,i suorittaa uusien laitteitten paikoilleenasennuksen ja loppukokeilut. Myös laborato* riotutkimuksia tehdään verrattain täydellisen aboratoriovälineistön avulla. Työpajan muista osastoista mainittakoon peltityö, rautatyö ja hitsausosas,to, koneistusosasto, pintakäsittelyosasto, kokoonpanoo,sa,sto, kytkentäosasto, va* rasto siekä puuseppä ja maalaus,osasto, ioka on tilanpuutteen vuoksi jouduttu siirtämään Santahaminaan entiseen Helsingin radioaseman työpajarakennukseen. Radio,työpajan pintaala on alle 400 yn2, mikä on osoittautunut aivan liian pieneksi. Radiotyöpajan työohjelma käsittää jokseenkin kaikkien posti ja lennätinhallituksen tarvitsemien radiolaitteitten ja niiden käytössä tarvittavien apulaitteitten rakentamisen. Edellä eri liikenteitä selostettaessa on jo käynyt ilmi, että melkein kaikki käytössä olevat lähettimet ovat radiotyöpajan tai sitä edeltäneen Helsingin radioaseman työpajan valmistetta. Muusta ohjelmasta mainittakoon: vastaanottimet, kaukokäynnistyslaitteet, merkinantolaitteet, linjavaihteet, tasasuuntauslaitteet, labo'ratoriolaitteet jne. Tuotannon lukumääräisyydestä saanee kuvan esim. viime vuoden vuosikertomuksesta, jossa esitetäärr valmistuneina päätöinä: 6 kpl kw kaksiaaltoisia ilmailupitkäaaltolähettimiä, 3 kpl kw ilmar* luradiomajakoita, kpl pikaliikennevastaanotin, kpl 20 kw lyhytaaltolähetin, 2 kpl 5 kw pitkäaaltolähetintä kokeilukuntoon, kpl anodimoduloitu lyhytaaltolähetin kokeilukuntoon. Muille kuin posti ja lennätinhallitukselle on radiotyöpaja rakentanut laitteita vain poikkeustapauksessa. Posti ja lennätinhallitukselle on keskitetty ai,u ar a d,i o et. kaiken siviiliradiotoirninnan:r ual.uontct. Se mvöntää radiolaitteille käyttöluvat suorittamiensaieknillisten tarkastusten jälkeerr, määrittelee lupaehdot ja suo,rittaa liikenteen tarkkailua. Lisäksi iarjestetään tarvittaessa radiosähköttäjäkursseja, joitten loppututkinnossa on kurssilaisilla tilaisuus suorittaa luokan kansainvälinen radiosähköttäiätutkinto. Viimeinen radiosähköttäjäkurssi päättyi keväälä 948 ja seuraava on tarkoitus äloittaa tänä syks5zpf,. luokan kansainvälisen radiosähköttäjän tutkintoja sekä radiopuhelimenhoitajan tutkintoja pidetään niitä haluaville. Suoritetusta tutkinnosta annetaan asianomaisille vastaava pätevyystodistus. Vuoden 948 tilasto osoittaa suoritetun 58 laivaradiokatsastusta ja J ilmaaluskatsastusta. Amatöörilupia on myönnetty v. 948 47 kpl. Lupakirjoja kauppalaivoille on annettu 77 kpl. ja puutavarayhtiöitten hinaajille 29 kpl. Yleisen radiopuhelimenhoitajan tutkinnon on suorittanut 67 henkilöä ja rajoitetun radiopuhelimenhoitajan tutkinnon 2 henkilöä. luokan kansainvälisen radiosähkottäjan tutkinnon on suorittanut 48 henkilöä ja luokan 3 hen, kilöä. Vertauksen vuoksi mainittakoon.että kaikkiaan on suoritettu yli 800 radiopuhelimenhoita &'r,,å e:s qrtrtr.ffi,'s,l i.rfi alfirl atr}al Z0 2. kw lyhytaaltoliihetzn L200. 23
YLNS. P. HELLER; Kantoaaltoiäriestelmien käyttö avoiohto' verkostossamme Avojohdoilla on viime vuosina, pääasiallisesti taloudåilisista syistä ruvettu käyttämään yhä korkeampia jaksolukuja. Taajuudesta 3.0000.000 hz on siirrytty ensiksi 30.000 hz:iin, sitten eräissä tapauksissa 60.000 hz, mutta viime aikoina noin 50.000 lnz. Samalla parilla toimivien yhteyksien lukumäärä on vastaavasti kasvanut,5:'sta 2,5:een, 4:ään, 7:ään ja 6:een. Mutta suurennettu j:aksolukua,lue asettaa useimmite'n lisävaatimuksia johto'rakenteelle. Tarkastakaamme mitkä johtojen ominaisuuksista on erikoisesti otettava huomioo'n. Johdon uaimennus. Suurentunut vaimennus tietää, että s,uuntasuodattimet on rakennettava tarkemmin kuin aikaisemmin. Suurentunut vaimennus myös pienentää vahvistinasemien keskimääräistä välimatkaa. On nimittäin katsottu sopivaksi rajoittaa johtoon kytkettävä teho (jännite ja virtataso johdon päässä saa o,lla enintään +,75 N). Toisaalta rajoittavat ulkopuoliset häi2,5 riöjännitteet pienimmän tason tulopuole'lla 6 N:n välille. Vahvistinasemien välisen johdon vaimennus saa täten oa, enintään 4,25 7,75 N. Vaimennuksen ko,mpensoiminen vahvistimien avulla on nykyään helppoa. Valitettavasti ei johdon vaimennus ole muuttumaton, va,an on se riippuvainen säästä. Vahvistusta o'n tämän takia muutettava joko käsin tai siten, että er'äs tai eräät johdon kautta kulkevat tarkistusvirrat jan tutkintoa, n. 350 luokan ja n. 200 luokarr kansainvälisen radiosähköttäjän tutkintoa. Tällaisen lyhyen artikkelin puitteissa ei luonnollis'esti o,e mahdollisuutta antaa täydellistä kuvaa posti ja lennätinhallituk,sen hoitamasta ra diotoiminnasta. Sitäpaitsi edellä oleva selostus koskee juuri nykyhetken tilannetta. Toiminnarr kehittyessä ja aaltopulan muodostuessa jo sellaiseksikin, mitä se nykyään on, on radioasemille ja niitten lähettimille asetettu yhä kasvavia kansainvälisiä vaatimuksia. Näiden täyttämiseksi joudutaan uusimaan ja täydentämään vanho,ja laitteita. Yhä uusien suorien radiosähkösano,ma ja 'puheluliikenteitten avaaminen on tärkeää, jotta kalliit kaapelimaksut väilä olevien maitten hyväksi jäisivät pois ja arvokasta ulkornaanvaluuttaa täten säästyisi. Kaikkeen tähän nopeasti kehittyvä radiotekniikka tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Näitten huo,mioiminen ja Suomen oloihin soveltamine,n on eräs posti ja lennätinhallituksen radiokonttorin päätehtävis,tä, jo,nka se voi hoitaa ainoastaan riittävien määrärahojen ja vilkkaan kansainvälisen ammattiasioita koskevan ajatustenvaihdo,n avulla. 2+ säätävät välivahvistimien vahvistusta. Esimerkkinä voidaan mainita, että 30,000 hz:lla muuttuu vaimennus 6 mn kilometriä kohden,, kun sää muuttuu kuivasta säästä sadeilmaksi. 300 km matkalla on muutos siis.8 N; ja johdon vaimennus vastaavasti 3.0 ja 4.8 N. Vaimennusarvo ei sanottavasti muutu jos johtimien välinen etäisyys muutetaan. Ylikuulumissyistä pyritään kuitenkin pienentdmään k.o. etäisyyttä siihen minimiin, jonka johtimien kosketusvaara mädrää. Vaimennusta, etenkin suurilla jaksoluvuilla, voidaan kuivalla säällä ja sadeilmalla jossain määrin pienentää käyttämällä eristimiä, joiden muoto on sopiva ja jotka on valmistettu sellaisesta ai* neesta, jonka sähköiset häviöt ovat pienet. Tää seikalla ei kuitenkaan Suomessa ole erikoisen suurta merkitystä, sillä suurin vaimennus es'iintyy meillä huurteella, jolloin johdon vaimennus ei paljoakaan riipu eristirnien aineesta ja laadusta, vaan jääkerroksessa esiintyvistä sähköisistä häviöistä. Auojo'h,don aal,touastus on verrattain riippumaton jaksoluvusta. Laitteiden, sisääntuontikaapeeiden ja laitteiden sovittaminen ei aiheuta teknillisiä vaikeuksia vaikkakin eräissä tapauksissa, johtuen sisääntuontikaapelin aaltovastuksen muutoksesta jaks,olukualue on jaettava kahteen osaan. Täöin ohjataan äänijaksoiset ja kolmikanavaisen virrat yhtä kaapeliparia pitkin, 2kanavaisen virrat toista kaapeliparia pitkin. Yl,ikuuluminen. Kaikki pitkän matkan kantoaaltojärjestelmät käyttävät joko eri jaksoaluetta toiseen tai toiseen suuntaan tai samaa aluetta, mutta suunnat kahdelle eri parille kytkettyinä. Edellisessä tapauksessa kohdistuu päähuornio kaukopäässä esiintyvään ylikuulumiseen, jälkimmäisessä lähipäässä esiintyvään. Kaukopäässä esiintyy ylikuulumista monesta eri syystä, sillä häiriöteho voi edetä joko samaan tai vastakkaiseen suuntaan kuin häiritsevä aalto. Sen lisäksi siirtyy varsin huomattava teho vieraan, niin kutsutun kolmannen johdon kautta. Tämä kolmas johto voi olla joko parijohto tai johdinyhdistelmä, esimerkiksi nelikierreyhteys. Asiaan ei vaikuta, onko tämä kolmas johto käytössä vai ei molemmissa tapauksissa voi tehoa johdosta häirittyyn johtoorr siirtyä häiritsevästä kolmannen johdon välityksellä. Yksinkertaisin teho,nsiirto on se, missä tehonsiirron suunta häiritsevässä ja häirityssä johdossa ovat samat. Teho'nsiirto on kuite,nkin pieni, sillä sähköisen ja magneettisen kentän vaikutukset kumoavat melkein kokonaan toinen toisensa. Mikäli häiritsevän ja häirityn aaltoliikkeen kulkusuunnat ovat vastakkaisia, siirtyy huomatta