Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat

Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten Ennen webinaarin alkua studiomme lähettää: - Tämän materiaalin kansikuvaa - Videokuvaa n. 15 min ennen alkua - Äänitestejä n. 10 min välein Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat 21.9.2015 Maria Nevalainen Clarus Oy Webinaarin aikataulu: 8:40 Yhteyksien testaus 9:00 Aloitus 10:00 5 minuutin tauko 11:00 Lopetus

Koulutuksen sisältö Hallituksen suunnittelemat muutokset Tasa-arvo- ja Yhdenvertaisuuslaki lyhyesti Luontoisetujen laskentaperusteiden muutokset Verottomat korvaukset Vuosilomalain muutokset Poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita Tuntipalkkaiset työntekijät ja arkipyhäkorvaukset Työsuhteen päättymiseen liittyviä asioita Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset 2

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Hallituksen suunnittelemat muutokset

Muutokset lakeihin ja vaikutus palkansaajiin Jos hallituksen suunnittelemat muutokset tulevat lakimuutoksina voimaan, ne vaikuttavat käytännössä: Kun laki astuu voimaan Kun lain voimaan astumisen aikana voimassa ollut työehtosopimus päättyy ja uusi työehtosopimus on astuu voimaan Voimassa oleva työehtosopimus, viitatessaan lakiin, viittaa siis sopimuksen alkamishetkellä voimassa olevaan lakiin. Uuden lain ehdot tulevat voimaan vasta lain muutoshetkellä. 4

Hallituksen keinot leikkauksiin Hallitus voi tehdä päätöksen muuttaa lakeja. Asiat, jotka eivät ole laissa, ovat ammattiyhdistysten neuvottelemia ja niistä on säädetty työehtosopimuksissa. Esimerkiksi lomarahoihin kohdistuvat leikkaukset. Koska vuosilomalaksi ei tunne lomarahakäsitettä, ei hallitus voi tehdä päätöstä, että esim. Puolitetaan lomarahat ja säästetään sen avulla. Sen sijaan esim. Sunnuntaityökorotus 100 % lukee työaikalaissa ja siihen hallitus voi suunnitella tekevänsä muutoksen. 5

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Tasa-arvo- ja Yhdenvertaisuuslakien uudistus

Yhdenvertaisuuslaki Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait muuttuvat vuoden 2015 alusta Yhdenvertaisuuslaki Tämän lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.arvolaki 7

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Luontoisetujen laskentaperusteiden muutokset

Asuntoedun laskeminen Asuntoetujen arvojen laskentaan uudet jaottelut. Aiemmin jaottelu suppeampi. Laskenta muuten samoin kuin aiemmin Vuoden 2015 arvot: Jos asuntoedun arvo nousee tämän muutoksen myötä enemmän kuin 20 %, ei verotusarvoa nosteta yli 20 %. http://www.vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/verohallinnon_paatokset/verohallinnon_paatos_vuodelta_2015_toimi(35081) 9

Autoedun laskeminen Ennallaan laskentatavan osalta Auton perusarvon määrittelyyn muutos vuoden 2015 alusta. 10

Internetyhteyden (tietoliikenneyhteys) yksityiskäyttö verotettavaa Verovapaa etu, kun työnantaja on järjestänyt edut palkansaajalle (kiinteä etu tai matkapuhelimessa oleva yhteys) Verovapaus koskee vain työkäyttöä. Työnantajan kustantama viihdepaketti, jossa mukana internet-yhteys ei ole työkäytöksi luokiteltavaa käyttöä Työkäyttöön annettu laitteisto on verovapaata, omistukseen annettu on verotettava Jos työntekijä on itse hankkinut yhteyden ja työnantaja korvaa sen kustannukset, ei etuus ole verovapaa yksityiskäytön osalta Luottamushenkilöiden saama yhteys työkäyttöä varten voi olla myös verovapaa 11

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Verottomat korvaukset

Yleisimmät verottomat korvaukset 2015 Kilometrikorvaus 44 snt/km Matkustaja kyydissä 3 snt/km Päivärahat http://www.vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/ennakkoperinta/verohallinnon_paatos_verovapaista_matkak(35223) 13

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Vuosilomalain muutokset

Vuosilomalain muutokset Sairauspoissaolot loman aikana, muutos voimaan 1.10.2013 Huom. Voimassa vasta kun 1.10.2013 voimassa oleva työehtosopimus on päättynyt ja uusi astunut voimaan (työehtosopimukset uusiutuvat parhaillaan) Loma säästyy tulevaisuuteen, ei karenssia (aiemmin karenssi 7 pv) Työntekijän ilmoitettava sairastumisesta heti, jotta lomaa siirretään. Jälkikäteen tehtyjä ilmoituksia ei (tarvitse) huomioida loman osalta Työnantaja saa vaatia lääkärintodistuksen heti ensimmäisestä päivästä alkaen (vaikka normaalisti saisi olla poissa esim. kolme päivää omalla ilmoituksella) Lääkärintodistus voidaan vaatia työnantajan omasta työterveyshuollosta Työehtosopimuksilla voidaan sopia tästä kohdasta toisin (loman siirtymisessä voi olla karenssi) 15

Vuosilomalain muutokset Lomapalkan laskennan muutokset Kuukausi- ja viikkopalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan jatkossa prosenttiperusteisesti, jos työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.). Muutos parantaa kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyvien lomapalkkaa, mutta päinvastaisessa tilanteessa heikentää sitä. Finlex Vanhat laskentasäännöt: Kuukausipalkkaisen lomapalkan laskenta kkpalkka/25 (voi poiketa työ- tai virkaehtosopimuksella) Muut lomapalkan laskentatavat laissa päiväpalkkakerroin sekä prosenttiperusteinen laskenta Prosentit 9 (alle vuoden työsuhde) sekä 11,5 (yli vuoden työsuhde) Prosentit voivat poiketa työehtosopimuksissa Työehtosopimuksissa lisäksi mm. lomakta-laskentatapa (tuntipalkkakerroin) 16

Vuosilomalain muutokset Jos työntekijän työsuhde muuttuu lomavuoden aikana osa- tai kokoaikaiseksi, eli kokoaikaisuus ei ole voimassa koko lomanmääräytymisvuotta, lomapalkka lasketaan koko lomanmääräytymisvuodelta prosenttiperusteisesti Jos työntekijän osa-aikaisuus on määräaikainen keskellä lomanmääräytymisvuotta, jakson tulee olla yli 30 vrk pitkä, jotta prosenttiperusteista laskentaa sovelletaan Muussa tapauksessa toimitaan vanhan säännön mukaan eli lomapalkka maksetaan lomallejäämishetkellä voimassa olevan palkan mukaan Vanhaan laskentatapaan eroten lomapalkan määrä voi myös pienentyä Jos osa-aikaisuus päättyy ennen lomanmääräytymisvuoden loppua, ei lomalle jäädessä makseta lomapalkkaa voimassa olevan palkan mukaan vaan prosenttiperusteisesti saatu loma-ansio on silloin käytössä. 17

Vuosilomalain muutokset Esimerkkejä: Kuukausipalkka 2500,00 Työsuhde on kestänyt yli vuoden lomanmääräytymisvuoden lopussa Lomaoikeus 30 päivää Lomaa kesällä 24 päivää Työntekijä on ollut koko ajan kokoaikainen Lomapalkka lasketaan: 2500,00/25 24 päivän lomapalkka on 2500,00/25*24 = 2400,00 Työntekijä on tehnyt 1.10.-31.3. osa-aikaista 80 % työaikaa Lomapalkka lasketaan: ((2500,00*6)+(2500,00*0,8*6))*11,5% = 3105,00 24 päivän lomapalkka on 3105,00/30*24 = 2484,00 Työntekijä on tehnyt 1.4.-31.1. osa-aikaista 80 % työaikaa Lomapalkka lasketaan: ((2500,00*0,8*10)+(2500,00*2))*11,5% = 2875,00 24 päivän lomapalkka on 2875,00/30*24 = 2300,00 18

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Tuntipalkkaiset työntekijät ja arkipyhäkorvaukset

Tuntipalkkaiset työntekijät ja arkipyhäkorvaukset Tällä sivulla ei muutoksia vanhoihin sääntöihin Osa-aikaisuus Työsopimus on osa-aikainen, jos työsopimuksella sovittu työaika on vähemmän kuin 37,50 tuntia viikossa Työn luonteesta johtuen voi olla vaikea määritellä tarkkaa työaikaa ja työsopimuksella voidaan sopia työtuntien vähimmäisrajasta (esim. 30 tuntia viikko) tai tuntivälistä, mille työaika tasaantuu palkkajaksoittain (esim. 100-160 tuntia kuukaudessa) Sopimus voi olla myös ns. nollasopimus työaika on 0 160 tuntia kuukaudessa Nollasopimuksen piirissä oleva työntekijä on ns. tarvittaessa töihin kutsuttava Palkkaustavat Jos työaika on vaihteleva, on selkeintä sopia tuntipalkkainen työsopimus palkka maksetaan todellisten tuntien mukaan Muita palkkausmalleja ovat mm. kuukausipalkka, viikkopalkka, päiväpalkka, urakkapalkka 20

Tuntipalkkaiset työntekijät ja arkipyhäkorvaukset Arkipyhät Suomessa noudatettavat työaika- ja työsopimuslaki eivät tunne arkipyhäkorvauskäsitettä Jos työntekijään ei noudateta työehtosopimusta, joka toisin määrittelisi, ei arkipyhästä muodostu palkanmaksuvelvollisuutta Jos arkipyhä sattuu olemaan työpäivä, siitä kuuluu maksaa pyhätyökorvaus kuten sunnuntaina tehdystä työstä Poikkeuksena Itsenäisyyspäivä Itsenäisyyspäivästä on olemassa erikseen määritelty laki, joka velvoittaa korvaamaan työstäpoissaolon 3 Töiden keskeyttämisestä huolimatta on työntekijälle maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää vastaava palkka. Jos työtä tehdään päivä-, tunti- tai urakkapalkalla, on palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää. Työehtosopimukset Suurimmassa osassa työehtosopimuksia arkipyhät on määritelty ja niiden korvaaminen on ohjeistettu Arkipyhien korvaamiskäytännöt vaihtelevat tesseittäin 21

Tuntipalkkaiset työntekijät ja arkipyhäkorvaukset Osa-aikaisen palkka palkallisella poissaolojaksolla (esim. sairauspoissaolo tai arkipyhä) Palkallisen jakson palkka osa-aikaiselle maksetaan ensisijaisesti suunniteltujen työvuorojojen mukaisesti Jos suunniteltua työvuoroa ei poissaolojaksolle ole etukäteen määritelty, maksetaan palkka työsopimuksessa sovitun työajan mukaan Jos työsopimuksella sovittua työaikaa ei ole määritelty riittävän tarkalle tasolle, maksetaan palkka keskimääräisen palkan mukaan Keskimääräinen palkka suositellaan laskettavaksi kuuden edeltävän kuukauden mukaan Voidaan laskea myös 12 edeltävän kuukauden mukaan Tai niin pitkältä ajalta kuin mahdollista, jos työsuhde ei ole kestänyt yli kuutta kuukautta Työsopimuksesta Osa-aikaiselle työntekijälle tulisi aina määritellä työsopimuksella mahdollisimman tarkka työaika, jos se työn luonteen puolesta on mahdollista Myös lomanmääräytymissääntö (14 päivää tai 35 tuntia) on syytä erikseen työsopimuksella kertoa Näin epäselvissä tapauksissa on vähemmän tulkinnanvaraisuutta 22

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita

Poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita Tällä sivulla ei muutoksia vanhoihin sääntöihin Tilapäinen hoitovapaaa (lapsen sairaus) Lain perusteisesti saa olla poissa alle 10-vuotiaan lapsen hoitamista varten Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta Useissa työehtosopimuksissa kolme tai neljä päivää palkallista Sääntöä sovelletaan saman lapsen samaan sairauteen, jos toinen lapsi tai toinen sairaus, niin sama poissaoloikeus uudestaan Lain perusteisesti palkallinen poissaolo sairauden aikana 1 + 9 päivää (ollut jo pitkään samalla tavalla) Jos työsuhde kestänyt alle 1 kk, palkka maksetaan 50 % mukaan Eroaa usein työehtosopimuksissa, tarkistettava aina alakohtaisesti: Usein karenssi: palkaton ensimmäinen sairauspäivä Kuukauden työsuhteen jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus 28 pv tai neljä viikkoa 24

Poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita Isyysvapaat Nykyiset säädökset tulleet voimaan 1.1.2013 Isyysvapaa on maksimissaan 54 arkipäivää (myös lauantai on arkipäivä) Lapsen syntymän yhteydessä voi pitää 1-18 päivää tuosta kokonaisoikeudesta Tämän jakson voi pitää samanaikaisesti kun Kela maksaa äidille äitiys- tai vanhempainrahaa Maksimissaan 18 päivän osuudenvoi pitää neljässä eri jaksossa Loput kokonaisuudessaan 54 päivän vapaasta voi pitää äidin vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen Loput päivistä voi jakaa pidettäväksi kahdessa eri jaksossa Huom! Kaikki isyysvapaan päivät voi säästää pidettäväksi siihen asti kunnes lapsi täyttää kaksi (2) vuotta Isyysvapaan kuuden päivän palkallinen jakso yleistynyt työehtosopimuksissa Työnantaja voi tarjota kaikki isyysvapaapäivät palkallisena ja hakea Kelan päivärahan itselleen Kelan päivärahasta saa tehdä sotumaksuhyvityksen Ns. isäkuukausi kuuluu vanhan isyysvapaalain piiriin Uudessa laissa ei ole enää edellytyksenä, että isä käyttää vanhempainvapaan kaksi viimeistä viikkoa äidin sijaan saadakseen lisäpäiviä, kuten vanhassa laissa edellytettiin 25

Poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita Vuosilomakustannusten korvaukset (Kela maksaa) Kela maksaa vanhempainpäivärahajaksolta vuosilomakustannusten korvausta Korvaus kuittaa työnantajan näkökulmasta työntekijälle perhevapaan aikana kertyvän vuosiloman mukanaan tuomia palkkakustannuksia Korvausta voi hakea Kelalta vanhempainvapaajakson päätyttyä Korvausta maksetaan kaikilta niiltä kuukausilta, joilta Kela maksaa vanhempainpäivärahaa vähintään 14 arkipäivältä (lauantait mukaan lukien) Tuo 14 päivää on edellytys, koska se Kelan suuntaan kertoo, että työntekijälle on ko. kuukaudelta kertynyt lomaa työssolon veroisten päivien säännön täytyttyä Huom! Vuosilomakustannusten korvausta maksetaan kaikilta lomaa kerryttäviltä perhevapailta, eli äitiys-, isyys- sekä vanhempainrahakausilta. 26

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Työsuhteen päättymiseen liittyviä asioita

Työsuhteen päättymiseen liittyviä asioita Työsuhteen päättäminen koeajalla Työsuhteeseen voidaan sisällyttää työsuhteen alussa koeaika Koeaika on maksimissaan neljä (4) kuukautta tai korkeintaan puolet työsuhteen kestosta, jos työsuhde on määräaikainen (ja alle kahdeksan kuukautta pitkä Työsuhteen voi purkaa koeajalla ilman irtisanomisaikaa sekä työntekijän että työnantajan aloitteesta Koeajallakin työsuhteen päättämiselle työnantajan toimesta tulee olla perustelu syy (esim. työtehtäviin sopimattomuus) työntekijän aloitteesta Työntekijän ei tarvitse perustella irtisanoutumistaan Työsuhde päättyy irtisanomisajan puitteissa Iritsanomisajat on määritelty työsopmuslaissa, noudatettavassa työehtosopimuksessa tai työsopimuksella Työsopimuksella voidaan sopia lakia ja työehtosopimusta pidemmistä irtisanomisajoista Työntekijän puolelta maksimi irtisanomisaika voi olla kuusi kuukautta 28

Työsuhteen päättymiseen liittyviä asioita Työsuhteen päättäminen työnantajan aloitteesta Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä Jos irtisanominen perustuu työtehtävien hoitamatta jättämiseen niin työntekijälle on ensin annettava varoitus sekä mahdollisuus korjata toimintatapojaan enne työsuhteen päättämistä Työsuhteen päättäminen voi olla perustelua taloudellisin ja tuotannollisin syin Työnantajan konkurssin tai kuoleman yhteydessä työntekijään noudatetaan 14 vuorokauden irtisanomisaikaa Perhevapaalla olevan työntekijän voi irtisanoa vain työnantajan toiminnan päättyessä kokonaan YT-menettely Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, tulee työnantajan järjesteää YT-neuvottelut henkilöunnan vähentämiseen liittyen taloudellisin ja tuotannollisin perustein 29

Työsuhteen päättymiseen liittyviä asioita Lopputili Lopputili tulee maksaa työsuhteen viimeisenä päivänä (oltava työntekijän tilillä ko. päivänä käytettävissä Työehtosopimus voi mahdollistaa maksamisen 1-3 päivän viiveellä Maksuajankohdasta on voitu toisin sopia työsopimuksella Yleinen käytöntö: lopputili maksetaan yhtiön seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä Lopputilin yhteydessä maksetaan kaikki avoimet palkkasaatavat (viimeisen palkkauden palkka, pitämättömät lomat, muut kuten työaikajoustot) Huomioitava palkasta perittävät saatavat (sopimusruokailujen käsittely, palkkaennakot, lainanlyhennyksien jäljellä olevat erät) Lopputilin maksamisen myöhästyttyä työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan sekä viivästyskorkoon Odotusajan palkanmaksuvelvollisuus vain työntekijän omasta aloitteesta Odotusajan palkka maksimissaan kuusi (6) päivää 30

Työsuhteen päättymiseen liittyviä asioita Työntekijälle toimitetaan työsuhteen päättyessä Verokortti tai verokortin laskennalliset tiedot, jos verokortti on saatu verottajalta sähköisesti Palkkalaskelma viimeisimmästä palkasta sekä hyvän käytännön mukaan palkkatodistus Palkkalaskelma kelpaa useimmiten myös palkkatodistukseksi Pyynnöstä erityinen palkkatodistus esim. työttömyyskassaa varten Työtodistus Työtodistus on aina annettava työntekijälle Työtodistukseen ei saa laittaa arvostelua, ellei työntekijä sitä itse pyydä Pyydettäessä arvostelua, arvostelu ei saa olla kielteinen 31

Palkanlaskennan ajankohtaiset asiat Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset

Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset Verottajan keventyneet käytännöt verokorttien käsittelyn osalta Joulukuussa 2013 verottaja teki päätöksen, että työnantajan ei tarvitse edellyttää työntekijää toimittamasta enää paperista verokorttia jos verokorttitieto on pyydetty verottajalta sähköisesti Sähköisen verokorttitiedon voi toistaiseksi pyytää vain vuodenvaihteessa, koskien uusia 1.2. voimaan tulevia verokortteja Muutosverokortti on aina toimitettava työnantajalle Muutosverokortista riittää sähköinen pdf-tallenne, skannattu verokortti tai verokortista vaikka valokuva Veroprosentin nostaminen onnistuu edelleen pelkällä ilmoituksella Veroprosentin laskemista tai tulorajan muutosta varten tarvitaan edelleen uusi muutosverokortti Muutosverokortin voi tilata verottajalta maksutta niin useasti kuin tarvitsee 33

Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset Verotuksen kolme erilaista käytöntöä Henkilöverotuksessa pätevät edelleen vanhat kolme käytöntöä Kumulatiivinen verotus Palkkakausikohtainen verotus Portaikkoverotus Työnantaja on ottanut joko kumulatviisen tai palkkakausikohtaisen verotuksen käyttöönsä Valinta on siis työnantajan, ei työntekijän Käytäntöä ei voi muuttaa kesken verovuoden (lisätietoja verottajalta, jos käytäntöön halutaan tehdä muutos) 34

Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset Kumulatiivisessa verotuksessa veronlaskentaa seurataan koko verokortin voimassaoloajalta Verotus lasketaan veropäivien kautta Yksi kalenteripäivä on yksi veropäivä, täydessä kuukaudessa on aina 30,33 veropäivää (myös helmikuussa) Perusprosentin ansioraja haetaan veropäivien kautta Verokortin vuosituloraja jaettuna 365 kerrottuna palkkakauden loppuun lasketuilla veropäivillä verokortin voimaantulosta alkaen Lisäprosenttia käytetään tulojen ylittäessä ansiorajan kesken palkkakauden Tuloihin lasketaan kaikki ansiot verokortin voimaantulosta alkaen aina palkkakauden päättymiseen asti Kumulatiivinen verotus myös palauttaa veroa, jos tulevissa kuukausissa ansioraja jää tulojen puolesta vajaaksi 35

Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset Palkkakausikohtaisessa verotuksessa veronlaskenta seuraa vain kuluvaa palkkakautta Verottajan ohjeistuksen mukaan lomaraha verotetaan perusprosentin mukaan, vaikkei se mahtuisikaan ko. kauden ansiorajoihin Kumulatiivisessa ja palkkakausikohtaisessa verotuskäytännössä seurataan alkuperäisen verokortin vaihtoehdon A ansiorajoja Portaikkoverotus on kummassakin edeltävässä vaihtoehdossa rinnakkainen verotustapa Portaikkoverotus on kyseeessä, kun työntekijä on valinnut alkuperäisestä verokortista vaihtoehdon B Riippumatta edellä olevista verotuskäytännöistä, verotus vaihtoehdon B korteissa menee aina samalla tavalla Perusprosentti on voimassa verokortin (vuosi)tulorajaan asti ja lisäprosentti otetaan käyttöön, jos tuloraja ylittyy 36

Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset Jos alan luonne tai henkilön työsopimus on sen suuntainen, että tulot vaihtelevat palkkakausittain suositelkaa ihmeessä aina verokortissa vaihtoehdon B valitsemista näin verotus pysyy palkansaajalle kaikkein selkeimpänä Pyytäkää arvioimaan mahdolisimman tarkasti vuosiansio, jos se vain suinkin on mahdollista Ja vuoden loppupuolella voi vinkata asiakkaille/palkansaajille, että vuositulorajan riittävyys vuoden viimeisiin palkkoihin kannattaa tarkistaa ennen palkanmaksua; ei tule sitten yllätyksiä, jos palkka meneekin lisäprosentilla. KIITOS! 37

Tulevat webinaarit Tulevia webinaareja: Mitä löytyy verotarkastuksissa? Miten välttää yleiset virheet? (L) ti 22.9. klo 13-15 Käyttöomaisuuslaskenta (L) ti 29.9. klo 9-11 Syyskuu 2015 (ajankohtaiskatsaus) (ML) ti 29.9. klo 12-12.45 Yrityksen lopettaminen ja verokysymykset (L) ti 29.9. klo 13-15 Webinaaritallenteet katsottavissa muutaman arkipäivän kuluttua pidetystä webinaarista. Lisää webinaareja sekä webinaarien tarkempi sisältö ja kuvaukset löytyvät osoitteesta: OPINAHJO.FI

Opinahjo Oy Muistatko sen OIVALTAMISEN RIEMUN? Opinahjo Oy Tekniikantie 14 02150 Espoo Finland www.opinahjo.fi info@opinahjo.fi +358 20 795 9960 39