5.2.2013 1 (3) Luonto ja maisema matkailussa -muistio Muistion tarkoitus Matkailu maaseudulla Muistio pohjautuu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun sekä luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmien yhteiseen näkemykseen. Yhteistyön tavoitteena on nostaa esille kehittämisen kärkiä lähiajan toimintaa varten. Muistiota tullaan hyödyntämään muun muassa seuraavan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020 laadinnassa ja viestinnässä. Matkailuelinkeinon tulevaisuus maaseudulla näyttää hyvältä, sillä megatrendien mukaan arvostus paikallisia tuotteita, lähiruokaa, luontoa, hiljaisuutta, yksilöllisyyttä, hyvinvointia, personoituja palveluja ja tilaa kohtaan on nousussa. Näistä ollaan myös valmiita maksamaan. Matkailu maaseudulla on merkittävä työllisyyden ja hyvinvoinnin tuoja, sillä Suomen talous kasvaa myös maaseudun matkailun kautta. Matkailu suuren kasvupotentiaalin palvelualana on alueellisesti merkittävä elinkeino. Kasvun takaamiseksi tehdään pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä. Luonto ja maisema ovat aktiviteettien mahdollistaja, inspiroija ja hyvinvoinnin edistäjä. Niihin voidaan liittää muun muassa mystiikkaa ja tarinoita. Suomen maaseutumatkailuyrittäjien suhdannekyselyn mukaan talvikauden 2012 matkailijamäärät pysyivät jokseenkin ennallaan edellisvuoteen nähden. Yritys- ja työmatkailun matkailijamäärät lisääntyivät jonkin verran. Ulkomaisia matkailijoita saapui eniten Venäjältä, seuraavina Viro, Saksa ja Ruotsi. Maaseutumatkailuyrittäjät arvioivat kesäkaudelle 2012 kysynnän lisääntyvän tai pysyvän ennallaan kotimaisten matkailijoiden sekä yritys- ja työmatkailijoiden keskuudessa. Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden sekä yritys- ja työmatkailijoiden määrän uskotaan pysyvän ennallaan. Suomessa kirjattiin matkailijoiden yöpymisiä vuonna 2011 lähes 20 miljoonaa, jossa on neljän prosentin kasvua vuoteen 2010 verrattuna. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät kahdella prosentilla ja ulkomaisten matkailijoiden 10 prosentilla. Ylivoimaisesti suurin matkailijoiden lisäys tuli Venäjältä, kasvua 22 prosenttia. Kasvua on myös Ruotsista, Saksasta, Virosta ja USA:sta, mutta yöpymiset vähenivät brittien osalta neljän prosentin verran. Matkailuelinkeinon haasteet maaseudun luonto- ja maisemapalveluille - Metsä on merkittävä resurssi matkailulle. Metsiä omistavat yksityiset henkilöt, kunnat, valtio, yhtiöt, virkistysaluesäätiöt ja muut julkisyhteisöt. Pystytäänkö ja millä keinoilla maankäytön suunnittelussa ja tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa huomioimaan matkailu sekä luonto- ja maisemapalvelut? Miten taataan matkailun tarvitsemat maisemat ja luonnon virkistysarvot? Onko maisema- ja virkistysarvokauppa lähtenyt todella liikkeelle, syntyykö kauppoja? - Kunnat ovat rakentaneet mailleen reitistöjä. Miten taataan, että kuntien päätöksentekijät varmistavat rahoituksen reittien ylläpitämiseen virkistys- ja matkailukäytössä riippumatta kunnan taloudellisesta tilanteesta? - Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta liikkua Suomen luonnossa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnossa liikkumiseen matkailija tarvitsee taukopaikkoja, kunnossa olevia rakennettuja reitistöjä, opasteita ja muita rakenteita. Miten tässä voisi koota yrittäjien ja maanomistajien kesken yhteistoimintaa, liiketoimintaa ja sopimuksellisuutta? - Monin paikoin on ongelmana maisemien umpeutuminen ja vesistöjen näkymättömyys. Miten matkailijoille näytetään tuhannet järvet?
5.2.2013 2 (3) - Maaseudun matkailuyrityksen lähiympäristö on merkittävä. Miten varmistetaan, että lähiympäristö on vetovoimainen ja voisiko tässä olla yhteistoiminnan ja liiketoiminnan mahdollisuus? - Matkailu on vientielinkeino, yhä useampi matkailija tulee ulkomailta. Miten tuotteistetaan ja hinnoitellaan kuusimetsässä koettu yksityisyys, suon tuoksu, tykkyluminen männikkö, hiljaisuus, ilveksen jäljet hangella, tuulen humina puissa, yötön yö, pimeys, tähtitaivas tai revontulet? Ratkaisuja haasteisiin 1) Matkailuyrittäjän ja maanomistajan sopimuksellisuus Yksityismetsät ovat merkittävä toimintaympäristö matkailuelinkeinolle. Esimerkiksi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa 200 hehtaaria maata pääasiassa metsämaana, Etelä-Karjalan 8600 yksityistä metsänomistajaa omistaa 221 000 hehtaaria. Monella maanomistajalla on kiinnostus ympäristön kehittämiseen matkailuelinkeinon tarpeisiin, moni matkailuyrittäjä on kiinnostunut elinkeinonsa pitkäjänteisestä kehittämisestä. Matkailuyrittäjän ja maanomistajan yhteistoiminta voi perustua suullisiin tai kirjallisiin sopimuksiin. Tällöin voidaan hyödyntää virkistysarvokaupan toimintamallia ja sopimuspohjaa. Teemaryhmien yhteisenä toimenpiteenä voisi olla sopimuksellisuuden tunnetuksi tekeminen yksityisten maanomistajien ja matkailuyrittäjien kesken. 2) Maisemien avartaminen Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän toiminta vuonna 2013 kohdistuu osaltaan maisemien avartamisen yhteishankkeisiin, joita on käynnistynyt syksyn 2012 aikana. Uusista kokemuksista on hyötyä matkailun kehittämiselle. Jyväskylän kaupunki on laatinut selvityksen kaupungin sisääntulomaisemista. Selvityksen kohteet ja alueet ovat Jyväskylän kaupungin, ELY-keskuksen tai Liikenneviraston ylläpitämiä. Selvitysalueen tienvarsien pituus on peräti 100 kilometriä. Selvityksen tavoitteena on saada aikaiseksi merkittäviä parannuksia liikenneympäristöön ja sieltä avautuviin näkymiin Asuntomessuihin 2014 mennessä. Teemaryhmä on mukana hankkeen toteutuksessa ja tavoitteena on järjestää seminaari Asuntomessujen yhteydessä. Teemaryhmän toinen yhteistyö toteutetaan Koneyrittäjien liiton kanssa alkuvuoden 2013 aikana. Tavoitteena on laatia koneyrittäjien liiketoiminnan kehittämiseen tuotteistusta maisemakohteiden näkymien avaamiseen. Lähtökohtana on hyödyntää energiapuun korjuun toimintaa ja laitteistoja. Työn tulokset julkaistaan Farmari-messuilla heinäkuussa 2013. 3) Maankäytön suunnittelu Kaavoitus on keino osoittaa alueita matkailun vetovoima-alueiksi. Kaavamääräyksissä saattaa olla rajoituksia, jotka ehkäpä turhaan heikentävät tai jopa estävät kohteiden luonnon- ja maisemanhoitoa, vaikka maanomistajalla olisi kiinnostus hoitoon. Toisaalta kaavoitus saattaa aiheuttaa maanomistajille eriarvoisuutta kuntien erilaisista lupakäytännön toimenpiteistä. Maanomistajilla on oikeus kohtuullisesti hyötyä maastaan. Tähän tematiikkaan tarvitaan syvällisempää pohdintaa.
5.2.2013 3 (3) 4) Kuntien ja valtion omistamien alueiden monipuolinen käyttö Metsähallitus selvittää parhaillaan neljän kansallispuistohankkeen valtion taloudelliset vaikutukset, palveluiden tarpeen sekä rajaukset suojelualueille. Kansallispuistohankkeella on vaikutusta alueiden nykyiseen käyttöön, joka saattaisi huomattavastikin supistua ja yksipuolistua. Kansallispuiston tavoitteena on luonnonsuojelu, jolloin nykyisen retkeilyalueen käyttö yksipuolistuisi. Selvitykseen maaseutupolitiikan näkökulmasta on syytä tuoda maisemanhoidon ja matkailun näkökulmaa, ei pelkästään luonnonsuojelullista puolta. Esimerkiksi Salon Teijo on nykyisellään osittain valtion retkeilyaluetta ja luonnonsuojelualuetta. Miten nykyisen retkeilyalueen maisemanhoidolliset tavoitteet ja matkailu muuttuisivat, jos alueesta perustettaisiin kansallispuisto? Samoin voidaan pohtia Käsivarren Suurtunturien alueen mahdollista kansallispuistoa, jota jo nyt vastustaa Enontekiön kunta nimenomaan supistuvan matkailukäytön perusteella. Kansallispuistojen perustamisen arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksiin. Tavoite voisi olla, että tässä asiassa molemmat teemaryhmät valmistelevat yhteisen kannanoton helmikuun/kevään 2013 aikana. 5) Matkailuyrityksen oma ympäristö ja maa-alue Hoidettu ympäristö ja maisema ovat yhä vahvemmin osa matkailuyrityksen laatua. Ensivaikutelma on tärkeä tekijä asiakkaan muodostaessa käsitystään yrityksestä. Siisti, turvallinen ja monimuotoinen ympäristö antaa mielikuvan paikasta, jonne halutaan tulla uudestaan. Uutta tietoa on koottu Maiseman tuotteistamisen kriittiset menestystekijät paikkamarkkinoinnissa projektissa, jossa selvittiin maiseman merkitystä ihmisen hyvinvoinnin lähteenä ja maisemaan perustuvien palvelujen kysyntätekijänä. Projekti päättyi 30.11.2012 ja se oli Sitran rahoittama. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mkn_sivusto/11_jarjesto/10_piirikeskukset/kainuu/03_kainuu_hankkeet/sitra2 Taustatietoja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmiltä: Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä 2012. Hoidettu luonto ja maisema matkailussa seminaari Lappeenrannassa 27.6.2012. http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/luonto-_ja_maisemapalvelut/aineistot Rutanen, J. 2011. Matkailu ja maisemanhoito. Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän uutiskijre Ympäristönhoidosta matkailuyrityksille vetovoimaa 21.2.2011. http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1562/matkailu_ja_maisemanhoito.pdf Ruusunen, R. 2012. Metsiin tukeutuva luontomatkailu. Esitys Metsäneuvoston kokouksessa 4.9.2012. http://www.mmm.fi/attachments/metsat/metsaneuvosto/6bmdjae58/liite_3_luontomatkailu_040912.pdf
5.2.2013 1 (3) Luonto ja maisema matkailussa -muistio Muistion tarkoitus Matkailu maaseudulla Muistio pohjautuu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän matkailun sekä luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmien yhteiseen näkemykseen. Yhteistyön tavoitteena on nostaa esille kehittämisen kärkiä lähiajan toimintaa varten. Muistiota tullaan hyödyntämään muun muassa seuraavan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020 laadinnassa ja viestinnässä. Matkailuelinkeinon tulevaisuus maaseudulla näyttää hyvältä, sillä megatrendien mukaan arvostus paikallisia tuotteita, lähiruokaa, luontoa, hiljaisuutta, yksilöllisyyttä, hyvinvointia, personoituja palveluja ja tilaa kohtaan on nousussa. Näistä ollaan myös valmiita maksamaan. Matkailu maaseudulla on merkittävä työllisyyden ja hyvinvoinnin tuoja, sillä Suomen talous kasvaa myös maaseudun matkailun kautta. Matkailu suuren kasvupotentiaalin palvelualana on alueellisesti merkittävä elinkeino. Kasvun takaamiseksi tehdään pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä. Luonto ja maisema ovat aktiviteettien mahdollistaja, inspiroija ja hyvinvoinnin edistäjä. Niihin voidaan liittää muun muassa mystiikkaa ja tarinoita. Suomen maaseutumatkailuyrittäjien suhdannekyselyn mukaan talvikauden 2012 matkailijamäärät pysyivät jokseenkin ennallaan edellisvuoteen nähden. Yritys- ja työmatkailun matkailijamäärät lisääntyivät jonkin verran. Ulkomaisia matkailijoita saapui eniten Venäjältä, seuraavina Viro, Saksa ja Ruotsi. Maaseutumatkailuyrittäjät arvioivat kesäkaudelle 2012 kysynnän lisääntyvän tai pysyvän ennallaan kotimaisten matkailijoiden sekä yritys- ja työmatkailijoiden keskuudessa. Ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden sekä yritys- ja työmatkailijoiden määrän uskotaan pysyvän ennallaan. Suomessa kirjattiin matkailijoiden yöpymisiä vuonna 2011 lähes 20 miljoonaa, jossa on neljän prosentin kasvua vuoteen 2010 verrattuna. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät kahdella prosentilla ja ulkomaisten matkailijoiden 10 prosentilla. Ylivoimaisesti suurin matkailijoiden lisäys tuli Venäjältä, kasvua 22 prosenttia. Kasvua on myös Ruotsista, Saksasta, Virosta ja USA:sta, mutta yöpymiset vähenivät brittien osalta neljän prosentin verran. Matkailuelinkeinon haasteet maaseudun luonto- ja maisemapalveluille - Metsä on merkittävä resurssi matkailulle. Metsiä omistavat yksityiset henkilöt, kunnat, valtio, yhtiöt, virkistysaluesäätiöt ja muut julkisyhteisöt. Pystytäänkö ja millä keinoilla maankäytön suunnittelussa ja tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa huomioimaan matkailu sekä luonto- ja maisemapalvelut? Miten taataan matkailun tarvitsemat maisemat ja luonnon virkistysarvot? Onko maisema- ja virkistysarvokauppa lähtenyt todella liikkeelle, syntyykö kauppoja? - Kunnat ovat rakentaneet mailleen reitistöjä. Miten taataan, että kuntien päätöksentekijät varmistavat rahoituksen reittien ylläpitämiseen virkistys- ja matkailukäytössä riippumatta kunnan taloudellisesta tilanteesta? - Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta liikkua Suomen luonnossa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnossa liikkumiseen matkailija tarvitsee taukopaikkoja, kunnossa olevia rakennettuja reitistöjä, opasteita ja muita rakenteita. Miten tässä voisi koota yrittäjien ja maanomistajien kesken yhteistoimintaa, liiketoimintaa ja sopimuksellisuutta? - Monin paikoin on ongelmana maisemien umpeutuminen ja vesistöjen näkymättömyys. Miten matkailijoille näytetään tuhannet järvet?
5.2.2013 2 (3) - Maaseudun matkailuyrityksen lähiympäristö on merkittävä. Miten varmistetaan, että lähiympäristö on vetovoimainen ja voisiko tässä olla yhteistoiminnan ja liiketoiminnan mahdollisuus? - Matkailu on vientielinkeino, yhä useampi matkailija tulee ulkomailta. Miten tuotteistetaan ja hinnoitellaan kuusimetsässä koettu yksityisyys, suon tuoksu, tykkyluminen männikkö, hiljaisuus, ilveksen jäljet hangella, tuulen humina puissa, yötön yö, pimeys, tähtitaivas tai revontulet? Ratkaisuja haasteisiin 1) Matkailuyrittäjän ja maanomistajan sopimuksellisuus Yksityismetsät ovat merkittävä toimintaympäristö matkailuelinkeinolle. Esimerkiksi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa 200 hehtaaria maata pääasiassa metsämaana, Etelä-Karjalan 8600 yksityistä metsänomistajaa omistaa 221 000 hehtaaria. Monella maanomistajalla on kiinnostus ympäristön kehittämiseen matkailuelinkeinon tarpeisiin, moni matkailuyrittäjä on kiinnostunut elinkeinonsa pitkäjänteisestä kehittämisestä. Matkailuyrittäjän ja maanomistajan yhteistoiminta voi perustua suullisiin tai kirjallisiin sopimuksiin. Tällöin voidaan hyödyntää virkistysarvokaupan toimintamallia ja sopimuspohjaa. Teemaryhmien yhteisenä toimenpiteenä voisi olla sopimuksellisuuden tunnetuksi tekeminen yksityisten maanomistajien ja matkailuyrittäjien kesken. 2) Maisemien avartaminen Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän toiminta vuonna 2013 kohdistuu osaltaan maisemien avartamisen yhteishankkeisiin, joita on käynnistynyt syksyn 2012 aikana. Uusista kokemuksista on hyötyä matkailun kehittämiselle. Jyväskylän kaupunki on laatinut selvityksen kaupungin sisääntulomaisemista. Selvityksen kohteet ja alueet ovat Jyväskylän kaupungin, ELY-keskuksen tai Liikenneviraston ylläpitämiä. Selvitysalueen tienvarsien pituus on peräti 100 kilometriä. Selvityksen tavoitteena on saada aikaiseksi merkittäviä parannuksia liikenneympäristöön ja sieltä avautuviin näkymiin Asuntomessuihin 2014 mennessä. Teemaryhmä on mukana hankkeen toteutuksessa ja tavoitteena on järjestää seminaari Asuntomessujen yhteydessä. Teemaryhmän toinen yhteistyö toteutetaan Koneyrittäjien liiton kanssa alkuvuoden 2013 aikana. Tavoitteena on laatia koneyrittäjien liiketoiminnan kehittämiseen tuotteistusta maisemakohteiden näkymien avaamiseen. Lähtökohtana on hyödyntää energiapuun korjuun toimintaa ja laitteistoja. Työn tulokset julkaistaan Farmari-messuilla heinäkuussa 2013. 3) Maankäytön suunnittelu Kaavoitus on keino osoittaa alueita matkailun vetovoima-alueiksi. Kaavamääräyksissä saattaa olla rajoituksia, jotka ehkäpä turhaan heikentävät tai jopa estävät kohteiden luonnon- ja maisemanhoitoa, vaikka maanomistajalla olisi kiinnostus hoitoon. Toisaalta kaavoitus saattaa aiheuttaa maanomistajille eriarvoisuutta kuntien erilaisista lupakäytännön toimenpiteistä. Maanomistajilla on oikeus kohtuullisesti hyötyä maastaan. Tähän tematiikkaan tarvitaan syvällisempää pohdintaa.
5.2.2013 3 (3) 4) Kuntien ja valtion omistamien alueiden monipuolinen käyttö Metsähallitus selvittää parhaillaan neljän kansallispuistohankkeen valtion taloudelliset vaikutukset, palveluiden tarpeen sekä rajaukset suojelualueille. Kansallispuistohankkeella on vaikutusta alueiden nykyiseen käyttöön, joka saattaisi huomattavastikin supistua ja yksipuolistua. Kansallispuiston tavoitteena on luonnonsuojelu, jolloin nykyisen retkeilyalueen käyttö yksipuolistuisi. Selvitykseen maaseutupolitiikan näkökulmasta on syytä tuoda maisemanhoidon ja matkailun näkökulmaa, ei pelkästään luonnonsuojelullista puolta. Esimerkiksi Salon Teijo on nykyisellään osittain valtion retkeilyaluetta ja luonnonsuojelualuetta. Miten nykyisen retkeilyalueen maisemanhoidolliset tavoitteet ja matkailu muuttuisivat, jos alueesta perustettaisiin kansallispuisto? Samoin voidaan pohtia Käsivarren Suurtunturien alueen mahdollista kansallispuistoa, jota jo nyt vastustaa Enontekiön kunta nimenomaan supistuvan matkailukäytön perusteella. Kansallispuistojen perustamisen arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksiin. Tavoite voisi olla, että tässä asiassa molemmat teemaryhmät valmistelevat yhteisen kannanoton helmikuun/kevään 2013 aikana. 5) Matkailuyrityksen oma ympäristö ja maa-alue Hoidettu ympäristö ja maisema ovat yhä vahvemmin osa matkailuyrityksen laatua. Ensivaikutelma on tärkeä tekijä asiakkaan muodostaessa käsitystään yrityksestä. Siisti, turvallinen ja monimuotoinen ympäristö antaa mielikuvan paikasta, jonne halutaan tulla uudestaan. Uutta tietoa on koottu Maiseman tuotteistamisen kriittiset menestystekijät paikkamarkkinoinnissa projektissa, jossa selvittiin maiseman merkitystä ihmisen hyvinvoinnin lähteenä ja maisemaan perustuvien palvelujen kysyntätekijänä. Projekti päättyi 30.11.2012 ja se oli Sitran rahoittama. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mkn_sivusto/11_jarjesto/10_piirikeskukset/kainuu/03_kainuu_hankkeet/sitra2 Taustatietoja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän teemaryhmiltä: Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä 2012. Hoidettu luonto ja maisema matkailussa seminaari Lappeenrannassa 27.6.2012. http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/luonto-_ja_maisemapalvelut/aineistot Rutanen, J. 2011. Matkailu ja maisemanhoito. Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän uutiskijre Ympäristönhoidosta matkailuyrityksille vetovoimaa 21.2.2011. http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1562/matkailu_ja_maisemanhoito.pdf Ruusunen, R. 2012. Metsiin tukeutuva luontomatkailu. Esitys Metsäneuvoston kokouksessa 4.9.2012. http://www.mmm.fi/attachments/metsat/metsaneuvosto/6bmdjae58/liite_3_luontomatkailu_040912.pdf