LUPAPÄÄTÖS LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

1 LUPAPÄÄTÖS LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO 1. Nro 69/2004/1 2. Nro 70/2004/1 Helsinki 1. Dnro LSY-2002-Y-2 2. Dnro LSY-2002-Y-89 Annettu julkipanon jälkeen 10.12.2004 ASIAT 1. OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituotannon ympäristölupa, Harjavalta 2. OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehtaan jätevesistä aiheutuvien vahinkojen korvaaminen, Harjavalta LUVAN HAKIJA OMG Harjavalta Nickel Oy Teollisuuskatu 1 29200 HARJAVALTA

SISÄLLYSLUETTELO 2 LUPAPÄÄTÖS... 1 LAITOS JA SEN SIJAINTI... 5 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO...5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 KORVAUSASIA... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 Luvat... 6 Kaavoitus... 6 Seutukaava... 6 Yleiskaava... 7 Asemakaava... 7 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Tuotantolaitokset... 8 Prosessikuonien sijoitusalue... 8 Maaperän tila... 9 Harjavallan alueen maaperä... 9 Teollisuusalueen maaperä... 9 Pohja- ja orsiveden tila... 10 Pohjavesivyöhyke... 10 Orsivesivyöhyke... 11 Pintaveden tila... 11 Kokemäenjoki... 11 Kurkelanoja ja Tattaranjoki... 13 Ilman laatu... 13 Mittaukset... 13 Vaikutustutkimukset... 16 Melu... 16 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia... 17 Suojelu- ym. erityiskohteet... 17 LAITOKSEN TOIMINTA... 18 Yleiskuvaus... 18 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi... 18 Tuotanto... 19 Liuottamo... 19 Uutto... 20 Elektrolyysi... 20 Pelkistämö... 20 Kemikaalitehdas... 20 Vesi- ja jätevesijärjestelyt... 20 Jätehuolto... 22 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen... 22 Nikkelituotannon päästöt ilmaan...23 Nikkelituotannon vesipäästöt... 24 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuus... 24 Liikennejärjestelyt... 25 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 25 Arviointitapa ja kokonaispäästöt... 25 Jätevedet ja päästöt pintavesiin... 26 Päästöjen rajoittaminen... 27 Päästöt ilmaan... 27 Laatu ja määrä... 27 Ammoniakki pelkistämöltä... 28 Ammoniumsulfaatti pelkistämöltä... 29 Rikkivety pelkistämöltä... 29 Nikkeli liuottamolta, elektrolyysistä sekä pelkistämöltä... 29 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet uutosta... 29

3 Päästöjen rajoittaminen... 30 Melu ja tärinä... 31 Laatu ja määrä... 31 Päästöjen rajoittaminen... 31 Haju... 31 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 31 Prosessikuonat ja sakat... 31 Rautasakka... 31 Rauta- ja kipsisakan hyödyntäminen... 33 Muut toiminnassa syntyvät jätteet...34 Muualta tulevat raaka-aineet ja jätteet...36 Muualle vietävät jätteet... 37 Kaatopaikat... 38 Jätteiden hyödyntäminen... 38 Toiminnanharjoittajan esitys luparajoiksi... 39 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 39 YVA-lain mukaisesti arvioidut vaikutukset... 39 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön... 40 Vaikutus ilmaan... 41 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 41 Meluvaikutukset... 41 Hajuvaikutukset... 41 Liikenteen vaikutukset... 42 Vaikutukset alueen maankäyttöön... 42 Vaikutukset luontoon... 42 Vaikutukset maisemaan... 43 Vaikutukset ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen... 43 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 44 Hakijan ehdotus tarkkailun järjestämiseksi... 44 Käyttö- ja päästötarkkailu... 44 Määrävälein tehtävät ympäristön seurantatutkimukset... 48 Ulkoilman laadun tarkkailu... 48 Pohja- ja orsivesien tarkkailu... 48 Prosessikuonien laadun ja määrän sekä loppusijoitusalueen tarkkailu... 49 Vuosiraportointi... 49 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 50 Arvio ympäristö- ja terveysriskeistä... 50 Toiminnan riskit... 50 Onnettomuuksien estämiseksi suunnitellut toimet... 51 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 52 Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset jätevesien johtamisesta aiheutuvista haitoista... 52 Taustaa... 52 OMG Harjavalta Nickel Oy:n esitykset haittojen korvaamisesta ja kalatalousmaksuksi... 54 Ympäristönsuojelulain 42 :n mukainen vakuus... 54 MERKINTÄ... 54 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 55 Lupahakemuksen täydennykset... 55 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 55 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset... 55 Lausunnot... 55 Muistutukset ja mielipiteet... 60 Hakijan kuuleminen ja vastine... 61 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU... 76 1) YMPÄRISTÖLUPARATKAISU (DNRO LSY-2002-Y-2)... 76 Purkujohdon jatkaminen ja käyttöoikeus... 76 2) KEMIKAALITEHDASTA KOSKEVA KORVAUSRATKAISU (DNRO LSY-2002-Y- 89)... 76 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 77 Päästöt vesiin... 77 Päästöt ilmaan... 79

4 Melu ja tärinä... 79 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 79 Torttilan jätteenkäsittelyaluetta koskevat erityiset määräykset... 81 Kaatopaikkatoiminnan lopettaminen... 83 Vakuus... 83 Varastointi... 84 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 84 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja...84 Tarkkailu- ja raportointimääräykset...85 Purkujohtoa ja öljypuomia koskevat määräykset... 86 Kalatalousmääräys... 87 Korvaukset... 87 Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle...88 1) YMPÄRISTÖLUPARATKAISUN PERUSTELUT... 88 Lupaedellytykset... 88 Purkujohto ja käyttöoikeus... 89 Käyttöoikeuden vahvistaminen...89 Purkujohdon jatkaminen... 89 Lupamääräysten perustelut... 90 Yleiset perustelut... 90 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut... 91 Kalatalousmääräyksen perustelut... 98 Korvausten perustelut... 99 Ammattikalastajille vuosina 1999 2001 aiheutuneet vahingot (72.)... 99 Rantakiinteistön virkistyskäytön vaikeutuminen (73.)... 99 2) KEMIKAALITEHDASTA KOSKEVAN KORVAUSRATKAISUN PERUSTELUT... 100 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 100 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 102 Päätöksen voimassaolo... 102 Lupamääräysten tarkistaminen... 103 Korvattavat päätökset... 103 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 103 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 104 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 104 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET...104 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 104 Perustelu... 104 Sovelletut säännökset... 105 MUUTOKSENHAKU... 106

5 LAITOS JA SEN SIJAINTI OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaan tuotantolaitokset ja kaatopaikka sijaitsevat Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teollisuusalueella. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO OMG Harjavalta Nickel Oy on 2.1.2002 jättänyt nikkelin tuotantoa, jätteen ja ongelmajätteen käsittelyä ja hyödyntämistä sekä jätteiden läjitystä koskevan ympäristölupahakemuksen Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Lupaa on haettu nykyisen tuotantokapasiteetin mukaiselle toiminnalle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 2f) kohdan mukaan muita kuin rautametalleja valmistavalla tehtaalla sekä ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisesti jätteen ja ongelmajätteen laitos- tai ammattimaisella käsittelyllä ja hyödyntämisellä on oltava ympäristölupa. Vesiylioikeuden 29.12.1994 antaman päätöksen nro 259/1994 lupamääräyksessä 12 on määrätty, että luvan haltijan oli vuoden 2002 loppuun mennessä jätettävä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. KORVAUSASIA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 27.3.2002 antamallaan päätöksellä nro 11/2002/2 siirtänyt OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehtaan toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamisen ratkaistavaksi myöhemmin annettavalla päätöksellä. Tällä päätöksellä ratkaistaan sekä OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaan että kemikaalitehtaan toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaaminen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1c) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee muuta kuin rautametalleja valmistavan tehtaan ympäristölupa-asian. Toimintakokonaisuuteen kuuluvien pääasiallista toimintaa palvelevien toimintojen lupa-asia käsitellään yhdessä samassa viranomaisessa, jonka toimivalta määräytyy pääasiallisen toiminnan perusteella.

6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Luvat Seuraavassa on luettelo keskeisimmistä voimassa olevista ympäristönsuojelua koskevista luvista: Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ympäristöluvasta (rauta- ja kipsisakan varastointi), 4.6.2001 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ympäristöluvasta (Ilmansuojeluilmoituksesta annetun päätöksen ja tarkkailuohjelman muuttaminen), 4.6.2001 Seuraavat päätökset ovat yhteisiä Boliden Harjavalta Oy:n (aikaisemmin Outokumpu Harjavalta Metals Oy) kanssa: Turun ja Porin lääninhallituksen päätös ilmansuojeluilmoituksesta, 27.2.1995. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ympäristöluvasta (jätelupa), 5.6.2000. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös jätevesien johtamisesta Kokemäenjokeen, 31.12.1992, ja vesiylioikeuden päätös koskien kuormitusarvoja, 29.12.1994. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös, 22.12.1997, ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös, 4.5.2001, jätevesien johtamisesta ammattikalastajille vuosina 1989 1993 ja 1994 1998 aiheutuneiden haittojen ja vahinkojen korvaamisesta. Vireillä oleva lupahakemus: Porin Lämpövoima Oy on 24.2.2004 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa raakaveden johtamiseen Kokemäenjoesta Harjavallan kaupungissa käytettäväksi prosessi- ja jäähdytysvetenä Torttilan teollisuusalueella (dnro Lsy-2004-y-52). Kaavoitus Seutukaava OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituotanto sijaitsee Torttilan alueella, joka on merkitty seutukaavaan teollisuustoimintojen alueeksi (T6). Satakunnan seutukaava 5 on hyväksytty liittovaltuustossa 10.6.1996, vahvistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999 ja se on saanut lainvoiman huhtikuussa 2001. Uusi seutukaava korvaa kaikki aikaisemmat seutukaavat. Osa Torttilan alueesta kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen. Torttilan alueen itäosassa sijaitsevat Outokummun ja Kemiran asuntoalueet, jotka on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi.

Yleiskaava 7 Asemakaava Harjavallan voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1981. Yleiskaavaa ei ole alistettu vahvistettavaksi. Torttilan alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen pohjoisja itäpuolella teollisuusalueen ja asuntoalueiden välissä on virkistysaluevaraukset (V). Harjavallan keskustaajamaan on suunnitteilla osayleiskaava, jonka suunnittelualueeseen myös Torttilan alue kuuluu. Päätös osayleiskaavan laatimisesta on tehty kaupunginvaltuustossa 27.3.2000. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä toukokuussa 2001. Torttilan alue on merkitty osayleiskaavaluonnoksessa teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T). Osayleiskaavan yhdyskuntarakennetta koskevien tavoitteiden mukaan Torttilan alueen suunnittelussa turvataan suurteollisuuden laajentamistarpeet, eikä uusilla asuntoalueilla rajoiteta teollisuuden kehittämismahdollisuuksia. Kaupunkikuvaa koskevien tavoitteiden mukaan Torttilan alueella sijaitseva suurteollisuus on oleellinen osa Harjavaltaa ja sen pitää myös näkyä kaupunkikuvassa. Teollisuuden suojavyöhykkeillä ja sijoitusalueiden maisemoinneilla pyritään parantamaan kaupunkikuvaa. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä syksyllä 2002. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia, joiden takia ehdotus asetettiin uudestaan nähtäville tammikuussa 2003. Torttilan alue on kaavaehdotuksessa kaavaluonnoksen mukainen. Ehdotukseen tehdyt muutokset eivät koske Torttilan aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa tuotantolaitokset sijoittuvat suurteollisuus- ja varastorakennusten sekä laitosten ja näitä palvelevien rakennusten sekä teollisuuden prosessissa syntyvän materiaalin varastointialueiden korttelialueelle (T). Korttelin tehokkuus on e= 0,40. Rakennusten suurin sallittu korkeus on +60 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Korttelin länsireunaan on osoitettu alue, jolle prosessissa syntyvää materiaalia saa sijoittaa. Varastoitavan materiaalin ylimmän kohdan korkeusasema saa olla +50 metriä mukaan lukien läjityksen pintarakenne. Korttelin itäreunaan on osoitettu alue, jolle saa sijoittaa vain toimisto-, terveydenhuolto-, virkistys- ym. vastaavia rakennuksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelituotantolaitosten sijaintipaikka on Harjavallan kaupungin keskustan luoteispuolella Torttilan teollisuusalueella. Teollista toimintaa alueella on ollut 1940-luvulta lähtien. Teollisuusalueella toimivat OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaan lisäksi OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehdas, Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaat, Kemira GrowHow Oy:n lannoitetehdas, Kemira Oyj:n vesikemikaalitehdas ja Boliden Harjavalta Oy:n primäärikuparin, nikkelikiven, rikkidioksidin ja rikkihapon tuotantolaitokset. Lisäksi alueella sijaitsee Porin Lämpövoima Oy:n voimalaitos. OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelin tuotantolaitokset sijaitsevat Boliden Harjavalta Oy:ltä vuokratuilla kolmella alueella Harjavallan kaupungissa kiinteistöillä 79-203-51-37 ja 79-204-7-2. Vuokrattujen alueiden pinta-ala on yhteensä 9 ha.

Maankäyttö 8 Tuotantolaitokset Tehdasalue on pääosin asfaltoitu ja kaikki asfaltoidut alueet on sadevesiviemäröity. Alueella on hyötykäytetty prosessikuonia useissa kohteissa, mm. meluvalleissa, teiden penkereissä ja ylikulkusillan maarakenteissa. Prosessikuonien sijoitusalue Torttilan teollisuusalueen prosessikuonien sijoitusalueet sijoittuvat Tehdasaluetta lukuun ottamatta Poriin johtavan rautatien ja valtatien 2 väliselle alueelle. Valtatien etelänpuoleinen alue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Ratalan kohdalla valtatien eteläpuolella toimii pienteollisuutta. Rautatien pohjoispuolinen alue on puolestaan valtaosin teollisuus- ja ratapiha-aluetta. Lammaisen kohdalla alue rajoittuu rautatien pohjoispuolelta metsätalousalueeseen. Lammaisen alue on Boliden Harjavalta Oy:n käytössä. Aluetta käytetään rikastushiekan sijoitusalueena. Lisäksi alueelle tuodaan hiekkapuhalluksessa käytettyä kuonaa. Alueelle on sijoitettu rikastushiekkaa vuodesta 1990 lähtien, ja aluetta ollaan parhaillaan laajentamassa nykyisin käytössä olevan alueen kaakkoispuolelle. Laajennuksen jälkeen käytössä olevan alueen pinta-ala on noin 30 ha. Laajennusalueen sivuitse kulkee pohjois-eteläsuunnassa voimajohtolinja. Laajennusalue rajoittuu kaakkoisosaltaan peltoihin, joista valtatien 2 puoleinen osa on viljelyskäytössä. Radan puoleinen peltoalue on Harjavalta Copper Oy:n omistuksessa ja poissa viljelykäytöstä. Noin 300 m leveä peltovyöhyke päättyy Torttilantiehen, jonka toisella puolella alkaa Torttilan läjitysalue. Luoteispuolelta Lammaisen sijoitusalue rajoittuu alueelle, jossa kasvaa harvakseltaan matalaa mäntyä ja koivua, osalla aluetta puusto on tiheämpää ja suurikokoisempaa. Torttilan alue muodostuu vanhasta, käytöstä poistetusta rikastushiekan läjityskentästä. Kenttä kohoaa ympäröivää maastoa noin 10 m korkeammalle. Rikastushiekan läjitykseen aluetta on käytetty vuosina 1982-1996. Alueen pinta-ala on 14 ha ja rikastushiekkaa alueelle on läjitetty noin 2,6 miljoonaa tonnia. Alueella on nykyisin OMG Harjavalta Nickel Oy:n käytössä oleva loppusijoituspaikka, johon läjitetään rautasakkaa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen 4.6.2001 antaman päätöksen mukaisesti. Boliden Harjavalta Oy voi loppusijoittaa alueelle kipsisakkaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 8.7.2004 myöntämän ympäristöluvan mukaisesti. Alue rajautuu kaakkoispuolella nk. patakenttään ja edelleen Boliden Harjavalta Oy:n sadevesien tasausallastoon. Ratalan alue sijaitsee sadevesien tasausallaston kaakkoispuolella. Alue on otettu Boliden Harjavalta Oy:n sulaton rakeistetun kuonan sijoituskäyttöön vuonna 1970. Tätä ennen alueella oli maa-ainesten ottopaikka. Käytössä olevan alueen pinta-ala on noin 9 ha. Alueen itäpuolitse noin 100 m leveän metsävyöhykkeen takana kulkee valtatieltä 2 Harjavallan kaupungin keskustaan johtava Siltatie. Boliden Harjavalta Oy:n toiminnassa muodostuvan kipsisakan sijoitusalueena käytettävä Tehdasalue sijoittuu Harjavallan teollisuusalueen teollisuusrakennusten välittömään yhteyteen. Alue muodostuu ympäröivää maastoa noin 10 m korkeammalle kohoavasta vanhasta rikastushiekkatäytöstä. Rikastushiekkaa alueelle läjitettiin vuosina 1967-1984 noin miljoona tonnia. Alueen pinta-ala on noin 12 ha. Alueella sijaitsee kaksi rikas-

9 tushiekkaan kaivettua ja muovilla ympäristöstään eristettyä kipsisakan varastoallasta. Tehdasalueen pohjoispuolella on teollisuusalueeksi kaavoitettu alue, jossa nykyisin kasvaa metsää. Lännessä alue rajoittuu Torttilantiehen ja sen toisella puolella oleviin teollisuusalueisiin. Maaperän tila Harjavallan alueen maaperä Harjavallan alue jakaantuu eteläiseen sedimenttitasankoon ja pohjoiseen peruskallioalueeseen. Kokemäenjoen eteläpuolinen kallioperä on hiekkakiveä, jonka yhteydessä esiintyy myös diabaasia. Sedimenttitasanko on pääasiassa viljeltyä peltoaluetta ja metsäalueet ovat pääasiassa puolukkatyypin mäntymetsiä. Pohjoinen peruskallioalue on metsäistä moreenipohjaista kankaremaastoa, jossa on loivia mäkiä ja kallioita. Laaksokohdissa on joko soita tai viljeltyjä saviperäisiä peltoja. Tavallisimmat maalajit ovat moreeni ja turve sekä rannan lähellä sora ja hiekka. Vallitsevia ovat puolukka- ja mustikka-tyypin kuusivaltaiset metsät. Tammirannan (2000) selvityksen mukaan Harjavallan maaperä on laajalta alueelta saastunut. Syyt löytyvät pitkästä teollisesta historiasta. Outokumpu Oy:n kuparisulatto aloitti toimintansa Harjavallassa vuonna 1945 ja nikkelisulatto 1960. Kemira Oy:n rikkihappo- ja lannoitetehtaat käynnistettiin 1947-1948. Muita ympäristön kuormittajia ovat olleet mm. kaupungissa toimineet ja toimivat valimot. Teollisuuden pitkään jatkunut metallikuormitus ja happamoittava laskeuma ovat yhdessä vaikuttaneet Harjavallan alueen maaperään useiden kilometrien säteellä tehtaista. Teollisen toiminnan vaikutus on nähtävissä kohonneina metallipitoisuuksina ja maaperän happamuutena. Maaperän tilan huonontuminen ilmenee metsän kasvussa, maatalous- ja puutarhatuotteiden laadussa ja lähimaisemassa. Kuormitus on viime vuosina pienentynyt merkittävästi, mutta ympäristön toipuminen on kuitenkin hidasta ja vaikutukset tuntuvat vielä pitkään. Saastuminen on selvityksen mukaan kuitenkin luonteeltaan sellaista, ettei se akuutisti vaaranna asukkaiden terveyttä. Harjavallan ympäristön maaperän metallipitoisuuksia on selvitetty mm. Deromen väitöskirjassa (2000). Derome tutki kupari- ja nikkelisulaton sulaton vaikutuksia maaperän ja pohjaveden metalli-, magnesium-, rikki- ja fosforipitoisuuksiin neljältä eri syvyydeltä ja neljältä eri etäisyydeltä otetuista näytteistä. Näytteet olivat humuskerroksesta ja kolmelta eri syvyydeltä mineraalimaasta (0-5 cm, 5-10 cm, 10-12 cm). Näytteenottopisteet olivat puolen, kahden, neljän ja kahdeksan kilometrin päässä sulatosta. Tulosten mukaan Harjavallan sulaton vaikutus näkyy aina kahdeksan kilometrin päässä maaperän kohonneina metalli-, magnesium-, rikki- ja fosforipitoisuuksina. Suurimmat metallipitoisuudet on todettu orgaanisessa kerroksessa (humuksessa). Teollisuusalueen maaperä Ympäristöluvan velvoittamana Kemiran Harjavallan toimipaikalla on kesällä 2000 toteutettu maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kartoitus. Maanäytteitä otettiin 22 paikasta ja jokaisesta pisteestä näytteet analysoitiin 0-0,5 m:n ja 1,5-2,5 m:n syvyydestä otetuista näytteistä. Tutkimuksen taustana käytettiin kaikkea mahdollista historiatietoa vuosien varrelta, mm. erilaisten säilytys- ja varastointipaikkojen sijaintia. Selvitystä

10 tehtiin tutkimalla vanhoja asiapapereita ja haastattelemalla toimipaikalla aikaisemmin työskennelleitä ja nykyisiä työskenteleviä henkilöitä. Tutkimuksen toteutti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Näytteiden analyysituloksia verrattiin maaperän pilaantuneisuuden arviointiin tarkoitettuihin raja-arvoihin. Tutkituista kohteista viidessä oli joidenkin aineiden kohdalla pitoisuuksia, jotka ylittivät raja-arvot. Tutkimuksissa löytyi muutamasta pisteestä raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia mineraaliöljyjä, lyijyä, kuparia ja sinkkiä. Raja-arvon yli olevat mineraaliöljypitoisuudet (K1, K17) löytyivät kahden poistetun öljysäiliön kohdalta. Öljyn levinneisyys saatiin molemmissa kohdissa syvyyssuunnassa rajattua. Yli raja-arvon olevat metallipitoisuudet (K2 Pb, K13 Cu+Zn, K14 Cu+Zn) löytyivät maan pintakerroksista. Syvemmältä otetuista näytteistä ei löytynyt raja-arvon ylittäviä metallipitoisuuksia. Maaperän ph oli paikoitellen hapan. Suurelta osin asfaltoiduilla teollisuusalueilla maaperän pintakerroksissa olevat metallipitoisuudet eivät aiheuta ympäristö- ja terveyshaittaa. Raportti tutkimuksista on toimitettu Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Selvityksen pohjalta Kemira GrowHow Oy:lle tai Kemira Oyj:lle ei ole asetettu toimenpidevaatimuksia. Pohja- ja orsiveden tila Pohjavesivyöhyke Vuosikymmeniä jatkunut laaja teollinen toiminta Harjavallassa on vaikuttanut alueen pohjaveden laatuun. Laadunmuutokset ovat kuitenkin pohjaveden virtausolosuhteista johtuen rajoittuneet melko pienelle alueelle teollisuusalueen ja Lammaisenlahden välille. Järilänvuoren pohjavesialueen muissa osissa ja kaikilla käytössä olevilla vedenottamoilla pohjaveden laatu on hyvä. Tehtyjen pohja- ja orsivesitarkkailujen perusteella ei voida todeta selviä alueellisia eroavaisuuksia haitta-ainepitoisuuksissa. Tuloksissa on havaittavissa ajoittaisia heilahteluja, mutta yleisesti ottaen sekä pohja- että orsiveden laatu on säilynyt samanlaisena viimeisen kymmenen vuoden aikana (1991-2001; VTT yhdyskuntatekniikka 2000, tutkimusselostus N:o YKI807/00 ja Ins. tsto Paavo Ristola, työnro 15362). Lammaisen suljetulla vedenottamolla on mitattu kadmiumpitoisuuksia vuodesta 1980 lähtien. Korkeimmillaan pitoisuus on ollut 24 µg/l, kun STM:n talousvedelle asettama raja-arvo on 5 µg/l. 1990-luvulla kadmiumpitoisuus on vaihdellut välillä 10-20 µg/l. Myös nikkelipitoisuus on kohonnut Lammaisen vedenottamolla, 1990-luvun alusta saakka se on ollut noin 1 mg/l. Kohonneita kadmiumpitoisuuksia on havaittu myös teollisuusalueen ja Lammaisen vedenottamon välisellä alueella, mutta ei Porin Lämpövoima Oy:n vedenottamolla. Ratalan sijoitusalueen läheisyydessä on havaittu kohonneita nikkelipitoisuuksia, jotka ylittävät paikoin STM:n talousveden nikkelipitoisuuden raja-arvon 20 µg/l. Muutamia havaintoja nikkelistä, kadmiumista ja arseenista on tehty myös muualla alueella. Sulfaattipitoisuudet ovat paikoin ja ajoittain olleet hyvin korkeita. Korkeimpia metallipitoisuuksia on havaittu tehdasalueen pohjavedessä, jossa on myös tavattu hyvin alhaisia pharvoja (< 2) pohjaveden alimmissa kerroksissa. 1990-luvun lopulla ph on noussut ja metallipitoisuudet ovat selvästi laskeneet.

Orsivesivyöhyke 11 Vuoden 2001 pohjavesitarkkailussa ei havaittu selviä merkkejä orsiveden pohjaveteen purkautumisen vaikutuksista. Paikoitellen tehdasalueella havaittiin pohjavedessä kohonneita metallipitoisuuksia. Kokemäenjokeen purkautuvan pohjaveden laadussa todettiin kohonneita nikkeli- ja kadmiumpitoisuuksia. Muuten veden laatu vuonna 2001 oli hyvä. Teollisuusalueen alapuolella esiintyvässä orsivedessä on kohonneita pitoisuuksia arseenia, kadmiumia, kuparia, nikkeliä, lyijyä sekä sulfaattia. Vuoden 2001 orsivesitarkkailussa todettiin Ratalan alueen orsivedessä vain kohonneita nikkelipitoisuuksia, kun taas muualla tehdasalueella orsiveden laatu oli heikompi. Pintaveden tila Kokemäenjoki Hydrologia Kokemäenjoen vesistöalueen pinta-ala on keskimäärin 27 000 km 2. Vuosina 1961-90 Kokemäenjoen virtaamatiedot Harjavallan voimalaitoksen kohdalla ovat olleet: - Ylin virtaama (HQ) 918 m 3 /s - Keskiylivirtaama (MHQ) 641 m 3 /s - Keskivirtaama (MQ) 231 m 3 /s - Keskialivirtaama (MNQ) 40 m 3 /s - Alin virtaama (NQ) 2,0 m 3 /s Vuosina 1983-1999 Harjavallan kohdalla voimalaitoksen kesäkuukausien keskimääräinen juoksutus oli noin 198 m 3 /s, vaihteluvälin ollessa 64-647 m 3 /s. Veden laatu ja kuormitus Kokemäenjoen tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan yhteistarkkailuna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n toimesta. Tulosten perusteella jokiveden laatu oli heikoimmillaan 1970-luvun alkuvuosina, jolloin se ajoittain oli jopa huonoa. Veden laadun parantumista tapahtui 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, mutta yleistila pysyi edelleen välttävänä. Ratkaiseva muutos ajoittui vuoteen 1985, jolloin yläpuolisella reitillä loppui kahden selluloosatehtaan toiminta. Kuormituksen aleneminen näkyi välittömästi happitilanteen parantumisena ja metsäteollisuuden jätevesien leiman vähentymisenä. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi 1970-luvun alkuun verrattuna. Viimeiset yhteistarkkailun tulokset ovat vuodelta 2001. Tuolloin Kokemäenjoessa happitilanne oli hyvä, eikä jokialueella todettu kuormituksesta johtuvaa happipitoisuuden laskua. 1970-luvun alkuvuosiin verrattuna fosforipitoisuus on laskenut alle puoleen. Yläjuoksulla fosforia oli jokivedessä keskimäärin 26 µg/l. Veden yleislaatu oli keskimäärin tyydyttävä. Lähinnä hajakuormituksesta johtuen veden laatu heikkenee ajoittain ja laatuluokka laskee välttäväksi. Voimakkaiden ylivalumien aikana vesi on erittäin sameaa, runsasravinteista ja hygieenisesti likaantunutta.

Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rehevyystaso määräytyy ensi sijassa veteen kulkeutuvan fosforimäärän perusteella, sillä näillä vesialueilla tuotannon minimiravinne on fosfori. Siten typpikuormituksen merkitys on tässä suhteessa toissijainen. Myöskään joessa tapahtuvalla ammoniumtypen hapettumisella eli nitrifikaatiolla ei ole oleellista merkitystä Kokemäenjoen veden kesäaikaisen happitilanteen kannalta. Vuonna 2001 teollisuuden osuus biologisesti happea kuluttavasta kuormituksesta oli keskimäärin 70 %, typpikuormituksesta 10 % ja fosforikuormituksesta 30 %. Oleellinen parannus virkistyskäytön kannalta, kuormituksen vähenemisen ohella, on myös ollut se, että metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamat haju- ja makuongelmat ovat jo lähes hävinneet varsinaiselta jokialueelta. Myös metallikuormitus on vähentynyt eikä elohopeaongelmaa enää ole. Tilapäisten päästöjen vaikutukset ovat nyt selvemmin havaittavissa, kun vesi on ajoittain jopa hyvälaatuista. Eliöstö ja sedimentti Pohjaeläimistön perusteella viimeksi vuonna 1997 tehty rehevyystarkastelu osoitti, että Harjavallan kohdalla Kokemäenjoki on edelleen rehevä. Merkittävää muutosta 1980-luvun lopun tilanteeseen verrattuna ei ollut havaittavissa. Harjavallan seudulta jokeen kohdistuvan metallikuormituksen on todettu nostaneen sedimentissä esiintyviä pitoisuuksia alapuolisilla näyteasemilla. Kokemäenjoen kalataloudellinen arvo on lisääntymässä joen tilan paranemisen myötä. Tästä osoituksena Harjavallan alapuolisella osalla jokea lohikalojen osuus kalansaaliissa on runsastunut. Viime vuosina myös kuhakannoissa on todettu vahvistumista. Harjavallan alapuolelta joesta tutkittujen näytehaukien elohopeapitoisuus on ollut alle 0,5 mg/kg, joka on raja-arvo kalojen ravinnoksi käytön kannalta. Toisaalta hauissa ja lahnoissa on ollut havaittavissa vesistön rehevyydestä, jätevesistä ja hajakuormituksesta aiheutuvia maku- ja hajuhaittoja. Vesistön käyttö Kokemäenjoen virkistyskäyttö liittyy lähinnä kalastukseen, veneilyyn, uimiseen, loma-asutukseen sekä ulkoiluun ja luontoharrastukseen. Jokivarren asukkaat käyttävät rantoja lähivirkistysalueina. Kalastus on nykyisin virkistys- ja kotitarvekalastusta. Veneilyä harrastavat lähinnä seudun asukkaat ja loma-asunnon omistajat. Voimalaitospadot ja merkitsemättömät väylät estävät laajamittaisempaa veneilyä. Rantojen käyttöä virkistysalueina vaikeuttaa julkisten rantojen vähyys. Pellot ulottuvat tavallisesti rantaan asti ja paikoin myös loma-asutus on vallannut rannat kokonaan. Kokemäenjoen rantojen loma-asutus on runsasta etenkin Kokemäellä ja Porissa. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n mukaan Kokemäenjoki vastaa virkistyskäyttöluokkaa tyydyttävä. Tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesialueita voidaan kuvata seuraavasti: "Tyydyttäviä ovat vesialueet, joihin johdetaan jätevesiä, mutta joissa näkyvät haitat ovat vähäisiä. Leväkukintoja esiintyy satunnaisesti. Rantakasvillisuus on lisääntynyt jonkin verran. Vesi täyttää hyvän uimaveden laatuvaatimukset. Lievää rantojen ja pyydysten limoittumista esiintyy." Isojuopassa Luotsinmäen puhdistamon alapuolisella jokiosalla ja Pihlavanlahden perukassa luokitus laskee välttäväksi. 12

Kurkelanoja ja Tattaranjoki 13 Kurkelanoja Kurkelanojan veden laadusta on tietoja vuosilta 1992-2001. Vuosien 1992-2001 veden laadun vaihtelut eri näytteenottokertojen välillä ovat olleet melko suuria. Ojavesi on keskimäärin selvästi hapanta (ph 5,2). Ajoittain leväkasvu on voinut nostaa ph:n emäksiselle puolelle (vaihteluväli ph 2,7-8,2). Liukoisten suolojen määrää kuvaava sähkönjohtavuus on vaihdellut välillä 28-79 ms/m, keskiarvon oltua 54 ms/m. Kiintoaineen määrä on ollut keskimäärin korkea 13 mg/l (vaihteluväli 1-54 mg/l). Kurkelanojan vedessä on havaittu liuenneena kuparia, nikkeliä, sinkkiä ja rautaa sekä sulfaattia. Lisäksi vedessä on ollut aika ajoin myös kadmiumia ja lyijyä. Kurkelanojaan menevien vesien määrää on vähennetty 1990-luvulla johtamalla Ratalan alueen vedet, Serenan alueen orsivedet sekä Lammaisen sijoitusalueen suotovedet vesienkäsittelyyn. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kurkelanojan veden metallipitoisuudet ovat pienentyneet selvästi. Nykyään Kurkelanojan veden laadussa on havaittavissa lievästi kohonneita kupari-, nikkeli-, sinkki- ja sulfaattipitoisuuksia. Kurkelanojan laskiessa Tattaranjokeen pitoisuudet laimenevat selvästi. Kurkelanojan vesinäytteiden kiintoaineessa metallit ja arseeni ovat olleet alle laboratorion määritysrajan. Tattaranjoki ennen Kurkelanojan liittymää Tattaranjoesta on vedenlaatutietoja vuosilta 1998-2001. Vuosina 1998-2001 ojavesi on ollut keskimäärin lievästi hapanta (ph 6,7 ja vaihteluväli 5,2-7,5). Veden sähkönjohtavuuden keskiarvo on 34 ms/m (23-47 ms/m). Kuten Kurkelanojassa, täälläkin kiintoaineen määrässä on esiintynyt suurta vaihtelua, keskiarvon oltua 20 mg/l (4-47 mg/l). Tattaranjoesta ennen Kurkelanojan liittymää otettujen vesinäytteiden suodoksista mitattujen metallien, rautaa lukuun ottamatta, sekä arseenin ja sulfaatin pitoisuudet ovat täällä pienempiä kuin Kurkelanojassa. Kiintoaineeseen sitoutuneiden metallien pitoisuudet ovat olleet pieniä. Kuparipitoisuus on vaihdellut välillä <0,01-0,12 mg Cu/l ja sinkkipitoisuus <0,01-0,06 mg Zn/l. Kadmiumin ja lyijyn pitoisuudet ovat kaikilla näytekerroilla olleet alle laboratorion määritysrajan. Tattaranjoki Kurkelanojan liittymän jälkeen Tältä osalta Tattaranjokea on olemassa vesinäytetuloksia vuosilta 1995-2001. Ojavesi on ollut keskimäärin hapanta (ph 6,3 ja vaihteluväli 4,8-8,0). Sähkönjohtavuus on keskimäärin 38 ms/m (25-56 ms/m) ja kiintoaineen määrä 31 mg/l (6-106 mg/l). Liittymäkohdan alapuolella pitoisuudet nousevat Kurkelanojan veden laadun johdosta. Kadmiumin, lyijyn ja arseenin pitoisuudet ovat viime vuosina olleet sekä suodoksesta että kiintoaineesta tehdyissä analyyseissä alle laboratorion määritysrajan. Ilman laatu Mittaukset Harjavallassa toteutetaan seurantatutkimuksena jatkuvaa ilmanlaadun tarkkailua, johon sisältyy mm. rikkidioksidin mittaus kolmessa pisteessä

14 0,2-1,4 km etäisyydellä suurteollisuusalueesta (Kaleva, Torttila ja Pirkkala). Ulkoilman pitoisuuksien kehitystä on havainnollistettu seuraavissa kuvissa. µg SO2/m3 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kaleva Torttila Pirkkala 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi Harjavallan ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksien (toiseksi suurin vrk-ka) kehitys v. 1991-2001 eri mittauspisteissä. Kuvaan on merkitty erillisillä viivoilla ilmanlaadun ohjearvot. 350 300 250 Kaleva Torttila Pirkkala µg/m3 200 150 100 50 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi Harjavallan ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksien tuntiarvojen (99% tuntipitoisuus) kehitys v. 1991-2001 eri mittauspisteissä. Kuvaan on merkitty erillisillä viivoilla ilmanlaadun ohjearvot. µg/m3 80 70 60 50 40 30 20 10 Kokonaisleijuma (TSP) PM10 TSP 60 µg/m3 PM10 70 µg/m3 TSP 50 µg/m3 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Vuosi

15 Harjavallan ulkoilman pölypitoisuuden (kokonaisleijuma (TSP) ja hengitettävät hiukkaset PM 10 ) kehitys v. 1985-2000 Torttilan mittauspisteessä (0,2 km päässä suurteollisuusalueesta). Kuvaan on merkitty erillisillä viivoilla ilmanlaadun ohjearvot. Edellä kuvatun seurannan lisäksi on teetetty vuosien mittaan useita ilmanlaadun erillisselvityksiä. Ilmatieteen laitos on toteuttanut Harjavallassa vuodesta 1987 alkaen viiden vuoden välein muutaman kuukauden pituisia ilmanlaadun mittauskampanjoita. Mittauksissa on selvitetty muun muassa tutkimusalueen rikkidioksidin, eri kokoisten hiukkasten ja niiden sisältämien alkuaineiden pitoisuustasoja sekä arseenin ja metallien laskeumaa. Tutkimusten tavoitteena on ollut selvittää Harjavallan ilmanlaadun kehittymistä teollisuuden päästöjen muuttuessa. Vuonna 1997 tutkimuksissa mitattiin kokonaisleijumaa (TSP) ja hengitettävää pölyä (PM 10 ) Verkkotiellä, Kalevassa ja Torttilassa. Missään tutkimuspisteistä ei havaittu kokonaisleijuman ohjearvopitoisuuden ylityksiä (120 µg/m 3 ). Kokonaisleijuman suurimmat vuorokausipitoisuudet olivat Verkkotiellä 46 µg/m 3, Kalevassa 108 µg/m 3 ja Torttilassa 54 µg/m 3. Hengitettävän pölyn suurimmat pitoisuudet olivat Verkkotiellä 24 µg/m 3, Kalevassa 30 µg/m 3 ja Torttilassa 22 µg/m 3. Hengitettävästä pölystä analysoitujen viiden korkeimman vuorokausipitoisuuden vaihteluvälit olivat Kalevassa ja Verkkotiellä seuraavat: kupari 390-2 600 ng/m 3, sinkki 43-190 ng/m 3, nikkeli 44-230 ng/m 3, lyijy 15-97 ng/m 3, kadmium 2-15 ng/m 3 ja arseeni 22-140 ng/m 3. Kadmiumin, lyijyn ja sinkin laskeumat olivat Harjavallassa noin kymmenkertaisia, arseenin noin satakertaisia ja kuparin sekä nikkelin noin tuhatkertaisia verrattuna Ilmatieteen laitoksen Lammin tausta-asemalla mitattuihin kuukausilaskeumiin. Ilmatieteen laitos mittasi rikkidioksidin pitoisuuksia Verkkotien tutkimuspisteessä huhtikuusta kesäkuuhun 1997. Toukokuun mittausten perusteella rikkidioksidin tuntiohjearvoon (VNp 480/1996) verrattava pitoisuus oli 37 µg/m 3, joka on 15% ohjearvosta. Vuorokausiohjearvoon verrattava rikkidioksidipitoisuus oli 11 µg/m 3, joka on 14 % ohjearvosta. Vuonna 2002 Harjavallassa toteutettuun tutkimukseen sisältyi rikkidioksidija hiukkasmittausten lisäksi uutena osakokonaisuutena myös sulfaatin ja ammoniumin laskeumamittauksia sekä kaasumaisen ammoniakin ja hiukkasiin sitoutuneen ammoniumin pitoisuusmittauksia. Tutkimuspisteet sijaitsivat Kalevassa ja Pirkkalassa. Ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksissa ei ole vuoden 1995 jälkeen tapahtunut oleellista muutosta, mutta aiempiin vuoden 1992 mittauksiin nähden pitoisuudet ovat pienentyneet sekä keskiarvo- että tuntipitoisuustasolla huomattavasti. Rikkidioksidin raja-arvojen ylityksiä ei esiintynyt mittausjaksolla. Suurin tuntipitoisuus oli 261 µg/m³ ja korkein vuorokausipitoisuus 34 µg/m³. Ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet olivat alle 40 % vastaavista ohjearvoista. Suurimpien rikkidioksidin tuntipitoisuuksien mittausaikoina tuuli kävi mittauspisteisiin pääasiassa Harjavallan tehtailta päin. Hengitettävien hiukkasten mittausjakson vuorokausipitoisuuksien keskiarvo oli Kalevassa 12 µg/m³ ja Pirkkalassa 7 µg/m³. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksien keskiarvoissa ei ole tapahtunut oleellista muutosta vuoteen 1997 nähden. Myös suurimmat vuorokausipitoisuudet ovat samaa

Vaikutustutkimukset 16 tasoa kuin vuonna 1997. Suuntaa antavasti voidaan sanoa, että vuorokausipitoisuudet ovat Kalevassa vähintään 13-33 % ohjearvosta ja Pirkkalassa vähintään 7-19 % ohjearvosta. Mittausjaksolla ei esiintynyt yli 50 µg/m³:n vuorokausipitoisuuksia (raja-arvon numeroarvo). Pirkkalan ja Kalevan hengitettävien hiukkasten näytteistä analysoitiin arseeni- ja metallipitoisuudet ICP-MS -tekniikalla Ilmatieteen laitoksessa. Arseenin ja metallien pitoisuustaso oli Kalevassa yli kaksinkertainen Pirkkalaan nähden. Suurimmat vuorokausipitoisuudet olivat Kalevassa kuitenkin laskeneet vuoden 1997 tasosta kadmiumia lukuun ottamatta. Pirkkalan ja Kalevan tutkimuspisteissä mitattiin myös kokonaisammoniumin pitoisuuksia. Näissä esiintyi mittausjakson aikana sekä taustapitoisuuksien tasoa olevia kokonaisammoniumin vuorokausipitoisuuksia että taustapitoisuuksiin nähden moninkertaisia pitoisuuksia. Korkeita pitoisuuksia esiintyi lähinnä OMG Harjavalta Nickel Oy:n häiriöpäästöjen aikana ja niiden jälkeen. Turun yliopiston alainen Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus on selvittänyt sekä Porin - Harjavallan kuormitetulla alueella että tausta-alueella Pohjois-Satakunnassa ilman laatua bioindikaattoreiden avulla vuosina 2001-2002. Sama tutkimus on tehty aiemmin vuosina 1990-1991, 1992-1993 ja 1996-1997. Tutkimus on tehty joka kerta samoilla havaintoaloilla ja samoilla puilla, jolloin tulosten vertailu on mielekästä. Satakunnan ympäristöntutkimuskeskuksen laatiman raportin (Jussila, 2003) yhteenvedossa todetaan metsäympäristön tilan myönteisen kehityksen pysähtyneen ja jopa sen heikenneen Porin Harjavallan alueella. Päästöjen ja kuormituksen vähenemisestä huolimatta tämä kehitys on mahdollista, koska sulfaatti-ionit voivat varastoitua maaperään, josta ne vapautuvat vasta vuosikymmenien aikana aiheuttaen samalla ravinteiden huuhtoutumista. Myös typen yhdisteet voivat varastoitua maaperään, jos voimakas kuormitus jatkuu riittävän kauan. Havupuiden elinvoimaisuuden heikkenemisen taustalla on useita tekijöitä. Ilman epäpuhtauksien kuormituksella ja laskeuman varastoitumisella ekosysteemiin lienee oma osuutensa. Neulasten rikkipitoisuus on kuitenkin hieman laskenut viimeisen viiden vuoden aikana. Alueen voimakas typpikuormitus näkyy neulasten typpipitoisuuksien nousevana suuntauksena. Hiukkaspäästöjen väheneminen Harjavallassa näkyy sammalten metallipitoisuuksien huomattavana pienenemisenä, mutta pitoisuudet ovat edelleen korkeita. Männyn runkojäkälien esiintymisen perusteella laskettu ilmanpuhtausindeksi on heikentynyt viiden viime vuoden aikana vuoden 1990 tasolle ja se on alhainen voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla. Ilmeisesti myös jäkälien toipumisessa on viivettä ja ajallista vaihtelua, joten kuormituksen vähentymisen lopullista vaikutusta joudutaan odottamaan vielä pitkään. Maaperän happamoituminen etenee, ja yhdessä vanhojen kertymien kanssa nykyinen kuormitus ilmeisesti ylittää maaperän kriittisen kuormituksen tason. Melu Harjavallan tehtaiden ympäristömelua on selvitetty mittaamalla merkittävimpien ympäristömelulähteiden melupäästöt sekä laskemalla melu-

17 vyöhykkeet tehdasalueen ympärillä ympäristömelun laskentamallia käyttäen. Useat eri lähteet osallistuvat kokonaismelun syntyyn. Jatkuvasti esiintyvän ympäristömelun kannalta tärkeimmistä lähteistä useimmat sijaitsevat eri tehdasyksiköiden katoilla. Ympäristön kannalta merkittävimpiä melulähteitä ovat mm. eri piippujen lähistöllä olevat puhaltimet ja kattopuhaltimet. Monet maanpinnan tasolla voimakkailta kuulostavat lähteet eivät ole ympäristön kannalta yhtä merkittäviä. Ajoittain toimivat lähteet eivät juuri vaikuta tehtaiden keskiäänitasoon, mutta niiden toiminnan aikana hetkellinen melu kasvaa huomattavasti. Tällaisia ajoittain toimivia lähteitä ovat mm. piikkaus sulatolla sekä voimalaitoksen höyrynpäästö ja turbiinipumppu. Laskentatulosten mukaan melun yöohjearvoa 50 db vastaava vyöhyke ulottuu Boliden Harjavalta Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n tehdasalueen koillis- ja kaakkoispuolella noin 300 metrin etäisyydelle alueen reunasta. Yöohjearvo ylittyy näissä suunnissa lähimpien asuintalojen luona. Myös Kemira GrowHow Oy:n tehdasalueen itäpuolella melun yöohjearvoa 50 db vastaava vyöhyke ulottuu lähimpien asuintalojen luokse. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia OMG Harjavalta Nickel Oy:n tehtaiden lähialueen asutus keskittyy alueen itäpuolelle tehtaan vanhalle asuntoalueelle. Lähin asutus on noin 500 metrin päässä nikkelitehtaasta. Alueella on kerros-, rivi-, pari- ja yhden perheen asuintaloja. Tehtaan lähialueella asuu noin 200 ihmistä. Torttilan prosessikuonien sijoitusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Suojelu- ym. erityiskohteet Harjavallan ja Nakkilan alueella sijaitsee Natura 2000 suojeluverkostoon sisällytetty Pirilänkoski (FI0200045). Alueen pinta-ala on 147 ha. Pirilänkosken alue on voimalaitoksen alapuolisen Kokemäenjoen suvannon jyrkkään ja korkeaan eroosiotörmään syntynyt rantalehto. Siihen liittyy pitkä ja kapea rantaa myötäilevä, varjoisaa lehtipuustoa kasvava deltasaari. Samantyyppistä lehtomaista aluetta on myös joen etelärannalla. Alueelta on Torttilan teollisuusalueelle matkaa noin 1,5 km. Pirilänkosken - Paratiisin -lehtoalue kuuluu myös lehtojensuojeluohjelmaan. Suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla, vesilailla ja kaavoituksella. Kokemäenjoen suistoalue Pihlavanlahti on myös sisällytetty Natura 2000 verkostoon (FI02000079). Natura-alueen pinta-ala on 2 885 ha ja se käsittää Pihlavanlahden kokonaisuudessaan ja osan Ahlaisten saaristoa. Alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon siellä olevien luontotyyppien ja linnuston perusteella. Pirilänkosken - Paratiisin -alueen lisäksi seutukaavaan on merkitty Arantilankosken ja Rutilankosken (vapaita Kokemäenjoen koskia ja edustavia maisemakokonaisuuksia) sekä Kukkaskosken (Kokemäenjoen jokivarsilehtoalue), Takaveräjänojansuun (puronvarsi ja kolvelehto) ja Ruskilankosken (rauhoitettu Kokemäenjoen törmäranta) suojelualuevaraukset. Nämä kohteet sijaitsevat 6,5 11 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta. Satakunnan seutukaavassa on myös esitetty alueita ja kohteita, jotka ovat rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä. Tällaisia Torttilan teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsevia kohteita on hakemuksessa lueteltu

18 neljä kappaletta. Harjavallan kaupungin keskustaajaman osayleiskaavoituksessa on tavoitteeksi asetettu vanhojen työläisasuntojen miljöön, maatilojen ja aukeiden jokivarsinäkymien sekä tehdasalueelle rajautuvien vanhojen puistoalueiden säilyttäminen. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty 11 tällaista kohdetta Torttilan teollisuusalueen läheisyydestä. Torttilan teollisuusaluetta lähin muinaisjäännös on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee rautatien eteläpuolella noin kilometrin etäisyydellä. Kohde on tutkittu arkeologisin kaivaustutkimuksin. Siitä ei aiheudu muinaismuistolain asettamia rajoituksia alueen maankäytölle. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus OMG Harjavalta Nickel Oy valmistaa vuosittain 60 000 90 000 tonnia metallista nikkeliä elektrolyyttisesti tai vedyllä pelkistämällä. Erikoisteräksen tuottajat ovat perustuotannon asiakkaita. Uudesta kemikaalitehtaasta toimitetaan asiakkaille nikkelisulfaattia, -hydroksidia ja -karbonaattia. Näitä nikkelierikoiskemikaaleja tapaa esimerkiksi ladattavissa akuissa ja pattereissa. OMG Harjavalta Nickel Oy:n nikkelitehtaan päätuotteet ovat nikkelimetallit ja nikkelikemikaalit. Muut tuotteet ja tuotantomäärät on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuote Tuotanto 2002 Tuotanto 2005 Nikkelikatodi 18 500 t Ni 10 000-20 000 t Nikkelibriketti ja pulveri 31 600 t Ni 25 000-40 000 t Nikkelisulfaatti ja - kemikaalit 5 200 t Ni 15 000-30 000 t Ammoniumsulfaatti 91 900 t 95 000 120 000 t Co-liuos 1 300 t Co 1 700 t Cu-sakka 15 000 t 15 000-30 000 t Nikkelikemikaalit valmistetaan uudessa kemikaalitehtaassa. Raaka-aineina nikkelikemikaaleihin uusi tehdas käyttää olemassa olevan nikkelituotannon tuottamaa nikkelisulfaattiliuosta. Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi OMG Harjavalta Nickel Oy käyttää vuodessa raaka-aineita noin 300 000 500 000 tonnia. OMG:n raaka-aineina käytettävien nikkelirikasteiden sulatuksen ja nikkelikiven valmistuksen tekee Boliden Harjavalta Oy. OMG Harjavalta Nickel Oy käyttää raaka-aineina Boliden Harjavalta Oy:n toimittamien kivien lisäksi ostokiviä, nikkelipitoisia suoloja ja sakkoja sekä erilaisia sekundäärejä. Tulevaisuudessa OMG:n raaka-aineen käyttö painottuu nikkelipitoisiin sakkoihin ja suoloihin sekä sekundääreihin nikkelirikasteiden sijaan.

19 Raaka-aineet liuotetaan kahdessa eri liuottamossa (LSU- ja SUliuottamot), jonka jälkeen raakaliuos johdetaan kobolttiuuttoon liuospuhdistukseen. Kobolttivapaasta nikkeliliuoksesta valmistetaan elektrolyysissä nikkelikatodeja ja pelkistämöllä nikkelibrikettejä. Osa liuoksesta johdetaan nikkeliuuttoon, jossa pienetkin epäpuhtaudet poistetaan. Tästä puhdistetusta nikkeliliuoksesta valmistetaan erillisessä vuonna 2002 toimintansa aloittaneessa kemikaalitehtaassa nikkelikemikaaleja. OMG Harjavalta Nickel Oy:n käyttämien raaka-aineiden, polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista voidaan yleisesti todeta, että toiminta on TU- KES:n valvonnan alaista. Käytännössä tämä tarkoittaa minimissäänkin normaalitoiminnan vuosittaistarkastuksia. Erillishankkeet tarkistetaan tapauskohtaisesti. Tarkastuksien oleellisena osana on asianmukaisesti hoidettu varastointi. OMG Harjavalta Nickel Oy:n käyttämät kemikaalit on pääosin varastoitu säiliöihin. Ulkona olevat säiliöt on varustettu kemikaalilain mukaisilla keruualtailla tai kaksoisvaipoilla. Nikkelitehtaalla käytettävien erilaisten kemikaalien tiedot (mm. vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä kuvaavat R- ja S- standardilausekkeet) käyvät yksityiskohtaisesti ilmi lupahakemuksen täydennyksen (28.4.2003) liitteestä 1. OMG Harjavalta Nickel Oy:llä ei ole maanalaisia tai päällisiä öljysäiliöitä. Rikasteet tuodaan bulkkilaivoilla Mäntyluodon satamaan, jossa ne varastoidaan halleissa. Sieltä rikasteet tuodaan suljetuissa junavaunuissa Harjavaltaan, jossa ne puretaan rikastehalliin ja/tai siiloihin. Nikkelituotannon raaka-aineena käytettävät nikkelipitoiset kivet ja suolat/sakat/sekundäärit tuodaan suursäkeissä pakattuina sekä osa kivistä bulkkina muovilla vuoratuissa konteissa joko Rauman tai Mäntyluodon satamiin, joissa on myös varastohallit suursäkeille sekä varastoalueet konteille. Satamista materiaalit kuljetetaan autoilla Harjavaltaan, jossa kivet puretaan varastosiiloihin ja suolat/sakat/sekundäärit vaihtolavoille ja syötetään edelleen prosessiin. Tuotanto Liuottamo SU-liuottamoon tulevat sähköuunin kivi sekä ostokivet jauhetaan märkäjauhatuksena. Kivilietteelle ja muille raaka-aineille suoritetaan yksivaiheinen atmosfääriliuotus, jota tehostetaan paineliuotuksella. Atmosfääriliuotus tehdään käyttäen elektrolyysin hapanta paluuliuosta ja rikkihappoa. Syntyvä nikkelipitoinen liuos johdetaan raudansaostuksen kautta LSUliuottamoon. Syntyvä rautasakka läjitetään Torttilan läjitysalueelle. Rautasakan läjitykselle on erillinen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kesäkuussa 2001 myöntämä ympäristölupa. Liekkisulatusuunin kivi sekä ostokivet jauhetaan LSU-liuottamossa märkäjauhatuksena. Saatava kiviliete sekä muut raaka-aineet johdetaan kaksivaiheiseen atmosfääriliuotukseen ja liuotustehoa parannetaan paineliuotuksella. Liuotusjäännöksenä saatava kuparisakka ohjataan Boliden Harjavalta Oy:n kuparisulattoon ja/tai OMG Kokkola Chemicals Oy:lle. Tuotteena saatava nikkeliraakaliuos ohjataan liuospuhdistukseen uutto-osastolle.

Uutto 20 Liuottamolta tulevassa nikkeliraakaliuoksessa on merkittävimpänä epäpuhtautena kobolttia, joka poistetaan liuoksesta uuttamalla. Koboltti uutetaan orgaaniseen liuokseen (kerosiini) ja saadaan takaisinuutossa talteen kobolttisulfaattiliuoksena, joka toimitetaan OMG Kokkola Chemicals Oy:n käyttöön. Uutosta tulevalle nikkeliliuokselle suoritetaan aktiivihiilisuodatus. Osa kobolttiuutosta saadusta nikkeliliuoksesta johdetaan elektrolyysiin ja pelkistämöön jatkokäsiteltäväksi. Osa liuoksesta menee nikkeliuuttoon, jossa se puhdistetaan ja pumpataan kemikaalitehtaalle. Elektrolyysi Puhdistetun nikkeliliuoksen elektrolyyttinen nikkelin saostaminen suoritetaan electrowinning-menetelmällä käyttämällä liukenemattomia lyijyanodeja. Nikkeli saostuu elektrolyysialtaissa katodeina toimivien siemenlevyjen pintaan. Haluttuun vahvuuteen kasvatetut nikkelikatodit nostetaan pois elektrolyysialtaista ja viedään katodikoneelle pestäviksi ja niputettaviksi. Punnitut, tunnusmerkinnöillä varustetut katodilevyniput kuljetetaan nikkelileikkaamoon. Nikkelikatodit leikataan haluttuun palakokoon, pakataan ja toimitetaan asiakkaalle. Elektrolyysistä palaava anolyytti johdetaan liuottamoon käytettäväksi liuotusprosessissa. Pelkistämö Pelkistämöllä suoritetaan kobolttivapaan nikkeliliuoksen vetypelkistys sopivien olosuhteiden vallitessa panoksittain autoklaaveissa. Syntynyt nikkelipulveri erotetaan liuoksesta sakeuttamalla ja suodattamalla. Kuivauksen jälkeen nikkelipulveri siirretään pulverisiiloon briketointia varten tai pulveripakkauksen siiloon pakkausta varten. Pulveri briketoidaan koneellisesti ja syntyneet briketit sintrataan eli lämpökäsitellään ja pakataan pelkistämön automaattipakkauslinjalla. Pelkistyksessä syntyy myös ammoniumsulfaattiraakaliuosta, joka johdetaan puhdistettavaksi nikkeli-koboltti-saostukseen ja sakka palautetaan LSU-liuottamoon. Puhdistettu ammoniumsulfaattiliuos johdetaan kiteytykseen, jonka tuotteena saadaan ammoniumsulfaattia. Kemikaalitehdas Uudella kemikaalitehtaalla valmistetaan nikkelihydroksidia, nikkelihydroksikarbonaattia ja nikkelisulfaattia. Prosessien raaka-aineena on nikkeliuutosta saatava erittäin puhdas nikkelisulfaattiliuos. Nikkelisulfaattia valmistetaan nikkelisulfaattiliuoksesta kiteyttämällä. Nikkelikarbonaatti saostetaan nikkelisulfaattiliuoksesta käyttämällä natriumkarbonaattia saostimena. Osa nikkelikarbonaatista myydään sellaisenaan ja osa viedään Kokkolaan OMG Kokkola Chemicals Oy:lle jatkojalostettavaksi nikkelioksidiksi. Nikkelihydroksidia valmistetaan saostamalla nikkelisulfaatti- tai nikkelikloridiliuoksesta käyttämällä natriumhydroksidia saostimena. Kaikki tuotteet pakataan asiakkaiden toivomusten mukaisiin pakkauksiin. Vesi- ja jätevesijärjestelyt Nikkelitehdas käyttää jokivettä jäähdytykseen keskimäärin noin 1 500 m 3 /h. Jokiveden toimittaa Porin Lämpövoima Oy. Jäähdytysvesi otetaan sellaisenaan joesta ja puretaan jokeen käsittelemättömänä.

21 Oheisessa taulukossa on esitetty OMG Harjavalta Nickel Oy:n jäähdytysja lauhdevedet, joiden johtamiselle Kokemäenjokeen haetaan lupaa. JÄÄHDYTYSVEDET / LAUHTEET Minne (v. 2003) Analyysi Seuranta Määrän vaihtelu, m 3 /h 1 Pelkistämön jäähdytysvedet Joki, itäinen Jokivesi Johtokyky / viemäri hälytys 1 000 2 000 2 Liuottamon ja elektrolyysin jäähdytysvedet Joki, itäinen Jokivesi Johtokyky / viemäri hälytys 300 600 3 Elektrolyysi, AEG tasasuuntaaja Joki, itäinen viemäri si / Jokivesi / talousve- Öljytunnistus hälytys 10 30 4 Pelkistämö kiteyttämön ja haihduttimen Joki, itäinen viemä- lauhde ri, ellei pesuvettä tarvita Lauhde, ammoniumsulfaatti, johtokyky < 300 µs = n. 150 mg/l Online johtokyky, jos >300 µs kierrätykseen 0 60 OMG Harjavalta Nickel Oy käyttää Porin Lämpövoima Oy:n toimittamaa pohjavettä noin 30 m 3 /h. Porin Lämpövoima Oy:n toimittamalle pohjavedelle on ottolupa. Nikkeli- ja kobolttiuutosta syntyy yhteensä noin 25-35 m 3 /h käsiteltäviä vesiä, jotka johdetaan OMG:n kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tehdasalueen ja rautasakan läjitysalueen (tiivisallas) sadevedet sekä erilaiset tiivistevedet johdetaan Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Syntyviä saniteettivesiä käsitellään Harjavallan kaupungin jäteveden puhdistamolla. Oheisessa taulukossa on esitetty OMG Harjavalta Nickel Oy:llä muodostuvia vesiä, jotka käsitellään joko Boliden Harjavalta Oy:n tai OMG:n jätevedenpuhdistamoilla. Vedet 1-4 käsitellään Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolla ja vedet 5-6 OMG:n kemikaalitehtaan jätevedenpuhdistamolla.