Itä-Suomen metsäpäivä 19.10.2010 ROPSIA VAI RISUA? METSÄNHOITAJALIITTO RY

Itä-Suomen metsäpäivä 19.10.2010 ROPSIA VAI RISUA? METSÄNHOITAJALIITTO RY

Itä-Suomen metsäpäivä 19.10.2010 Joensuun yliopisto, Yliopistokatu 2, Carelia-sali ROPSIA VAI RISUA? OHJELMA 14.00 Tilaisuuden avaus, kansanedustaja Hannu Hoskonen 14.20 Metsäala tulevaisuuden ala, strategiajohtaja Sixten Sunabacka, työ- ja elinkeinoministeriö 14.40 Metsäala muutoksessa myös hallinto muuttuu, ylijohtaja Juha Ojala, maa- ja metsätalousministeriö 15.00 Puuperäisen energian hyödyntäminen, Fuel Manager Matti Oksanen, Fortum 15.20 Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen, metsäpäällikkö Jorma Länsitalo, Stora Enso 15.40 Metsänomistajan näkökulma mitä metsänomistaja hyötyy, puheenjohtaja Mikko Tiirola, MTK metsävaltuuskunta 16.00 Metsillämme on hyvä maine, annetaan sen kiiriä, projektipäällikkö Emilia Ylinen, Suomen Metsäsäätiö 16.40 Paneelikeskustelu Ropsista ja risusta, juontajana toimittaja Keimo Lehtiniemi Pekka Moilanen, metsäpäällikkö, L&T Biowatti - alustus Tuomo Turunen, puheenjohtaja, METO Metsäalan Yrittäjät - alustus Antti Asikainen, professori, Metsäntutkimuslaitos - alustus Juha Ojala, ylijohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Matti Oksanen, Fuel Manager, Fortum Jorma Länsitalo, metsäpäällikkö, Stora Enso Mikko Tiirola, puheenjohtaja MTK metsävaltuuskunta 17.50 Päätöspuheenvuoro, puheenjohtaja Raimo Hulmi, Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat 18.00 Vapaata seurustelua ja buffet 20.00 Tilaisuuden päätös 16.10 Kahvitauko

Itä-Suomen metsäpäivien avauspuhe 19.10.2010 klo 14.00 Itä-Suomen yliopisto, Carelia sali Hyvät Itä-Suomen metsäpäivien osanottajat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät metsäammattilaiset Harvoin vietetään metsäpäiviä niin mielenkiintoisena ajankohtana kuin tänään teemme täällä Itä-Suomen metsäpäivillä Joensuussa. Metsäteollisuutemme on kokenut viime vuosina suuren muutoksen, johon ei moni uskonut jouduttavan vahvojen kasvun vuosien jälkeen. Uuteen tilanteeseen on sopeuduttu mielestäni kohtuullisen hyvin. Vaikka metsäteollisuus on vähentänyt paperikoneitaan, olemme edelleen tuotannolla mitattuna metsäteollisuuden suurvalta. Syynä tähän suomalaisen metsäteollisuuden murrokseen on ollut teollisuuden hakeutuminen sinne missä markkinat ovat. Sellun ja paperin tuotanto osataan nyt jo kaikilla mantereilla paikallisista raaka-aineista. Tämän saman, joskus hieman pelottavaltakin tuntuvan tilanteen ovat kohdanneet muutkin teollisuuden alat maassamme. Elämme avoimien markkinoiden olosuhteissa, joihin meidän on mukauduttava pitämällä kaiken toimintamme kilpailukykyisenä. Teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava joka päivä uudelleen. Ei ole olemassa tilannetta, johon voisimme jäädä tyytyväisenä saavutuksistamme nauttimaan. Tämä koskee myös koko metsäsektoria sen kaikilla tasoilla. Suomessa metsien vuotuinen kasvu on sata miljoonaa mottia, josta on hakattu viime vuosina noin 50 miljoonaa mottia. Metsiemme hakkuumahdollisuudet olisivat ainakin 25 miljoonaa mottia enemmän. Raaka-ainepulaa ei siis ole luvassa niin perinteiselle metsäteollisuudelle eikä uusiutuvan energian parissa toimiville tuotantolaitoksille, kunhan vaan hoidamme osamme oikein. Puheita sellupuun jopa tukkipuun joutumisesta energiapuuksi voi vahvasti ihmetellä vaikka syntyvien hakkuusäästöjen tai varsinkin ensiharvennusten valtavien rästien valossa. Joka tapauksessa metsäteollisuus vastaa 70 prosenttia uusiutuvan energian tuotannosta ja muutama lisätoimija tällä alalla auttaa metsien hoidon tilan parantumista jatkossa. Korjataanhan metsistämme sekä teollisuuden tarvitsemaa puuta ja energiapuuta joka tapauksessa yhteiskorjuuna. Metsissä riittää tilaa kaikille toimijoille. Parhaillaan viimeistellään uusiutuvan energian pakettiin liittyviä lakeja hallitusohjelman mukaan. Mielestäni merkittävin läpimurto koko uusiutuvan energian käytössä on nyt käsillä juuri näinä päivinä. Hallituksen esityksenä ollaan tuomassa eduskuntaan pienpuunenergiatukeen liittyvää ratkaisua. Tämä uusi tukimuoto ratkaisee pitkään metsäalaa kiusanneen kestävän metsätalouden varojen ongelman. Pienpuun energiatuesta on tulossa yksi ja ainoa rahoitusmuoto energiapuunkorjuussa. Tueksi kaavaillaan 8 euroa kiintomotille. Varsinaiset kemera-varat jäävät taimikonhoidon ja nuorten metsien hoidon käyttöön entiseen tapaan. Kemeraan käytetään ensi vuoden talousarvion mukaan 73 miljoonaa euroa. Pienpuuntukea varten kaavaillaan 30-40 miljoonan euron määrärahaa. Pienpuutuen kannalta merkittävää on, että se on rahoitusmuotona joustava keino, jolla pyritään turvaamaan varsinkin rästiin jäävien ensiharvennushakkuiden toteutuminen. Moni ensiharvennus ei ole houkutellut ostajia pelkkänä kuituleimikkona, mutta yhdistettynä pienpuun energiatukeen moni huono leimikko tulee korjuukelpoiseksi. Olen huolestuneena seurannut metsäteollisuuden piiristä kuuluvia puheita tätä pienpuun energiatukea vastaan. Esitetyt pelot ovat turhia. Kansallisomaisuutemme, metsien hoidossa on päästävä irti ensiharvennusten hakkuurästeistä, jotka ovat vuosien saatossa kasautuneet. Uskon uusilla keinoilla päästävän olennaisesti nykyistä parempaan tulokseen. Kotimainen puu on saatava liikkeelle. Varsinkin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa puulla on jatkossa vahva asema. Yhteistuotannon kannalta turve on välttämätöntä seospolttoaineena ja jatkossa myös biodieselin raaka-aineena. Maamme turvevarat ovat valtavat ja niitä on saatava käyttää kansalaistemme hyväksi jatkossakin. En millään voi ymmärtää tämän hetken julkista keskustelua turpeen käyttöä vastaan. Jopa Suomen tiedeakatemia on hyökännyt turpeen kimppuun kaikella voimallaan. EU:n johtava teollisuusmaa Saksa tukee vuosittain rusko- ja kivihiilen polttoa yli kahdella miljardilla eurolla, mikä koetaan siellä ihan normaalina toimintana. Turvetta vastustavat populistiset puheet pitää pienen kansakunnan jättää omaan arvoonsa. Mitä tieteellistä totuutta edustaa Australiasta maahamme laivattava kivihiilen poltto tänä päivänä? Sattumoisin turpeen kimppuun hyökkäävät tiedemiehet asuvat hyvin

todennäköisesti juuri kivihiilellä lämmitetyissä kiinteistöissä. Olisiko tässä tapauksessa kyseessä nykyisin muodissa oleva ns. esteellisen toimijan puheenvuoro. Suomi on edelleen maailman johtava metsäteollisuuden ja metsätalouden maa. Jotta voisimme säilyttää asemamme, on meidän satsattava entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vuosittain Suomi sijoittaa tutkimus- ja tuotekehitysvaroja valtion budjetin kautta yhteensä 2 miljardia euroa. Opetusministeriön varoista menee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta lähinnä perustutkimukseen miljardi euroa ja elinkeinoministeriö panostaa vuosittain lähinnä soveltavaan tutkimukseen sen toisen miljardin Yksityiset yritykset käyttävät vuosittain noin viisi miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nämä summat ovat pienen kansakunnan parhaita menestymisen vakuutuksia. Nämä summat ovat koko tutkimuspanostuksen käsittäviä lukuja maassamme. Perinteisellä paperin ja lankun myynnillä ei suomalainen metsäteollisuus voi enää maailmanmarkkinoilla tehdä uusia valloituksia. Tämän takia on välttämätöntä panostaa yhä voimakkaammin puusta ja yleensä biomateriaalista valmistettavien materiaalien kehittämiseen. Samoin uusien kemiallisten yhdisteiden valmistus on tulevaisuuden kasvunala. Biopohjaiset materiaalit tulevat syrjäyttämään perinteisesti öljystä valmistettavia muovipohjaisia materiaaleja. Tulevaisuuden kannettavan tietokoneen runko voi hyvin olla valmistettu komposiittimateriaalista, jonka raaka-aineena on puu. Biopohjaiset liikennepolttoaineet tekevät tuloaan markkinoille. Bioetanolilla ajetaan jo hyvin monessa maassa tässä hetkellä. Brasilia lienee mallimaa, jossa bioetanoli on parhaimmillaan syrjäyttänyt perinteisen bensiinin. Suomessa olemme vasta alkuvaiheessa tässä työssä. Hallituksen esityksen mukaan bensiiniin tulee lisätä vähintään 6 prosenttia bioetanolia vuosina 2011 2014, minkä jälkeen tavoite nousee asteittain 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Parhaillaan maahamme on suunnitteilla ainakin kolme suurta biopohjaisia raakaaineita käyttäviä liikennepolttoainetehdasta. Valtiovalta valmistautuu osaltaan näiden hankkeiden tukemiseen. On syytä muistaa myös muut vastaavat uusiutuvan energian hankkeet ovat tärkeitä tekijöitä, joiden avulla voimme lunastaa kansainvälisesti antamamme lupaukset uusiutuvan energian lisäkäytöstä. Joka tapauksessa maailma on hiljalleen siirtymässä uusiutuvien raaka-aineiden käyttäjäksi. Tämä uusi tilanne ei ole meille uhka vaan valtava mahdollisuus tehdä uutta työtä ja toimeentuloa maahamme. Hyvät Itä-Suomen metsäpäivien osallistujat. Uudessa tilanteessa uudella vuosituhannella on metsäalalla toimivien ihmisten muistettava, että maassamme tarvitaan toimivat metsäorganisaatiot. Siksi näen välttämättömänä, että voimme turvata jatkossa kaikkien metsäalan toimijoiden hyvät toimintaolosuhteet. Suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta arvostetaan maailmalla. Tämä arvostus on syntynyt metsäalan toimijoiden vankalla osaamisella ja yhteistyöllä. Ja sellaisena sen yhteistyön ja toiminnan tulee jatkua. Pohjois-Karjalan metsäalan asiantuntijat ry:n puolesta toivotan teidät kaikki tervetulleeksi Itä- Suomen metsäpäiville tänne Joensuuhun. Joensuu on maamme johtava metsäkaupunki monipuolisine toimijoineen. Tämä tarjoaa oivalliset olosuhteet näiden päivien onnistumiselle. Hannu Hoskonen Meto, metsäalan asiantuntijat Pohjois-Karjala, puheenjohtaja kansanedustaja

Metsäala muutoksessa - myös hallinto muuttuu Itä-Suomen metsäpäivä, Joensuu 19.10.2010 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto 1

Mikä on muuttunut ja muuttuu: Metsäalan toimintaympäristö: Sellu- ja paperiteollisuus globalisoitunut: kansainväliset yritykset, kustannusvetoinen kasvu Etelä-Amerikassa; kysyntävetoinen kasvu Aasiassa. Puun käyttöä lisäävät investoinnit Suomeen ovat vähentyneet Puutuoteteollisuus suurelta osin kotimarkkinateollisuutta. Energiateollisuuden jalostusarvo on kasvanut suhteellisesti. Metsänomistamisen merkitys muuttunut monin tavoin - metsänomistajien tavoitteet moninaisia. Metsien merkitys muun kuin ainespuun kannalta kasvaa: virkistyskäyttö, hyvinvoinnin lisääminen, ilmastonmuutoksen tasapainottaminen,... Metsäalan merkitys yhteiskunnassamme suhteellisesti pienentynyt. 2

Suomen kokonaisviennin arvon kehittyminen Metsäteollisuuden osuus n. 20% (v.2010) - Metsäteollisuuden viennin arvo tammi-heinäkuu 2010 5,9 mrd. Lähde: Metla 3

Metsäteollisuuden tuotannon arvo 1975-2008 Tuotannon arvo lamavuonna 2009 n. 15 mrd. euroa Lähde: Metla 4

Suomalainen metsäteollisuus LÄHDE: Metsäteollisuus ry Paperitehtaat Kartonkitehtaat Sellutehtaat Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat Paperin ja kartongin jalostetehtaat Vaneri-, lastu- ja kuitulevytehtaat Sahat Puusepänteollisuus 5

Puuston kasvu noin 100 milj. m3 Hakkuumääriä voitaisiin kasvattaa 10-15 milj. m3 Lähde: Metla 6

Metsävaramme kasvavat koko ajan: Metsien vuotuinen kasvu noin 100 Mm3 - Kestävä hakkuusuunnite 72 Mm3 vuodessa - jatkossa 80 Mm3 vuodessa 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 3,3 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 2,0 m³ 3,3 m³ Kasvu 2,0 m³ Käyttö 7

Muutoksia ja muutostarpeita siis on => Metsäalan ja hallinnon on myös uudistuttava tukemaan tapahtuneita ja tulevia muutoksia 8

Metsäpolitiikan ja -hallinnon muutosprosessit hallituskaudella Lainsäädännön uudistaminen: Metsälain muutokset: vaiheistettu kahteen vaiheeseen: 1. vaihe tekninen uudistus toteutettu 2010 2. vaihe metsienkäsittelyn menetelmien monipuolistaminen linjaukset 2010- Uusiutuvan energian paketti: energiapuun hankinnan tavoitteena 6 Mm3 ->13,5 Mm3 (uusi puutavaralaji) Kemera uudistetaan ja uusi pienpuun energiatuki tukemaan energiapuun hankintaa Metsäkeskusuudistus: fuusioidaan nykyiset 13 metsäkeskusta yhdeksi organisaatioksi, jossa syntyy vahva valtakunnallinen metsäpoliittinen toimija - vahva alueellisesti liiketoiminnan eriyttäminen julkisista hallintotehtävistä v. 2014 loppuun mennessä 9

Metsäpolitiikan ja -hallinnon muutosprosessit hallituskaudella Lainsäädännön uudistaminen: Tapion toimintamallin muutos osakeyhtiöksi valtio-omisteinen metsätalouden asiantuntijapalveluita tuottava yhtiö siirtymäaika v. 2014 Metsävaratietojen hyödyntäminen sähköisesti: Metsänomistajalla ja toimijoilla sähköiset paikkatiedot ja "kauppapaikka" - Metsään.fi -palvelun aloittaminen v. 2011 toimijoille suoramarkkinointikäyttöön metsänomistajien yhteystiedot ja omistajan luvalla metsävaratiedot - metsävaratietolaki Metsähallituksen toimintamallin uudistaminen kilpailulainsäädännön aiheuttamat muutokset 10

Lopuksi: Metsävaramme mahdollistavat nykyistä suuremman kotimaisen puun käytön Tarvittaisiin uusinvestointeja puuta käyttävään teollisuuteen: puusepänteollisuus ja puurakentaminen, rakentamisen ratkaisut (viennin kasvattaminen) biojalostamot t puun energiakäyttö sellu- ja paperikapasiteetin ylläpito ja kasvattaminen 11

Kiitos mielenkiinnosta! juha.ojala@mmm.fi 12

Metsänomistajan näkökulma mitä metsänomistaja hyötyy Itä-Suomen metsäpäivä Joensuu 19.10.201010 Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj MTK PEFC/02-44-02

Hallituksen energiapaketti hyvä kokonaisuus Perusteollisuus tärkeää koko Suomelle ydinvoimaratkaisu turvaa kilpailukykyisen perusvoiman mahdollistaa myös biojalostamot t Bioenergiaratkaisu avaa mahdollisuuksia tarvittiin EU velvoite kotimaisuus puupohjaiset jakeet kustannustehokkaimpia MUTTA TOTEUTUVATKO TAVOITTEET LAINSÄÄDÄNNÖN JÄLKEEN???? PEFC/02-44-02

Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiatuotannossa 2000-2009 milj. m3 7,0 6,1 6,0 5,0 4,7 4,0 3,0 2,7 3,4 30 3,0 30 3,0 2,0 1,0 0,9 1,3 17 1,7 2,1 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 28.4.2010/MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\PMARK\ENERGIAPUU\metsahakkeen_kaytto.pr4 PEFC/02-44-02

2010: Tarjontahalukkuus ei mairittele - metsänomistajat tyytymättömiä energiapuusta markkinoilta saatavaan hintaan Lähd M t ät tk li k 2010 529 Lähde: Metsätutka maaliskuu 2010 n=529. Jos on myynyt energiapuuta, niin millaista puuta on valmis tarjoamaan markkinoille tämän vuoden aikana.

Energiapuumarkkinat hakevat muotoaan Lähd M t ät tk k l li k 2010 Lähde: Metsätutkakysely maaliskuu 2010 Missä yksikössä sai korvauksen, jos on myynyt energiapuuta

HAASTEITA ON Pitkällä aikavälillä kasvava energiapuun tarve tuo lisäarvoa metsänomistajalle, mutta Energiapuulle toimivat markkinat Hinnoittelun perusteet Mittaaminen Laatu ja varastointi Ravinnetasapaino Päästökauppa ja vaihtoehtoiset polttoaineet Logistiikka PEFC/02-44-02

METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTÖIDEN KUSTANNUKSET SEKÄ KÄYTETTY VALTION RAHOITUS 240 200 Milj. vuoden 2010 hinnoin (1) 160 Valtion rahoitus 120 Kustannukset yhteensä 80 40 0 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e (1) Inflaatiokorjaus tuottajahintaindeksillä Lähde: Metla, Tapio, ennuste PTT

PETU (pienpuun p energiatuki) Pienpuuta/ ensiharvennuspuuta jää käyttämättä Nykyiset markkinat ja tuet saaneet markkinoille reilun miljoonan mottia pienpuuta Uusi lakiesitys laajentaa kohdevalikoimaa, mutta laskee tukitasoja Ohjaa integroituun korjuuseen leikkurin avulla lisää myös kuidun tuloa markkinoille Laajentaa myös yritykset ja yhteisöt tuensaajien joukkoon Lakiesitys on vähäbyrokraattinen PEFC/02-44-02

Voiko taimikon hoidon korvata nuorenmetsänhakkuulla? Hoidetusta metsästä paras kertymä sekä kaikkiin käyttötarkoituksiin ja korjuuvauriot jäävät pienemmiksi! KEMERAn uudistaminen tärkeää

YDINKYSYMYKSIÄ Mekaanisen metsäteollisuuden merkitys bioenergiapaketin toteutumisen kannalta keskeinen Puurakentaminen ja puupohjaisen bioenergian lisääminen kulkevat käsi kädessä Selkeät tukijärjestelmät Markkinoiden toiminnan kehittäminen Järkevä veropolitiikka Metsänomistajalähtöinen metsäpolitiikka Jokaista metsäkuviota käytetään metsänomistajan tietoisen harkinnan perusteella PEFC/02-44-02

SAHATAVARAN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 65 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 milj. m 3 /m 3 02 03 04 05 06 07 08 09 10e 11e 250 230 210 190 170 150 130 110 Määrä Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Hinta

YKSITYISMETSIEN LIIKETULOS* v. 1970-2011 EUROA/HA keskimääräinen hehtaarikohtainen nettotulos ennen korkoja ja veroja koko maassa v. 2008 hinnoin (deflatointi elinkustannusindeksillä) 160 /ha /ha 160 140 120 100 80 60 40 20 Vuositulos Trendi Keskiarvo 0 0 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 e09 e10 e11 140 120 100 e = ennuste (PTT) Lähteet: MTK, Metsäntutkimuslaitos, Tilastokeskus, Tapio 9.4.2010/MTK Z:\Keskusliitto\Metsä\Kuvat\KANNATTA\Eka11_ennuste_PTT.pr4 * Aikaisempina vuosina käytetty termiä nettotulos PEFC/02-44-02 80 60 40 20

Itä-Suomen metsäpäivät 19.10.2010

OLETKO KOSKAAN AJATELLUT.. kun olet seurannut metsistä käytävää keskustelua? voi % #&?/&%# eihän noin voi sanoa, eihän se pidä paikkaansa kuinka joku voi ajatella noin mistä kukaan tuollaista voi keksiä kuinka tuollaista voidaan julkaista tuohon pitäisi kyllä jonkun vastata

JONKUN PITÄIS TEHDÄ JOTAKIN Kuka tarkistaa biologian oppikirjoista faktat? Kuka kertoo päättäjille ja vaikuttajille metsäalan erityisasioista? Kuka tekee kotimaista ja kansainvälistä kaikille yhteistä metsäviestintää? Kuka kouluttaa toimittajia metsäasioista? Kuka kouluttaa opettajia metsäasioista? Kuka rahoittaa koululaisten metsäpäiviä? Kuka pyrkii muuttamaan rakennusmääräyksiä puurakentamiselle suotuisammaksi? Ja kuka k tämän ä kaiken maksaa? Entä jos tätä tehtäisiin yhdessä?

METSÄSÄÄTIÖ ON SUOMALAISEN PUUN PUOLESTAPUHUJA. Suomen metsäsäätiön tavoite on puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä metsätalouden ja metsäteollisuuden toiminnan turvaaminen. Säätiön perustivat vuonna 1995 metsänomistajat, metsäteollisuus, Metsähallitus, Suomen Sahat sekä muut metsätaloudesta toimeentulonsa saavat ryhmät yhdessä.

METSÄSÄÄTIÖN JÄSENET Varojen keruu MTK Metsähallitus Metsäteollisuus ry Suomen Sahat ry Muut taustatahot METO Metsäalan asiantuntijat ry Metsänhoitajaliitto ry Koneyrittäjien liitto Metsäalan Kuljetusyrittäjät Puu- ja erityisalojen i liitto Suomen metsätilanomistajien liitto ry

Varojen käyttö

MENEILLÄÄN OLEVAT PROJEKTIT 2010, YHT. 1,6 milj. Elinkeinon hyväksyttävyys, useita toimijoita, 250 000 Tutkimus: Metsien käyttörajoitusten vaikutukset puunhankinta- mahdollisuuksiin 4H koululaisten metsäpäivät Elinkeinon hyväksyttävyys, Suomen Metsäyhdistys, 488 000 PEFC-sertifioinnin markkinointi, 226 000 Suomi, Britannia, Hollanti. Sertifikaatin kansainvälinen hyväksyttävyys lisää suomalaisten puutuotteiden kysyntää Puun käytön lisääminen, 664 000 Viestintäkampanja päättäjille ja vaikuttajille kotimaassa, MTK + Metry Maakuntatason kampanja päättäjille ja vaikuttajille sekä rakennusalalle, Puuinfo Oy Koululaisten metsävisa Puun käytön edistämiskampanja Ranskassa yhdessä Ruotsin ja forest.fi-verkkosivutfi Ranskan toimijoiden kanssa Päättäjien metsäakatemia Koululaisten metsäpäivät ja opettajayhteistyö Metsä puhuu -tulevaisuushanke Spirit of Nature, kansainvälinen, arvostettu puuarkkitehtuuri-palkinto, Young Spirit -palkinto, suomalaiselle puun käytön hallitsevalle arkkitehtiopiskelijalle

RAHOITUSJAKAUMA PROJEKTIT KOHDERYHMITTÄIN, 2005 20092009 Viestintä suurelle yleisölle ja metsäalan sisällä 16 % Tutkimukset ja selvitykset 6 % Kouluyhteistyö ja nuorisotyö 17 % Metsien sertifiointi 24 % Viestintä päättäjille ja vaikuttajille 23 % Puun käyttö ja puurakentaminen 14 % YHT. 5,81 milj.

Varojen keruu

METSÄSÄÄTIÖ ON KOKO SUOMEN METSÄSEKTORIN PUOLESTAPUHUJA. Ota yhteyttä: Suomen Metsäsäätiö Salomonkatu 17 A 00100 HELSINKI Puh. (09) 685 08840 www.metsasaatio.fi liisa.makijarvi@metsasaatio.fi

Suomen Metsäsäätiö Emilia Ylinen

Nuoren metsän puu vastaus haasteeseen Pekka Moilanen Metsäpäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja

Sisällys Huomiota huoltovarmuuteen Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta ja laiksi pienpuun energiatuesta ( = HE pienpuun energiatuki ) Yhteenveto

Huomiota huoltovarmuuteen Turpeen turvavarastot ammottavat tyhjillään tällä hetkellä! Huoltovarmuuskeskuksen tj Ilkka Kananen Ylen uutisissa hiljattain: PIDÄN NYKYISTÄ KOTIMAISTEN LÄMMITYSPOLTTOAINEIDEN TILANNETTA ONGELMALLISENA. PUURAAKA-AINE AINE ON RIIPPUVAINEN METSÄTEOLLISUUDEN SUHDANTEISTA, TURVE PUOLESTAAN ON SÄIDEN ARMOILLA. PUUTA JA TURVETTA HYÖDYNTÄVISSÄ LÄMPÖVOIMALOISSA HUOLTOVARMUUS NOJAAKIN TÄLLÄ HETKELLÄ TUONTIRAAKA-AINEISIIN. AINEISIIN. TOTTA KAI KOTIMAISET POLTTOAINEET OVAT HUOLTOVARMUUDEN KANNALTA HYVIÄ JA TOIVOTTAVIA POLTTOAINEITA, MUTTA NIIHIN LIITTYY MONIA EPÄVARMUUSTEKIJÖITÄ. KOTIMAISUUS EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE SAMA ASIA KUIN HUOLTOVARMUUS, KANANEN TOTEAA. Puupolttoainehuolto nojaa vahvasti puunjalostuksen suhdanteisiin ja jatkossa entistä vahvemmin, jos hallituksen esitys pienpuun energiatuesta etenee esitetyn mukaisesti! Energiaomavaraisuus näemmä unohtunut matkan varrella lähes kokonaan ja varmaa on, että huoltovarmuutta ei tule rakentaa tuontivirtojen varaan!

Metsäenergialajit huoltovarmuuden näkökulmasta Tarjonta ei riipu puunjalostuksen suhdanteista nuoren metsän energiapuu eli 1. harvennuksen puutavara. vuosi milj. m 3 / 10.0 9.0 80 8.0 7.0 6.0 5.0 4.0 30 3.0 2.0 1.0 0.0 Tarjonta hyvin riippuvainen puunjalostuksen suhdanteista ja ainespuun käyttömääristä. Latvusmassa päätehakkuilta Kuusen kannot päätehakkuilta Myös sivutuotteiden (puru, kuori yms.) määrät vaihtelevat puunjalostuksen suhdanteiden mukaan Nuorten metsien energiapuu Jalostuskäytön yli jäävä kuitupuu Potentiaali ti Käyttö 2007 Käyttö 2009 Metsäntutkimuslaitos 2009

HE pienpuun energiatuki Olennaisia muutoksia nykyiseen: Korjuu- ja haketustuki korvautuisi pienpuun energiatuella, jossa Tukileikkuri tasossa 50 m3/ha, nyt ei leikkureita ole! Tuen taso 8 /m3, kun esim. haketustuen ja korjuutuen summa nykyisin on 11,25 /m3 Siis oleellisia heikennyksiä tasoihin ja merkittäviä toiminnallisia vaikeuksia leikkureiden muodossa Esitetyllä nuoren metsän energiapuun tuotanto alistetaan puunjalostuksen sivuvirtojen varaan merkittävä heikennys huoltovarmuuteen! Muiden kuin puunjalostusta omaavien toimijoiden toimintamahdollisuudet heikkenevät merkittävästi Nykyisen nuoren metsän hoitokohteet jäävät hoitamatta pilataan tietoisesti osa nuorista metsistämme ja tämä olisi toteutuessaan valtava metsäpoliittinen linjamuutos nykyiseen toimintatapaan ja vastoin Kansallisen metsäohjelman keskeisiä periaatteita Energiatuotannon ja puunjalostuksen kilpailu puusta kiristyy tarpeettomasti ja taistelu käydään parhaissa ensiharvennuksissa Ainespuuta poltetaan tulevaisuudessa useita miljoonia kiintokuutiota, kun pienpuukohteiden hoitaminen arvokasvukuntoon ei ole toimijoille taloudellisesti järkevää toimintaa missä luuraa heinäntekojärki esityksessä?

Integroitu puunkorjuu nuorissa metsissä on tuettuna moniongelmainen nyt hallitus esittää tukimallia, joka kannattavuusmielessä edellyttää toimijalta jalostusjakeen pikaisen kanavoimisen eteenpäin. Entäpä, kun ainespuulle ei ole kysyntää??!! Näin energiatuotanto on puunjalostuksen sivuvirtojen varassa myös nuoren metsän puun osalta!!!

Nuoren metsän energiapuu, miten asia kuntoon Lisäbudjettiin 2010 toiminnan edellyttävät KEMERA rahat per heti, joilla saatetaan kuntoon nykyinen rahoitusvaje ja poistetaan valtion toimijoille aiheuttama kohtuuton kassavirta- ja tulosrasitus HE pienpuun energiatuki Nykyiset y KEMERA kohteet jäävän puuston läpimitta 16 cm tai vähemmän Nykyisen tasoisen tuen jatkaminen KEMERA pinta-alatuki nykytasoisena eli n. 250 /ha Pienpuun energiatuki tasolla 11,5 /m3 Ei mitään kertymään perustuvia tukileikkureita näihin kohteisiin Rahoituspohja kestävästi kuntoon Järeämmät ensiharvennukset jäävän puuston läpimitta 16+ cm Tuen saantiin kertymäleikkuri tasolle 20-30 m3/ha Pienpuun energiatuki tasolle 6 8 /m3 Näin toimien parannetaan huoltovarmuutta, hoidetaan nuoret metsät tuottamaan kansantaloudelle, mahdollistetaan erilaisten toimijoiden toimintamahdollisuudet markkinoilla, sovitetaan yhteen optimaalisesti energiateollisuuden ja puunjalostuksen tarpeet sekä hoidetaan uusiutuvien lisäysvelvoite metsähakkeen osalta Säätömahdollisuus rajoihin ja tasoihin tulee säilyttää sekä tarkastella tiiviisti toiminnan kehitystä huomioiden uusiutuvan velvoitteet sekä energiahuollon ja puunjalostuksen puuhuollon toimivuus

Yhteenveto Peräänkuulutamme ennustettavuuden ja vakauden lisäämistä nyt toimintaympäristö muuttuu tavalla, joka ei mahdollista riittävää ennakointia Merkittävin ja kustannustehokkain uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on nuoren metsän hakkeessa Pöydällä oleva uusiutuvan energian velvoitepaketti on muokattavissa pienillä viilauksilla toimivaksi, i i erityisesti i ti alkupään tukijärjestelmä j t ä vaatii viilausta suhteessa esitettyyn tt Nuoren metsän energiapuu on uusiutuvan velvoitteiden hoidon kannalta aivan keskeisessä roolissa sen tukijärjestelmä tulee valmistella huolella ja tavalla, jossa puunjalostuksen intressien lisäksi huomioidaan uusiutuvien velvoitteiden hoito ja jokapäiväisen polttoainehuollon varmuus (= energian tuotannon intressit) L&T haluaa olla toteuttamassa uusiutuvan energian lisäysvelvoitteita sekä rakentamassa yhteiskuntamme energiahuoltoa nykyistä kestävämmäksi

Kiitos! Yhteystiedot: Pekka Moilanen, Metsäpäällikkö, L&T Biowatti Oy Puh. 050 441 8374, pekka.moilanen@biowatti.fi

Ropsia vai Risua? Antti Asikainen Metla Itä-Suomen metsäpäivä 19.10.2010 1

Ropsia vai Risua? Vuotuinen n käyttö, 1000 m 3 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Kokopuu Karsittu ranka Mustalipeä Sahojen sivutuotteet 2000 200101 200202 200303 200404 200505 200606 200707 200808 200909 2020 Vuosi 2

Ropsia vai Risua? Vain metsäteollisuuden sivutuotevirroista tehty bioenergia kannattaa ilman tukia Lyhytkiertoviljelty puu on kasvatettava kuusitukkipuun pinnalle lannoittamalla Selluteollisuuteen ja sen sähköntuotantoon panostettava Metsäenergian korjuun tuottavuutta tt tt nostettavissa 20-30% pelkällä koulutuksella 3

Ei tukia vaan TUKKIA 4

Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Itä-Suomen Metsäpäivä 19.10.2010, Jorma Länsitalo

Metsäteollisuus on uusiutuvan energian veturi Bioenergian tuottaminen ja käyttö keskeinen osa metsäteollisuutta Metsäteollisuus tuottaa noin 70 % koko Suomen uusiutuvasta energiasta Suomessa Stora Enson tehtaiden polttoaineista 70 % on biopolttoaineita Metsäteollisuus on investoinut bioenergiaan ja energiatehokkuuteen Yli miljardi euroa 2000-luvulla CO 2 -päästöjä vähennetty 40 % Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo 19.10.2010 2

Bioenergian ja -jalostuksen mahdollisuuksia Tuotteet Tuotekuvaus Kehitysvaihe Biomassa Puun polttaminen Metsähake Jo käytössä Muu biomassa Pelletit Energia Biopohjaiset liikennepolttoaineet Sivutuotteena nykytuotannosta Korvaa fossiilisia Uutta kapasiteettia Diesel (toisen sukupolven) Etanoli (toisen sukupolven) Jo käytössä Vaatii huomattavia taloudellisia ja tutkimuspanostuksia Kaupallisia mahdollisesti lähitulevaisuudessa Biokemikaalit & Biopolymeerit Biokemikaalit Biopolymeerit Esim. lääkekemikaalit Pieniltä osilta jo kaupallistettu Laajaa tutkimustoimintaa meneillään Jorma Länsitalo 19.10.2010 20.10.2010 3

Tulevaisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Case: Neste Oil & Stora Enso - Uusiutuva diesel Varkauden koelaitoksesta saadut tulokset positiivisia Teknologisesti että taloudellisesti erittäin monimutkainen ja vaativa hanke Selvitykset käynnissä - Vielä ei päätöksiä rakentamisesta Mahdollisen kaupallisen laitoksen vuosituotannoksi suunnitellaan 200 000 tn vahaa Raaka-ainetarve n. 2 milj. m 3 biomassaa Teknologia pystyy hyödyntämään monipuolisesti puubiomassaa Raaka-aineselvitykset käynnissä Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo 19.10.2010 20.10.2010 4

Metsäenergialla on kysyntää Metsäenergian lisäämisen taustalla EU:n 2020 energiapaketti - EU:n energiasta 20 % uusiutuvaa - FIN 38 % uusiutuvaa energiaa - Kansallinen energia- ja ilmastostrategia - Uusiutuvaa energiaa liikenteessä 20 % Energialähteiden osuus uusiutuvan energian määrän kasvusta (%) Suomessa Uusiutuvan energian lisäämisessä puulla on merkittävä rooli - 55 % lisäyksestä tulee puusta Lähde: Metsäteollisuus ry Jorma Länsitalo 19.10.2010 20.10.2010 5

ja metsissä on käyttämätöntä potentiaalia Suomessa on merkittävästi potentiaalia lisätä energiapuun hankintaa 13,5 milj. m 3 vuodessa Itä-Suomen alueella on potentiaalista noin kolmannes Metsäenergian lisääminen edellyttää, että: 1. Ainespuun markkinahakkuut ovat korkealla tasolla 2. Nuorten metsien energiapuulle maltillinen tuki Nuorissa metsissä on käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää yhdistämällä metsäenergian korjuu osaksi normaalia puunkorjuuta. Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Jorma Länsitalo 19.10.2010 20.10.2010 6

7 Metsähakkeen käyttö 2008 vs. 2020 Lähde: Metsäteollisuus ry Käyttö, TWh 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2008 2020 2008 2020 2008 2020 Hakkuutähteet Kannot Pienpuu 1. Ainespuun markkinahakkuista 2. Nuorten metsien harvennuksista 1 miljoona kuutiometriä puuta = 2 TWh Jorma Länsitalo 19.10.2010 20.10.2010 7

Ainespuun ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Energiapuu on luonteva osa puunhankintaa Lisää tuottavuutta ja kannattavuutta koko hankintaketjuun Energiapuulla tulee olemaan kasvava merkitys koko puuntuotanto- ja hankintaketjun kannalta: Vaikuttaa metsien käsittelyketjuihin Parantaa metsätalouden kannattavuutta Tuo työpaikkoja ja lisätuloja koko hankintaketjuun Luo synergioita puun korjuussa ja logistiikassa Esityksen Jorma aihe, Länsitalo tekijä 19.10.2010 20.10.2010 8

Aines- ja energiapuun hankinnan yhteensovittaminen Esimerkki: Integroitu puunkorjuu lisää tuottavuutta Integroitu puunkorjuu on yhdistelmäkorjuuta eli kuitu- ja energiapuunkorjuuta yhdessä Korjataan joukkokäsittelymenetelmällä, kouralla käsitellään useita runkoja samanaikaisesti (kuitu+energia) Metsäkuljetuksen yhteydessä (purettaessa) kuormainvaakamittaus Parantaa ensiharvennusten kannattavuutta: Metsänomistaja Korjuuyrittäjä Puunostaja Tehostaa energiapuun talteenottoa myös heikoimmin kannattavissa kohteissa Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Mahdollisuus ympärivuotiseen korjuuseen työtä yrittäjille ja kuljettajille Jorma Länsitalo 19.10.2010 20.10.2010 9

Haasteena energiapuun tukien toimiva kohdistaminen Tukien on tuotava uutta energiapuuta markkinoille muussa tapauksessa tuet saattavat johtaa ainespuun laajamittaiseen siirtymiseen jalostuksesta polttoon Energiapuun tuilla aikaansaatu ainespuun markkinoiden vääristyminen olisi lyhytnäköistä: Heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä Vähentäisi puun jalostusta Alentaisi uusiutuvan energian tuotantoa Alentaisi kansantuotetta ja verotuloja Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi Eri tukien yhteisvaikutus vaikeasti arvioitavissa Jorma Länsitalo 19.10.2010 10

Ydinkysymys on puun liikkeelle saaminen - tasaisesti Metsäpoliittiset keinot - TOP 3 1. Tilakoon kasvattaminen ja aktiivisen, elinkeinomaisen metsänomistuksen tukeminen Sukupolvenvaihdosten edistäminen Verotuksen kehittäminen kannustavammaksi Uusien metsänomistusmuotojen kehittäminen 2. Metsänomistajien neuvonnan ja palveluiden tarjonnan edistäminen Metsien monipuolisten mahdollisuuksien hyödyntäminen Metsäpalveluyrittäjyyden toimintaedellytysten varmistaminen Metsävaratietojen hyödyntäminen Huomaa oikea kuvan koko 140x78mm 100dpi 3. Puukauppatapojen kehittäminen Pitkäaikaiset sopimusmallit Hintaheilahtelujen riskien tasaaminen Jorma Länsitalo 20.10.2010 19.10.2010 11

Sekä Ropsia että Risua! Metsistä riittää hyvinvointia ammennettavaksi sekä perinteisen jalostuksen että energia- ja biotalouden avulla Metsäenergiassa on potentiaalia, jonka käyttöönotto hyödyttää koko sektoria Oleellista on saada puu liikkumaan, jolloin puuta riittää sekä jalostukseen että energiantuotantoon Edessä oleva muutos sisältää myös haasteita, joihin voidaan vastata eri sidosryhmien ja poliittisten toimijoiden toimivalla yhteistyöllä Jorma Länsitalo 19.10.2010 12

Kiitos mielenkiinnosta! 20/10/2010 13