Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus J007509, 5 op Syksy 2011 Onerva-Aulikki Suhonen onerva-aulikki.suhonen@uef.fi Kurssin vaatimukset Opintojakson suoritus koostuu kahdesta osasta: 1.) Vapaaehtoiset luennot sekä kirjallisuuden ja säädösten tenttiminen 2.) Oikeustapausanalyysin laatiminen Opintojakso tulee suorittaa kokonaisuudessaan lukuvuoden 2010 2011 aikana. Luentojen ajat ja paikat Ma 15.11.2010, klo 12-16 N105 Ti 16.11.2010, klo 10-14 E203 To 18.11.2010, klo 10-14 E100
Luennoilla käsiteltäviä aiheita Korvausoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vahingonkorvausoikeuden yleiset lähtökohdat, korvausvastuun edellytykset ja sisältö, korvauskelpoiset vahinkolajit, korvauksen epääminen ja alentaminen, korvausoikeuden vanheneminen. Vakuutusoikeuden yleiset periaatteet, tiedonantovelvollisuus, keskeiset lainsäädännön muutokset. Tentit ja tentittävä kirjallisuus Tenttipäivät: 22.11.10, 10.1.11, 18.02.11, 29.04.11 Hemmo, Vahingonkorvausoikeus 2005, s. 1-229. Hoppu, Suomen vakuutusoikeus 2006, s. 1-307. Keskeiset säädökset Vahingonkorvauslaki (412/1974), VKL Vakuutussopimuslaki (543/1994), VSL Tuotevastuulaki (694/1990) Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) Liikennevakuutuslaki (279/1959)
Oikeustapausanalyysi Oikeustapausanalyysin aiheeksi valitaan vahingonkorvaus- tai vakuutusoikeudellinen korkeimman oikeuden ennakkopäätös, josta laaditaan 5-10 sivua pitkä (+ lähdeluettelo ja kansilehti) harjoitustyö. Palautus 30 päivän kuluessa tentistä sähköpostitse onervaaulikki.suhonen@uef.fi Analyysin sisältö Mistä tapauksessa on kysymys: tapauksen tosiseikat ja KKO:n käsittelemä oikeudellinen ongelma. Mihin ratkaisu perustui: päätöksen perusteluissa käytetyt oikeuslähteet ja argumentit. Mitä ratkaisusta seuraa: miten KKO:n päätös ehkä muutti oikeustilaa; minkälaisten päätösten ratkaisuun KKO:n päätös jatkossa vaikuttaa ja miten. Korvausoikeus
Korvausoikeuden ala Sopimusperusteinen korvausvastuu Sopimuksen ulkoinen korvausvastuu Pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutukset (liikennevakuutus, potilasvahinkovakuutus, vahinkovakuutus, vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus yms.) Sosiaalivakuutusjärjestelmät (sairasvakuutusjärjestelmä, eläkejärjestelmät, erilaiset hoitopalvelut yms.) Jokainen kärsii vahingon haitalliset seuraukset itse, ellei jokin erityinen oikeusperuste turvaa oikeutta korvauksen saamiseen joltain muulta taholta. Sopimusperusteisen ja sopimuksenulkoisen vastuun keskeiset erot Erilainen henkilöpiiri: sopimuskumppanit / toisilleen vieraat henkilöt. Yleisimmin korvattavaksi tulevat vahingot: varallisuusvahingot/ esine- ja henkilövahingot. Todistustaakka sopimusvelvoitteen rikkojalla/ todistustaakka vahingonkärsijällä. Eroja myös korvausoikeuden vanhentumisessa, sovittelun edellytyksissä, isännänvastuun laajuudessa, korvattavien vahinkojen rajoittamisperusteissa yms. Sopimusperusteisen vastuun merkityksen kasvu? Vahingonkorvausoikeuden ja vakuutusoikeuden suhde Samat tavoitteet ja tehtävät: vahinkojen korvaaminen. Korvausvelvollisuuden perusteet, sisältö ja laajuus eroavat kuitenkin toisistaan: - VKO: korvausvelvollisuus perustuu lakeihin ja tavanomaisen oikeuden normeihin. - VO: korvausvelvollisuus perustuu sopimukseen. - Teon tuottamuksellisuuden vaikutus korvaukseen, luonnonilmiöt. Vahinkotapahtuman sattuessa molemmat normistot voivat tulla sovellettavaksi ja vaikuttaa toisen soveltamiseen, esim. sovittelu.
Vahingonkorvausoikeus Vahingonkorvausoikeuden keskeiset lähtökohdat Vahingonkorvauslaki (412/1974), useat erityislait. Oikeuskäytännöllä vahva asema (syy-yhteys vaatimus, ankaran vastuu soveltamisala, varallisuusvahinkojen korvauskelpoisuus yms.) Myös vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukset muokkaavat osaltaan vahingonkorvausoikeudellista ajattelua. Reaaliset argumentit. Eurooppalainen kehitys, Principles of European Tort Law 2005. Vahingonkorvausoikeuden vastuuperusteet Tuottamus VKL 2:3:1: Jos on tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Ankara vastuu, erityslait ja oikeuskäytäntö esim. Tuotevastuulaki (694/1990) 3-5 3 : Vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa..
Tuottamus vahingonkorvausvastuun perusteena Moitittavaan käyttäytymiseen perustuva vastuu, jonka syntyessä vahingonaiheuttaja on toiminut toisen suojaksi asetetun normin vastaisesi. Käsitteenä tuottamus kattaa sekä tahallisen (dolus) että huolimattoman (culpa) toiminnan. Tuottamus voi aiheutua joko aktiivisen toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena. Toista hyödyttäviin toimiin ryhtymiseen voidaan velvoittaa kuitenkin vain lain nojalla (ks. esim. Tieliikennelain (267/1981) 57 :n auttamisvelvollisuus yms.) Tuottamuksen asteet Lievä huolimattomuus, tavallinen huolimattomuus, törkeä huolimattomuus, tahallisuus. Lähtökohtana tavallinen huolimattomuus, törkeä ja lievä huolimattomuus edellyttävät erityisiä perusteita. Jaottelulla merkitystä esim. työntekijän vastuuta pohdittaessa ja kärsimyskorvausta määritettäessä sekä esim. vakuutuskorvauksen alentamista ja epäämistä ratkaistaessa. Tuottamuksen asteet II Lievä huolimattomuus: vahingon epätodennäköisyys, yllättävyys, tarve nopeaan reagointiin, vahingonaiheuttajan kokemattomuus. Jo lieväkin huolimattomuus riittää aiheuttamaan tuottamusvastuun synnyn. Törkeä huolimattomuus: välinpitämättömyys seurauksista, subjektiivinen moitittavuus.
Tahallisuus Tahallisuus: tarkoituksellinen vahingon aiheuttaminen. Rikoslaki (1889) 3 luku, 6 : Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistönmukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös jos tekijän on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Rajanvetoa tahallisuuden ja törkeän tuottamuksen välillä KKO:1999:41. Vaikka vahingontekijän tarkoituksena ei ollut vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen pidettiin pahoinpitelyä tahallisena tekona. KKO:2003:67. Vaikka vakava ruumiinvamma oli aiheutunut tahallisen toiminnan seurauksena ei vahingontekijän tarkoituksena ollut ruumiinvamman aiheuttaminen. Ottaen huomioon vahingonkärsijän oma myötävaikutus, tekoa ei pidetty tahallisena vaan törkeän huolimattomana. Tuottamusarviointi Milloin riskin todennäköisyys kasvaa niin suureksi, että riskin ottamista voidaan pitää moitittavana? Tapaturmaan johtaneeseen tapahtumakulkuun ei liity tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta --> aiheutunut vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonaiheuttajan vilpitön mieli: minkälaisia seurauksia vahingonaiheuttaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää toiminnastaan seuraavan. Vertailukohteena yleensä rajoitettu toimijajoukko, ei suuri yleisö.
Normiperusteinen tuottamusarviointi Yleensä ensisijainen arviointikriteeri. Tuottamusarvioinnin pohjaksi asetetaan tietyt objektiiviset mittapuut ja käyttäytymisvaatimukset (lait, asetukset, turvallisuusohjeet, säännöt yms.), joiden avulla arvioidaan onko normin vastaisen toiminta aiheuttanut sen suojatarkoituksen vastaisia seuraamuksia. KKO:1998:87, työnantajan toiminnan tuottamuksellisuus työntekijän sairastuttua asbestoosiin. Muita tuottamusarvioinnin mittapuita Huolellisen henkilön bonus pater familias - käyttäytymiskriteeri. Riskiperusteinen arviointi: tuottamus nähdään kokonaistaloudellisesti epäedullisiin toimiin ryhtymisenä --> käyttökelpoinen esim. turvaamis- ja suojelutoimenpiteiden mitoittamista sekä vahingonkärsijän myötävaikutusta arvioitaessa. Tuottamusarviointi II Tuottamuksen arvioinnin objektiivisuus, yksilöllisiä ominaisuuksia ei oteta arvioinnissa huomioon. Toisaalta toiminnan motiiveilla voi olla tiettyä merkitystä tuottamuksen asteen arvioinnissa. Itse aiheutettu arviointikyvyn heikentyminen ei lievennä tuottamusarviointia. Korostuneen huolellisuusvelvollisuuden alainen toiminta (yleisötapahtumat, yleiset tilat, asiantuntija-asema yms.)
KKO 2010:28 Vanhempiensa seurassa kulkenut lapsi oli pudonnut Suomenlinnassa Kuninkaanportin yläpuolelta rintamuurilla olevalta, käytössä muodostuneelta polulta noin 15 metriä alas ja kuollut. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että Suomenlinnan hoitokunta, joka vastasi valtion puolesta Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta, oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että alueella nähtävyyksiin tutustuminen tavanomaisella tavalla kulkien oli voinut tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. Valtio oli korvausvelvollinen aiheutuneesta henkilövahingosta. Keskeisiä kysymyksiä Korostuneen huolellisuusvelvollisuuden alainen tuottamus: Kun otetaan huomioon Kuninkaanportin tärkeys Suomenlinnan nähtävyytenä ja portin alueella olevien kulkuteiden vaarallisuus, kysymys on sellaisesta alueesta, jossa alueen hoidosta vastaavalla on korostettu vastuu vierailijoiden turvallisuudesta. --> Vahventaa vahingon kärsijän asemaa, mutta ei poista vaatimusta tuottamuksesta. Kantajat: valtio on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia käyttäjien turvallisuudesta. Vastaajat: vahingon ennalta arvaamattomuus, syy-yhteyden puuttuminen, kyseessä ei tuottamus. Tuottamuksen arviointi KO: valtio on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia kävijöiden turvallisuudesta. Vahinko ei ole ennalta arvaamaton vaan kyseisessä paikassa silmiinpistävä. Putoaminen ja kuolema ovat syy-yhteydessä valtion laiminlyöntiin. HO: valtio ei ollut toiminut huolimattomasti ja tuottamuksella aiheuttanut kuolemaa. KKO: valtio on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia kävijöiden turvallisuudesta, vahinko ei ollut ennalta arvaamaton ja olisi ollut vältettävissä yksinkertaisella ja edullisella tavalla.
KKO:1997:151 Asunto Oy:n omistaman talon katolta oli auringon lämmön vaikutuksesta valunut syöksytorvea pitkin jalkakäytävälle vettä, joka oli pakkasen johdosta jäätynyt. A oli yöllä liukastunut jäätyneessä kohdassa ja loukkaantunut. Kun isännöitsijän B:n ei ollut näytetty syyllistyneen liukkauden torjunnan järjestämisessä rikos- tai vahingonkorvausvastuun perustavaan laiminlyöntiin, syytteet B:tä vastaan hylättiin. KKO:1997:151, jatkuu Syöksytorvesta valuvan veden jäätyminen pakkasyönä jalkakäytävälle ei ollut ennalta arvaamatonta. Asunto Oy ei ollut näyttänyt, että liukastumista estävän hiekan pysyminen jalkakäytävällä olisi vallinneissa olosuhteissa ollut mahdotonta. Aluetta, joka oli jäätynyt, ei ollut rajattu puomein tai osoitettu muulla varoitusmerkillä. Tämän vuoksi asunto Oy oli vastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta. Tuottamusarviointi ja erilaiset vahinkotyypit Tuottamuksen arviointi vaihtele vahinkotyypeittäin. Henkilö- ja esinevahinkojen kohdalla tuottamusarvioinnissa otetaan huomioon käyttäytymiseen liittyvien riskien todennäköisyys ja ennakoitavuus, toiminnan moitittavuus ja normien vastaisuus sekä odotettavissa olevan vahingon suuruus ja mahdolliset keinot, joilla vahinkoa olisi ollut mahdollista rajoittaa. Varallisuusvahingoissa arvioinnin keskiössä toiminnan oikeudenvastaisuuden arviointi.
Tuottamuksen poistava seikat Lähtökohdat rikosoikeudellisessa normistossa ja reaalisissa argumenteissa. Vallitsevaa oikeustilaa koskeva erehdys ei yleensä vapauta tuottamusvastuusta. Hätävarjelu - käytettyjen keinojen ja saadun hyödyn välinen suhde, olosuhteiden äkillisyys ja uhkaavuus. KKO 1988:49, kyseessä katsottiin olevan hätävarjelun liioittelu, kun huoltamonpitäjä ampui huoltamolle yöllä murtautunutta uhkaavasti käyttäytynyttä henkilöä jalkaan. Tuottamuksen poistavat seikat II Pakkotila - käytettyjen keinojen ja saadun hyödyn välinen suhde, olosuhteiden äkillisyys ja uhkaavuus ja tarve nopeaan toimintaan. Virkavelvollisuus, esimiehen käsky - teko perustuu normin antamaan oikeutukseen. KKO 1948 II 268, Tyttökodin johtaja, joka oli ilman valtuutusta ottanut haltuunsa eräät tyttökotiin lähetetyt tavarat oli vastuussa niiden katoamisesta. Tuottamuksen poistavat seikat III Loukatun suostumus - oikeustoimen pätevyys, suostumuksen hyvän tavan mukaisuus. Suostumusta vakavan sairauden tai vamman aiheuttamiseen ei voida pätevästi antaa. KKO 1997:129, A oli jääkiekkopelissä lyönyt vastustaja B:tä poikittaisella mailalla niskaan aiheuttaen B:lle aivotärähdyksen ja muita vammoja. A:n katsottiin syyllistyneen pahoinpitelyyn, koska teko ylitti tavanomaisen peliin kuuluvan rajuuden ja voimankäytön rajat.
Ankara vastuu Vahingonaiheuttajan tuottamuksesta riippumaton toimintaperusteinen vastuu. Tyypillinen tilanteissa, joihin liittyy erityinen vahingonvaara. Lakiin perustuva ankara vastuu: - esim. tuotevastuu, ympäristövahingot, raideliikennevahingot, ydinvastuu yms. - Käyttöalan rajaus lainsäädännössä, soveltamissäännökset, vahinkomääritelmät. Vakuutusperusteiset sairas- ja tapaturmavakuutusjärjestelmät: potilasvahingot, liikennevahingot. KKO:2001:61 Kadun päällystämisen pohjatyöstä syntynyt tärinä oli aiheuttanut rakennuksen seiniin halkeamia. Kaupunki, jonka lakisääteisiin velvollisuuksiin kadun rakentaminen kuului, oli ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain tarkoittamana toiminnan harjoittajana tuottamuksesta riippumatta vastuussa vahingon korvaamisesta, vaikka työn oli suorittanut itsenäinen urakoitsija. Oikeuskäytännössä muodostunut ankara vastuu Korkeimman oikeuden ratkaisuissa ankaran vastuun piirin on luettu mm. räjäytystyö (KKO 1994:122, KKO 1963 II 93), palovaarallisten aineiden säilyttäminen (KKO 1969 II 42), moottoriurheilukilpailun järjestäminen (KKO 1972 II 97), kemiallinen metsäteollisuus (1998:87) ja turvetuotanto (KKO 1997:48). Rajanveto ankaran vastuun ja erityisvaaralliseen toimintaan liittyvän tuottamusvastuun välillä ei aina ongelmatonta.
KKO:1997:48 Turvesuolla oli turpeennostoa suoritettaessa syttynyt tulipalo, joka oli levinnyt suon ulkopuolelle ja aiheuttanut vahinkoa naapurikiinteistölle. Turvetuotannon harjoittajan katsottiin vastaavan vahingon korvaamisesta tuottamuksesta riippumatta. KKO:n perustelut...tuottamuksesta riippumaton vahingonkorvausvastuu voi ilman nimenomaista lain säännöstäkin tulla kysymykseen tilanteissa, jotka sisältävät poikkeuksellisen vahinkoriskin....toiminnan ei tarvitse olla sinänsä vaarallista, kunhan siihen liittyy sellainen vaaramomentti, joka yleisen kokemuksen mukaan ei ole täysin hallittavissa, vaan tietyissä olosuhteissa saa aikaan vahinkoa. Turvetuotantoa ei voida sinänsä pitää vaarallisena toimintana. Turpeen nostamiseen on kuitenkin selvitetty liittyvän ilmeinen tulipalon vaara, joka ei aina ole vältettävissä tavanomaisella huolellisuudella. KKO: 2000:72 Ammattimaisesti sähkölaitteiden korjausta, huoltamista, uudistamista ja asentamista harjoittaneen yhtiön elinkeinotoiminnassa oli suoritettu sähkömoottorien käämitysten uunikuivausta siten, että haihtuvia ja palavia nesteitä sisältäneeseen lakka- ja ohenninliuokseen kastettuja moottoreita oli kuivattu tätä varten valmistetussa uunissa noin 120 celsiusasteen lämpötilassa.yhtiö oli tuottamuksesta riippumattomassa vastuussa niistä vahingoista, jotka sen työntekijälle oli aiheutunut sähkömoottorin käämitysten uunikuivauksen yhteydessä tapahtuneesta räjähdyksestä.
KKO:n perustelut Sähkömoottoreiden käämitysten kuivattaminen kysymyksessä olleella uunilla ei sinänsä ole vaarallista toimintaa. Yhtiön on täytynyt olla tietoinen räjähdysvaarasta. Yhtiöllä on ollut lisäksi mahdollisuus valvoa, että uuni toimii asianmukaisesti eikä räjähdysvaaraa synny. Sen sijaan yhtiön työntekijät eivät ole voineet varautua sattuneeseen yllättävään räjähdykseen suojautumalla siitä aiheutuvilta vahingoilta. Vahingot ovat aiheutuneet elinkeinotoiminnassa, jota yhtiö on harjoittanut taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. KKO:1993:114 Varusmiehiä oli puolustusvoimien ampumaleirillä loukkaantunut yhden varusmiehen astuttua maassa piilossa olleen räjähtämättömän ontelokranaatin päälle. Valtion katsottiin olevan tuottamuksesta riippumattomassa vahingonkorvausvastuussa asevelvollisiin nähden, jotka olivat vammautuneet rauhanajan palveluksessa. KKO:n perustelut Tuottamuksesta riippumaton vahingonkorvausvastuu voi tulla kysymykseen tilanteissa, joissa vahingonkärsijä on asetettu erityiselle vaaralle alttiiksi. Puolustusvoimien opetusjärjestelmä on edellyttänyt varusmiesten liikkumista ampumarata-alueella, josta kaikkia räjähtämättömiä kranaatteja ei ole kyetty havaitsemaan ja raivaamaan. Vaikka puolustusvoimissa on tiedetty ampumarataalueella liikkumiseen liittyvä vahingon vaara, se ei ole vaikuttanut koulutusjärjestelyihin eikä varusmiehillä ole ollut oikeutta kieltäytyä astumasta alueelle eikä mahdollisuutta havaita kaikkia räjähtämättömiä ammuksia. Tästä syystä valtion tuottamuksesta riippumaton vahingonkorvausvastuu on perusteltu.
Ankaraa vatuuta puoltavat seikat oikeuskäytännön valossa Poikkeuksellinen vahinkoriski: - toiminta on luoteeltaan erityisvaarallista. - hallitsematon vaaranmomentti Toimintaa harjoitetaan taloudellisen edun saavuttamiseksi : - vahinkokustannukset saman tahon kanettavaksi. Vahingonkärsijän suojantarve. Ankarasta vastuusta vapautuminen Ankarasta vastuusta poikkeaminen edellyttää lainsäädännöstä ilmi käyvää hyväksyttävää syytä! Vapautumisperusteet eroavat luonteeltaan tuottamusvastuun defenssiperusteista. Ankaran vastuun vapautumisperusteet Ylivoimaiset tapahtumat - epätavallinen luonnonmullistus, aseellinen selkkaus yms. Vahingonkärsijän myötävaikutus - vahingonkärsijän tuottamuksellinen menettely, jolla vaikutusta vahingon syntymiseen. Vahingonkohteen erityinen vahinkoalttius - vahingonkärsijän vastuupiiriin kuuluva seikka, ei edellytä tuottamusta.
Syy-yhteys Vahingon on oltava on oltava sellaisessa syyyhteydessä tekoon, toimintaan tai laiminlyöntiin, jota säännösten soveltamisessa edellytetään. Vahinko on usein monien asioiden summa, tavoitteena selvittää mitkä syyt ja seikat ovat johtaneen vahingon syntymiseen. Taustatekijöillä on erilainen merkitys vahingonkorvausoikeudellisessa ja vakuutusoikeudellisessa syy-yhteys arvioinnissa. Juridinen syy yhteys: hypoteettista, normien mukaista tapahtumakulkua verrataan toteutuneeseen tapahtumakulkuun. Syyn välttämättömyys ja riittävyys Conditio sine qua non: Olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäilty tapahtuma ei olisi sattunut? Onko syy yksinään riittävä vahingon aiheuttamiseen? NESS- kausaliteetti (Necessary Element of Sufficien Set): vahingonkorvausoikeudellisesti relevantti syy-yhteys on kyseessä mikäli teko tai laiminlyönti on välttämätön ja riittävä osa seurausta edeltänyttä tosiseikastoa. KKO:2010:17 Vahingonkorvausvastuun edellyttämän syy-yhteyden harkinnan lähtökohtana on yleensä arvio siitä, olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäiltyä tapahtumaa ei olisi sattunut. Syyyhteyden täyttymisen edellytykseksi ei sen sijaan voida asettaa sitä, että tapahtuma olisi ainoa syy vahingolle.
Syy-yhteyden toteen näyttäminen Luonnontieteellinen vs. juridinen syy-yhteys. Juridisen syy-yhteyden toteen näyttäminen ei edellytä syy-yhteyden täyttä varmuutta tai korkea-asteista todennäköisyyttä. Lähtökohtaisesti 50 prosentin selkeästi ylittävä aiheutumistodennäköisyys riittää syy-yhteyden toteen näyttämiseen. YmpVahL 3 : Ympäristövahinko korvataan tämän lain säädösten mukaan, jos voidaan osoittaa, että 1 :n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syyyhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin. Kuitenkin aina tilannekohtainen harkinta, näytön vahvuus, komparatiivinen todennäköisyys. KKO:2001:58 (Ään.) A oli tupakoinut runsaasti vuosikymmeniä. A:lla on todettu monia sairauksia, mm. kurkkusyöpä, joiden ei kuitenkaan ole lääketieteellisesti selvitetty johtuneen nimenomaan ja vain tupakoinnista. Ottaen huomioon A:n sairauksien laadun, hänen tupakointinsa keston ja määrän sekä tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan, KKO katsoi riittävästi selvitetyn että oikeudellisesti merkittävä syy-yhteys A:n sairauksien ja tupakoinnin välillä oli toteen näytetty. KKO:2010:15 Kysymys siitä, oliko A:lla todettu RSD-oireyhtymä seurausta tapaturman aiheuttamista oikean käden puremavammasta ja oikean ranteen nyrjähdyksestä. Korkein oikeus toteaa, että esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan RSD:n laukaisevana tekijänä on usein trauma, josta ei aina jää selviä näkyviä jälkiä. Korkein oikeus katsoo, että A:lle sattunut tapaturma, jossa hän on saanut oikean käden puremavamman ja oikean ranteen nyrjähdyksen, on ollut sopiva aiheuttamaan RSD:n. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsoo, että A:n oikean yläraajan vaivoja aiheuttanut RSD on hänelle sattuneen tapaturman seurausta.
KKO:2008:56 Puisto- ja rakennustyöntekijä oli puuelementtiä kantaessaan kaatunut polvilleen ja loukannut reitensä. Ihossa ei ollut tapaturman jälkeen todettu vamman merkkejä. Vajaan kahden viikon päästä alaraajaan oli kuitenkin tullut kudoskuolio, jonka syynä oli ollut beetahemolyyttisen streptokokkibakteerin aiheuttama lihaspeitinkalvotulehdus (nekrotisoiva faskiitti). Alaraaja oli jouduttu amputoimaan. Kysymys siitä, oliko lihaspeitinkalvotulehdus tapaturmakorvaukseen oikeuttavassa syyyhteydessä tapaturmaan. KKO:n perustelut Perusteluissa painoarvoa on annettu terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnolle lääketieteellisestä syy-yhteydestä sekä syy-yhteyden komparatiiviselle todennäköisyydelle. Kun vasemman jalan nekrotisoivan faskiitin alkusyynä on hyvin voinut olla sellainen vähäinen ihovaurio, joka on syntynyt samaan raajaan kiistatta kohdistuneen tapaturman yhteydessä, eikä ole toisaalta saatettu todennäköiseksi, että se olisi aiheutunut jostain muusta syystä, Korkein oikeus pitää riittävän todennäköisenä, että nekrotosoivan faskiitin ja tapaturman välillä on korvausvastuun perustava syy-yhteys. Syy-yhteyteen liittyvät erityiskysymykset Kuinka syy-yhteys ratkaistaan, kun: - sama vahinko olisi joka tapauksessa tapahtunut myöhemmin. - vahinko johtaa jo tapahtuneeseen vahinkoon. - vahingolla on useita aiheuttajia. KKO:1990:78: Vaikka A:ta pidettiin todennäköisimpänä vahingon aiheuttajana, vahingon aiheutumista ei pidetty ei-aiheutumista todennäköisempänä. Kaikki 3 potentiaalista vahingonaiheuttajaa olivat yhteisvastuussa vahingosta.
Syy-yhteyteen liittyvät erityiskysymykset II - vahingonkärsijä on erityisen vahinkoaltis. KKO:1996:59: Rakennuksen vaurioitumiseen naapurikiinteistöllä tehdyn paalutuksen seurauksena vaikutti myös rakennuksen puutteellinen perustamistapa. Vastuu jaettiin vahingonkärsijän ja rakennusyhtiöiden kesken. KKO: 1992: 180: Työntekijään asiattomasti ja epäystävällisesti suhtautuneen työnantajan edustajan menettely katsottiin perustavan korvausvelvollisuuden vaikka myös työntekijän peruspersoonallisuuden voitiin katsoa vaikuttaneen työntekijän sairastumiseen. Henkilövahingoissa vahinkoa kärsineen erityinen herkkyys otetaan huomioon vain poikkeuksellisesti, esinevahinkojen kohdalla erityiselle vahinkoalttiudelle voidaan antaa enemmän painoarvoa. Vahingon ennakoimattomuus Korvausvastuu ei käsitä sellaisia vahinkoja, joiden aiheutuminen ei ole ollut korvausvelvollisen kannalta ennakoitavissa. Ennakoimattomuutta arvioidaan objektiivisesti, mitä vahingonaiheuttaja tiesi tai mitä hänen olisi pitänyt tietää. Vahingon aiheutumisen lisäksi ennakoimatonta voi olla vahingon vakavuus, tyyppi, laajuus tai suuruusluokka. Myös vahinkolajilla ja tuottamuksen asteella on vaikutusta ennakoimattomuuden arviointiin. KKO:1992:123 Sairaalassa hoidettavana ollut henkilö oli käynyt sairaalan tupakointiparvekkeella. Hänen sieltä poistuessaan tuulenpuuska paiskasi oven kiinni ja potilaan sormet jäivät oven väliin. Sairaalan ylläpitäjällä ei katsottu olleen velvollisuutta varustaa ovea erityisellä turvalaitteella tämän kaltaisen ennalta arvaamattoman vahingon varalta.
KKO:1997:3 Asunto-osakeyhtiön osakas vaati asuntooy:ltä korvauksena esisopimuksen ja myöhemmän kauppahinnan välistä erotusta, koska yhtiön hallitus oli aiheettomasti viivytellyt saunan rakentamista koskevan suostumuksen antamisessa. Koska asuntooy ei ollut ollut tietoinen esisopimuksesta, jonka ehtona suostumus saunan rakentamiseen oli, KKO katsoi, ettei yhtiö ollut korvausvelvollinen osakkaalle osakkeiden arvon alentumisena ilmenevästä vahingosta. Loukatun normin suojatarkoitus Ennakoitavuusvaatimuksen kaltainen korvausvastuun rajoitusperiaate. Tuottamusvastuun osalta korvausvastuu syntyy vain jos loukatulla normilla on pyritty aiheutuneen vahingon välttämiseen. Ankaran vastuun osalta erityisvaarallisuuden tai vaaranmomentin läsnäolon kriteerejä täyttämättömät vahinkotilanteet jäävät ankaran vastuun suojatarkoituksen ulkopuolelle. Suojatarkoituksen toteutumisen kannalta on riittävää, että vahingon torjuminen kuuluu normin päämääriin. KKO:1997:49 Raastuvanoikeus oli laiminlyönyt valvoa, että perunkirjoitus toimitettiin ja perukirja annettiin oikeuteen säädetyssä ajassa. Perillinen ei ollut saanut tietoa perittävän kuolemasta eikä siten ollut valvonut oikeuttaan perintöön. Kun tuomioistuimen valvontavelvollisuuden tarkoituksena ei ollut perillisen tiedonsaantioikeuden turvaaminen, valtio ei ollut velvollinen RO:n laiminlyönnin johdosta korvaamaan perilliselle perintöoikeuden vanhentumisesta aiheutunutta vahinkoa.
Täyttääkö vahinko sopimuksenulkoisen korvausvastuun edellytykset? TUOTTAMUSVASTUU Onko toiminta ollut tuottamuksellista? Onko käsillä tuottamuksen poistavia seikkoja? hätävarjelu pakkotila virkavelvollisuus, esimiehen käsky Onko vahinko ennakoitavassa ja normin suojatarkoituksen mukaisessa syy-yhteydessä tuottamukselliseen toimintaan? ANKARA VASTUU Kuuluuko vahingon aiheuttanut toiminta ankaran vasuun piiriin? Soveltuvatko ankaran vastuun vapautumisperusteet? ylivoimaiset tapahtumat vahingonkärsijän myötävaikutus vahingonkärsijän erityinen vahinkoalttius Onko vahinko ennakoitavassa ja normin suojatarkoituksen mukaisessa syy-yhteydessä ankaran vastuun alaiseen toimintaan? Korvausoikeudelliset erityistilanteet Julkisyhteisön vastuu (VKL 3:2-5) Isännänvastuu (VKL 3:1) Alaikäisen vastuu (VKL 2:2) Mieleltään häiriytyneen vastuu(vkl 2:3) Työntekijän vastuu (VKL 4 luku) Julkisyhteisön vastuu Julkisyhteisön vastuu määräytyy normaalista poikkeavasti, mikäli toiminta on luonteeltaan julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käytön määritteleminen: - lakisääteinen neuvonta, rikosilmoituksen tekeminen, lapsen päivähoitopaikan järjestäminen, virasta pidättäminen, yms. - toimiminen työsopimuksen osapuolena, katujen kunnossapito, lääkemääräyksen antaminen yms. on sen sijaan tosiasiallista toimintaa, ei julkisen vallan käyttöä.
Julkisyhteisön vastuu II Tyypillisesti korvausvastuu voi syntyä esim. tiedonantovirheen, liiallisen voimanäytön, asian käsittelyssä tapahtuvan kohtuuttoman viivytyksen, lakisääteisten etuuksien ja julkisten palvelujen puutteellisuuden tai perusteettoman epäämisen seurauksena. Korvausvastuu julkista valtaa käytettäessä Lähtökohtana normaali tuottamusarviointi, jota VKL 3:2:2 standardisäännös täydentää: Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Edellä 1 momentissa säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. --> lieventää julkisen vallan käyttöön liittyvää korvausvastuuta. KKO:1995:61 Valtio ei vastannut luotsauksesta aiheutuneesta vahingosta sillä perusteella, että vahingon syynä oli ollut luotsin päihtymys (VKL 3:7). Kysymys myös siitä, oliko valtio vahingonkorvausvastuussa sillä perusteella, että se luotsilaitoksen ylläpitäjänä olisi laiminlyönyt luotsin työkuntoisuuden valvonnan. Mikä on luotsin humalatilan merkitys vahingon aiheutumiseen? Onko valtio korvausvastuussa valvonnan laiminlyönnin perusteella standardisäännös huomioon ottaen?
Tapauksen tosiseikasto Luotsausvahinko on aiheutunut yli 2 promillen humalassa työskennelleen luotsin toiminnan seurauksena. Kuitenkin VKL 3:7: Valtio ja kunta eivät vastaa luotsauksesta aiheutuneesta vahingosta. Valtiolla yksinoikeus luotsauspalvelujen antamiseen, kv-kauppa-alusten on lain mukaan käytettävä valtion luotsia Suomen kulkuvesillä --> luotsaus on julkisen vallan käyttöä, vastuu syntyy VKL 3:2:2 standardisäännöksen mukaisesti. --> Valtion tehtävänä luotsilaitoksen ylläpitäjänä on järjestää pätevät ja riittävät luotsipalvelut sekä huolehtia niiden jatkuvasta saatavuudesta. Tuomioistuinten näkemykset RO: merenkulkuhallitus ei ollut laiminlyönyt järjestää luotsilaitosta ja luotsien työkuntoisuuden valvontaa niin, ettei kohtuudella asetettavia vaatimuksia olisi noudatettu. Kanne hylättiin. HO: Työkuntoisuuden valvontaa ei oltu järjestetty asianmukaisesti, ei kuitenkaan vaikutusta vahingon syntymiseen. Puolet vahingosta johtui X:n humalatilasta, puolet luotsauksessa tapahtuneesta virheestä. Valtio velvoitettiin korvaamaan puolet aiheutuneesta vahingosta. KKO: jutussa ei ole näytetty, ettei valtio luotsilaitoksen ylläpitäjänä olisi luotsien työkuntoisuuden valvonnan järjestämisessä noudattanut tehtävälle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. HO:n päätös kumotaan ja jätetään RO: antaman päätöksen varaan. VKL 3:4 muutoksenhakuvaatimus Viranomaisen päätöksen seurauksena vahinkoa kärsinyt voi menettää oikeutensa vahingonkorvaukseen, mikäli hän ilman pätevä syytä, on jättänyt käyttämättä tarjolla olevia muutoksenhakukeinoja. --> vahingonkorvaus nähdään hallintotoiminnassa vain toissijaisena oikeusturvakeinona.
Isännänvastuu Työnantajalle työnantaja-aseman perusteella syntyvä vastuu työntekijän tuottamuksella aiheuttaman vahingon korvaamiseen. Vastuu rajoittuu vain työssä aiheutuneen vahingon korvaamiseen. Ei edellytä työnantajan oman toiminnan moitittavuutta. Pääsääntönä täyden korvauksen periaate. Korvausvelvollisuuden sovittelu edellyttää ilmeistä kohtuuttomuutta (VKL 3:6). Työnantajan regressioikeus, keskinäisestä vastuunjaoista voidaan myös sopia. Työntekijän määritelmä isännänvastuussa Lähtökohtana työoikeudellinen työsuhteen määritelmä: työn vastikkeellinen tekeminen toisen johdon ja valvonnan alaisena. Sisältää myös koulutukseen liittyvää työtä suorittavat oppilaat, luottamustoimeen valitut henkilöt (esim. valtuutetut), viranomaisen määräyksestä työtä suorittavat henkilöt (asevelvolliset ja vangit) sekä julkisyhteisöön palvelussuhteessa olevat henkilöt siltä osin kuin heidän työtehtävänsä eivät sisällä julkisen vallan käyttöä. Isännänvastuu voi kattaa myös työntekijään rinnastettavan itsenäisen yrittäjän aiheuttaman vahingon. Arviointiperusteina mm. työsuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet. Työntekijän vastuupiiri Kanavointisäännösten mukaisesti isännänvastuu on aina ensisijainen työntekijän vastuuseen nähden. Työntekijä voi kuitenkin joutua korvausvelvolliseksi kolmannelle mikäli -kyseessä on työntekijän tahallisesti aiheuttama vahinko - työnantaja on maksukyvytön tai lopettanut kokonaan toimintansa... ja työnantajalle regresioikeuden nojalla. Työntekijä voi joutua vastuuseen myös työnantajalleen aiheuttamasta välittömästä vahingosta.
Työntekijän vastuun luonne Lähtökohtana täyden korvauksen sijasta kohtuullinen korvaus, jota arvioitaessa huomioon otetaan: - vahingon suuruus - teon laatu - vahingonaiheuttajan asema -vahingonkäsineen tarve - muut olosuhteet Työntekijän lievä tuottamus ei synnytä korvausvastuuta. Vastuu tahallisesti aiheutetusta vahingosta on ensisijaista ja täysimääräistä. Normaalia lievempi vahingonkorvausvastuu Alle 18-vuotiaat / mieleltään häiriintyneet henkilöt. Vastuu normaalia lievempää sekä tuottamusarvioinnin että vastuun määrän osalta. Korvauksen määrän osalta lähtökohtana kohtuullinen korvaus, jota arvioidessa huomioon otetaan - vahingonaiheuttajan ikä/tila - teon laatu - vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijä varallisuusolot - muut olosuhteet - myös vahingontekijän tietoisuus teon seurauksista voi vaikuttaa kohtuullisuusarviointiin. Normaalia lievempi vahingonkorvausvastuu II Huoltaja ei tule korvausvelvolliseksi pääsääntöisesti ilman omaa tuottamustaan. Valvontatuottamuksen katsottiin olevan kyseessä esim. korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1983 II 41, jossa vanhemmat eivät olleet valvoneet, että 7- vuotias ei pääse yksin heittämään tikkaa sekä ratkaisussa KKO 1981 II 124, jossa vanhemmat olivat laiminlyöneet puuttua 16- vuotiaan pienoiskiväärin käyttöön.
Normaalia lievempi vahingonkorvausvastuu III Alaikäisten kohdalla käyttäytymistä arvioidaan suhteessa samanikäisillä hyväksyttävänä pidettävään käyttäytymiseen. Mieleltään häiriintyneiden osalta tuottamusta arvioidaan suhteessa siihen, mitä voidaan kulloisestakin mielentilanhäiriöstä kärsivien kyvyt ja psyykkinen tila huomioon ottaen edellyttää. Henkilön kykyjä alentavan mielen häiriö tilan tulee olla varsin vakava ja pysyväislaatuinen, esim. synnynnäinen kehitysvamma, skitsofrenia yms. Normaalia lievemmän korvausvastuun arviointi käytännössä KKO:1996:117, 13-vuotias A oli ripustanut asuinrakennuksen seinälle vaatteen ja sytyttänyt sen palamaan seurauksin, että tuli oli levinnyt rakennukseen ja rakennuksessa ollut irtaimisto oli tuhoutunut. A:n ikä ja varallisuusolot sekä vahinkoa kärsineiden kantajien varallisuusaseman huomioon ottaen vahingonkorvausta soviteltiin siten, että A:n tuli korvata puolet aiheuttamastaan vahingosta. KKO 1983 II 26, 15-vuotia A oli aiheuttanut B:lle näkökyvyn menetyksen ampumalla tätä kohti ilmakiväärillä. Ottaen huomioon teon tahallisuus ja laatu sekä se, että A teon tehdessään oli kyennyt ymmärtämään siitä aiheutuvan vahingonvaaran, vahingonkorvausta ei soviteltu. Normaalia lievemmän korvausvastuun arviointi käytännössä II KKO:1995: 125, 29-vuotias downin oireryhmää sairastanut vastaaja, jonka älyllinen toimintataso vastasi 6-7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot törkeäksi tuottamukseksi katsottavalla menettelyllä. Vastaajan ei kehitysvammaisuudesta ja siihen liittyvästä alhaisesta älyllisestä toimintatasosta johtuen katsottu kuitenkaan ymmärtäneen tekonsa tosiasiallista luonnetta ja hänen katsottiin olleen tekoa tehdessään ymmärystä vailla. Vastaajaa ei tuomittu rikosoikeudelliseen vastuuseen ja hänen vahingonkorvausvelvollisuuttaa soviteltiin n. 500 000 markasta 25 000 markkaan korkoineen (n. 5%).
Korvauksen määrittämisen yleisiä lähtökohtia Täyden korvauksen periaate. Rikastumiskielto (vahingosta saatu etu, vakuutuskorvaukset ja muut korvaukset) Differenssivertailu: toteutuneen ja hypoteettisen tapahtumakulun vertaaminen toisiinsa. Vahingonkärsijän yksilölliset olosuhteet ja suunnitelmat otetaan arvioinnissa huomioon (vrt. tuottamusarviointi). Näyttövelvollisuus vahingosta ja sen suuruudesta vahingonkärsijällä. Korvauskelpoiset vahinkolajit Henkilövahingot Esinevahingot Varallisuusvahingot Korvausaiheet: hoitokustannukset, elatuksen menetys, ansionmenetys yms. Pääsääntöisesti vain välittömät vahingot ovat korvauskelpoisia -> välillset kolmannelle aiheutuneet vahingot eivät yleensä kuulu normin suojatarkoituksen piiriin. Henkilövahingot Henkilövahinkoina korvattavia vahinkoja ovat ruumiinvammat, sairaudet sekä eräät psyykkisessä tilassa ilmenevät häiriöt. Korvausaiheet: tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut kulut, ansionmenetys, kipu, särky sekä muu tilapäinen tai pysyvä haitta (VKL 5:2). Korvausaiheet voidaan jakaa aineellisiin ja aineettomiin vahinkoihin. Aineettomat vahingot eivät ole useinkaan objektiivisesti arvioitavissa. Aineettomat henkilövahingot eivät ole korvauskelpoisia kaikissa vakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmissä.
Aineelliset henkilövahingot Hoitokustannukset - lääketieteellisesti perustellut tutkimukset ja hoito, lääkärinpalkkiot, sairaalapäivämaksut, hoitoon liittyvät matkakustannukset yms. - vahingon rajoittamisvelvollisuus, julkisten sairaanhoitopalvelujen käyttö. Muut tarpeelliset kulut - säännölliset lääkärintarkastukset, kuntoutus, apuvälineiden hankinta, kotihoitopalvelut yms. Aineelliset henkilövahingot II Ansionmenetys - edellytyksenä tilapäinen tai pysyvä työkyvyttömyys. - korvattavaksi voiva tulla esim. menetetty palkka, eläke, lomarahat ja luontaisedut. - uudelleenkouluttautumisvelvollisuus. Aineettomat henkilövahingot Kipu ja särky - henkilövahingon seurauksena syntynyt fyysinen tai psyykkinen kiputila. - arvioinnissa huomioidaan henkilövahingon laatu, vaikeusaste ja odotettu kesto, liikevahinkolautakunnan korvausnormit. Tilapäinen haitta - fyysinen tai psyykkinen tilapäinen haitta, kuten tilapäinen liikuntakyvyttömyys tai aistien menetys, pelko- tai stressitila yms.
Aineettomat henkilövahingot II Pysyvä haitta - lääketieteellisesti arvioiden pysyvä haitta, kuten liikuntarajoite, kosmeettinen haitta, pysyvä kiputila yms., jonka arvioidaan vaikeuttavan vahingonkärsijän elämää koko tämän loppuelämän ajan. - arvioinnissa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, vahinkoa kärsineen ikä, elämänlaadun heikkeneminen. Korvaus kärsimyksestä Psyykkinen seuraamus voi tulla korvattavaksi joko VKL 5:2 mukaisena henkilövahinkona (kipu ja särky/muu tilapäinen haitta) tai 5:6 mukaisena kärsimyksenä. Oikeuskäytännössä 5:2 soveltamisen edellytykseksi on asetettu pitkäaikainen ja normaalia elämää haittaava henkinen häiriö. VKL 5:6 Oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä: 1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu; 2) jota on rangaistavaksi määrätyllä teolla syrjitty; 3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu; 4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muilla kuin 1-3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla. Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.
KKO:2009:46 B on joutunut puolisonsa pahoinpitelemäksi kolme kertaa vuoden sisällä omassa kodissaan. Tekojen toistuvuus ja niiden tekopaikka merkitsivät loukkausta, joka on B:n henkilökohtaisen koskemattomuuden ohella rikkonut hänen elinpiirinsä turvallisuutta. Erityistä raakuutta tai nöyryyttävää tai halventavaa tekotapaa tekoihin ei kuitenkaan ole liittynyt. Kokonaisarvionaan Korkein oikeus päätyy siihen, että B:n henkilökohtaista koskemattomuutta ei ole loukattu niin vakavalla tavalla, että hänen vaatimuksensa kärsimyksen korvaamisesta voitaisiin hyväksyä. Korvaus kärsimyksestä II Objektiivinen arviointi: Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset 2008. Korvauksen määrää arvioitaessa huomioon on kuitenkin aina otettavaa kulloisenkin tilanteen ominaispiirteet. KKO:2005:136 (Ään.) Alibi-lehdessä julkaistiin artikkeli, jossa kerrottiin Outokummussa vuonna 1998 tapahtuneista kahdesta pahoinpitelystä, vapaudenriistosta, pakottamisesta, varkaudesta ja heitteillepanosta, joista A oli tuomittu käräjäoikeudessa yhden vuoden yhden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Kysymys siitä, onko rikoksesta tuomitun henkilön nimen julkaisemisella aikakauslehdessä loukattu yksityiselämää ja aiheutettu korvattavaa henkistä kärsimystä. Asia ratkaistu vahvennetussa jaostossa äänestystuloksella 7-4.
Asian käsittely alemmissa oikeusasteissa KO: Kanne hylättiin. Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 edellyttää, että vahingonkorvauksen perusteena on rikos. Lainvoimaisella tuomiolla rangaistukseen tuomitun henkilön nimen mainitseminen lehtiartikkelissa ei ollut rikos. HO: Vahingonkorvauskanne hyväksyttiin ja vastaaja velvoitettiin maksamaan A:lle korvausta kärsimyksestä 2000 euroa. A ei ollut ollut sellaisessa yhteiskunnallisessa asemassa tai julkisessa tehtävässä toiminut henkilö, jonka yksityisyyden suojaa tulisi arvioida toisin kuin yksityishenkilöiden osalta yleensä... hovioikeus katsoi, ettei ollut ollut tarpeen, eikä siis oikeutettua, luvatta julkistaa A:n kaltaisessa asemassa olevan yksityishenkilön nimeä kysymyksessä olevassa yhteydessä. KKO enemmistön kanta A on tuomittu tavallista törkeämmästä rikoksesta, joten hän on voinut varautua nimensä ilmituloon. Artikkeli on ollut ajankohtainen, sävy asiallinen, eikä siinä ole julkaistu A:n kuvaa tai muuta A:n yksityiselämää koskevaa tietoa. HO:n tuomio kumotaan. A:n nimen mainitseminen lehtiartikkelissa ei ole tapahtunut rikoslain 27 luvun 3 a :ssä tarkoitetuin tavoin ilman laillista oikeutta eikä tämän tiedon julkaiseminen näin ollen ole edellä kuvatuissa olosuhteissa voinut käsittää vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :ssä tarkoitettua rikosta, kokonaan riippumatta siitä, miten A:n nimen mainitsemista olisi mahdollisesti arvioitava hyvä journalistista tapaa koskevien ammattieettisten sääntöjen perusteella. Eriävät mielipiteet Oikeusneuvos Koskelo (Tulokas, Raulos, Vuori): A:n korvausvaatimukselle on peruste rikoslain 27 luvun 3 a : ja vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n nojalla. HO:n tuomion lopputulosta ei ole syytä muuttaa. Perusteluissa painoarvoa annettiin mm. hyvälle journalistiselle tavalle ja A:n yksityiselämää loukkaavan teon tahallisuudelle.
KKO:2003:123 A oli vastoin entisen vaimonsa B:n tahtoa tunkeutunut tämän asuntoon sekä uhannut B:tä haulikolla. B:n paettua asunnosta A oli erityisen raa alla ja julmalla tavalla surmannut asuntoon jääneen B:n miesystävän C:n sekä käsitellyt tämän ruumista pahennusta herättävällä tavalla. Kysymys B:n oikeudesta korvaukseen kärsimyksestä VKL 5:2, 5:4a ja 5:6 nojalla. Korvaus kärsimyksestä KO: korvausta VKL 5:6 mukaisesta henkisestä kärsimyksestä 60 000 markkaa. HO: korvausta VKL 5:4a mukaisesta kärsimyksestä 3400 (20 215,48 markkaa) ja 5:6 mukaisesta henkisestä kärsimyksestä 60 000 markkaa. KKO: korvausta VKL 5:2 mukaisesta kärsimyksestä 13 491,28. Esinevahingot Ilmenevät tyypillisesti esineen tuhoutumisena tai vaurioitumisena, mutta myös aineettomat vahingot voivat tulla korvattaviksi. Korvauksen lähtökohtana joko esineen korjauskustannusten tai jälleenhankintahinnan korvaaminen. Myös esineen arvon alentuminen ja tulonmenetys kuuluvat tietyissä tilanteissa korvattavien vahinkojen piiriin. Näyttötaakka vahingon aiheutumisesta ja sen määrästä vahingonkärsijällä.
Varallisuusvahingot Jako tavallisiin ja puhtaisiin varallisuusvahinkoihin. Puhtaat varallisuusvahingot ovat henkilö- ja esinevahinkoihin liittymättömiä taloudellisia vahinkoja, jotka liittyvät tyypillisesti elinkeinotoimintaan. Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvattavuus edellyttää aina tuottamusta ja on muita vahinkolajeja suppeampaa. Sopimuksenulkoisessa suhteessa korvattavuus edellyttää joko korvausvelvollisuuden vahvistavaa erityissääntelyä tai VKL 5:1 mukaisten perusteiden käsillä oloa. Puhtaan varallisuusvahingon korvausedellytykset VKL 5:1: Puhdas varallisuusvahinko on korvauskelpoinen, kun - vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai - julkista valtaa käytettäessä tai - korvaamiseen on muissa tapauksissa erittäin painavia syitä. Muina erittäin painavina syinä on pidetty mm. toiminnan hyvän tavan vastaisuutta, vahingonkärsijän korvaustarvetta ja vahingonaiheuttaja luottamusasemaa suhteessa vahingonkärsijään. KKO:2009:24 Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa. Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin.
KKO:2005:105 Mallioikeuden haltija oli lähettänyt kilpailevan tuotteen jälleenmyyjille kirjeen, jossa väitettiin kilpailevan tuotteen loukkaavan mallioikeutta ja kiellettiin mallioikeutta loukkaava toiminta. Myöhemmin oli oikeudenkäynnissä todettu, ettei kilpaileva tuote loukannut mallioikeutta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että mallioikeuden haltijan menettelytapa oli vallinneessa tilanteessa sopimaton ja että asiassa oli vahingonkorvauslain 5 luvun 1 :ssä tarkoitetut erittäin painavat syyt vahingonkorvauksen tuomitsemiseen. Kolmannelle aiheutunut vahinko Erityisestä syystä henkilövahingon kärsineen läheisille voi syntyä oikeus kohtuulliseen korvaukseen ansionmenetyksestä ja muista kuluista, joita henkilövahingon kohteen hoitamisesta aiheutuu (VKL 5:2d). Tahallisen tai törkeän huolimattoman teon seurauksena surmansa saaneen omaisilla on oikeus korvaukseen läheisen kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä (VKL 5:4a) ja toissijaisesti myös kuolemaan liittyvästä omaisen henkilövahingosta (VKL 5:4b). KKO:2009:96 A oli tappanut vaimonsa B:n ampumalla tätä omakotitalon kuistin ikkuna-aukosta B:n ollessa noutamassa autoa omakotitalon pihasta. Tappoa pidettiin vakaasti harkittuna ja suunniteltuna, mutta A todettiin teon hetkellä syyntakeettomaksi. Kysymys B:n tyttären ja äidin oikeudesta saada korvausta kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä ja henkilövahingosta sekä A:n syyntakeettomuuden vaikutuksesta korvaukseen.
Korvaus kärsimyksestä Sekä B:n tyttären että äidin katsottiin olleen läheisessä suhteessa B:hen. Tytär vaati korvausta kärsimyksestä 15 000, äiti 9 000 KO: korvaus tyttärelle 12 000 (sisältäen myös aineelliset henkilövahingot), äidille 6000. HO: tyttärelle 10 000 (ei sisällä aineettomia henkilövahinkoja), äidille 4000. KKO: Yhtyi HO:n näkemykseen kärsimyskorvausten määrästä. Muiden kulujen korvaus B:n tytär vaati lisäksi korvattavaksi hautaamisesta aiheutuvia kuluja yhteensä 1872, omakotitalon korjauskuluista 380, lääkärinpalkkioista ja lääkekuluista 1 612 ja ansionmenetyksestä 13 938,40. KO: aineelliset henkilövahingot osana kärsimyskorvausta, hyväksyi muiden kulujen perusteet ja määrän. HO: Hyväksyi henkilövahingot täysimääräisinä kärsimyksestä erillisinä kuluina. KKO: Hyväksyi kaikki vaaditut kulut täysimääräisinä. Vahingonkorvauksen kohtuullistaminen A:n mielentilalla ja teolla syy-yhteys, VKL 2:3 mukaisen sovittelun edellytykset käsillä. KO: sovitteli kaikkia korvauksia puoleen alkuperäisestä A:n syyntakeettomuuden johdosta. HO: sovitteli kaikkia korvauksia puoleen alkuperäisestä A:n syyntakeettomuuden johdosta. KKO: sovitteli kärsimyskorvausta 3/4 ja tuomitsi muut kulut täysimääräisinä. Eriävät mielipiteet: ansiontulojen kohtuullistaminen 3/4, muiden kulujen kohtuullistaminen 3/4, ei perusteita sovittelulle.
Kolmannelle aiheutunut vahinko II Liikennekuolemat jokseenkin erityisasemassa. Henkilövahinkoon liitännäisenä korvattavaksi voivat tulla myös elatuksen menetys (VKL 5:4, tarvearviointi) ja hautaamiseen liittyvät kustannukset (VKL 5:3). Esinevahinkojen korvattavuus kolmannelle huomattavasti rajoitetumpaa, tietyissä tilanteissa omistajan lisäksi korvaukseen voi olla oikeutettu myös esineen haltija. Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvattavuus harvinaista. Korvauksen määrää alentavat seikat: myötävaikutus Myötävaikutus = vahinko aiheutuu osittain vahingonkärsijään liittyvistä tuottamuksellisista tai tuottamuksettomista syistä. - Toiminnan tuottamuksellisuus, tietoinen riskinotto ja vahingonkärsijän suostumus - Erityinen vahinkoalttius tai -herkkyys? - Velvollisuus rajoitta vahinkoa Jokaisella velvollisuus huolehtia omien etujensa suojaamisesta --> velvollisuuden laiminlyönti voi supistaa korvausvastuuta tai poistaa sen kokonaan. Myös vastuuperuste, tuottamuksen aste ja vahinkolaji vaikuttavat myötävaikutusarviointiin. KKO:2003:70 Kuntosalinpitäjä oli vastuussa henkilövahingosta, joka oli syntynyt, kun asiakas oli kaatunut käyttäessään kuntosalinpitäjän käytettäväksi asettamaa step-lautaa, jonka jaloissa ei ollut liukuesteitä ja joka sen vuoksi oli liukunut pois hänen altaan. Asiakkaan katsottiin Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla kuitenkin myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen.
Vahingonkärsijän myötävaikutus A:n kokemus ja tietämys välineistä ja niiden oikeasta käytöstä: A on harrastanut aerobicia n. 20 vuotta ja käynyt myös kyseisellä kuntosalilla parin vuoden ajan. A:lla on siten täytynyt tietää, että käytettyjen lautojen joukossa voi olla sellaisiakin, joista puuttuvat liukuesteelliset jalkaosat. Koska A oli vaihtanut laudan kesken tunnin tarkastamatta ovatko liukuesteet paikallaan, A oli itse myötävaikuttanut hänelle aiheutuneeseen vahinkoon. Myötävaikutuksen osuudeksi vahingosta arvioitiin 40 %. Vahingonkorvauksen sovittelu VK 2:1:2 Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsijän varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Vakuutuskorvausten merkitys. KKO:2003:67 A oli törkeällä pahoinpitelyllä aiheuttanut vakavan aivovamman B:lle, joka sitä ennen oli sanallisesti ärsyttänyt A:ta. Pahoinpitelyä edeltänyttä B:n menettelyä ei katsottu sellaiseksi, että A:n korvausvelvollisuutta olisi ollut syytä sovitella VKL:n 6:1 nojalla. B:lle aiheutunut vamma oli A:n teon laatuun nähden ollut vaikeasti ennalta arvattavissa. A:n taloudellinen asema oli hänen terveydentilansa sekä suuresta perheestä johtuvan elatusvelvollisuutensa vuoksi heikko. Ottaen huomioon nämä seikat sekä pahoinpitelyä edeltänyt B:n oma käyttäytyminen asiassa katsottiin olevan VKL:n 2:1:2 tarkoitettuja erityisiä syitä, joiden vuoksi A:n korvausvelvollisuutta B:lle soviteltiin mainitun säännöksen nojalla.
Myötävaikutuksen ja sovitteluedellytysten arviointi B:n riistanhaastamista ja tappelu ehdotuksia ei pidetty korvausta alentavana VKL 6:1 mukaisena myötävaikutuksena, koska B:llä ei katsottu olleen aihetta odottaa kyseisenkaltaisia vakavia seurauksia. A:n teko katsottiin tahalliseksi, mutta B:n omaa käytöstä pidettiin A:n syyllisyyttä alentavana seikkana. A:n terveydentila, elatusvelvollisuus, heikko taloudellinen asema ja erityiset syyt huomioon ottaen VKL 2:1:2 mukainen sovittelu katsottiin mahdolliseksi. Korvausoikeuden vanhentuminen Laki velan vanhentumisesta (728/2003) 7, Vakuutussopimuslaki (543/1994) 73-74, erityislainsäädäntö. Yleinen vanhentumisaika 3 vuotta. Sopimuksenulkoisen vastuun vanhentuminen: VanhL 7.1: Vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt saada tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta Korvausoikeuden vanhentuminen II Vahingonkärsijän selontekovelvollisuus. 10 vuoden enimmäisaika korvausvaatimuksen esittämiselle, pl. henkilö- ja ympäristövahingot. Rikokseen perustuvat korvaussaatavat vanhenevat vasta kun syyteoikeus lakkaa tai rikosasian käsittely tuomioistuimessa päättyy.