VUOSILOMAT JA PALKANMAKSU 2012

Transkriptio

1 VUOSILOMAT JA PALKANMAKSU 2012 Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta maksetaan kaupan alan työntekijöille ensisijaisesti kaupan työehtosopimukseen perustuen ja siltä osin kuin työehtosopimuksessa ei ole säännöksiä vuosilomalain mukaan. Kaupan työehtosopimuksessa on kaksi lomapalkan laskentasääntöä (ks. luku I Lomapalkka): 1. Keskimäärin 37,5 tuntia viikossa työskentelevät kuukausipalkkaiset työntekijät. 2. Keskimäärin alle 37,5 tuntia viikossa tekevät tuntipalkkaiset tai suhteutettua kuukausipalkkaa saavat työntekijät. Lisäksi vuosilomalaissa on omat säännöksensä ns. vapaan piirissä olevista työntekijöistä, jotka työskentelevät kaikkina kuukausina alle 14 työpäivää tai 35 työtuntia (ks. luku II Lomakorvaus kohta 5.). Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta kerrotaan luvussa II Lomakorvaus kohta 6. Lomarahan maksamisesta - ja uudesta mahdollisuudesta vaihtaa se osittain tai kokonaan palkalliseksi vapaaksi - kerrotaan luvussa III Lomaraha. Luvussa IV Muuta vuosilomista kerrotaan lomakirjanpidosta, lomasaatavien vanhentumisesta ja vanhempainvapaan Kela-korvauksen hakemisesta. I LOMAPALKKA Kaupan työehtosopimuksen mukaan lomapalkan laskentasääntö määräytyy sen mukaan, mikä on työntekijän palkkaustapa (kuukausipalkka vai tuntipalkka /suhteutettu kuukausipalkka) lomanmääräytymisvuoden lopussa Esimerkki Jos kokoaikatyöntekijä oli kuukausipalkkainen , mutta siirtyy alkaen osa-aikatyöhön, lasketaan hänen lomapalkkansa viimeksi voimassa olleen ( ) kuukausipalkan mukaan, kun hän jää vuosilomalle Jos taas työntekijä oli tuntipalkkainen ja siirtyy alkaen kokoaikaiseksi kuukausipalkkalaiseksi, lasketaan hänen lomapalkkansa tuntipalkkaisen laskentasäännön mukaan, jolloin lomapalkka on 10 tai 12,5 % lomanmääräytymisvuoden ( ) ansioista. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että tuntipalkkaisesta kuukausipalkkaiseen työhön siirtyneen työntekijän vuosilomapakka määräytyy kuukausipalkan perusteella. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

2 2 1. Keskimäärin 37,5 tuntia viikossa työskentelevät kuukausipalkkaiset Kuukausipalkkainen työntekijä saa sovitun palkkansa myös vuosiloman ajalta. Loman alkaessa voimassa oleva kuukausipalkka määrää lomapalkan suuruuden. Kunkin lomanosan osalta palkka määräytyy ko. osan alkamisajankohdan mukaan. Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka lasketaan seuraavasti: Lomapäivät x kuukausipalkka + 10 tai 12,5 % työaikalisistä 25 Jos työnantaja ja työntekijä kuitenkin sopivat työajan ja vastaavasti kuukausipalkan muuttamisesta kesken lomanmääräytymisvuoden, voivat he samalla sopia siitä, että työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen kuukausipalkan mukaan, eikä loman alkamishetken mukaan. Tämä keskimääräinen kuukausipalkka saadaan laskemalla kuukausipalkat yhteen ja jakamalla summa 12:lla. Lisät Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan usein erilaisia, joko lakiin tai työehtosopimukseen perustuvia lisiä. Lakiin perustuvia lisiä ei vuosilomalain mukaan oteta huomioon vuosilomapalkassa. Tällaisia lisiä ovat mm. ylityö-, hätätyö- ja varallaolokorvaukset. Kuitenkin sunnuntaityökorvaus (lakiin perustuva 100 %:n korotus) on otettava huomioon säännöllisen työn ajalta lomapalkassa, jos työntekijä on työsopimuksessa sitoutunut tekemään sunnuntaityötä taikka työsopimuksensa mukaan työskentelee kaikkina viikonpäivinä. Jos työntekijä ei ole työsopimuksessa sitoutunut tekemään sunnuntaityötä, täytyy työnantajan saada työntekijän suostumus erikseen sunnuntaina teetettävään työhön, eikä sunnuntaityökorvausta oteta huomioon. Työehtosopimukseen perustuvat kuukausikohtaiset lisät tulee ottaa huomioon lomapalkassa. Tällaiset lisät maksetaan yleensä samansuuruisina joka kuukausi ja siitä syystä näitä lisiä voidaan pitää "kiinteinä". Tällaisia lisiä ovat esimerkiksi kieli-, vastuu- ja työkohtaisuuslisä. Työehtosopimukseen perustuvat tuntikohtaiset lisät tulee myös ottaa huomioon lomapalkassa. Näiden lisien yhteismäärä vaihtelee usein kuukausittain. Tällaisia lisiä ovat esimerkiksi ilta-, yö- ja lauantailisä. Tuntikohtaisista lisistä otetaan huomioon lomapalkassa 10 % tai 12,5 % seuraavasti: Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun eli mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti vuoden tai kauemmin, lisätään lomapalkkaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisistä 12,5 %. Jos taas työntekijän työsuhde mennessä on kestänyt alle vuoden, lisätään lomapalkkaan lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisistä 10 %. Lisä- ja ylityöstä maksettava peruspalkka ja korotusosa eivät ole tässä tarkoitettuja työehtosopimukseen perustuvia tuntikohtaisia lisiä, eikä niitä siten kuukausipalkkaisella työntekijällä oteta huomioon vuosilomapalkassa.

3 3 Esimerkki Työntekijän palkka on 1700 ja hän saa kielilisää 5 % palkasta eli 85. Lauantailisää hänelle on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana 300, josta 12,5 % on 37,50 (sis. myös talviloman osuuden). Kesälomapalkka (24 lomapäivää 30:stä) työntekijällä on seuraava: lomapv. 24 x kk-palkka kielilisä x lauantailisä 37,50 = 1743, Lomaraha Lomarahasta on sovittu työehtosopimuksella, ja sen suuruus on 50 % lomapalkasta. Lomarahan saaminen edellyttää, että työntekijä aloittaa lomansa sovittuna aikana ja palaa työhön välittömästi loman jälkeen. Huom. Kaupan työehtosopimukseen tulleen muutoksen myötä työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana. Tarkemmin lomarahasta kerrotaan kohdassa III. 2. Alle 37,5 tuntia viikossa työskentelevät Kaupan työehtosopimuksessa ei ole enää erillistä osa-aikapöytäkirjaa, vaan osaaikatyöntekijän sijasta puhutaan alle 37,5 tuntia tekevästä työntekijästä. Alle 37,5 tuntia tekeville työntekijöille voidaan maksaa joko tuntipalkkaa tai suhteutettua kuukausipalkkaa. Alle 37,5 tuntia viikossa työskentelevien lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti riippumatta siitä, kuuluuko työntekijä 14 työpäivän vai 35 työtunnin ansaintasäännön piiriin. Lomapalkka on 10 % lomanmääräytymisvuoden ( ) ansioista, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähemmän kuin vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun ( ) mennessä ja 12,5 %, jos työntekijän työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. Lomanmääräytymisvuoden ansio koostuu: työssäoloajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua palkkaa tiettyjen poissaolojen ajalta maksetusta palkasta tiettyjen poissaolojen laskennallisesta palkasta Työssäoloajan palkkaan eivät sisälly: - lomapalkka, lomakorvaus, lomaraha - arkipyhäkorvaus - hälytysraha - varallaolokorvaus - rahana annettu merkkipäivälahja tms.

4 4 - luottamusmieskorvaus - työsuojeluvaltuutetun korvaus - kilometrikorvaus ja päiväraha Työssäoloajalta maksettuun palkkaan lisätään palkka, joka on maksettu tai jäänyt saamatta seuraavan poissaolon vuoksi: Sairauspoissaolojen ajalta yhteensä enintään o 75 työpäivältä lomanmääräytymisvuoden aikana (sis. palkallisen sairauspoissaolon) o 105 kalenteripäivältä, kun lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön mukaan (sis. palkallisen sairauspoissaolon) Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta (laskennallinen palkka) Lomautuksen vuoksi enintään o 30 työpäivältä lomautusta kohden o 42 kalenteripäivältä, kun lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön mukaan Tilapäisen hoitovapaan ajalta (TSL 4:6 ) Pakottavien perhesyiden ajalta (TSL 4:7 ) Ammattitaudin tai tapaturman johdosta annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta yhteensä enintään o 75 työpäivää o 105 kalenteripäivää, kun lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön mukaan Sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi Jos em. poissaolo on ollut palkaton, lasketaan poissaoloajalle ns. laskennallinen palkka. Laskennallinen palkka lasketaan poissaolon alkamishetkellä olevan palkan ja työsopimuksessa sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Jos kysymyksessä on työntekijä, jolle ei ole sovittu keskimääräistä viikoittaista vähimmäistuntimäärää, palkka lasketaan kolmen edellisen poissaoloa edeltäneen kuukauden toteutuneen keskimääräisen viikkotyöajan perusteella ilman työaikalisiä (mm. ilta-, yö- ja lauantailisä). Lomaraha Lomarahasta on sovittu työehtosopimuksella, ja sen suuruus on 50 % lomapalkasta. Lomarahan saaminen edellyttää, että työntekijä aloittaa lomansa sovittuna aikana ja palaa työhön välittömästi loman jälkeen. Huom. Kaupan työehtosopimukseen tulleen muutoksen myötä työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana. Tarkemmin lomarahasta kerrotaan kohdassa III. 3. Provisiot ja luontoisedut lomapalkassa 3.1. Provisiot ja suoritteet Jos 37,5 tuntia viikossa työskentelevä saa kuukausipalkkansa lisäksi muuta luonteeltaan jatkuvaa lisäpalkkaa kuten provisiota, suoritetta tai urakkalisää, otetaan tämä lisä huomioon lomapalkassa.

5 5 Lomapakka koostuu siten kuukausipalkan perusteella laskettavasta lomapalkasta ja lisäpalkan perusteella laskettavasta lomapalkasta. Jälkimmäinen osuus lasketaan vuosilomalain 11 :n mukaisesti keskimääräisellä päiväpalkalla työssäolon ajalta lomanmääräytymisvuonna maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä lisäpalkasta. Jos lisäpalkkaa kertyy muun kuin työntekijän oman työsuorituksen perusteella myös vuosiloman ajalta ja lisäpalkka on tavanomainen, sitä ei oleta huomioon vuosilomapalkassa. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka todellisilla työpäivillä. Vuosilomapalkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka vuosilomalaissa olevalla kertoimella. Tämä määräytyy ansaittujen lomapäivien lukumäärän perusteella. Lomanmääräytymisvuoden työssäoloajalta maksetusta palkasta vähennetään hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksetut korotukset. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan seuraavasti: keskimääräinen lomanmääräytymisvuonna + yli- ja hätätyöstä päiväpalkka = säännölliseltä työssäoloajalta maksetun maksettu palkka palkan perusosa lomanmääräytymisvuoden + vuorokautiset aikana tehtyjen ylityötunnit työpäivien lukumäärä 8 Edellä olevassa kaavassa tehtyjen työpäivien lukumäärällä tarkoitetaan todellisia työpäiviä. Päiväksi lasketaan jokainen päivä, jona työntekijä on tehnyt työtä. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä. Merkitystä ei myöskään ole sillä onko tehty työ ollut säännöllistä työtä, lisätyötä tai ylityötä. Edellä olevalla tavalla laskettu keskimääräinen päiväpalkka muunnetaan lomapalkaksi kertomalla se vuosilomalain kertoimella, jonka suuruus määräytyy ansaittujen lomapäivien lukumäärän perusteella seuraavasti: lomapäivien lkm kerroin 2 1,8 3 2,7 4 3,6 5 4,5 6 5,4 7 6,3 8 7,2 9 8,1 10 9,0 11 9,9

6 Luontoisedut 12 10, , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Jos loma on jaettu osiin, tulee kerroin valita kuitenkin koko loman pituuden mukaisesti, koska kertoimet eivät kasva samassa suhteessa. Mikäli kunkin loman osan yhteydessä käytettäisiin sitä vastaavaa kerrointa, saisi työntekijä yhteensä pienemmän lomapalkan kuin hänelle lain mukaan kuuluu. Alle 37,5 tuntia viikossa työskentelevälle maksetaan palkkaustavasta riippumatta 10 tai 12,5 % lomanmääräytymisvuoden ansioista (sis. provisiot). Työntekijällä on oikeus saada palkkaan kuuluvat luontoisedut myös vuosiloman aikana vähentämättömänä käyttöönsä. Siltä osin kuin luontoisedut eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana - esimerkiksi työnantajan tarjoama ruokailu - ne korvataan rahakorvauksena. Luontoisedun arvo lasketaan verohallituksen vuosittain ennakonpidätystä varten vahvistaman raha-arvon mukaan, ellei suuremmasta korvauksesta ole sovittu. Esimerkiksi ravintoedun osalta lomapalkkaan lisätään aterian verotusarvo kutakin lomaan sisältyvää työpäivää kohden. Luontoisetuna ei tässä pidetä tapauksia, joissa työntekijä ostaa työnantajaltaan lounasseteleitä taikka ruokailulipukkeita verohallituksen päätöksessä mainittuun hintaan. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä on laskettava siten, että siinä otetaan huomioon myös kaikki työntekijän työsuhteen aikaiset luontoisedut.

7 7 4. Lomapalkan maksaminen Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. Jos loma on jaettu osiin, on ennen kunkin loman osan alkamista maksettava työntekijälle sitä vastaava palkka. Lomapalkan on oltava työntekijän käytettävissä ennen ensimmäistä lomapäivää. Enintään 6 lomapäivän palkka voidaan maksaa yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. 1) 37,5 tuntia viikossa tekevän työntekijän vuosilomapalkan tasaus Vuosilomapalkka voidaan sopia maksettavaksi normaalina palkanmaksupäivänä, jolloin lomapalkka ja työssäoloajan palkkaa ei tarvitse tasata. Lomapalkan suuruus on kuitenkin laskettava lomarahan maksamista varten. Muutoin lomapalkka pitää tasata sovittua palkkaa vastaavaksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Työehtosopimuksen mukaisia tuntikohtaisia lisiä (esim. ilta- ja lauantailisä) tai provisiota ei kuitenkaan tasata. Esimerkki Työntekijän kuukausipalkka on 1700 euroa ja hänen 30 päivän lomastaan 24 pidetään kesälomakautena Hän saa kesälomalle lähtiessään lomapalkkana 24 x 1700 = Koska työntekijän tulee saada myös heinäkuulta vuosilomasta huolimatta normaali palkkansa, maksetaan hänelle loppukuun palkkana = 68. 2) Alle 37,5 tuntia viikossa tekevät Tuntipalkkaiselle maksettava prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 10 tai 12,5 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta on koko ansaitun vuosiloman palkka. Siten se tulee jakaa lomanosien (mm. kesä- ja talviloma) suhteessa: Loman osaan sisältyvät lomapäivät x Koko lomapalkka kaikki lomapäivät Tätä prosentuaalisesti laskettua lomapalkkaa ei tasata (kuten edellä kk-palkkaisten osalta). II LOMAKORVAUS 5. Ns. vapaan piirissä olevat työntekijät Jos työntekijän työsuhde on sen kaltainen, että hän tekee kaikkina kuukausina alle 14 työpäivää tai 35 työtuntia (ei siis sovelleta kumpaakaan lomanansaintasääntöä), on hänellä työsuhteen kestäessä oikeus saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaajärjestelmän piiriin kuuluvat myös sellaiset työntekijät, jotka työskentelevät toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa lyhyin keskeytyksin. Esimerkiksi työntekijä, joka työskentelee sopimuksen mukaan vain yhden päivän viikossa, kuuluu vapaajärjestelmän piiriin.

8 8 Vaikka työntekijä jonain kuukautena tekisikin poikkeuksellisesti 14 työpäivää tai 35 työtuntia, kuuluu hän silti vapaajärjestelmän piiriin. Mutta jos työntekijän kanssa sovitaan pysyvästä työtuntien lisäyksestä, hän siirtyy vuosiloman ansainnan piiriin (14 pv tai 35 tuntia / kk). Vapaa kertyy työsuhteen keston perusteella. Jos työsuhde on alkanut esimerkiksi ja työsuhde jatkuu edelleen, työntekijällä on oikeus saada halutessaan vapaata 10 kuukaudelta. Vapaata hänelle kertyy 2 pv x 10 kk = 20 päivää. Työntekijä voi itse päättää, pitääkö hän vapaata vai ei. Vapaan pitämisestä työntekijän on ilmoitettava työnantajalle ennen lomakauden alkua ( ). Jos vapaan ajankohdasta ei sovita, sen antamisessa noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita kuin vuosiloman antamisessa. Vapaajärjestelyllä pyritään turvaamaan yhdenjaksoinen vapaa työntekijälle, vaikka hänelle ei lomaa työajan vähyyden vuoksi olekaan kertynyt. Vapaalta maksettava korvaus Työntekijälle maksetaan lomakorvauksena 10 % lomanmääräytymisvuoden ( ) ansioista, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähemmän kuin vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun ( ) mennessä ja 12,5 %, jos työntekijän työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa (joko 14 pv tai 35 tunnin mukaan) ja osan lomamääräytymisvuodesta ollut vapaan piirissä, lasketaan loman ajalta määräytyvä lomapalkka ja vapaan ajalta tuleva lomakorvaus erikseen. Jos työntekijä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, lisätään tehdyn työajan palkkaan näiden poissaolojen ajalta saamatta jäänyt laskennallinen palkka. Jos työntekijä käyttää oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus vapaan alkaessa. Jollei vapaata pidetä, lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä (30.9.). Myös työsuhteen päättyessä maksetaan lomanmääräytymisvuoden ansioista 10 tai 12,5 %:n lomakorvaus. Lomaraha Vapaalta maksettavasta lomakorvauksesta ei makseta lomarahaa. 6. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksena ne lomapäivät, jotka hän on ansainnut työsuhteensa päättymiseen mennessä, mutta joita hän ei ole pitänyt lomaa tai joista hän ei ole saanut lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan kuten lomapalkka. Aiemmasta käytännöstä poiketen lomakorvaus työsuhteen päättyessä on laskettava siten, että siinä otetaan huomioon myös kaikki työntekijän työsuhteen aikaiset luontoisedut (TN lausunto ). Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 14 pv tai 35 tuntia, eikä ole saanut työsuhteensa aikana lomaa

9 9 tai korvausta, luetaan nämä alkamis- ja päättymiskuukaudet yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Jos siis työntekijä on saanut työsuhteensa aikana loman tai lomakorvauksen, ei aloittamis- ja lopettamiskuukauden työpäiviä/-tunteja lasketa yhteen. Lomakorvaus maksetaan myös, vaikka 14 päivän tai 35 tunnin lomanansaintasäännön piirissä oleva työntekijä ei työsuhteen päättymiseen mennessä olisi ehtinyt ansaita yhtään lomapäivää. Maksuajankohta Lomakorvaus erääntyy maksettavaksi työsuhteen viimeisenä päivänä, jollei lomakorvauksen tai lopputilin ajankohdasta ole toisin sovittu. Jollei lomakorvausta makseta ajoissa, syntyy työntekijälle oikeus ns. odotusajan palkkaan, jota työntekijä voi saada enintään 6 päivältä. Työnantajan ja työntekijän sopiessa ennen määräaikaisen työsuhteen päättymistä uudesta määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta voivat he samalla kirjallisesti sopia, että ennen työsuhteen päättymistä kertyneet lomaetuudet siirretään annettavaksi uuden työsuhteen aikana. III LOMARAHA Lomarahan maksaminen edellyttää pääsääntöisesti, että työntekijä lähtee lomalle ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosilomansa päätyttyä. Ei ole olemassa vähimmäisaikaa, joka työntekijän tulee olla työssä lomansa jälkeen. Jollei työntekijä palaa lomalta sovitusti, on hänellä kuitenkin oikeus lomarahaan, jos poissaolo on luvallinen. Luvallisia poissaoloja ovat työssäolopäivien veroiset päivät (vuosilomalaki 7 ). Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ja vuosiloman ollessa päällekkäin on työntekijällä oikeus vuosilomaan, vaikkei hän palaisikaan perhevapaalta takaisin töihin. Sen sijaan vuosiloman ja hoitovapaan sijoittuessa samalle ajalle täytyy työntekijän palata töihin heti alun perin ilmoittamansa hoitovapaan päätyttyä taikka muuten työnantaja on oikeutettu perimään jo maksamansa lomarahan takaisin. Työntekijällä täytyy olla lomapäiviä (vähintään 2), jotta hän saa lomarahan. Jos työntekijä ei ole ansainnut yhtään lomapäivää, ei hän voi saada lomarahaakaan. Lomaraha maksetaan poikkeuksellisesti myös lomakorvauksesta seuraavissa tapauksissa: 1. Työntekijälle, joka saa vuosiloman vuosilomakorvauksena sen vuoksi, että hän asevelvollisena lähtee suorittamaan vakinaista palvelusta, maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta edellyttäen, että hän palaa aikanaan asianmukaisesti työhön. 2. Vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

10 10 3. Taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotulle työtekijälle, joka ei irtisanomisen takia pääse palaamaan vuosilomaltaan takaisin töihin, lomaraha maksetaan siltä osin, kun lomaa on sovittu tai määrätty pidettäväksi työsuhteen lopussa. Lomarahaa ei makseta siltä osin kuin lomapäiviä ei ole sovittu tai määrätty pidettäväksi, eikä siltä osin kuin lomaa on sovittu tai määrätty pidettäväksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Lomarahan suuruus ja maksuajankohta Lomaraha on 50 % lomapalkasta. Lomaraha maksetaan vain lakisääteisen vuosiloman ajalta maksettavasta lomapalkasta. Jos työnantaja antaa työntekijälle lomaa ilman, että on ollut siihen velvollinen vuosilomalain perusteella, ei tällaisen loman ajalta maksetusta palkasta lomarahaa makseta. Lomaraha maksetaan vuosiloman tai sen osan alkamisen yhteydessä. Kuitenkin puolet kesäloman lomarahasta voidaan maksaa viimeistään seuraavaa joulua edeltävän palkanmaksun yhteydessä. Jos työsuhde on päättynyt sitä ennen, lomaraha maksetaan lopputilissä. Talviloman osalta lomarahaa ei voida siirtää joulua edeltävän palkanmaksun yhteyteen. Enintään 6 lomapäivän pituisen loman tai loman osan osalta lomaraha voidaan kuitenkin maksaa normaalin palkanmaksun yhteydessä aivan samalla tavalla kuin lomapalkkakin. Tällä sopimusmääräyksellä on merkitystä ennen kaikkea talviloman kohdalla. Lomarahaa maksettaessa ei tiedetä varmuudella palaako työntekijä töihin. Jos maksamisen jälkeen käy ilmi, että lomarahan maksamisedellytys puuttuu, koska työntekijä ei ole palannut lomalta asianmukaisesti töihin, voidaan jo maksettu lomaraha periä takaisin työntekijältä. Eläkkeelle siirtyvälle ja taloudellisella tai tuotannollisella syyllä irtisanotulle työntekijälle lomaraha maksetaan lomakorvauksesta viimeistään lopputilissä. Asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan lähteneelle työntekijälle lomaraha maksetaan hänen palattuaan takaisin töihin. Näin lomaraha maksetaan sekä mahdollisesta lomapalkasta että mahdollisesta lomakorvauksesta. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Kaupan työehtosopimuksen 21 :ään tulleen muutoksen myötä työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä vastaavana palkallisena vapaana. Lomarahan vaihto vapaaksi edellyttää aina työnantajan ja työntekijän yhteistä sopimusta. Työnantajan ei siis tarvitse antaa lomarahaa vapaana, jos siihen ei esimerkiksi työn järjestelyistä johtuen voida suostua. Jos lomarahan vaihtamisesta vapaaksi tai vapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työnantaja maksaa lomarahan työntekijälle. Lomarahavapaat lasketaan työssäolon veroisiksi päiviksi vuosiloman ansainnassa. Vapaan aikana siihen noudatetaan vuosilomalain säännöksiä. Jos työntekijä sairastuu lomarahavapaan aikana ja sairaus jatkuu yli seitsemän kalenteripäivää, tätä ylittävää aikaa ei pidetä lomarahavapaana.

11 11 Työntekijän lomarahavapaan tuntimäärä saadaan jakamalla työntekijän lomaraha hänen tuntipalkallaan. Mikäli lomarahavapaan ajankohdalle on jo laadittu työvuoroluettelo, lomarahavapaa alle jäävät työvuoroluetteloon suunnitellut tunnit (tasoittumisjärjestelmässä korkeintaan 48 t/viikko). Mikäli työvuoroluetteloa ei ole vielä laadittu lomarahavapaan ajalle, lomarahavapaan alle jäävät työntekijän työsopimuksen mukaiset työtunnit. Viikossa kuluu enintään 5 lomarahavapaapäivää. Seuraavissa esimerkeissä työvuoroluetteloa ei ole vielä laadittu työntekijän lomarahavapaan ajalle. Esimerkki 1: Kokoaikaisen työntekijän lomaraha on 600 euroa ja tuntipalkka 10 euroa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet koko lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 60 tuntia eli 8 työpäivää (60 t/7,5 t = 8). Työntekijän lomarahavapaa alkaa maanantaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona. Esimerkki 2: Työntekijän lomaraha on 350 euroa ja tuntipalkka 10,64 euroa. Työntekijän työsopimustunnit ovat 20 t/viikko. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet koko lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 32,90 tuntia. Työntekijä saa yhden kokonaisen lomarahavapaaviikon (20t/viikko) ja tämän lisäksi vielä 12,90 tuntia (12 tuntia 54 minuuttia) lomarahavapaata. Esimerkki 3: Työntekijän lomaraha on 530 euroa ja tuntipalkka 11,66 euroa. Työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaisesti kolmena päivänä viikossa (6t/päivä). Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet koko lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työntekijä saa palkallista vapaa-aikaa 45,45 tuntia. Työntekijä saa kaksi kokonaista lomarahavapaaviikkoa (18t/viikko) ja tämän lisäksi vielä yhden lomarahavapaapäivän sekä 3,45 tuntia (3 tuntia 27 minuuttia) lomarahavapaata. Esimerkki 4: Kokoaikaisen työntekijän lomaraha on 890 euroa ja tuntipalkka 10,91 euroa. Työntekijä ja työnantajan ovat sopineet, että työntekijä vaihtaa puolet lomarahasta vapaaksi. Palkallisen vapaan pituudeksi tulee 40,79 tuntia eli yhden lomarahavapaaviikon (37,5 t) lisäksi vielä 3,29 tuntia (3 tuntia 17 minuuttia). Esimerkki 5: Työntekijän lomaraha on 750 euroa ja tuntipalkka 11,09. Työntekijän työsopimustunnit ovat 30 t/viikko. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä pitää yhden viikon lomarahavapaata. Koko lomarahavapaa olisi 67,63 tuntia, josta vähennetään yhden viikon työtunnit (30 tuntia). Jäljelle jäävät tunnit (37,63) maksetaan rahana. Näin ollen työntekijä saa yhden palkallisen lomarahaviikon sekä lomarahaa 417,32 euroa.

12 12 IV MUUTA VUOSILOMISTA 7.1. Lomakirjanpito Työnantajan on pidettävä vuosilomista kirjanpitoa, josta ilmenee kunkin työntekijän osalta - annettujen vuosilomien ajankohdat ja pituudet - maksettujen vuosilomapalkkojen tai lomakorvausten suuruudet - perusteet, joiden mukaan lomapalkat ja -korvaukset määräytyvät - mahdolliset säästövapaat Lomapalkan tai korvauksen maksusta annetaan työntekijälle laskelma, josta ilmenee lomapalkan tai korvauksen suuruus ja määräytymisperusteet. Vuosilomakirjanpito on säilytettävä ainakin vuosilomalaissa säädetyn kanneajan päättymiseen asti (ks. kohta 7.2.) Lomasaatavien vanhentuminen Työntekijän oikeus lomapalkkaan vanhenee työsuhteen kestäessä 2 vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava. Työntekijän oikeus lomakorvaukseen ja lomarahaan vanhenee 2 vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana lomakorvaus ja lomaraha olisi ollut maksettava. Työsuhteen päätyttyä kanneaika on 2 vuotta työsuhteen päättymisestä. Vanhentumisen katkaisee kanteen nostaminen oikeudessa Vanhempainvapaan Kela-korvaus Työnantaja voi hakea Kela-korvausta äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyneestä (ansaitusta) vuosilomasta 6 kuukauden kuluessa vanhempainvapaan päättymisestä. Korvausta haetaan Kelan lomakkeella SV 18 sr.