KIRJALLINEN KYSYMYS 163/2006 vp Peruskoulun maksuttomuus ja oppilaiden yhdenvertaisuus Eduskunnan puhemiehelle Espoolaisen ala-asteen retkipäivän maksuista tehtiin Etelä-Suomen lääninhallitukselle kantelu. Lääninhallitus ratkaisi tilanteen kieltämällä kouluilta ja opettajilta rahan keräämisen. Perusteena päätökselleen lääninhallitus totesi, että perusopetuksen tulee olla maksutonta. Yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi ei oppilaille myöskään saa tarjota hintaan perustuvia eri vaihtoehtoja oppitunnin ohjelmaksi. Lääninhallituksen päätös on ristiriidassa Opetushallituksen peruskoululle määrittelemien oppitavoitteiden ja eri oppiaineiden opetusohjelmien kanssa. Erityisesti taitoaineissa ja liikunnassa oppilaat joutuvat tekemään opetuksen mahdollistamiseksi hankintoja omalla rahalla suurimmat koulunkäyntiin liittyvät kulut tulevat liikunnasta. Koulut edellyttävät oppilailta liikuntatunneilla soveltuvaa välineistöä, olipa kyseessä uimapuku, sisä- tai ulkoliikuntatossut ja verruttelypuku, sukset tai luistimet. Jotta oppilas voisi saavuttaa liikunnassa Opetushallituksen kullekin lajille määrittelemän tason, on oppilaalla oltava näihin soveltuvat välineet vanhempien maksamina. Lisäksi tutustuminen eri liikuntalajeihin aiheuttaa kuljetuskuluja ja hallimaksuja. Sama tilanne koskee esim. musiikkituntien nokkahuiluja ja erilaisia konsertti- ja näyttelyretkiä. Peruskoulun opetuksen maksuttomuus ei siis toteudu edes nykyisellään. Tämän lisäksi lääninhallituksen maksuttomuusperiaate näyttäisi antavan vanhemmille jatkossa päätökseen vedoten mahdollisuuden kieltäytyä jopa nykyisin itsestään selvinä pidetyistä peruskouluun liittyvistä kuluista. Näiden nykyisin vanhempien vastuulla olevien kulujen siirtäminen kuntien vastuulle tarkoittaisi, että kuntien perusopetukseen suunnattuja valtionapuja tulisi korottaa kustannusten nousun mukaisesti. Silti ei voitaisi kaikissa oloissa taata, että oppilaan etu toteutuu parhaalla tavalla. Lääninhallituksen määrittelemässä muodossa koulut eivät saisi järjestää eri oppilaille eri ohjelmaa oppituntien tai koulupäivien aikana yhdenvertaisuusperiaatteen takia. Kuitenkin eri luokilla ja eri kouluissa on opetus väkisinkin erisisältöistä ja oppimateriaali vaihtelee koulun ja opettajan mukaan. Koulujen oppivälineistö on myös hyvin erilaista: jossain koulussa saattaa kaikissa luokissa olla tietokoneet jopa kaikille oppilaille, toisissa kouluissa on erikseen tietokoneluokat. Joissain kouluissa on uima-allas, kun taas joidenkin kuntien oppilaat joutuvat matkustamaan jopa eri kuntaan koulun uimaopetuksen takia. Eri koulujen oppilaiden voidaan siis ahtaasti katsoen sanoa olevan varsin eriarvoisessa asemassa koulutuksen saajina. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä peruskoulun maksuttomuuden ja oppilaiden yhdenvertaisuuden määrittele- Versio 2.0
miseksi niin, että kunnat voivat hoitaa opetusvelvollisuutensa nykyisten valtionapujen puitteissa, suomalaisten oppilaiden opetuksen laatu ei kärsi, Opetushallituksen oppitavoitteet saavutetaan ja Suomen koululaitoksen nykyinen ongelma oppilaiden huono kouluviihtyvyys saadaan hoidettua? Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2006 Hanna-Leena Hemming /kok 2
Ministerin vastaus KK 163/2006 vp Hanna-Leena Hemming /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna-Leena Hemmingin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 163/2006 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä peruskoulun maksuttomuuden ja oppilaiden yhdenvertaisuuden määrittelemiseksi niin, että kunnat voivat hoitaa opetusvelvollisuutensa nykyisten valtionapujen puitteissa, suomalaisten oppilaiden opetuksen laatu ei kärsi, Opetushallituksen oppitavoitteet saavutetaan ja Suomen koululaitoksen nykyinen ongelma oppilaiden huono kouluviihtyvyys saadaan hoidettua? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain mukaisesti Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteissa perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetusta varten opetussuunnitelma, jossa täsmennetään ja täydennetään valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, miten ja millä tavalla opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet saavutetaan. Opetuksen järjestäjä voi paikallisesti päättää, sisältyykö opetukseen sille asetettujen tavoitteiden lisäksi muita sisältöjä. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan taito- ja taideaineissa, kuten esimerkiksi liikunnassa, opetuksen tulee tarjota sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta oppilaan on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunnan opetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen, jossa oppilaat ovat perinteisesti käyttäneet pääasiassa yksityiseen käyttöön hankittuja välineitä, kuten omaa uimapukua, liikuntaan soveltuvia kenkiä ja asusteita sekä suksia ja luistimia. Käytännössä opetuksen järjestäjät ovat tältä osin huolehtineet perusopetuksen maksuttomuuden toteutumisesta hankkimalla kouluihin esimerkiksi pienen varaston suksia ja luistimia. Tällöin ko. välineet ovat oppilaiden käytettävissä yksinomaan opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden mukaisen opetuksen toteuttamiseksi. Opetuksen järjestäjät saavat valtionosuutta opetustoimen käyttökustannuksiin, joihin sisältyvät myös taito- ja taideaineiden opetuksesta aiheutuvat kustannukset. Kukin opetuksen järjestäjä käyttää määrärahoja omien päätöstensä mukaisesti. Hallitus on käynnistänyt kouluhyvinvointia koskevan toimenpidekokonaisuuden valmistelun. Oppilaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi toimenpideohjelmassa kehitetään muun muassa koulukiusaamisen ehkäisyä, koulupudokkaiden aktivointia, perusopetusikäisten maahanmuuttajaopetusta sekä menetelmiä oppimisvalmiuksien edistämiseksi ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja oppilashuoltoa. Toimenpideohjelman rahoittamiseksi olen esittänyt 3
Ministerin vastaus vuoden 2007 budjettiin merkittävää lisäpanostusta. Muilta osin viittaan samasta asiasta annettuun vastaukseen KK 82/2006 vp. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 163/2006 vp Hanna-Leena Hemming /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 163/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna-Leena Hemming /saml: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att definiera den avgiftsfria grundskolan och elevernas jämlikhet så att kommunerna kan sköta sin utbildningsskyldighet inom ramarna för de nuvarande statsbidragen, kvaliteten på undervisningen för landets elever inte blir lidande, Utbildningsstyrelsens mål för lärandet uppnås och det aktuella problemet i vårt skolväsen elevernas dåliga skoltrivsel upphjälps? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med lagen om grundläggande utbildning beslutar Utbildningsstyrelsen i grunderna för läroplanen om målen för och det centrala innehållet i den grundläggande utbildningens olika läroämnen och ämneshelheter. Utbildningsanordnaren skall godkänna en läroplan för den grundläggande utbildningen, där de mål och centrala innehåll som anges i de riksomfattande läroplansgrunderna preciseras och kompletteras. Utbildningsanordnaren svarar för hur och på vilket sätt målen i läroplansgrunderna uppnås. Anordnaren kan lokalt besluta om undervisningen skall omfatta andra innehåll än de som anges i målen. I konst- och färdighetsämnen, som exempelvis i gymnastik, skall enligt läroplansgrunderna undervisningen erbjuda eleven sådana kunskaper, färdigheter och upplevelser som gör det möjligt att tillägna sig en motionsinriktad livsstil. Gymnastikundervisningen grundar sig på en nationell gymnastiktradition, där eleverna av hävd har använt utrustning som i huvudsak anskaffats för enskilt bruk, som t.ex. simdräkt, för idrott lämpliga skor och kläder samt skidor och skridskor. I praktiken har utbildningsanordnarna sett till att den grundläggande utbildningen till denna del varit avgiftsfri genom att skaffa ett litet förråd av skidor och skridskor till skolorna. Utrustningen har då stått till elevernas förfogande enbart för att det skall vara möjligt att genomföra undervisningen enligt målen i läroplansgrunderna. Utbildningsanordnarna får statsandel för driftskostnaderna för undervisningsverksamheten, inklusive kostnaderna för undervisningen i konst- och färdighetsämnen. Undervisningsanordnarna använder anslagen enligt sina egna beslut. Regeringen har inlett beredningen av ett åtgärdspaket om välbefinnande i skolan. I syfte att öka elevernas trivsel och välbefinnande inbegriper åtgärdsprogrammet bl.a. utveckling för att motarbeta mobbning samt motverka skolavbrott, utveckling av undervisningen för invandrarbarn i grundskoleåldern, metoderna för att främja inlärningsfärdigheter och känna igen inlärningsproblem samt elevvården. Jag har för finansieringen 5
Ministerns svar av åtgärdsprogrammet föreslagit betydande tillläggssatsningar i budgeten för 2007. Till övriga delar hänvisar jag till svaret SS 82/2006 rd som gäller samma fråga. Helsingfors den 30 mars 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6