Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto
Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 16 kuntaa, 272 000 asukasta Suomen viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos Liikevaihto 9,5 miljoonaa euroa, josta tuloutetaan jäteveroa valtiolle noin 3 milj. Käsiteltävän jätteen määrä vuosittain noin 150 000 tonnia, josta sekajätettä 77 000 tonnia Käsittelymaksut maan halvimpia Useita yrityksiä ja yhteisöjä yhteistyökumppaneina
Energiaa jätteistä Euroopassa
Kiinteiden yhdyskuntajätteiden käsittely Suomessa v. 2008 (lähde Tuula Honkanen Phj) Kierrätys 25 % Energiakäyttö 17 % Biologinen käsittely 8 % Kaatopaikka 50 % Kiinteitä jätteitä 2,7 Mt eli 4 % kaikista jätteistä Energiakäyttöä 478 000 tonnia, josta rinnakkaispolttoon 347 000 tonnia ja jätevoimaloihin 131 000 tuhatta tonnia
Yhdyskuntajäte energialähteenä Jätteen hyödyntäminen sellaisenaan lajitellun sekajätteen energiahyödyntäminen jätteenpolttoon suunnitellussa arinakattilassa sähköksi ja lämmöksi/höyryksi (esim. Kotka: Kotkan Energia; Riihimäki: Ekokem; Turku: Turun jätteenpolttolaitos) Jätteen mekaaninen tuotteistaminen polttoaineeksi poltto rinnakkaispolttoaineena leijupetikattilassa (esim. Kajaani: Kainuun Voima; Pietarsaari: Alholmens Kraft, ) kaasutus ja tuotekaasun poltto kattilalaitoksessa (esim. Lahti : Lahti Energia)
Yhdyskuntajäte energialähteenä jatkoa Biologiset ja kemialliset prosessit: Erilliskerätyn biojätteen mädätys ja syntyvän biokaasun hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi (esim. Forssa: Envor Group; Ilmajoki: Lakeuden Etappi; Köyliö: Satakierto; Vehmaa: Biovakka) tai liikennepolttoaineeksi Energiajätteen prosessointi synteettiseksi dieseliksi (esim. Forssa: Loimi- Hämeen Jätehuolto) ja käyttö liikennepolttoaineena Biojätteen prosessointi etanoliksi ja etanolin käyttö liikennepolttoaineena (esim. Hämeenlinna: St1+Kiertokapula) Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi (esim. Espoo: HSY Ämmässuon kaatopaikka, Oulun Jätehuolto Ruskon kp)
Rinnakkaispolton ja arinapolton ero (lähde Matti Vattulainen, Ekokem Oy)
Jätevoimalaitokset Suomessa Käytössä kolme laitosta: 1. Turku (vanha laitos, lupa vuoteen 2016), n. 50 000 t/a 2. Ekokem Jätevoimala v. 2008 Kiertokapula Oy:n alueen loppujätteet sekä muuta jätettä yht. 150 000 tonnia/a 3. Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimala v. 2009, yht. n. 90 000 tonnia, yhdyskuntajätettä Kymenlaaksosta sekä Lahden, Mikkelin ja Porvoon seudulta Rakenteilla kaksi laitosta (valmistuvat 2012): 1. Vaasa: Westenergy Oy, 2. Oulu: Oulun Energian Laanilan ekovoimala Suunnitteilla mm. Tammervoima, Ekokem II, ja Vantaan Energia
Jätevoimalatilanne 2010 (arinakattilat) Jätevoimaloissa hyödynnettiin v. 2009 noin 200 000 tonnia jätettä
Esimerkki: Laanilan ekovoimalaitos, Oulu Laitoksen kustannusarvio noin 79 miljoonaa euroa. Käytettävän jätteen määrä noin 120 000 tonnia vuodessa. Jätteenpolttokattilan teho: 47 megawattia + 5 megawatin tulistinkattila maksimihöyrymäärä: 16,3 kg/s vuotuinen käyttöaika: 8 000 tuntia teknillistaloudellinen käyttöikä: 15-20 vuotta Jätesiilon tilavuus: noin 5 000 kuutiometriä valmistuu 2012
Jätteen rinnakkaispolttoa harjoittavia laitoksia Rinnakkaispolttoon soveltuvia suuria tai keskisuuria laitoksia on n. 40, joista melkein jokaisessa käytetään rinnakkaispolttoaineita Jätettä rinnakkaispolttoaineena käyttäviä laitoksia lienee noin 10 15. Pohjois-Suomessa mm. Tornion Voima ja Laanilan Voima (koetoiminta), Nivalan Kaukolämpö Oy (koetoiminta)
Uusi esimerkki rinnakkaispoltto: Nivala (lähde Yle Oulu 2.11.2010) Nivalan uusi laitos muuntaa tulevaisuudessa kierrätysjätteen energiaksi. Tavoitteena on polttaa laitoksessa vuosittain ainakin 4000 tonnia murskattua muovia ja pahvia. Voimala aloittaa kierrätysjätteiden koepolton vuodenvaihteen jälkeen. Nivalan Kaukolämpö Oyn toimitusjohtaja Martti Poikkimäen mukaan biovoiman osuus tulee olemaan aluksi 15-20%. Osuutta voidaan nostaa jopa 40 prosenttiin. Nivalalaisen Vapor Oyn uusi voimalaitos on luovutettu käyttäjälle. Nivalan Kaukolämpö Oy käyttöön valmistunut 20 megawatin voimalaitos käyttää raakaaineena tällä hetkellä metsähaketta ja turvetta. Ensi vuoden alusta lämpövoimala aloittaa kierrätysjätteiden koepolton. Nivalan Hyttitielle valmistunut lämpö- ja sähkölaitos maksaa noin 20 miljoonaa euroa. Laitoksen rakentajan, paikallisen Vapor Oyn osuus on 16 miljoonaa euroa.
Biokaasua kaatopaikoilta tai biojätteistä ja lietteistä Kaatopaikoilla syntyy jätteen hajotessa hapettomissa oloissa biokaasua, jossa on n. 50 % metaania. Syntypaikkalajiteltu biojäte ja puhdistamoliete voidaan käsitellä mädätyslaitoksessa, jossa syntyy biokaasua Biokaasulla voidaan tuottaa lämpö- ja sähköenergiaa Biokaasua voidaan myös johtaa maakaasuverkkoon (esim. Gasumin ja Biovakka Suomen suunnitelmat) ja käyttää liikennepolttoaineena
Esimerkki: Biokaasun hyödyntäminen Oulussa Biokaasua pumpataan kaatopaikalta noin 7,5 milj. kuutiota vuodessa Biokaasun vuotuinen energiasisältö vastaa 3 miljoonaa litraa dieselöljyä Kaasu hyödynnetään energiana Ruskon jätekeskuksessa, Parocin vuorivillatehtaalla sekä OYS:ssa ja Keskuspesula Oy:ssä Osa biokaasusta mikroturbiinilaitokselle, joka tuottaa kaiken jätekeskuksen tarvitseman sähkön
Etanolia jätteistä Etanolin tuotanto onnistuu helpoiten tasalaatuisista teollisuuden sivutuotteista. ST1 laitokset eri puolilla Suomea (mm. Lahdessa Hartwallin, Fazerin ja Polttimon jätteistä) Myös biojätteestä voidaan valmistaa etanolia,, esim. Kiertokapula Oy:n ja ST 1:n yhteistyö Hämeenlinnassa.
Uutta: Synteettistä dieseliä jätteestä Forssaan on rakenteilla ensimmäinen diesellaitos (Ekoport Turku Oy), joka käyttää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n syntypaikkalajitellusta kuivajätteestä valmistettua jätemursketta raaka-aineena. Koeajot alkaneet, käytössä v. 2011 Vastaavia laitoksia on muutamia Euroopassa Dieseliä voidaan käyttää liikennepolttoaineena
Epäkohtia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuista HE 152/2010 Esityksessä on epäjohdonmukaisuutta kaatopaikkakaasulla tuotetun sähkön jättämisessä tukien ulkopuolelle, sekä vastaavasti vain jätteestä valmistetulla kierrätyspolttoaineella tuotetun sähkön tuotannon tukeminen. Tämä johtaa jätteiden energiahyödyntämisen toimijoiden epätasapuoliseen kohteluun ja epätarkoituksellisiin menettelyihin. Erilaiselle kohtelulle ei ole olemassa perustetta.
Ympäristöministeriön täydentävä lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle 26.10.2010 Ympäristöministeriö katsoo, että lakiesityksen "kierrätyspolttoaine" -termi olisi tarpeen ja asianmukaista korvata ilmaisulla "jätepolttoaine". Ympäristöministeriö katsoo, että "kierrätyspolttoaineella" tuotetun sähkön tuen ilmasto- ja jätehuoltovaikutuksia varten tulisi järjestää riittävä seuranta, koska vaikutukset saattavat olla hyvin tapauskohtaisia. Samalla tulisi varautua, mikäli seurantaselvitykset niin osoittavat, poistamaan "kierrätyspolttoaineella" tuotetun sähkön tuki tai korjaamaan jätteenpolttolaitosten sähkön saamaa valtiontukea siten, että jätteen energiahyödyntämisen järjestämistä ja jätelain jätehierarkian toteuttamista ei vaikeuteta ja ilmastopolitiikan kannalta epäsuotuisa kehitys voidaan estää.
Kiitos mielenkiinnosta, hyvää viikonloppua!