Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen ja Tehyn välinen työehtosopimus

Transkriptio

1 Hammaslääkärien työnantajayhdistyksen ja Tehyn välinen työehtosopimus jäsenkirje 2/ Sisältö Ajankohtaista edunvalvonnasta Tehyn aukioloajat kesällä AJANKOHTAISTA EDUNVALVONNASTA Vuosilomat Kesälomakausi on jo hyvässä vauhdissa ja edunvalvontaan tulee jonkin verran kysymyksiä lomiin liittyen. Tästä kirjeestä löytyy vastauksia yleisimpiin lomia koskeviin kysymyksiin. Paljonko saan lomapäiviä? Lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa, mikäli työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt alle vuoden eikä työntekijällä ole vähintään 5 vuotta kokemuslisiin oikeuttavaa työkokemusta. Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden tai työkokemusta on vähintään 5 vuotta, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Lomaa kertyy vain ns. täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Jos työntekijä tekee työsopimuksensa mukaan täyttä työaikaa tai muuten vähintään 14 työpäivää joka kuukausi, ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia ne kuukaudet, joina työntekijä työskentelee 14 päivänä. Jos työntekijällä on esimerkiksi palkattomia vapaita niin, ettei 14 päivää täyty, ei lomaa kerry kyseiseltä kuukaudelta. Jos työntekijä tekee työsopimuksensa mukaan yhtenäkin kuukautena vähemmän töitä kuin 14 työpäivää, riittää loman kertymiseen, että työtä on kuukaudessa vähintään 35 tuntia. Lomaa aina joko kertyy tai ei kerry. Ei siis ole mitään puolikkaita lomanmääräytymiskuukausia. Työhön rinnastetaan muun muassa vuosiloma, äitiysloma, vanhempainvapaa, sairausloma (kuitenkin enintään 15 viikkoa vuodessa) ja muut palkalliset vapaat. 1

2 Miten vuosiloman ajankohta määräytyy? Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan työntekijää kuultuaan. Viime kädessä työnantaja siis määrää vuosiloman ajankohdan eikä ole sidottu työntekijän toiveisiin. Työntekijää on kuitenkin aina kuultava ennen vuosiloman ajankohdan määräämistä, eli työntekijälle tulee antaa mahdollisuus esittää toiveita loma-ajankohdasta. Työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti eli kaikkien lomatoiveet pitää mahdollisuuksien mukaan huomioida. Lomasta 24 päivää on annettava yhdenjaksoisena kesälomakaudella eli toukokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Mahdolliset 24 päivää ylittävät päivät annetaan talvilomakaudella. Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia loman sijoittelusta niin, että vähemmän kuin 24 päivää pidetään kesällä ja talvella vastaavasti enemmän. Talvella pidettävän loma pituutta korotetaan puolella, eli esimerkiksi 6 päivää pitenee 9 päiväksi, jos ne pidetään lokakuun alun ja huhtikuun lopun välissä. Milloin työnantajan pitää ilmoittaa loman ajankohta? Ehdoton pääsääntö on, että lomasta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Aivan poikkeuksellisesti voidaan noudattaa kahden viikon ilmoitusaikaa, mikäli loman ilmoittaminen aiemmin ei ole mahdollista. Tämän poikkeuksen edellytykset kuitenkin täyttyvät hyvin harvoin, eli kuukauden ilmoitusaika on hyvin voimakas lähtökohta. Työntekijän ei ikinä tarvitse jäädä lomalle kahta viikkoa lyhyemmällä ilmoitusajalla. Jos työnantaja ilmoittaa loman alkavan vaikkapa viikon päästä, työntekijällä on kuitenkin oikeus tulla töihin ja saada palkkaa. Loma voi alkaa aikaisintaan kahden viikon ilmoitusajan jälkeen. Kuluttavatko lauantait lomaa? Kyllä. Vuosilomalain mukaan kaikki arkipäivät kuluttavat lomaa. Arkipäiviä ovat vuosilomalain mukaan kaikki päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset pyhät, juhannusaatto, jouluaatto, pääsiäislauantai, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä. Myös lauantai on siis paria poikkeusta lukuun ottamatta vuosilomaa kuluttava arkipäivä. Juhannusviikolla ja pääsiäisviikolla kuluu vain 4 lomapäivää, koska juhannuspäivä ja pitkäperjantai ovat kirkollisia pyhiä eivätkä pääsiäislauantai ja juhannusaattokaan ole vuosilomalain mukaan arkipäiviä. 2(6)

3 Miten osa-aikaeläkeläisen tai muun osa-aikaisen työntekijän vuosiloma kuluu? Vuosiloma kuluu samalla tavalla työajasta riippumatta. Myös eläkeajat ja muut sellaiset päivät, jotka eivät ole työpäiviä, kuluttavat lomaa. Jos työntekijä on esimerkiksi vuoroviikoin työssä ja vuoroviikoin eläkkeellä, työnantaja voi määrätä loman niin, että loman alle jää samassa suhteessa työ- ja eläkeviikkoja. Osa-aikaiselle kertyy sama määrä lomapäiviä kuin kokoaikaisellekin. Näin ollen on luontevaa, että myös loman kuluminen määräytyy samalla tavalla. Mitä jos sairastun ennen lomaa tai loman aikana? Jos työntekijä sairastuu ennen loman alkamista ja myös ilmoittaa sairastumisesta viipymättä työnantajalle, loma siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi siltä osin kuin työntekijä on sairauslomalla. Lain mukaan työntekijän pitää pyytää loman siirtämistä, mutta oikeuskäytännössä lääkärintodistuksen toimittaminen on rinnastettu pyyntöön. Jos työntekijä sairastuu loman jo alettua, siirtyy loma vasta seitsemän kalenteripäivää ylittävältä osalta. Toisin sanoen loman alettua noudatetaan viikon karenssia. Kannattaa huomioida että saman loman aikaiset sairauspäivät lasketaan yhteen eli karenssia ei tule montaa kertaa saman loman aikana. Jokaisesta sairauspäivästä kannattaa siis ilmoittaa työnantajalle, vaikka seitsemän päivää ei kerralla tulisikaan täyteen. Siirtynyt loma ei automaattisesti siirry loman jatkeeksi, vaan työnantajan tulee uudelleen määrätä sen ajankohta. Toki usein sovitaan, että siirtynyt osa lomasta pidetään suoraan putkeen. Voiko työnantaja siirtää jo vahvistettua lomaa? Vuosilomalain mukaan työnantaja on sidottu alkuperäiseen ilmoitukseensa. Työnantaja ei siis ilman työntekijän suostumusta voi siirtää lomaa. Jos työnantaja kuitenkin siirtää lomaa lainvastaisesti, työntekijä joutuu noudattamaan uutta ilmoitusta (kunhan ilmoitusaika on vähintään kaksi viikkoa). Jos loman siirtämisestä aiheutuu työntekijälle taloudellista vahinkoa, työnantaja on velvollinen korvaamaan sen täysimääräisesti. Loman jo alettua loman ajankohtaa ei enää voi muuttaa, elleivät työntekijä ja työnantaja jostain syystä niin nimenomaisesti sovi. Voiko työnantaja velvoittaa olemaan tavoitettavissa loman aikana? Ei voi. Työntekijällä ei ole velvollisuutta olla työnantajan tavoitettavissa loman aikana. Esimerkiksi puhelimeen ei siis tarvitse vastata. 3(6)

4 Miten loman aikana työskentely korvataan? Loman aikana ei pidä mennä töihin. Lain mukaan lomalla ei voi työskennellä (omalla työnantajalla). Näin ollen myöskään lomanaikaisen työskentelyn korvauksista ei ole olemassa mitään sääntelyä. Jos kesken loman halutaan jostain syystä työskennellä, pitää sopia loman keskeytymisestä, jolloin lomapäiviäkään ei kulu työskentelyn ajalta. Työskentely loman keskellä ei ole suositeltavaa senkään takia, että ihminen tarvitsee lepoa muutaman viikon vuodessa. Miten vuosilomapalkka määräytyy? Kuukausipalkkaisella työntekijällä vuosilomapalkka määräytyy loman alkamishetken palkan mukaan. Merkitystä ei siis ole sillä, mikä työntekijän työaika on ollut lomaa ansaittaessa. Jos työntekijä on osa-aikainen loman alkaessa, maksetaan osa-aikainen palkka myös lomaajalta. Jos työntekijä on kokoaikainen loman alkaessa, maksetaan kokoaikaisen palkka myös loma-ajalta. Vuosilomalta maksetaan normaali kuukausipalkka korotettuna sunnuntai-, lauantai-, ilta- ja yölisien laskennallisella osuudella. Koska vuosiloma ei yleensä kestä täyttä kuukautta tai ajoittuu useamman kuukauden ajalle, lasketaan vuosiloma-ajan palkka osakuukauden palkkana. Laskutoimituksessa vuosiloman aikaisten maanantain ja perjantain välisten päivien lukumäärä jaetaan kyseisen kuukauden kaikkien maanantain ja perjantain välisten päivien lukumäärällä ja kerrotaan sitten lisien osuudella korotetulla kuukausipalkalla. Esimerkki: Työntekijän kuukausipalkka loman alkaessa on euroa. Lomanmääräytymisvuoden ( ) aikana työntekijän lisien osuus säännöllisen työajan palkoista on ollut 5 %. Loma pidetään Loman alle jää 15 ma-pe välistä päivää. Heinäkuussa tällaisia päiviä on yhteensä 22. Lomapalkka saadaan siis kaavalla 15/22 x x 1,05 = 1 431,82 e. Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista palkoista. 35 tunnin säännön piirissä työskentelevälle maksetaan 9 % lomanmääräytymisvuoden palkoista, jos lomapäiviä on kertynyt 2 kuukaudessa. Jos lomapäiviä on kertynyt 2,5 kuukaudessa, on prosentti 11,5 %. 14 päivän säännön piirissä työskentelevälle lasketaan keskipäiväpalkka, joka kerrotaan vuosilomalaista ilmenevällä lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella. 4(6)

5 Kenellä on oikeus lomarahaan ja kuinka suuri se on? Lomaraha on 50 % vuosilomapalkasta, ei kuitenkaan ns. talvipidennysosasta. Talvilomapäiviltäkin maksetaan lomaraha, mutta ei kuitenkaan pidennyspäiviltä. Lomaraha lasketaan jakamalla vuosilomapäivien määrä luvulla 25, kertomalla kuukausipalkalla ja jakamalla kahdella. Jos lomapäiviä on esimerkiksi 24 ja kuukausipalkka euroa (jos lisiä on ollut, ne pitää myös ottaa huomioon), lasketaan lomaraha kaavalla 24/25 x x 0,5 = 960e. Lomaraha ei edellytä lomalta palaamista, vaan lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta. Lomaraha maksetaan viimeistään elokuussa. Työaika työtuntijärjestelmä - ylityöt Vuosilomien ohella myös työajoista on tullut paljon kyselyitä. Työehtosopimuksen mukaan työaika voidaan järjestää joko niin, että käytetään työtuntijärjestelmää tai niin, että ei käytetä. Joka tapauksessa työntekijälle tulee aina laatia työvuoroluettelo viimeistään viikkoa ennen työvuorojakson alkamista, ellei työntekijän kanssa sitten ole sovittu täysin kiinteistä työajoista. Työtuntijärjestelmä mahdollistaa työvuorojen pituuden vaihtelun ja työvuoron maksimipituuden pidentämisen 8 tunnista 9 tuntiin. Työtuntijärjestelmä edellyttää aina, että koko jakson kestolle on etukäteen laadittu työvuoroluettelo. Jos käytössä on esimerkiksi kolmen viikon jakso, tulee työvuoroluettelon olla koko kolmelle viikolle. Jonkin verran on tullut tietoon tapauksia, joissa on suunniteltu 9 tunnin vuoroja ilman, että olisi laadittu työtuntijärjestelmän edellyttämää työvuoroluetteloa. Lisäksi on tullut tietoon tapauksia, joissa vuorot on laadittu aina kuukaudeksi kerrallaan. Kummassakaan tapauksessa ei ole kysymys työehtosopimuksen mukaisesta työtuntijärjestelmästä. Listan pituus ei koskaan voi olla kuukausi, koska työpäivien lukumäärä vaihtelee kuukaudesta toiseen. Listan pituuden tulee siis aina olla tasaviikkoja. Neljä viikkoa ei ole sama asia kuin kuukausi. Kun työtuntijärjestelmä ei ole käytössä, tai sitä käytetään edellä kerrotulla tavalla väärin, työntekijälle syntyy ylityötä kun 8 tuntia päivässä tai 37h55min viikossa ylittyy. Jos työtuntijärjestelmää käytetään asianmukaisesti, syntyy ylityötä aina suunnitellun työajan ylittyessä. Jos listalle on työtuntijärjestelmää käytettäessä suunniteltu 9-tuntinen päivä, alkaa ylityö vasta 9 tunnin jälkeen kyseisenä päivänä. Työehtosopimukseen perustuvien palkkasaatavien vanhentumisaika työsuhteen jatkuessa on 5 vuotta, joten saatavia on mahdollista vaatia vielä pitkänkin ajan jälkeen takautuvasti. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava viimeistään 2 vuotta työsuhteen päättymisestä. Työsuhteen aikana vanhentuminen on mahdollista katkaista vapaamuotoisin toimin (eli esittämällä vaatimus saatavista työnantajalle), mutta työsuhteen päätyttyä vanhentumisen katkaiseminen edellyttää kanteen nostamista tuomioistuimessa. 5(6)

6 Palvelusvuosilisät Kolmas viime aikoina puhuttanut asia ovat palvelusvuosilisät. Työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkka nousee 2 vuoden kohdalla 7 %, 4 vuoden kohdalla 5 %, 7 vuoden kohdalla 5 %, 10 vuoden kohdalla 5 % ja 15 vuoden kohdalla 5 %. Palkka nousee aina palvelusvuosien täyttyessä, vaikka palkka olisi taulukkopalkkaa korkeampi. Palkkataulukkoon on laskettu aloituspalkat eri palvelusvuosilla. Kysymys on kuitenkin vain aloituspalkoista, eli työsuhteen alkamisen jälkeen taulukkopalkoilla ei ole merkitystä, vaan palkka nousee aina vuosimäärien tullessa täyteen tai muiden palkankorotusten yhteydessä riippumatta siitä, mitä taulukoissa lukee. Palvelusvuosiin oikeuttavaksi ajaksi lasketaan oman työnantajan palveluksessa tehdyn työn lisäksi myös muualla hankittu kokemus suun terveydenhuollon tehtävistä. Lisäksi hammashoitajan koulutuksesta saa yhden vuoden ja erikoishammashoitajan, hammashuoltajan tai suuhygienistin koulutuksesta kaksi vuotta kokemukseksi laskettavaa aikaa. TEHYN AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ Edunvalvonnan ja jäsenpalvelun puhelinpalveluajat kesäajalla ovat seuraavat: * maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo * maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo Tehyn puhelinpalvelut ovat suljettuna välisenä aikana (palautepostilaatikkoa seurataan tuolloin). Hyvää ja aurinkoista kesää!. Matias Nyman Lakimies Tehy ry, edunvalvontatoimiala matias.nyman@tehy.fi 6(6)