Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013

2 Sisällysluettelo 1. Ihan liekeissä strategia 2020... 3 1.1 Toimintavuoden painopistealueet... 3 1.2 Uimaliiton eettiset periaatteet... 4 2. Seuratoiminta... 5 2.1 Masterstoiminta... 6 3. Uintiurheilu... 7 3.1 Huippu-uinti... 7 3.2 Vammaisuinti... 9 3.3 Uimahypyt... 11 3.4 Taitouinti... 12 3.5 Vesipallo... 13 4. Kansallinen kilpailutoiminta... 14 4.1 Sääntövaliokunta ja Tuomariklubi... 15 5. Kansainväliset kilpailut ja arvokilpailut... 16 6. Koulutustoiminta... 17 7. Viestintä... 18 8. Olosuhdetyö... 19 9. Hallinto ja talous... 20 9.1 Kansallinen järjestötoiminta... 20 9.2 Kansainvälinen järjestötoiminta... 20 9.3 Kansainväliset arvokilpailut Suomessa... 21 9.4 Varainhankinta... 21 9.5 Talous... 21

3 1. Ihan liekeissä strategia 2020 Suomen Uimaliiton uusi strategiakausi alkaa vuoden 2013 alusta. Strategia ohjaa Uimaliiton organisaation toimintaa, mutta sen tavoitteet koskettavat olennaisesti myös Uimaliiton jäsenseuroja sekä uintiurheilun ja -liikunnan kehittämistä yleensä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien lajien parissa toimivien tahojen tiivistä yhteistyötä. Strategia kattaa yhteiset tavoitteet vuoteen 2020 asti. Visiona on, että Uintiurheilu on kansainvälisellä huipulla oleva vaikuttavin laji. Visio koostuu eri elementeistä, joiden saavuttaminen vaatii erilaisia toimenpiteitä. Vision elementit ovat: Kolmen harrastetuimman lajin tai liikuntamuodon joukossa kaikissa ikäluokissa Menestyvä, arvostettu ja haluttu laji Paras pohjoismaa 2020 Kansallisesti johtava asema Vaikuttava laji: useilla elämänalueilla, terveyttä edistävästi, tasa-arvoisesti, kansallisessa identiteetissä Uimaliiton toiminta-ajatus on uimataidon kehittäminen yhdessä uimaseurojen kanssa niin, että uintiliikunnasta muodostuu mahdollisimman monelle elinikäinen harrastusmuoto ja uintiurheilijat saavuttavat kansainvälistä menestystä. Yhteisiä arvoja ovat arvostus, ilo sekä halu olla paras ja ne näkyvät läpileikkaavasti kaikissa toiminnoissa. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on valittu neljä kriittistä menestystekijää, joiden suunnassa strategiakauden toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan. Ensiksi on toiminnan laajuuden varmistaminen, joka vaatii toimenpiteitä olosuhdetyössä sekä yleisesti uintiliikunnan ja uimataidon edistämistyössä. Uimaliiton tehtävänä on vaikuttaa uimahallirakentamiseen valtakunnallisesti sekä uimaseurojen paikallisiin ratatilaolosuhteisiin ja hallimaksujen tasoon. Toisena menestystekijänä on toiminnan laatu, joka tarkoittaa laadukkaan toiminnan takaamista niin Uimaliitossa kuin paikallisissa seuroissakin. Kolmanneksi uintiurheilun ja -liikunnan tulee näkyä eri medioissa ja Uimaliiton tulee olla mukana erilaisten sidosryhmien toiminnassa sekä järjestää laadukkaita tapahtumia ja kilpailuja. Neljäs kriittinen menestystekijä on kansainvälinen arvokilpailumenestys, jota toteutetaan valjastamalla osaaminen aallonharjalle eri lajeissa. Uintiurheilu on ja tulee olemaan huippu-urheilun rakennemuutoksen kärkijoukoissa myös tulevaisuudessa. 1.1 Toimintavuoden painopistealueet Strategian tavoitteiden toteuttamiseksi on valittava painopisteitä kullekin toimintakaudelle. Ensimmäisessä vaiheessa painopisteiksi on valittu seuratoiminnan kehittäminen, huippuuintiurheilun olympiadin mittainen kehitystyö, sidosryhmä- ja yritysyhteistyön uudelleen rakentaminen sekä strategian jalkauttaminen. Painopisteiden keskeisimmät sisällöt ovat: Seuratoiminta 2013-2014: Nykytilan arviointi: seurakyselyn uudistaminen, liikkujamäärien seuraaminen seuroissa, seurojen profilointi Seurojen säännölliset kohtaamiset, Sinettiseuratoiminnan kehittäminen Liiton palvelujen selkeyttäminen seuroille: jatkuva seuranta ja arviointi Viestinnässä painopisteenä seuroja palveleva tiedotus Laadukkaan kilpailutoiminnan kehittäminen Vammaisuintitoiminnan kehittäminen seuroissa

4 Huippu-uintiurheilu 2013-2016: Huippuvaiheen kehitystyö: kv. osaaminen huippuparien käyttöön, maajoukkuetoiminnan kehittäminen HUK-kehityshankkeiden pitkäjänteinen jatkotyö (mm. Uimarin polun laatutyö, akatemiayhteistyö, HuimaSeura, panostus nuoruus- ja valintavaiheeseen) Laadukkaan arkiharjoittelun kehittäminen sekä valmentajien, urheilijoiden ja liiton yhteistyön lisääminen Palautejärjestelmän luominen Muiden lajien ja vammaisuinnin vahvempi integroiminen liiton toimintaan Sidosryhmä- ja yritysyhteistyön uudelleenrakentaminen 2013-2014: Vanhoista kumppanuuksista huolehtiminen Yritysyhteistyön konseptointi Uusien sopimusten hankinta Strategian jalkauttaminen 2013: Strategian jalkauttaminen eri tasoille: yhteinen tavoite ja sitoutuminen siihen Organisaation uudistaminen vastaamaan uutta strategiaa Toiminnan jatkuva arviointi Positiivisen, kannustavan ja arvostavan ilmapiirin luominen Sisäisen viestinnän kehittäminen 1.2 Uimaliiton eettiset periaatteet Suomen Uimaliitto on sitoutunut noudattamaan urheilun Reilun Pelin periaatteita. Uimaliiton antidoping-ohjelmaa noudattaen liitto toimii määrätietoisesti kansallisen ADT ry:n sekä kansainvälisen WADA:n ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti tarjoten uintiurheilijoille koulutusta ja valistusta ja toimeenpanemalla testauksia. Antidoping-työtä tehdään kaikilla organisaation tasoilla. Käynnissä oleva Puhtaasti Paras -ohjelma on osa Uimaliiton toimintaa. Uimaliitto osallistuu aktiivisesti Opetus- ja kulttuuriministeriön ja urheilujärjestöjen tasaarvotyöhön sekä edistää laaja-alaista tasa-arvoa toiminnan kaikilla osa-alueilla.

5 2. Seuratoiminta Seuratoiminnan tukeminen on Uimaliiton toiminnan ydin. Tavoitteena on tukea seuroja monipuolisessa uintiurheilun ja -liikunnan edistämisessä elämänkulun eri vaiheissa. Laadukkaan toiminnan kehittämiseksi Uimaliitto tarjoaa koulutusta, kohtaamisia ja kehitysprosesseja eri näkökulmista. Seuratoiminnan kehittäminen tukee liiton Parhaassa liitossa parhaat seurat - strategista tavoitetta. Seuratoiminta on valittu yhdeksi Uimaliiton toiminnan painopisteeksi vuosina 2013-2014. Tavoitteena on kartoittaa nykytila ja profiloida uimaseurat. Profiloinnin avulla liiton palvelut saadaan paremmin vastaamaan erilaisten seurojen tarpeita. Uimaliiton strategia on uimaseurojen ja liiton yhteinen työkalu. Seuroja kannustetaan ja tuetaan tekemään omia pitkän tähtäimen suunnitelmia samassa suunnassa Uimaliiton tavoitteiden kanssa. Seuratoiminnassa olennaisinta on laadukkaan lasten ja nuorten uintiurheilun kehittäminen, aikuisten kunto- ja terveysliikunnan kehittäminen sekä seuratoimijoiden osaamisen kehittäminen ja seuraorganisaatioiden toimivuuden turvaaminen. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on vaikuttaa kiittämisen kulttuuriin seurojen ja liiton toiminnassa sekä sitä kautta seuratoiminnan arvostuksen nostamiseen. Yhteistyötä seuratoiminnan kehittämisessä tehdään muiden suomalaisten liikuntajärjestöjen kanssa. Seurojen profilointityö ja Seurojen nykytilan kartoitus, tiedon analysointi ja hyödyntäminen: erityyppisten ja erikokoisten Webropol-kysely ja haastattelut seurojen tarpeiden tunnistaminen, Aineiston jakaminen eri kohderyhmille palvelutarjonnan kohdentaminen Aineiston hyödyntäminen eri tavoin (esim. koulutusten tarjonta, seurakohtaisesti kehittämiskohteiden nosto) Strategian jalkauttaminen seurojen toimintaan ja seurojen omien toimintastrategioiden laatimistyön aloittaminen Viestinnän monipuolistaminen ja seuratoiminnan arvostuksen nostaminen Laadukkaan lasten ja nuorten uintiurheilutoiminnan kehittäminen uimaseuroissa Aikuisten kunto- ja terveysliikunnan kehittäminen uimaseuroissa Seurakohtaamiset: Seurafoorumit (2/vuosi) Seuratapaamiset (10/vuosi) Aluekierrokset (2/vuosi) HuimaSeura -prosessi (9 seuraa) Yhteiset seurapäivät (SUiL, SRL, SPV) (2-3 kohtaamista) Seuratoiminnan esilletuonti Uimaliiton viestinnässä Seuratoimijan palkitseminen Sinettiseurojen tapaamiset, Sinettiseuraseminaari, auditoinnit, uusien Sinettiseuroiksi pyrkivien seurojen tukeminen Rollo-tapahtuman kehittäminen Uimarin polun päivittäminen Seuratoiminnan kehittämistukien arviointi Yhteistyö SUH:n kanssa uimataidon kehittämiseksi Liiton omien uintituotteiden levittäminen seurakenttään Urheillen terveyttä -ohjelman toteuttaminen ja uinnin terveysprofiilin hyödyntäminen seurojen viestinnässä ja toiminnan kehittämisessä Liiton omien tuotteiden ja toimintojen levittäminen seurakenttään Ui Kesäksi kuntoon -kampanja, 35 000 osallistujaa, 100 uimahallia Seuratoiminnan kehittämistukien arviointi Masters-uinnin toimenpiteet (kts. alla)

6 2.1 Masterstoiminta Masters-uintiurheilu on seuroissa toteutettavaa aikuisten tavoitteellista kuntoliikuntaa. Käytännön työtä Uimaliitossa suunnittelee ja toteuttaa masters-valiokunta. Valiokunnan tavoitteena on jakaa masters-tietoutta, saada aktiivisen kilpailu-uransa päättäneet aikuistuvat uintiurheilijat pysymään lajin parissa, lisätä seuroissa aikuistuvien nuorten ja aikuisten aktiivista osallistumista uintiurheilutoimintaan, innostaa ja avustaa seuroja lisäämään kunto- ja terveysliikuntaa sekä antaa asiantuntemusta masters-kilpailujen järjestämisessä. Pidemmän tähtäimen (2014-2020) tavoitteena Masters-uinnissa on saada yhtenäiset PMkilpailusäännöt, olla paras Pohjoismaa masters-lajeissa, kaksinkertaistaa harrastajamäärä sekä yhdistää uinnin, vesipallon, uimahyppyjen ja taitouinnin masterstoiminta. Jakaa masterstietoutta seuroille, kuntien Esite masterstoiminnasta, kirjoituksia paikallisiin luottamusmiehille sekä medialle lehtiin, puheenvuoro seurafoorumissa, yhteydenotot päättäjiin Saada mahdollisimman moni jatkamaan Rakentaa uimarin polku kohti masters-toimintaa (joko uintiurheilua aktiivisen kilpailu-uran jälkeen kilpailijana tai kuntoliikkujana) tai seuratoimijana Lisätä seurojen aktiivisuutta järjestää aikuisille suunnattua kunto- ja terveysliikuntaa Mahdollistaa kansallinen ja kansainvälinen Masters-kilpailutoiminta sekä lisätä osallistujamääriä kilpailuihin Aktivoidaan seuroja Aikuisten uintitekniikka -kurssien järjestämiseen, Puolen Tonnin uintitapahtuman uudelleen markkinointi Masters-SM-kilpailut (supermasters, lyhyt ja pitkä rata), MPM- ja MEM-kilpailut Masters-uinnin tavoitteiden toteutumista seurataan tapahtumien, kilpailujen ja koulutusten osallistujamääriä seuraamalla sekä seurakyselyssä esitettyjen kysymysten kautta. Kansainvälisissä kilpailuissa tavoitteena on olla paras Pohjoismaa.

7 3. Uintiurheilu Huippu-uintiurheilun strategisena tavoitteena on olla vuoteen 2020 mennessä paras Pohjoismaa huippu-uintiurheilun alueella. Liittojohtoista toimintaa toteutetaan uinnissa, uimahypyissä, taitouinnissa ja vesipallossa. Uinti, vammaisuinti ja uimahypyt ovat seuraavan olympiadin painopistelajeina ja taitouinti ja vesipallo kehityslajeina. Huippu-uintiurheilu on keskeinen osa koko Uimaliiton strategian 2020 pitkätähtäimen tavoitteita. Uintiurheilu kulkee lajina urheilun etujoukoissa ja tekee seura- ja liittotasolla urheilua ja liikuntaa kehittäviä uudistuksia, jonka tavoitteena kansainvälinen menestys. Huippu-uintiurheilun vahva kehitystyö on Uimaliiton painopistealueena seuraavan olympiadin ajan. 3.1 Huippu-uinti Huippu-uinnin lähtökohtana on huipulle tähtäävän uimarin polun kokonaisvaltainen tukeminen ja osaamisen varmistaminen polun eri vaiheissa. Liittojohtoisella kehitystyöllä varmistetaan urheilijoiden arkiharjoittelun riittävä määrä ja laatu, valmentajien osaamisen kasvu, keskeisten akatemiapaikkakuntien ja seurojen tukeminen sekä huippu-uinnin edellyttämät olosuhteet. Uinnin valmennuslinja kehittää ja varmistaa suomalaista uintivalmennusosaamista uimarin polulla. Lapsuusvaiheen ja valintavaiheen alkuosan toiminta keskittyy valmentajien tietouden ja osaamisen lisäämiseen huipulle tähtäävän Uimarin polun lapsuusvaiheen harjoittelun realiteeteista. Tavoitteena on innostavan harjoitteluilmapiirin ja laadukkaan seuratoiminnan kautta lajirakkauden istuttaminen Uimarin polun lapsuusvaiheessa. Valintavaiheen tavoitteena on valmennusosaamisen ja uimarin arkiharjoittelun laadun parantaminen, voittamisen kulttuurin iskostaminen nuoriin ja sen jalkauttaminen kansainvälisissä kilpailuissa. Huippuvaiheen toiminnan tavoitteena on luoda suomalainen huippu-uinnin valmennuslinja, joka mahdollistaa finaali- ja mitalitason menestyksen EM-, MM-, olympia- ja paralympiauinneissa. Huippu-vaiheen liittojohtoisessa toiminnassa tämä tarkoittaa panostusta 2016 Rio de Janeiron olympialaisten potentiaalisiin menestyjiin.

8 Lapsuusvaihe: 11-12-vuotiaiden liittojohtoisten leirivuorokausien Rollo-tapahtumien sisältö vastaamaan lisääminen Rollo-joukkueelle (2x4vrk) lapsuusvaiheen laadukasta Henkilökohtaisille valmentajille järjestetään leirien päivittäisharjoittelua yhteydessä koulutusta lapsen motoristen taitojen kehittämiseen Uimaliiton testipatterin käyttöönotto ja tuki Seuroihin ammattitaitoisia, koulutettuja ja osaavia lapsuusvaiheen uintivalmentajia Lasten uinnin osaamistavoitteiden yhtenäistäminen ja varmistaminen Valintavaihe: Nuoruusvaiheen valmennusosaamisen kehittäminen kohti huippuvaiheen vaatimuksia. Nuorten- ja ikäkausimaajoukkueuimareiden päivittäisharjoittelun tehostaminen. Nuorten maajoukkueen ja Ikäkausimaajoukkueen uimareille lisää kovatasoisia kansainvälisen tason kilpailuja Huippu-uintiin tähtäävien uimaseurojen osaamisen ja toiminnan kehittyminen uimarin polun eri vaiheissa Viiden johtavan uintiakatemian toiminnan ja verkoston kehittäminen tukemaan uimarin polkua alueellisesti. Uintiyläkoulutoiminnan kehittäminen akatemiapaikkakunnille 2016 mennessä. Huippuvaihe: Laadukkaan ja riittävän arkiharjoittelun toteutuminen kansainvälisten huippuvaatimusten mukaisesti. Suomalaisen valmennuslinjan syventäminen kansainvälisen osaamisen kautta. Riittävä määrä kovatasoisia kansainvälisiä kilpailuja arvokilpailujen lisäksi Maajoukkueelle laadukkaat kotimaan leirit kansainvälisen tason olosuhteissa Tavoitteiden toteutumista seurataan: Uimaliiton koulutusten jatkuva kehittäminen uimarin polun mukaiseksi Lajianalyysin työstäminen uinnin asiantuntijoiden, kouluttajien ja valmennusorganisaation yhteistyönä Lasten taito- ja osaamistason järjestelmällinen seuranta 10-20 kotimaan liittojohtoista leirivuorokautta, joissa uimareiden henkilökohtaiset valmentajat mukana Systemaattisen harjoittelun seurannan ja arvioinnin edelleen kehittäminen Kehitetään liittojohtoista valmentajakoulutusta vastaamaan valintavaiheen osaamistarpeita Nuorten maajoukkueuimareille 2-3 liittojohtoista kansainvälistä kilpailua NEM- ja EYOF- kilpailujen lisäksi HuimaSeura-kehityshanke yhdeksän seuran kanssa Yhteistyöprosessit akatemiaverkoston ja HUY:n akatemiaohjelman kanssa Kahden uuden nuorten olympiavalmentajan palkkaaminen yhdessä HUY:n Akatemiaohjelman kanssa Nuorten olympiavalmentajien työnkuvan kehittäminen allasvalmennukseen ja alueen valmennusosaamisen varmistamiseen Valmennuslinjan jalkauttaminen nuorten leireillä ja kilpailuissa Uinnin pää-/olympiavalmentajan palkkaaminen HUY:n asiantuntijaverkoston hyödyntäminen SwimCentren käyttöönotto harjoittelun laadun ja määrän seurannassa Maajoukkuetoiminnan systemaattisen palaute- ja arviointijärjestelmän kehittäminen Kärkiuimareille 4-7 liittojohtoista kansainvälistä kilpailua MM-, NEM- ja LREM- kisojen lisäksi 50-70 kotimaan liittojohtoista leirivuorokautta Turussa, tehdään maajoukkueuimareille kokonaisvaltainen videoanalyysi, systemaattinen testausjärjestelmä Lapsuusvaiheessa Lasten uintitaitojen kehittymisen järjestelmällinen seuranta yhteistyössä uimaseurojen lasten valmennuksesta vastaavien kanssa; Vesitaiturit, Vesi- ja Tekniikkaralli, kuinka monta uimaria on saavuttanut 100 sku mitaliin vaadittavan tason 10-vuotiaana. Rollo-joukkueeseen valittavien uimareiden tulostason seuranta ikäryhmien RT-pistein.

9 Valintavaiheessa Ikäkausi- ja maajoukkueeseen valittavien uimareiden tulostason seuranta RT-pistein, tulostason vertailu EYOF, NPM ja Multinations-kilpailuissa. NEM-joukkueen mitali-, finaali- ja semifinaalitavoitteen toteutumisen seuranta / vertailu Pohjoismaat. Huippuvaiheessa MM-kilpailujen menestys vrt. tavoiteasetteluun, yhdistettyjen SM-kisojen 44:n eri lajin tulostason kehittyminen, SE ja maailman kärjen tulostason vertailu. 3.2 Vammaisuinti Uimaliiton tavoitteena on mahdollistaa myös vammaisten uinnin harrastaminen uimarin haluamalla tasolla harrasteuinnista huippu-urheiluun asti. Vammaisuimarin polku usein poikkeaa vammattoman urheilijan polusta siinä, että vammaisuimari voi tulla lajin pariin myös lapsuusvaiheen jälkeen. Suomen Uimaliitossa vammaisuinti on integroitu niin koulutuksen, kilpailujen kuin maajoukkueen osalta normaaliin toimintaan ja Uimaliitto on yksi johtavista integrointilajeista Suomessa. Vammaishuippu-uinnin toiminta tukee Paras Pohjoismaa 2020 -strategisen tavoitteen toteutumista. Tavoitteena on Paralympiajoukkueen koon kasvattaminen ja mitali Paralympialaisista viimeistään vuonna 2020 sekä vammaishuippu-uinnin osaamisen lisääminen. Vammaisuinnin toiminta tukee osaamisen lisääminen ja seuratoiminnan tukeminen strategisen tavoitteen toteutumista. Tavoitteena on Kaikille Avoin Uimaseura, sekä vammaisuintitoiminnassa olevien seurojen määrän kasvattaminen, samoin kuin uimarimäärän kasvattaminen seuroissa. Painopistealueina vuonna 2013 ovat nuorten toiminta ja uusien uimareiden rekrytointi.

10 Kv. arvokilpailumenestys, Tukipalveluiden kehittäminen vastaamaan nykypäivää, vammaisuimareiden urheilijan tukitiimi maajoukkuetoiminnan jatkuminen Arkiharjoittelun kehittäminen maajoukkueleirien avulla (maajoukkueleirit ja omat leirit 5-6), seurakäynneillä ja valmentajatapaamisilla Valmistautuminen 2016 Rio de Janeiron Paralympialaisiin, Kanadan MM-uinneissa aikaeroon totuttautuminen Kansainvälinen kilpailutoiminta; 2-3 kilpailua + arvokilpailut, 2-3 uuden uimarin kv. luokittelu Seurojen tukeminen vammaisuintitoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä sekä kilpailutoiminnassa Nuorten toiminnan tukeminen ja uusien uimareiden rekrytointi Kansallisen ja kansainvälisen kilpailutoiminnan kehittäminen Osaamisen lisääminen 10-15 seurakäyntiä, koulutusta ja tapahtumainfoa Swimcentre-materiaalin tuottaminen ja päivitys 4-6 yhteistä ja omaa nuorten leiriä yhteistyössä Paralympiakomitean kanssa 5-6 seurakäyntiä tukemaan nuorten arkiharjoittelua seuroissa Näkyvyys erilaisissa tapahtumissa (mm. Liikuntamaa) ja sidosryhmäyhteistyö (mm. Paralympiakomitea, VAU, SUH, lajiliitot) Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) hyväksymien kilpailujen määrän lisääminen Suomessa, 2-4 kilpailua (+toimitsijoiden koulutus) Vammaisuinnin sisällyttäminen GP-sarjaan ja Suomi- Viro maaotteluun Luokittelutoiminnan kehittäminen ja Pohjoismainen yhteistyö eri lajien kesken luokittelun osalta, tavoitteena 5-10 uimarin luokittelu Sidosryhmäyhteistyö sekä kansallisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa (IPC + kv. lajiliitot) Koulutuksen kehittäminen ja materiaalin päivittäminen 3-4 kv. koulutukseen osallistuminen (mm. IPC luokittelu ja tuomaritoiminta) Tavoitteiden toteutumista mitataan mm. toiminnassa olevien uimaseurojen ja toimijoiden määrällä, uusien uimaseurassa harjoittelevien uimareiden ja SM-uinteihin osallistuvien uimareiden lukumäärällä sekä arvokilpailutavoitteiden täyttymisellä. Vammaisuintitoimintaa kehitetään vuoden aikana yhdessä kehittämistyöryhmän kanssa (SUiL, SUH, VAU, Paralympiakomitea) sekä tehdään yhteistyötä eri lajien ja sidosryhmien kanssa. Vammaishuippu-uintia kehitetään osana Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköä.

11 3.3 Uimahypyt Uimahypyissä on realistiset mahdollisuudet saada menestyviä urheilijoita 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin ja kasvavalla menestyksellä myös vuoden 2020 olympialaisiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on uimahyppyjen harrastajamäärien nostaminen ja toiminnan laadun parantaminen. Edellytyksenä nousujohteiselle kehitykselle on toimijoiden jaksamisen turvaaminen sekä työn uudelleenorganisointi Uimaliitossa. Uimahyppytoiminta tukee strategista tavoitetta nousta parhaaksi pohjoismaaksi uintiurheilussa. Nousu parhaaksi pohjoismaaksi edellyttää liittojohtoisen valmennuksen ja akatemiavalmennuksen tehostamista sekä päätoimisen lajipäällikön tai päävalmentajan palkkaamista. Seuraavan olympiadin painopisteenä on Rio 2016 - projektin käytännön toiminta ja panostus huippuvaiheen toimintaan. Maajoukkuetoiminnan Lajipäällikön/nuorten olympiavalmentajan palkkauksen valmistelu tehostaminen Maajoukkueleirien järjestäminen: 2 leiriä ja mahdollisesti arvokilpailujen yhteydessä lyhyemmät leirit Rio 2016- projektin käynnistäminen: valinnat ja kilpailumatkat: 2 x GP aikuisille, IYDM Tukholma/Dresden nuorille Akatemiavalmennuksen ylläpito ja kehittäminen Laadukas kilpailutoiminta Koulutustoiminta Nuorten leiritoiminta Uimahyppyjen liittäminen Uimaliiton valmennusorganisaatioon: EM/NEM- uimahyppääjät Rioon tähtäävien ryhmään Alemman tason akatemiavalmennus (aikuisten/nuorten maajoukkue ja haastajat): 3 paikkakuntaa 1-3 kertaa viikossa/paikkakunta Kilpailutoiminnan koordinointi seurojen kanssa: SM, HSM, FCosakilpailut, ESAM, POSAM, PM-karsinta, kv.kilpailut Tulosseuranta maajoukkueurheilijoille Kv. kilpailujen tulosseuranta ja tilastointi sekä valinta- ja luokkarajojen määrittäminen Uimahyppääjän urapolun tekeminen Kaksi Starttipakettikoulutusta ja materiaalin loppuunsaattaminen Kaksi henkisen valmennuksen koulutusta Osallistuminen skandinaaviseen koulutukseen (3 hlöä) Kaksi tuomarikoulutusta Koulutusmateriaalien uudistamisen valmistelu Yksi suurleiri ja 1-2 alueleiriä yhteistyössä seurojen kanssa Uimahyppyjen toimenpiteiden toteutumista seurataan uimahyppyjen asiantuntijaryhmässä sekä Uimaliiton huippu-uintiurheilun valmennusorganisaatiossa. Huippuvaiheen toiminnan kehittymistä mitataan menestyksellä eri kansainvälisissä kilpailuissa.

12 3.4 Taitouinti Taitouinnin pitkän tähtäimen tavoitteena on saada urheilijoita Suomesta olympialaisiin vuonna 2020. Tavoitteeseen edetään lisäämällä urheilijoiden ja taitouintia tarjoavien seurojen määrää. Toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan osana Uimaliiton kokonaisstrategiaa, jossa painottuvat seuratoiminnan kehittäminen ja kansainvälisen arvokilpailumenestyksen saavuttaminen. Taitouinti on Uimaliiton kehityslaji seuraavan olympiadin aikana. Harrastajamäärien kasvattaminen Aloituspaketin tehostettu markkinointi 3 uutta seuraa aloittaa ja 2 vanhaa Seurojen konsultointi taitouinnin aloittamiseksi seuraa palaa mukaan toimintaan Taitouimarin urapolun tekeminen Kansainvälisissä kilpailuissa suomalaisten pistetason nostaminen Taitouintikilpailujen laadukkuus Taitouinnin Nuorten MMkilpailujen 2014 järjestelyt Ikäkausimaajoukkuetoiminta: 10x3 vrk:n leiriä Seniori- ja juniorimaajoukkueiden leirit: 5x5 vrk leiriä ja 7x3 vrk leiriä Seuravalmennuksen ja maajoukkuevalmennuksen yhteistyötä tehostetaan päävalmentajan seurakäynneillä (2 seurakäyntiä) Valmentajakoulutuksen järjestäminen laji-taso: I-taso kaksi kertaa ja laji-taso II -toinen osa tammikuussa Valmentajan urapolun laatiminen Järjestetään kuudet kilpailut (kuvio- ja tekniset, talvi-sm, avoin NPM, ikäkausimestaruus, avoin PM ja kuvio- ja akrobatiamestaruuskilpailut), seuroittain syksyllä neljä kotirataottelua Laatukäsikirja kilpailujen järjestämisestä Toimitsija- ja tuomarikoulutuksen järjestäminen: kolme toimitsijakoulutusta, C-tuomarikoulutus ja B-tuomarikoulutus Kilpailuissa tarvittavat lomakemateriaalit nettisivuille seurojen käyttöön Kaikki seurat käyttävät yhtenäistä pistelaskujärjestelmää, käyttökoulutuksen järjestäminen Käynnistetään NMM-kilpailuorganisaation toiminta Taitouinnin päävalmentaja vastaa maajoukkueiden toiminnasta ja raportoi edistymisestä tarvittaville tahoille. Muita kehityshankkeita suunnitellaan ja toteutetaan taitouinnista vastaavassa työryhmässä. Valmennuksen asiantuntijaryhmä vastaa taitouimarin urapolun tekemisestä.

13 3.5 Vesipallo Vesipallon pitkän tähtäimen tavoitteena on kotimaisen kilpailu- ja harrastustoiminnan kehittäminen. Toiminnassa painotetaan seuraavina vuosina vesipallosta kiinnostuneiden seurojen tukemista, jotta kynnys vesipallon aloittamiseen madaltuisi. Toimintaa kehitetään ja suunnitellaan vesipallon asiantuntijaryhmässä. Sarjatoiminnan järjestäminen Tuomarikorvaukset ja -nimitykset Tulospalvelu Mediayhteistyö Kahden nuorisoikäryhmän Nuoret -96/pojat: maajoukkueleiritykset ja osallistuminen NPM nosto PM-tasolle 2013 tapahtumaan Nuoret -98/pojat: maajoukkueleiritykset ja osallistuminen NPM 2013-tapahtumaan Nuoret -97/tytöt: eriyttää poikamaajoukkueiden tyttöpelaajat sekä luoda uusi sukupolvi naisten maajoukkuetoiminnan tukemiseksi sekä osallistuminen NPM 2013 tapahtumaan Lapset -00: aloittaa ikäkausimaajoukkue toiminta ja osallistuminen NPM 2013 tapahtumaan Maajoukkuetoiminnan Rakennetaan sekä uusi naisten että miesten maajoukkuetoiminta ja koordinointi (naiset ja miehet) järjestetään maajoukkueleirit ennen Finnkampen-tapahtumaa Jokaiseen vesipalloseuraan koulutettu valmentaja Seuratoiminnan kehittäminen Vesipalloilijan kehitysportaat: luodaan suomalaisen vesipalloilun yhteiset toimintatavoitteet yhteistyössä seura- ja maajoukkuevalmentajien kanssa Toteutetaan kaksi I-tason koulutusta toimintakauden aikana Lapset -00: sitoutetaan ikäkausitoiminnassa mukana olevat lapset osallistumaan toimintakauden aikana alueellisiin turnausviikonloppuihin Vesipallon tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan vesipallon asiantuntijaryhmässä. Vesipallon maajoukkuetoimintaa arvioidaan osallistujalukumäärien perusteella. Harrastajamäärän osalta vesipallossa seurataan eri ikäluokissa olevien vesipallolisenssin (VPA tai VPB) hankkineiden määrää sekä eri vesipalloa harrastavien seurojen lisenssimääriä.

14 4. Kansallinen kilpailutoiminta Suomen Uimaliitto ja sen jäsenseurat järjestävät lukuisia kilpailutapahtumia vuoden aikana. Yhtenä Uimaliiton strategian tavoitteena on jatkuvasti kehittää kilpailutoimintaa ja varmistaa laadukkaiden kilpailujen järjestäminen eri puolilla Suomea. Strategiakauden tavoitteena on, että käytössä olevat useat eri järjestelmät ja rekisterit ovat yhteydessä toisiinsa, jolloin myös tiedon eri analysointityökalut voidaan ottaa tehokkaasti kaikkien osapuolten käyttöön. Vuonna 2014 käynnistyvän uuden kilpailujärjestelmän tavoitteena on taata kovatasoisemmat kotimaan näyttömahdollisuudet kansainvälisiin arvokisoihin pyrkiville. Uudistetut ja yhdistetyt SM-kilpailut sekä pitkällä että lyhyellä radalla vastaavat lajiohjelmaltaan ja rakenteeltaan kansainvälisten arvokilpailujen kokonaisuutta. Uinnin GP-sarjan uuden konseptin luominen ja käyttöönotto on merkittävin muutos kilpailutoiminnassa. Uudistettu Grand Prix-sarja takaa laadukkaan neljän osakilpailun-konseptin, joka huipentuu kesän GP-finaaliin. Tietotekninen toiminta tukee kaikkia strategian osa-alueita luoden toimintaa tukevia taustajärjestelmiä. Painopisteenä on osaamisen lisääminen, kaikkien lajien kilpailuohjelmien kehittäminen sekä näkyvyys oman arvokilpailuissa tehtävän videotuotannon kautta. Kansallisten arvokilpailujen Uinti: järjestäminen yhdessä seurojen Supermasters kanssa Lyhyen radan nuorten Suomen mestaruusuinnit Lyhyen radan Suomen mestaruusuinnit Lyhyen radan Masters mestaruusuinnit Ikäkausimestaruusuinnit Suomen mestaruus ja nuorten Suomen mestaruusuinnit Mastersmestaruuskilpailut Finnish GP for UNICEF Lyhyen radan Ikäkausimestaruusuinnit Uimahypyt: Suomen mestaruus- ja nuorten Suomen mestaruuskilpailut Masters Suomen mestaruuskilpailut Hallimestaruus- ja nuorten hallimestaruuskilpailut Taitouinti: Suomen mestaruuskilpailut Nuorten Suomen mestaruuskilpailut Ikäkausimestaruuskilpailut Vesipallo: SM-sarjat, Divisioona Seuroihin lisää uinnin Järjestetään viisi alueellista koulutustilaisuutta kilpailuohjelmistojen käyttäjiä Jokaisella lajilla on oma kilpailuja tulosjärjestelmä joka keskustelee liiton muiden keskeisten palveluiden kanssa Huippu-uintiurheilua tukevia työkaluja Lisätään arvokilpailuiden näkyvyyttä Ylläpidetään uinnin kilpailuohjelmistoa ja tilastointipalvelua Kehitetään kaikkia ohjelmistoja vastaamaan kilpailujärjestelmiä yhdessä ohjelmien valmistajan kanssa Kehitetään uinnin tilastojen analysointia vastaamaan paremmin valmennuksen tarpeita yhdessä ohjelmien valmistajan kanssa Arvokilpailukonseptin selkeyttäminen ja tiedon keskittäminen Uinnin arvokilpailujen videointi ja striimaus

15 Kansallisen kilpailutoiminnan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista mitataan mm. kilpailuohjelmien koulutettujen käyttäjien kokonaismäärällä seuroissa, uinnin kilpailuohjelmien teknisen tuen tarpeella, virheellisten tulosten määrällä tilastoissa sekä videoitavien arvokilpailujen katsojien lukumäärällä ja vaihtelulla. 4.1 Sääntövaliokunta ja Tuomariklubi Sääntövaliokunnan toiminta tukee lähes kaikkien Uimaliiton strategisten tavoitteiden toteutumista omalla sektorillaan. Toiminnalla varmistetaan laadukas ja osaava kilpailutoiminta, taataan mahdollisimman yhdenvertaiset olosuhteet paikkakunnasta riippumatta, aktivoidaan mm. vanhempia mukaan seuratoimintaan sukupuoleen katsomatta, sekä turvataan seurojen osaamistaso kisojen järjestäjinä. Uinnin kansallisen Kouluttajatapaamiset, sääntövideon tuotteistaminen ja jakelu seuroille tuomariosaamisen FINA-tuomareiden osallistuminen kansainvälisiin kilpailutapahtumiin sekä ylläpito osallistuminen kansainvälisiin tuomarikoulutuksiin ja seminaareihin Kokeneen kilpailunjohtajan ja lähettäjän nimeäminen kaikkiin kotimaisiin uinnin arvokilpailuihin Sosiaalisen median hyödyntäminen Sääntökirjan Uusi sääntökirjamalli käyttöön syksyllä 2013, FINA-sääntömuutosten tuonti uudistaminen Suomen sääntöihin Sääntöjen rakennemuutos Arvokisasääntöjen uudistaminen ja päällekkäisten sääntöjen yhdistäminen Irrallisten määräysten, ym. integrointi sääntöihin (esim. lajiohjelmat, kurinpitomääräykset, ym.) Tavoitteiden toteutumista mitataan tuomareiden määrällä, kilpailutoiminnan yhdenmukaisuudella, sekä sääntökirjan ja sääntöjen toimivuudella. Tuomariklubi on uinnin tuomaritoiminnan ja kilpailunjärjestämisosaamisen asiantuntijakeskittymä. Klubin tehtävä on vaikuttaa erityisesti kansallisten arvokilpailujen laadukkaaseen toteutukseen. Tuomariklubi toimii tiiviissä yhteistyössä sääntövaliokunnan ja uinnin johtoryhmän kanssa. Toiminta on valtakunnallista, sillä tuomarineuvoston tarkkailijat edustavat 15 eri paikkakuntaa. Klubin toiminta tukee liiton tavoitetta olla kansainvälisellä huipulla, sillä toiminnan kautta saavutetaan parempaa suomalaista tuomariosaamista, laadukkaampia kilpailuja sekä uimareille tasavertaisemmat olosuhteet kilpailla eri puolilla maata. Klubin tavoitteena on, että arvokisat ovat sekä tuomaritoiminnan että järjestelyjen osalta pohjoismaista huippua. Arvokilpailujen järjestämiseen Kaikkien kansallisten arvokilpailujen tarkkailu, neuvonanto liittyvän asiantuntemuksen ja järjestelyissä ja kilpailujen laatuarviointi laadun kehittäminen Arvokilpailujärjestäjien valintaesityksen laatiminen Vähintään viiden kansallisen kilpailun tarkkaileminen Vuoden uintikilpailun valitseminen Suomalaisen tuomari- ja toimitsijaosaamisen kehittäminen 6.-7.4.2013 1. luokan tuomareille seminaari yhteistyössä sääntövaliokunnan kanssa LEN-tuomariseminaariin osallistuminen (1 hlö) Tuomareiden edunvalvonta

16 5. Kansainväliset kilpailut ja arvokilpailut Suomalaiset uintiurheilijat ovat edustettuina useissa kansainvälisissä kilpailuissa ja arvokilpailuissa vuoden aikana. Kansainvälisten kilpailujen tavoitteena on antaa nuorille ja aikuisille uintiurheilijoille kansainvälisen tason kilpailukokemusta ja vahvistaa voittamisen kulttuuria. Toinen tärkeä tavoite on vakioida uintiurheilijoiden korkea suoritustaso kilpailukauden aikana sekä yksilöettä joukkuelajeissa (esimerkiksi viestit, taitouinnin joukkueet ja duo sekä uimahyppyjen parihyppyja team-kilpailu). Kilpailu Tavoite, urheilijoita Menestystavoite UINTI 19.7-4.8. MM-uinnit, Barcelona ESP 10 (viestijoukkue) 2 finaalip. 3.-7.7. NEM-uinnit, Poznan POL 16 (viestit) 4 finaali- ja 12 semifinaalip. 12-15.12. LREM-kilpailut 14-16 (kaikki viestit) 1 mitali ja 2 finaalip. NPM, FAR joka lajissa 2 uimaria 3. parhaan maan joukossa IKM-PM, ISL 8+8 4. parhaan maan joukossa Viro-Suomi-maaottelu, EST Voitto kaikissa kilpailtavissa sarjoissa (naiset, miehet, tytöt, pojat) 6.-7.4. Multinations IKMJ tulostason nosto edellisvuodesta ja vrt. maiden välinen pistekilpailu 14.-19.7. EYOF, Utrecht NED 6+6 tulostason nosto v. 2011 kilpailuista UIMAHYPYT 18.-23.6. EM-kilpailut, Rostock GER 6 2 finaalip. 3.-7.7. NEM, Poznan POL 5-7 3 finaalip., 1 mitali 29.11.-1.12. PM/NPM, NOR 20-25 23 mitalia 15.-17.2. FINA GP, Madrid ESP 2-4 EM-arvokilpailunäytöt, semifinaalip. 22.-24.2. FINA GP, Rostock GER 2-4 EM-arvokilpailunäytöt, semifinaalip. 25.-28.4. IYDM, Dresden GER 2-4 NEM-arvokilpailunäytöt, 1-2 finaalip. 2.-5.5. IYDM, Tukholma SWE 6 NEM-arvokilpailunäytöt, mitali, 2 finaalip. 28.-30.6. FINA GP, ITA 2-4 semifinaalip. 1.-3.11. Diving, Lund SWE 6 mitali, 2 finaalip. TAITOUINTI PM-seniorit ja juniorit, Suomi 12 + 12 paras Pohjoismaa NEM 4 (solo ja pari) 16 parhaan joukkoon Kevät Espanjan Avoin/Saksan Avoin/Cup-kilpailu senioreille, Kv. näyttökilpailu junioreille NEM-näytöt (Ruotsi tmv.), kevät Heinäkuu Comen Cup ikäkausi-ikäisille Marraskuu Ruotsin avoimet junioreille ja ikäkausi-ikäisille VAMMAISUINTI Elokuu, MM-uinnit, CAN 4-5 3 finaalipaikkaa PM-uinnit, SWE 10-12 26.-28.4. British Open, Sheffield GBR 8-9 MM-rajojen rikkominen 23.-26.5. German Open, Berlin GER 5-7 MM-rajojen rikkominen VESIPALLO NPM-turnaus, Kööpenhamina DEN Nuoret -96 Nuoret -97/tytöt Lapset -98 sijat 1-3 sijat 1-3

17 Lajipalvelut vastaa eri lajiryhmien kilpailu- ja leiritoiminnan käytännön järjestelyistä. Päätehtävänä on matka- ja leirivarausten hoitaminen sekä toimintasuunnitelman mukaisten kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumiset ja matkajärjestelyt. Toiminnassa pyritään kustannustehokkuuteen ottaen huomioon tapahtumien urheilulliset tavoitteet. Lajipalvelut myös koordinoi kansainvälistä kirjeenvaihtoa eteenpäin johtoryhmille/lajeille ja hoitaa niihin liittyvät toimeksiannot. 6. Koulutustoiminta Koulutus on Uimaliiton peruspalvelu uimaseuroille. Koulutustoiminnan strategisina tavoitteina on tukea seurojen kehittymistä kohti tavoitetta Parhaassa liitossa parhaat seurat sekä valjastaa osaaminen aallon harjalle kansainvälisen arvokilpailumenestyksen takaamiseksi. Koulutuksen kehittäminen huomioidaan kaikissa liiton toiminnoissa, lajeissa sekä toimintasektoreissa. Tavoitteena on tarjota ohjaajille, valmentajille, tuomareille sekä muille seuratoimijoille laadukasta ja tarpeita vastaavaa koulutusta. Valmentajakoulutusta kehitetään Huippu-urheiluyksikön osaamisohjelman suunnassa ja sisältöjen kehittämiseen käytetään parhaita asiantuntijoita. Koulutuskokonaisuuden Määritellään koulutuskokonaisuus: nykytilan kartoitus ja selkeyttäminen pitkäntähtäimen kehityssuunnitelma Käynnistetään koulutuksen kehitysprosessi osaamisohjelman suunnassa: valmentajan polku, yhteistyön lisääminen lajien välillä ja synergian hyödyntäminen Kuvataan koulutusprosessi, selkiinnytetään vastuut ja työnjaot Seuroissa on parhaat Avataan ohjaajille sekä valmentajille suunnattu SwimCentre uintiurheilun ja -liikunnan osaajat päivittäisen harjoittelun tueksi Kouluttajina toimivat parhaat asiantuntijat Järjestetään koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset Kehitetään liiton kouluttaja- ja valmentajaverkoston osaamista ja varmistetaan tekijöiden riittävyys Kouluttajakoulutus, 30 osallistujaa Noin 65-80 koulutustapahtumaa, 1200 osallistujaa: Lasten uinninohjauksen perusteet 6 kpl Vesiralli-ohjaajakoulutus 10 kpl Taso I valmentajakoulutus 6 kpl Taso II valmentajakoulutus 1 kpl Taso III valmentajakoulutus 1kpl Syksyn seminaari 1 kpl Pre-seminaari 1 kpl Aikuisten uintitekniikka 2kpl Vesijuoksu 2 kpl Vesijumppa ja HydroBic 5 kpl II luokan tuomari- ja toimitsijakoulutus 25 kpl I luokan tuomari- ja toimitsijakoulutus 5 kpl Lähettäjäkoulutus 1 kpl Koulutustoiminnan määrällisten tavoitteiden toteutumista mitataan osallistujamääriä tilastoimalla. Laadun arviointia koulutusten sisällöistä ja kouluttajien asiantuntemuksesta seurataan palautekyselyjen avulla.

18 7. Viestintä Uimaliiton viestinnän roolina on tukea liiton eri toimintoja sekä lisätä uintiurheilun ja -liikunnan näkyvyyttä. Strategiassa julkisuuden ja näkyvyyden lisääminen on nostettu yhdeksi menestystekijäksi. Uimaliiton viestinnässä pääkanavina ovat jatkuvasti kehittyvät ja uudistuvat nettisivut sekä viidesti vuodessa ilmestyvä Uinti-lehti. Seurojen tiedotuskanavana toimii lisäksi Seuratiedote, joka lähetetään 10-11 kertaa vuodessa. Viestinnän pidemmän tähtäimen tavoitteena on uintiurheilun kiinnostavuuden ja arvostuksen kohottaminen kaikenikäisille ja -tasoisille sopivana liikunta- ja urheilumuotona. Uimaliiton organisaation uudistuessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös sisäiseen viestintään niin seurojen kuin toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden kesken. Seuratoimintaan, olosuhteisiin ja lasten ja Sisältölinjaukset tiedottamisessa ja omissa julkaisuissa, nuorten uintiurheiluun keskittyvää viestintää aihepiirien artikkelimäärän lisääminen Seurojen ja paikallismedioiden yhteistyön Tulostiedottamisen ja mediayhteistyön oppaan tiivistäminen tuottaminen seurojen käyttöön Uimaliiton nettisivujen kehittäminen ja Lajijohtoryhmien kouluttaminen Uimaliiton sisällön laajentaminen nettisivujen päivittämiseen Lajiosaajien rekrytointi nettipäivittämiseen UINTI-lehden monipuolistaminen Uinti-lehti viidesti vuodessa Avustajien rekrytointi ja monipuolisen sisällön tuottaminen sisältölinjausten mukaisesti Mediayhteistyön ylläpito Mediaseurantapalvelun jatkaminen, lehdistötiedotteet, lehdistötilaisuudet Sisäisen viestinnän kehittäminen Seuratiedotteet 10-11 vuodessa Liiton työryhmien, henkilöstön ja liittohallituksen sisäisen viestinnän välineiden ja toimintatapojenkehittäminen LIVE-videointi uinnin arvokilpailuista ja Videomateriaalin tuottaminen videomateriaalin hyödyntäminen viestinnässä Viestinnän tavoitteiden toteutumista mitataan ja seurataan mediaseurannan osumamäärillä ja kohteilla, nettisivujen käyttöanalyysien avulla, Uinti-lehden painosmäärillä sekä video- ja tekstituottamisen mediayhteistyön määrillä.

19 8. Olosuhdetyö Suomen Uimaliitto on vahva edunvalvoja uintiurheilun ja -liikunnan alalla ja se työskentelee mahdollisimman kattavan ja laadukkaan uimahalliverkoston luomiseksi maahamme. Liitto on saavuttanut vakiintuneen aseman asiantuntijana ja aloitteentekijänä uimahalliasioissa. Uudessa strategiassa olosuhdevaikuttaminen on edelleen keskeisessä roolissa ja yhdeksi menestystekijäksi on nostettu toiminnan laajuuden takaaminen. Uimaliitto toimii pitkäjänteisesti siten, että Suomesta tulisi Tuhansien altaiden ja vesistöjen maa. Uimaliiton olosuhdetyön tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä rakennetaan kaksi uutta 50 metrin allasta ja kymmenen uutta 25 metrin allasta. Näiden rakennettavien altaiden joukossa on myös yksi täysmittainen uimahyppykilpailuihin sopiva allas sekä yksi taitouinnin kilpailuihin sopiva allas. Lisäksi tavoitteena on edistää energiatehokkaiden ja esteettömien uimahallienrakentamista siten, että ne soveltuvat myös uintiurheilun tarpeisiin. Muita tärkeitä olosuhdetyön tavoitteita on uimataidon kehittäminen alueellisen tasa-arvon näkökulmasta sekä terveysliikunnan lisääminen koko elämänkulussa uinti-liikunnan keinoin. Tässä työssä korostuu uimahalliverkoston maantieteellinen sijainti sekä mahdollisuudet monipuoliseen uintiliikuntaan ja -urheiluun paikallisesti. Myös avovesiuinnin kehittäminen pitkäjänteisesti tukee Uimaliiton strategian toteutumista. Yhteistyön tiivistäminen SUH:n kanssa Roolituksen selkeyttäminen, yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen ja toiminnan tehostaminen SUH:n Uimahallivaliokunnan työskentelyyn osallistuminen Vaikutetaan kolmeen uimahallihankkeeseen Mäntsälä, Iisalmi, Klaukkala/Nurmijärvi Huomioidaan alueellinen tasa-arvo ja uuden allastilan saaminen Seurataan uimahallihankkeiden etenemistä ja Espoo/Cetus, Tampereen uintikeskuksen tuetaan seurojen vaikuttamistyötä peruskorjaus, Alajärvi, Turku/Samppalinna, Lahti Selvitetään uimaseurojen tarpeet ja toiveet Seurakysely olosuhdeasioiden kehittämiseen Selvitetään eri lajien tarpeet ja toiveet Lajiryhmien työseminaarit olosuhdetyön painopistealueiksi ja tavoitteiksi Olosuhdetyön tuloksia mitataan suunniteltujen uimahallihankkeiden toteutumisella. Työ on hyvin pitkäjänteistä ja vaatii laajaa yhteistyöverkostoa. Olosuhdetyötä tehdään niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Uimaseurojen olosuhteiden kehittämiseksi yhteistyötä tulee lisätä liikunnan aluejärjestöjen ja uuden liikunnan kattojärjestön kanssa. Uimaliiton olosuhdetyö organisoidaan uudestaan vuoden 2013 aikana.

20 9. Hallinto ja talous Suomen Uimaliitto on kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia uintiurheilun ja -liikunnan edunvalvojana sekä yli 130 jäsenseuransa toiminnan kehittäjänä ja tukijana. Uimaliitto on myös Euroopan Uimaliiton (LEN) sekä Kansainvälisen Uimaliiton (FINA) jäsen. Liitossa on kymmenen päätoimista työntekijää. Lisäksi toimintaa on kehittämässä ja toteuttamassa useita luottamushenkilöryhmiä. Vuonna 2013 toteutetaan organisaatiouudistus, joka muuttaa johtoryhmien ja muiden työryhmien toimintaa. Uudistuksen myötä tehdään liiton työryhmille toimintaohjesäännöt, jotka selkeyttävät päätöksentekoprosesseja. 9.1 Kansallinen järjestötoiminta Kansallinen toiminta käsittää liiton järjestötoiminnan, johon kuuluvat liittokokoukset, liittohallitus, työ- ja talousvaliokunta, sääntövaliokunta, eri työryhmät sekä kansallinen sidosryhmäyhteistyö. Lisäksi toimintaan kuuluvat liiton järjestösopimukset kuten Gramex, Teosto, Tuplaturvavakuutus ym. Liittohallituksen tehtävä on valvoa liittokokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista, hyväksyttyjen strategioiden toteutumista sekä hoitaa edunvalvontaa muuttuvassa yhteiskunnassa. Toimintasuunnitelman toteutuksesta vastaavat liiton toimisto, johtoryhmät ja valiokunnat. Vuoden 2013 alussa toimivat vanhat johtoryhmät ja valiokunnat, joita ovat uinnin johtoryhmä, uimahyppyjen johtoryhmä, taitouinnin johtoryhmä, vesipallon johtoryhmä, sääntövaliokunta, mastersvaliokunta, tuomariklubi, olosuhdevaliokunta sekä nuorisoja harrasteuinnin johtoryhmä. Uimaliitto toimii aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Muuttuva liikuntajärjestökenttä vaikuttaa myös Uimaliiton jäsenyyksiin. Vuoden 2013 aikana liityttäneen uuteen liikunnan ja urheilun kattojärjestöön, joka muodostuu SLU:n, Nuoren Suomen ja Kuntoliikuntaliiton yhdistymisestä. Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat Olympiakomitea, Paralympiakomitea, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ja Suomen Antidopingtoimikunta. 9.2 Kansainvälinen järjestötoiminta Suomen Uimaliitto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen järjestötoimintaan. Tavoitteena on kansainvälinen vuorovaikutus ja tietotaidon vaihto sekä virikkeiden ja toimintamallien hakeminen. Suomi toimii vuosina 2010-2013 Pohjoismaiden Uimaliiton (NSF) puheenjohtajamaana. Pohjoismaiden Uimaliitto on jäsentensä muodostama yhteistyöjärjestö, jonka yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on toimia yhteisenä pohjoismaisena rintamana ja edunvalvojana kansainvälisissä kysymyksissä sekä Euroopan että maailman tasolla. Suomen Uimaliiton puheenjohtaja toimii myös pohjoismaisen liiton puheenjohtajana ja toiminnanjohtaja pohjoismaisen liiton pääsihteerinä. Vuoden 2013 aikana NSF:n toiminnassa järjestetään eri lajien PM-kilpailujen lisäksi toiminnanjohtajien tapaaminen, vuosikokous ja hallituksen kokous. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään aktiivisesti myös Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) työryhmissä ja luokittelutehtävissä sekä LEN:n ja FINA:n komiteoissa. LEN:n masterskomitean jäsenenä on Sami Wahlman sekä taitouinnin komitean puheenjohtajana Ulla Lucenius. FINA:n masterskomiteassa Suomea edustaa Kurt Mikkola.

21 9.3 Kansainväliset arvokilpailut Suomessa Suomen Uimaliiton järjestettäväksi on myönnetty vuoden 2014 nuorten taitouinnin MM-kilpailut. Kilpailukaupunkina toimii Tampere. Vuoden 2013 aikana aloitetaan kilpailujärjestelyt. 9.4 Varainhankinta Sidosryhmä- ja yritysyhteistyön kehittäminen on valittu painopisteiksi vuosille 2013-2014. Tulevan vuoden tavoitteena on lisätä liiton talousresursseja, tuotteiden kysyntää sekä luoda liitosta haluttu yhteistyökumppani. Ensimmäisessä vaiheessa nykyisiä yhteistyökumppanuuksia vahvistetaan ja kehitetään yhteistyökumppaneita palvelevia kohtaamisen paikkoja. Toisessa vaiheessa liiton toiminta konseptoidaan ja työn pohjalta hankitaan uusia yhteistyökumppaneita. Oma varainhankinta koostuu pääasiassa yhteistyösopimuksista, omista tuotteista sekä koulutustuotoista. Liiton pääyhteistyökumppanina aloittaa vuoden 2013 alussa Arena. Yhteistyötä kehitetään Vandernet Oy:n kanssa, joka toimii Arenan maahantuojana Suomessa. Sopimus on olympiadin mittainen. Arena-brändi näkyy jatkossa niin liiton arvokilpailuissa kuin maajoukkueuimareiden vaatetuksessa. Yhteistyö jatkuu myös Vakuutusyhtiö Pohjantähden kanssa, joka vastaa myös uintiurheilun lisenssivakuutuksista. 9.5 Talous Liiton vapaa pääoma oli 2011 lopussa 242 219,19 eikä pääoman vahvistaminen ole tarpeen tulevan toimintavuoden aikana. Talousarvio on tehty uuden strategian mukaiseksi painopistealueille taloudellisia resursseja lisäämällä. Valmennusorganisaation vahvistaminen on yksi ensi vuoden toimenpiteistä ja vaikuttaa osaltaan budjettiin. Talousarvion tuottobudjetti on 1 708 200 ja kulubudjetti 1 704 700. Budjetti osoittaa 3500 euron ylijäämää. Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahaksi on budjetoitu 700 000. Valtionavun taso määräytyy vahvistetun tulosperusteisen määrärahan kriteerien mukaan. Talouden seurantaa pyritään kehittämään enemmän toimintaa tukevaan suuntaan taloushallinnon ohjelmien ja vastuun jakamisen kautta.