TALOUS- JA VEROTUSOPAS

2/2015 YT19 YRITYKSEN TALOUS- JA VEROTUSOPAS BUSINESS & INNOVATIONS

YT19 YRITYKSEN TALOUS- JA VEROTUSOPAS SISÄLTÖ SIVU JOHDANTO 3 1. VEROTUSMUUTOKSIA VUODELLE 2015 3 2. YRITYKSEN RAHALIIKENNE JA TALOUSHALLINNAN PERUSTEET 3 2.1 Perusasioita 3 2.2 Rahoituksen riskit 4 2.3 Laskutus 4 2.4 Yrittäjän henkilökohtaisen omaisuuden turvaaminen 5 2.5 Saatavien perintä 5 2.6 Kassabudjetointi 7 2.7 Kassakriisi 7 2.8 Aiheeton lasku ja laskun riitauttaminen 7 2.9 Luottohäiriömerkintöjen poistuminen rekisteristä 7 3. KÄYTÄNNÖN VEROTUSASIAT 8 3.1 Verotuksen rakenne 8 3.2 Yrittäjän veroloukku 8 3.3 Yrityksen tuloverotus 9 3.4 Tuloverotus yrittäjän kannalta 15 3.5 Muita verotuksessa huomioitavia seikkoja 17 3.6 Arvonlisäverotus 20 3.7 Verotili 21 4. YRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄT 23 5. KRIISIN ENNUSMERKIT 25 6. YRITYSSANEERAUS 26 Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista. 2 (28)

Suurin osa yrittäjistä luottaa talous- ja verotusasioissaan tilitoimiston asiantuntemukseen. Käytännössä asiantuntemus vaihtelee melkoisesti, joten yrittäjän on syytä tietää yrityksen ja henkilökohtaisen verotuksen perusasiat. Moni perustavaa laatua oleva virhe on saattanut toistua jo vuosia, jolloin yrittäjä on maksanut ylimääräisiä veroja suurenkin summan. Yrittäjänä olet itse vastuussa verottajalle, ei kirjanpitäjäsi. Tässä oppaassa kerrotaan kaikki oleelliset yrityksen talouteen ja verotukseen vaikuttavat asiat, jotka menestyvän yrittäjän tulee hallita. Oppaassa käsitellään verotusta tavanomaisen yrityksen kannalta, jolla ei ole muita tuottoja (esim. osinko-, vuokratuotot) eikä yrityksellä ole toimintaa ulkomailla. 1. VEROTUSMUUTOKSIA VUODELLA 2015 Edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta. Pääomatulojen verotus kiristyy. Ylemmän verokannan tuloraja alenee 30 000 euroon ja ylempi verokanta nousee 33 prosenttiin. YEL -vakuutuksen vähimmäistyötulo nousee 8520 eurosta 12 326 euroon. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan. Perintö- ja lahjaverotusasteikkojen kaikkia rajaveroprosenttia korotetaan yhdellä prosentilla. Energiaverotusta kiristetään. Taksien autoveron alennus putoaa 9600 eurosta 4800 euroon, poislukien erityisvarustellut taksit. Muuttotavarana tuotavien autojen autoveronalennus poistuu. 2. YRIYKSEN RAHALIIKENNE JA TALOUSHALLINNON PERUSTEET 2.1 PERUSASIOITA Yritystoiminnassa on tärkeää pitää omat ja yrityksen rahat erillään sekä kerätä kuitit ostoista. Toiminimissä ja henkilöyhtiöissä on kaikkien rahojen pitäminen yhdessä pussissa varsin yleistä, joten kirjanpitoa helpottamaan kannattaa avata yritystili pelkästään yrityksen käyttöön ja tähän tiliin yritykselle oma pankki/luottokortti. Yrityksen tililtä siirretään kuukausittain henkilökohtaiselle tilille rahaa palkan tapaan. Ylimääräisiä pankkikuluja tulee, mutta ne tulevat takaisin tilitoimiston laskun pienentymisenä. Pankkitilillä olevista rahoista vain enintään 80 % on käytettävissä liiketoimintaan, sillä loput on varattava veroluontoisiin maksuihin. Tarkista luottotiedot, ennen kuin lupaudut myymään laskuun. Seuraa asiakkaasi maksukäyttäytymistä ja aseta luotolle aina joku limiitti. Limiitin ylittyessä odota maksu ennen lisätoimituksia. Vähittäiskaupassa ei kannata myydä koskaan laskuun! Tee vain käteiskauppaa rahalla/pankkikortilla tai luottokorttikauppaa, sillä lähes kaikilla asiakkailla kortti on olemassa. Saamatta jäänyt suoritus on 100 % pois omasta pussistasi! Kun otat lainaa konehankintaan, aseta laina-aika yhtä pitkäksi kuin on koneen taloudellinen käyttöikä. Kone voi kestää vaikka 20 vuotta, mutta taloudellinen käyttöikä enintään 8 vuotta. Poistoaikaa pidemmät laina-ajat tuottavat myöhemmin vaikeuksia. Lainaa ottaessasi älä ota lyhennysvapaita vuosia enempää kuin yksi! Vapaat vuodet kostautuvat myöhemmin korkeampina lainanlyhennysmaksuina ja antavat väärän kuvan rahojen riittävyydestä. 3 (28)

2.2 RAHOITUKSEN RISKIT Aloittavan ja nopeasti kasvavan yrityksen menestyminen ja liiketoiminnan jatkuminen riippuvat neljästä tekijästä, jotka on pystyttävä hallitsemaan. Ne ovat: RISKITEKIJÄ Aloitusvaiheen liian pieni kassa Ostovelkojen ja myyntisaatavien kiertoajat Varaston liian hidas kierto Omistajien ylimitoitettu voitonjako SYITÄ, VARAUTUMIS- JA KORJAUSTAPOJA Käyttöpääomaa varataan toimialasta riippumatta vähintään 10 000 euroa/ työntekijä. Aloitusvaiheen laskelmat kannattaa laskea tarkasti. Laskelmissa kannattaa käyttää Yritystulkin ohjelmaa YT4 Talouslaskelma PRO:ta, jolla voit laatia myös 1. toimintavuoden kassabudjetin. Alussa tavarantoimittajat antavat huonosti maksuaikaa tai vaativat käteismaksua. Alussa uusi toimittaja voi joutua kilpailutilanteen vuoksi ostamaan asiakkaita kilpailijoita pidemmällä maksuajalla. Pyritään mahdollisimman pian vakiotilanteeseen. Tavarantoimittajat antavat suuresta kertatilauksesta ylimääräisen alennuksen tai rahtivapaan toimituksen, jolloin ostetaan liikaa. Pyritään toimittamaan kaikkea sitä mitä asiakas haluaa. Jos yrityksen lainoilla on alussa lyhennysvapaita vuosia ja tämän lisäksi pieni ennakkovero, antaa tämä väärän kuvan yrityksen varojen suuruudesta. Hyvää myyntikuukautta seuraa aina 2 kk päästä suuri arvonlisäveromaksu! Alussa yrittäjän on säästettävä omissa palkoissaan ja kiinnitettävä huomio yrityksen kassavarojen kartuttamiseen. 2.3 LASKUTUS Laskuttaminen kuuluu olennaisena osana hinnoitteluun ja myyntiin. Laskutuksen ajankohdalle kannattaa valita rauhallinen hetki työpäivästä, jolloin keskeytysten määrä on mahdollisimman vähäinen ja olet itse parhaimmillasi. Laskutus on tarkkaa työtä ja virheellisten laskujen korjaaminen vie aikaa ja antaa yrityksestä epävarman kuvan. Erityistä ammattitaitoa ja huolellisuutta laskuttajalta vaaditaan asennusyrityksissä. Esim. sähköasennusliike myy työn ohella runsaasti tarvikkeita, jolloin laskuttamatta jääneet tarvikkeet heikentävät merkittävästi kannattavuutta. LASKUTUSNIKSEJÄ Pientarvikelisä on hyvä vaihtoehto, kun pientarviketta on paljon ja niiden laskuttamiseen menee kohtuuttomasti aikaa. (esim. 5 % laskun loppusummasta, max. 50 euroa). Käytä laskutuslisää, mikäli ostos olisi ollut mahdollista maksaa kassalla. Laskutuslisä on puhdasta katetta. Laskutus rakentaa hintamielikuvaa. Käytä mieluummin ohjevähittäishintoja ja anna niistä alennusta, kuin käytät nettohintoja. Alennushinnoittelu toimii parhaiten silloin, kun asiakkaalla ei ole mielikuvaa hinnasta. Maksuajan antaminen on kallista. Jos käytät maksuehtoa 30 päivää 14 päivän sijasta, joudut itse rahoitta maan 2 viikon ajan arvonlisäverollisen summan (Esim. liikevaihto 300 000 euroa vuodessa = kassa vaatii lisärahaa 14 000 euroa) Laskun maksuaika alkaa laskun päivästä! Mitä nopeammin laskutat, sitä nopeammin saat rahat. Arvonlisäve ron maksuvelvollisuus alkaa kuitenkin jo toimituspäivästä. Käytettäessä 7 päivän maksuehtoa, tulee huomi oida pyhäpäivät.laskutus on osa yrityskuvaa. Hidas laskuttaja on todennäköisesti hidas myös töissään. Muista kirjoittaa rahtikirjaan ja laskuun, että omistusoikeus myytyyn tavaraan siirtyy, kun kauppahinta on kokonaan maksettu. Tuote voidaan myydä myös takaisinottoehdolla eli tavara noudettavissa, ellei maksua tapahtunut. 4 (28)

2.4 YRITTÄJÄN HENKILÖKOHTAISEN OMAISUUDEN TURVAAMINEN Yleensä yrityksen toiminnan jatkuttua pitkään, alkaa yritykseen ja yrittäjälle kertyä varallisuutta. Osakeyhtiössä tämä ei aiheuta ongelmia, sillä yrityksen ja yrittäjän varat ovat juridisesti erillään, ellei rikoksia ole tehty. Vaikka osakeyhtiö ajautuisi konkurssiin, yrittäjän omat varat säilyvät koskemattomina ellei omaisuutta ole annettu vakuudeksi yrityksen puolesta. Sen sijaan henkilöyhtiöissä (toiminimi, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) tilanne on täysin toinen, koska yhtiömiehet vastaavat yrityksen veloista koko omaisuudellaan. Jos yhtiömiesten varallisuudet ovat erilaiset, peritään velka siltä, jolla rahaa on. Pahinta on, että yhtiömiehet vastaavat (eivät pelkästään velkakirjaveloista) myös muista veloista, kuten vero-, arvonlisävero-, palkka-, vakuutus- ym. velat. Em. mainitun vuoksi on henkilöyhtiöissä järkevää ryhtyä muuttamaan yritysmuoto osakeyhtiöksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Parasta olisi aloittaa heti osakeyhtiönä. 2.5 SAATAVIEN PERINTÄ Perintämenetelmiä on useita ja niitä kannattaa käyttää perintäkohde huomioiden yksilöllisesti. Ennen ulkopuolista perintää kannattaa käyttää yleensä ensin kirjeperintää, puhelinperintää tai henkilökohtaista käyntiä. Kaksi viimeistä ovat yleensä tehokkaita. Aina eivät kuitenkaan pehmeät keinot riitä, vaan on ryhdyttävä todellisiin perintätoimiin ulkopuolisten avulla. Perintäkeinoja ovat: 1. Tratta eli asete 2. Takaisinotto ja kuittaus 3. Osamaksutilitys 4. Maksamismääräys 5. Oikeudenkäynti 6. Konkurssiuhkaus 2.5.1 Trattaperintä Tratta eli asete on julkisuusuhkainen maksukehotus, jossa velallista kehotetaan määräajassa (10 pv) maksamaan velkansa perimis- ja korkokuluineen. Nykyisessä muodossaan tratta on ns. yksityisoikeudellinen tratta, jonka ns. protestoinnin eli julkistamisen hoitaa luottotietoyhtiö Suomen Asiakastieto Oy. Tratta ei siis ole pakkoperintäkeino. Tratta soveltuu Vain yrityssaatavien perintään, ja saatavien tulee olla riidattomia. Tratta on perintäkeinona parhaimmillaan pienten saatavien perinnässä, kun velallisella ei ole ennestään maksuhäiriöitä. Suurten saatavien perintään tratta ei ole hyvä, koska maksuaika on niin lyhyt (20 pv). Perinnän teho Kielteisen perintätuloksen julkisuus tehostaa tratan maksamista. Vaikka tratta ei sovellukaan suuren saatavan perintään, voi se painostaa velallista maksusuunnitelman tekoon. Perintäprosessi ja protestointi 1. Perintätoimisto lähettää velalliselle tratan, jossa todetaan tratta protestoitavan määräajan jälkeen, ellei maksua suoriteta. Luottotietoyhtiö saa saman tiedon, ja siitä syntyy ns. maksuviivetieto. Maksuviivetieto ei ole varsinainen maksuhäiriö -merkintä, mutta sillä voi olla merkitystä yrityksen myöhempään toimintaan. 2. Maksun puuttuessa perintätoimisto ilmoittaa asiasta luottotietoyhtiölle (Suomen Asiakastieto Oy), jolloin myös päätetään, julkaistaanko tratta hiljaisena (näkyy luottotietoyhtiön tietokannassa) vai julkisena (julkaistaan talousalan lehdissä). 3. Luottotietoyhtiö lähettää velalliselle ilmoituksen julkisesta protestoinnista, joka voidaan kuitenkin vielä muuttaa hiljaiseksi, jos velallinen suorittaa saatavan 7 pv kuluessa. Muutoin protestointi menee julkisuuteen, ellei velkojasta muuta johdu. Hiljainen vai julkinen protestointi Tratta kannattaa yleensä jättää protestoimatta, jos velkojalla on vielä muita erääntymättömiä saatavia velalliselta. Julkinen tieto saa yleensä muutkin velkojat liikkeelle, jolloin omien saatavien maksu vaarantuu. 5 (28)

Näkyminen luottotiedoissa Maksuhäiriömerkintä on olemassa kolme vuotta. Tratan epääminen Velallinen voi estää tratan protestoinnin riitauttamalla tratta perustellusti, mikä tarkoittaa saatavan osoittamista riitaiseksi. Tällöin perintä jatkuu ns. laajalla haastehakemuksella käräjäoikeudessa. 2.5.2 Tavaran takaisinotto ja kuittaus Tavaran takaisinotolla tarkoitetaan tilannetta, kun tavara on myyty omistuksenpidätysehdolla (omistusoikeus säilyy myyjälle, kunnes koko kauppahinta on kokonaan maksettu) tai takaisinottoehdolla (noudettavissa, ellei maksua tapahtunut), ja tavara aiotaan ottaa takaisin myyjälle. Tällöin on huomioitava seuraavat seikat: on tehtävä kirjallinen sopimus palautuksesta ja luovutuksesta takaisinotettavan tavaran on oltava alkuperäisessä pakkauksessaan tai muutoin selvästi erotettavissa muista konkurssitilanteessa tavaraa saatetaan vaatia takaisin pesän haltuun, ellei omistuksenpidätysehtomaininta ole katkeamaton aina tarjouksesta alkaen myydyn tavaran toimituksesta voidaan kieltäytyä, jos asiakas on todistettavasti maksukyvytön Kuittaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa asiakkaan vastalasku kuitataan oman saatavan maksuksi. Kuittaaminen on mahdollista, jos saatavat ovat samanarvoisia (=rahamääräisiä), erääntyneitä ja ulosottokelpoisia. Myös kuittaamisessa on konkurssitilanteessa riski peräytyä pesään. 2.5.3 Tilitys osamaksukaupassa Osamaksukaupassa myyjä aina pidättää itsellään oikeuden esineen takaisinottamiseen tai omistusoikeuden esineeseen, kunnes sopimus on kokonaisuudessaan maksettu. Ulosottomieheltä voidaan pyytää esineen takaisinottoa ja tilitystä, jos maksamatta ollut erä on ollut myöhässä yli 14 päivää. Saamatta olevan summan on oltava 5 % (2 tai useampia maksueriä) tai 10 % (1 maksuerä). Kuluttajaluotoissa takaisinotto ja tilitys voi tapahtua vasta 30 päivän jälkeen. Tällöin maksamatta täytyy olla 10 % (useampia eriä) tai 5 % (yksi erä). Tilityksessä määrätään maksamaton velka heti maksettavaksi, ja jos esine otetaan takaisin, määritellään vielä maksettava summa. 2.5.4 Maksamismääräys Maksamismääräys on kirjallinen menettely, jolla paikallista käräjäoikeutta pyydetään toimittamaan maksamismääräys erääntyneestä rahasaatavasta. Ulosottomies toimittaa määräyksen velallisella, jonka pyydetään suorittamaan saatava 10 päivän aikana. Maksamismääräyksen huonona puolena on velallisen mahdollisuus vastustaa hakemusta ilman perusteltua syytä. Toinen ongelma on se, että velallista ei tavoiteta. Jos velallinen hyväksyy maksamismääräyksen, on saatava ulosottokelpoinen. 2.5.5 Oikeudenkäynti perintäkeinona Menettely tarkoittaa velkomiskanteen nostamista käräjäoikeudessa normaalin oikeudenkäyntiprosessin tavoin. Jos saatavassa ei ole riita, päättää yksi tuomari asian vireillepanosta. Kun tuomio on lainvoimainen, voidaan velallisen maksun puuttuessa hakea ulosmittausta. Ulosottomies tarkastaa velallisen rahaksi muutettavissa olevan omaisuuden ja myy ulosmitatun omaisuuden velkojen maksuksi. Menettelyn huonona puolena on prosessin kestoaika, joka on yleensä useita kuukausia. 2.5.6 Konkurssiinhaku uhkaus Kun saatava on ehdottoman riidaton, voi velkoja hakea yritysvelallista konkurssiin jättämällä haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Hakemuksen jälkeen haastemies toimittaa velallisella hakemuksen tiedoksi, jolloin velallisella on mahdollisuus hoitaa asia vielä 8 päivän ajan. Koska yritysten välillä saatava vain harvoin onehdottoman riidaton, käyttävät tätä perintäkeinoa yleensä verottaja tai vakuutusyhtiöt. Jos asiakas ei kykene maksamaan suoritustaan, merkitsee se konkurssiprosessin alkua. 2.5.7 Perintätoimiston käyttö Perintätoimistolta saapuva kirje tehoaa velalliseen yllättävän hyvin. Tällöin velallinen tietää ammattilaisten olevan asialla. Yleensä perintätoimisto toimittaa asiakkaalleen punaisen leimasimen, jonka tekstissä lukee Maksamattomat laskut siirretään XXX:n perittäväksi. Perinnästä aiheutuvat kustannukset lisätään laskun loppusummaan. Yleensä tämä viimeistään tehoaa. Perintätoimen kustannukset muodostuvat vuosimaksusta n. 60 euroa, ja mahdollisesta laskukohtaisesta pienehköstä kustannuksesta. 6 (28)

2.6 KASSABUDJETOINTI Kassabudjetointi on tärkeää yrityksen kokoon tai varallisuusasemaan katsomatta. Kassabudjetin tarkoituksena on ennustaa mahdollisimman tarkkaan yrityksen rahaliikenne eli tulevat ja menevät rahat. Mitä pitemmälle ennustetaan, sitä suurempaa skaalaa on käytettävä. Kuukauden kestoinen kassabudjetti on tehtävissä päivän tarkkuudella, vuoden pituinen viikon tai kuukauden tarkkuudella. Hyödynnä Yritystulkin kassabudjettiohjelmaa. 2.7 KASSAKRIISI Hyvästäkin kassabudjetoinnista huolimatta voi yritys joutua tilanteeseen, että kassavarat eivät riitäkään kaikkien tulevien laskujen maksuun. Tilanteen voi aiheuttaa lakko, asiakkaan maksukyvyttömyys tai konkurssi, toimittajan raaka-aineensaantivaikeudet tms. Tällöin otetaan hyvissä ajoin yhteyttä velkojiin ja tavarantoimittajiin. Henkilöstön lomauttamistarpeet tutkitaan välittömästi, sillä vähentäminen on kalliimpi tapa lomapalkkojen ja irtisanomisajan palkkojen vuoksi. Lisäksi lomautus voidaan toteuttaa kahdessa viikossa. Kassakriisissä toimi seuraavasti: Tarkista omat saatavasi ja käynnistä perintätoimet. Neuvottelemalla vakavaraisimpien asiakkaitesi kanssa voivat he maksaa laskusi vaikka heti. Tarkista, onko joku ELY-keskuksen myöntämä avustus vielä hakematta maksuun tai miten se saadaan maksatuskelpoiseksi. Tavarantoimittajilta on mahdollista saada lisää maksuaikaa neuvottelemalla. Ota yhteys pankkiin ja Finnveraan, joiden kanssa sovitaan lainanlyhennysten siirroista, koron tilapäisestä alentamisesta, limiittirajan nostosta tms. toimenpiteistä kassavarojen määrän lisäämiseksi. Aikanaan tehtyyn pyyntöön suhtaudutaan myönteisesti, mutta rahoittajan karhukirjeen jälkeen neuvottelut ovat vaikeat. Palkat pyritään maksamaan kaikissa tilanteissa, mutta verottajan sekä tavarantoimittajien/ yhteistyökumppaneiden kanssa kannattaa neuvotella maksuaikajärjestelystä. 2.8 AIHEETON LASKU JA LASKUN RIITAUTTAMINEN Aiheettomasta laskusta tulee valittaa heti lähettäjälle mieluiten kirjallisesti. Valituksessa todistetaan, että yrityksemme ei ole tilannut laskuttajalta mitään. Laskuttajan tulee pystyä todistamaan tilauksen tapahtuneen. Jos tämä ei auta ja tulee uusi maksumuistutus, tehdään jälleen valitus. Joskus aiheeton laskuttaja ottaa avukseen perintätoimiston, joka perintäkirjeissään uhkailee luottotietojen heikkenemisellä ja mahdollisesti oikeustoimilla. Myös tällöin tulee valittaa laskusta, joka yleensä ammattilaisten kyseessä ollen tehoaa. Ota kopiot valituskirjeistä, sekä säästä muistutukset ja kehotukset. Koska luottotietoyhtiö ei rekisteröi merkintöjä yksipuolisesti, voidaan pelotteluihin suhtautua rauhallisesti. 2.9 LUOTTOHÄIRIÖMERKINNÄN POISTUMINEN REKISTERISTÄ Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisterissä oleva kielteinen merkintä voi ratkaisevasti häiritä yrittäjän toimintaa. Kielteiset merkinnät poistuvat rekisteristä seuraavasti: MAKSUHÄIRIÖMERKINTÖJEN POISTUMISAJAT: 1. Konkurssia koskevat tiedot viiden vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. 2. Velkajärjestelytiedot ja kuulutustiedot kuukauden kuluessa siitä, kun niitä vastaavat merkinnät on poistettu viranomaisrekisteristä. 3. Ulosottoa koskevat tiedot heti, jos ulosottoperuste on kumottu tai ulosotto on muutoin todettu aiheettomaksi. 4. Suppeaa ulosottoa koskevat tiedot heti, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon siitä, että velallinen on maksanut sen velan, jota perittiin suppeassa ulosotossa. 5. Velkojan ilmoittamaa maksuhäiriötä ja velallisen tunnustamaa maksuhäiriötä (esim. tratta) koskevat tiedot kahden vuoden kuluessa siitä, kun tieto on talletettu rekisteriin. 7 (28)

6. Viranomaisen toteamat maksuhäiriötiedot (esim. maksamismääräys) ja ulosottotiedot viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun tieto on talletettu rekisteriin. 7. Saneerauksen päättymisessä 1-4 kuukautta riippuen päättymissyystä. Mikäli Yrityssaneerausohjelma on rauennut, koska yritys ei ole noudattanut yrityssaneerausohjelmaa näkyy merkintä 3 vuotta + 1 kuukausi. 3. KÄYTÄNNÖN VEROTUSASIAT Suomalainen verottaja ei anna juurikaan veroneuvontaa, mutta vastaa kun kysytään. Verottajan palvelunumeroihin kannattaa soittaa mikäli kysymyksiä ilmenee matkan varrella. Varsinkin pienemmät tilitoimistot menevät sieltä mistä aita on matalin ja ovat harvoin ajantasalla verotuksen kiemuroista. Seuraavassa tarkastellaan yksinkertaisuuden vuoksi vain yrityksen ja yrittäjän verotusta tavanomaisen yrityksen kannalta. Tavanomainen yritys toimii Suomessa, mutta voi harjoittaa vientiä. Yritys ei vuokraa kiinteistöjä eikä asuntoja, ei omista arvopapereita tai osakkeita. Myyntivoiton verotus unohdetaan. 3.1 VEROTUKSEN RAKENNE Yrityksen veroja maksetaan seuraavasti: 1) Arvonlisävero (24 %, 14 %, 10 % tai 0 % toiminnasta riippuen) Arvonlisävero maksetaan joka kuukauden 12. päivä ns. Verotilille, joka on yrityskohtainen tili. 2) Työnantajatilitykset verottajalle Sisältää palkoista maksettavan sairausvakuutusmaksun ja palkasta pidätettävän veron. Maksetaan palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä samalla kertaa arvonlisäveron kanssa ns. Verotilille verottajan ilmoittamalle pankkitilille. 3) Ennakkovero Maksetaan joka kuukauden 23. päivä. Yritys maksaa liiketoimintansa tuloksesta veroa. Aloittavalle yritykselle ennakkovero määrätään yrityksen YTJ-rekisteröinti-ilmoituksen yhteydessä tehtävän tuloarvion mukaisesti. Toimivan yrityksen ennakkovero määräytyy edellisen vuoden veroilmoituksen perusteella tuloksen mukaan. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja tai henkilöyhtiön yhtiömies (Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) maksavat veronsa itse tai ne maksetaan yrityksen pankkitililtä. Osakeyhtiön verot maksetaan yrityksen tililtä, mutta myös yhtiön osakas voi hakea itselleen ennakkoveron, jos yhtiö maksaa osinkoja osakkailleen. Jos osakas ei hae ennakkoveroa, maksetaan verot jäännösveron ( mätkyt ) tapaan korkoineen kahdessa erässä jälkikäteen joulukuun ja helmikuun 5. päivä. 3.2 ALOITTAVAN YRITTÄJÄN VEROLOUKKU Seuraavan kaavion mukainen aloittavan yrittäjän veroloukku on valitettavan yleinen tiettyjen toimialojen yrittäjille. Vauhdin huumassa ei muisteta, että alussa otetun pienen ennakkoveron vuoksi osa tuloverosta on maksamatta jopa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta ja tulevat jälkiveroina maksuun kolmannen vuoden tammi-helmikuussa. Samalla uudet ennakot nousevat todellisten tulojen tasolle. Jos yrittäjä on elänyt nämä kaksi vuotta yli todellisten tulojensa ja kassa on tyhjä, niin vaikeudet alkavat nopeasti kasaantua. Kassakriisiä voi vielä lisätä yritystoiminnan alussa otetun lainan alkuun otetut lyhennysvapaat vuodet, jotka nekin päättyvät juuri kolmannen vuoden alkaessa. Tyypillisesti tähän loukkuun lankeavat helpoiten yrittäjät, joilla on suhteellisen vähän verotuksessa poistettavaa kalustoa. Tällaisia toimialoja ovat vähittäiskauppa, koneurakointi, rakennustoiminta ja palvelualat. 8 (28)

Kaaviokuva yrittäjän veroloukusta. Todellisten tulojen edellyttämä veromäärä Verottajan kanssa sovitun ennakkoveron määrä Todellisten tulojen edellyttämä veromäärä Verottajan määräämä ennakkovero 1. vuoden perusteella LISÄVEROT Kolmannen vuoden ennakko määräytyy ensimmäisen vuoden tulojen perusteella 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1. Veroilmoitus annetaan 1. Vuoden verotus valmistuu 1. Vuoden lisäverot maksuun Pyri aloittamaan lainojen lyhentäminen mahdollisimman nopeasti! Pahimmassa tapauksessa lainojen lyhennys ja lisäverot tulevat maksuun samanaikaisesti. 3.3 YRITYKSEN TULOVEROTUS 3.3.1 Yrityksen tulot Veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Verotettavan tulon käsite on laaja. Tuloja ovat esimerkiksi: kaikki yrityksen suoritteista saadut vastikkeet yrityksen saamat avustukset yrityksen saamat vakuutuskorvaukset yrityksen saamat korko- ja vuokratulot yrityksen etuuksien, oikeuksien ja tietojen luovutuksista saadut tulot (esim. patentin käyttöoikeuden luovutus) 3.3.2 Yrityksen menot Perusperiaate on, että kaikki elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa suorasti tai epäsuorasti edistävät menot ovat vähennyskelpoisia. Menon vähennyskelpoisuuteen ei vaikuta se, tuottaako meno todella tuloa vai ei. Meno on vähennyskelpoinen, kunhan se on uhrattu tulonhankkimis- tai säilyttämistarkoituksessa. Esimerkiksi vaikka ostetut tavarat jäisivät myymättä tai pilaantuisivat varastossa, on meno vähennyskelpoinen. Vähennyskelvottomia menoja sen sijaan ovat esimerkiksi: meno on yrityksen omistajan tai jonkun muun yksityismeno samaan intressipiiriin kuuluvien yritysten välillä siirretään virhehinnoittelulla tulosta yrityksestä toiseen meno on pääomasijoituksen tyyppinen eli sähkö-, kaukolämpö- ja vesi yms. liittymämaksut sakot, pysäköintivirhemaksut, ylikuormamaksut tai vastaavat rangaistusluontoiset maksut verojen viivästysseuraamukset ERÄITÄ TAVANOMAISEN YRITYKSEN VEROTUKSESSA VÄHENNYSKELPOISIA TAI VÄHENNYSKELVOTTOMIA MENOJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ: Ammatti- ja sanomalehdet Verotuksessa vähennyskelpoisia ovat ammattilehdet (voidaan tilata kotiin) ja sanomalehdet, mutta ne on tilattava yrityksen toimipaikkaan. ATK-ohjelmat Yleensä poistetaan 5 vuoden aikana tasapoistoin. Itse tehdyt ohjelmat poistetaan yhdellä kertaa tekovuoden kuluina. Tietokoneen mukana tulleet ohjelmat poistetaan koneen mukana joko hankintavuoden kuluna tai 25 % poistoin tai tasapoistoin tai kertakuluna, kun kysymyksessä on toiminta, joka perustuu kovaan atk-käyttöön. 9 (28)

Arvonalentuminen / Myyntisaaminen Jos myyntisaamista ei ole perimisyrityksistä huolimatta maksettu, voidaan menetetty tulo vähentää verotuksessa. Arvonalentuminen/vaihto-omaisuus Arvostetaan aina alimman arvon mukaan. Ns. epäkuranttiusvähennys on aina tehtävä. Se tulee kuitenkin aina näyttää toteen. Avainhenkilövakuutus Tarkoitetaan henkivakuutusta, jossa yrityksen kannalta tärkeälle henkilölle on otettu henkivakuutus ja sen edunsaajana on yritys. Yksityisliikkeissä ja henkilöyhtiöissä vähennysoikeutta ei ole, osakeyhtiössä on. Avustukset Työsuhteeseen perustuvat esim. sairauden vuoksi maksetut avustukset ovat vähennyskelpoisia. Yrityksen saamat avustukset (esim. ELY-keskus) ovat veronalaista tuloa. Bisnesenkelien sijoitukset Kohdeyhtiöstä riippumaton bisnesenkeli voisi vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013 2015 osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä. Vähennyksen määrä on 5 000-75 000 euroa vuodessa. Vähennyksen saa siis 10 000 150 000 euron suuruisen sijoituksen perusteella. Yksittäinen sijoittaja voisi tehdä sijoituksia useampiin kohteisiin. Vähennyksen saa pienyritykseen tehdystä sijoituksesta. Edustusmenot/markkinointikulut Yritys voi vähentää edustusmenoistaan 50 %. Edustuksena pidetään vieraanvaraisuudesta aiheutuneita menoja, jotka kohdistuvat asiakkaisiin, liiketuttaviin tai muihin yrityksen elinkeinotoimintaan liittyviin henkilöihin. Edustusmenoja ovat edustustilaisuus, -lahjat tai matka, ja ne kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin. Henkilökuntaan kohdistuvat menot eivät ole edustusmenoja. Edustusmenosta puolet on vähennyskelpoista liiketoimintamenoa. Arvonlisävero-osuus ei kuitenkaan ole vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa. Edustusmenoja ei kuitenkaan ole ns. kohderyhmämarkkinointi, vaikka tilaisuudessa olisikin vain yhden asiakkaan edustajia. Tällöin tarjoilu voi olla enintään lounastasoista. Mahdollinen tilaisuuden jälkeen jatkuva ohjelma luokitellaan yleensä edustusmenoksi, jonka kuluista puolet on vähennyskelpoista liiketoimintamenoa. Eläkemenot, työntekijä Pakollisten eläkemaksujen lisäksi otetut vapaaehtoiset eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia yleensä 8 500 saakka palkansaajaa kohden, eikä niitä lueta henkilön tuloksi. Vakuutusyhtiö selvittää tilanteen. Eläkemenot, yrittäjä YEL-maksut ovat vähennyskelpoisia. Lisäeläkettä voidaan yleensä maksaa 8 500 euroon saakka, mutta asia on syytä selvittää vakuutusyhtiön kautta. YEL-maksun voi maksaa yritys tai yrittäjä tai yrittäjän puoliso, joka vähentää menon verotuksessaan. Tuloista riippuen oikea maksaja saattaa ollakin muu kuin yritys. Henkilökunnan palkitseminen Henkilökunnalle voidaan verotta antaa joulu- tms. lahja, jonka arvo saa olla enintään 90 euroa ja sen on oltava koko henkilökunnalle samantyyppinen. Esim. määrittelemätön lahjakortti liikkeeseen ei ole hyväksyttävä joululahja. Verottoman merkkipäivälahjan (50-, 60- jne. vuotta, 10 vuotta yrityksen palveluksessa jne.) arvo saa olla enintään puolet työntekijän bruttopalkasta ja se on annettava kaikille samantyyppisenä. Merkkipäivälahjan antamisesta kannattaa tehdä selkeä kirjallinen päätös. Henkilökuntamenot, vapaaehtoiset Ovat esim. koulutus- ja virkistyskuluja. Voi olla saajalleen palkkaa, jos etu on rahallisesti suuri. Koko henkilökunnalle järjestetyt virkistystilaisuudet, kuntosalimaksut yms. ovat vähennyskelpoisia menoja 400 euroon saakka/henkilö/ vuosi. Henkivakuutusmaksut Yritys voi parantaa henkilökuntansa sosiaaliturvaa ottamalle heille henki-, tapaturma-, matkustaja- tms. vakuutuksia. Yrittäjälle voidaan maksaa samoja vakuutuksia kuin henkilökunnalle. Poikkeuksuksena liikkeen- ja ammatinharjoittaja, joka ei voi vähentää elinkeinotuloistaan itselleen, puolisolleen eikä alle 14 v lapsen vakuutusmaksuja, mutta tapaturmavakuutukset voi. Vakuutusyhtiö opastaa asiassa. 10 (28)

Jäsenmaksut Yrityksen toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmaksut voidaan vähentää. Muiden järjestöjen, esim. urheiluseuran jäsenmaksut eivät ole vähennyskelpoisia, mutta niiltä ostetut mainostilat tai -paikat ovat. Korkomenot Pääsääntöisesti elinkeinotoimintaan liittyvät korot ovat vähennyskelpoisia. Myös veronmaksun lykkäyksestä aiheutuneet korot ovat vähennyskelpoisia, jos verottajan kanssa siitä on sovittu. Muut veronmaksun viivekorot ja maksut eivät ole vähennyskelpoisia. Korkomenot, osakaslaina Jos osakaslaina rahoitetaan lainalla, korko kohdistuu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Henkilö saa vähentää koron henkilökohtaisen tulolähteen tuloista, jos osakaslainasta on peritty korkoa. Jos korko on alikorkoa, yhtiön maksamaa korkoa ei vähennetä lainkaan. Suomen Pankin peruskorko on riittävä. Osakaslainasta laaditaan velkakirja, ja velalle on saatava vakuus. Korkomenot, osakkaiden yhtiölle antama laina Pääsääntöisesti osakkaat voivat lainata rahaa yhtiölle ja saada siitä normaalia korkoa. Varat on käytettävä elinkeinotoimintaan tai tulonhankintaan, eli yritys ei voi ottaa tarpeettomasti lainaa osakkailta. Ylisuuri korko voi olla peiteltyä osingonjakoa. Lainasta on syytä laatia velkakirja. Korkomenot, läpilainaus Koskee henkilöyhtiöitä, joissa henkilöyhtiö ottaa lainaa ja summa siirretään joko yksityisottona tai lainasaamisena yhtiömiehelle. Yleensä vaikea menettely, eikä kannata käyttää. Korkomenot, negatiivinen oma pääoma Koskee yksityisliikkeitä ja henkilöyhtiöitä. Tarkoittaa sitä, että yksityisottojen vuoksi yrityksen oma pääoma on negatiivinen. Ts. henkilöyrittäjä on ottanut yksityisottoja niin paljon, että yritys on osittain velkaantunut sen vuoksi. Tällöin kaikkia korkoja ei voida vähentää yrityksen menoista. Koulutusmenot Työntekijän ammattitaitoa täydentävä ja ylläpitävä koulutus on vähennyskelpoinen meno, eikä se ole henkilön veronalaista palkkaa. Tutkintoon johtava koulutus (esim. insinöörin tutkinto) on usein tulkittu verotettavaksi koulutettavan palkkana, mutta on yritykselle vähennyskelpoinen meno palkan tapaan. Koulutusvähennys Vähennyksen saaminen edellyttää koko henkilöstölle laadittua koulutussuunnitelmaa, jolla ylläpidetään ja edistetään työntekijäin ammatillista osaamista nykyisissä tai tulevissa tehtävissä. Koulutusvähennystä saadaan henkilökunnan keskipalkan mukaan enintään kolmelta koulutuspäivältä. Lahjoitukset Lahjoitusvähennykseen ovat oikeutettuja vain osakeyhtiöt ja osuuskunnat. Esinelahjoitukset eivät pääsääntöisesti ole vähennyskelpoisia. Lahjoituksen saajina tulee olla kulttuuriperinteen tai tieteen ja taiteen hyväksi työskentelevät yhteisöt. Ts. tavanomaiset yritykset eivät näitä lahjoituksia tee. Sen sijaan yhdistysten julkaisujen tai juhlasalien mainostilan hankkimiskustannukset ovat vähennyskelpoisia menoja. Lahjoitukset Arvoltaan vähäinen raha- tai esinelahja (alle 850 euroa/lahjoituksensaaja) yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan katsotaan suhdetoimintamenoksi, joka voidaan vähentää verotuksessa. Lahjoitukset katastrofiuhrien auttamiseksi Arvoltaan vähäinen raha- tai esinelahja (alle 850 euroa/lahjoituksensaaja) katastrofikeräyksiin ulkomaille katsotaan suhdetoimintamenoksi ja on siten hyväksyttävä verovähennys. Liikearvo eli Goodwill Liikkeen ostohintaan sisältyvä liikearvo vähennetään tasapoistoin enintään 10 vuoden aikana. Sopiva aika voisi olla 5 vuotta. 11 (28)

Lupamaksut Esim. liikennelupa tms. on vähennyskelpoinen verotuksessa. Yrityksiltä perittävä Yleisradion rahoitukseen menevä Mediamaksu on vähennyskelpoinen meno, samoin musiikin esittämisestä maksettava Teosto- ja Gramex-maksut. Luontaisetu Lounasetu on puhelinedun jälkeen yleisin työntekijälle annettu luontaisetu. Lounasetu voidaan järjestää joko kokonaan tai osittain työnantajan kustannuksella esim. sopimusruokalassa tai antamalla työntekijälle lounasseteli työ- ja lomapäivää kohden. Lounasetua tai muutakaan luontaisetua ei voi käyttää toiminimiyrittäjä lainkaan tai henkilöyhtiön (avoin- tai kommandiittiyhtiö) yhtiömies silloin, kun hänelle ei makseta palkkaa. Luontaisetu on saajalleen veronalainen tulo ja palkan maksaja maksaa luontaisedun arvosta työntekijän henkilösivukulut. Luontaisetuja ovat mm. puhelinetu, lounasetu, autoetu. Luontaisedun omaisena palkanlisänä voidaan työntekijälle hankkia/antaa mitä tahansa tavaraa tai palvelua, kunhan siitä peritään käyvän arvon mukaisesti henkilösivukulut ja tehdään verotilitykset. YEL-yrittäjälle luontaisedut ovat edullisia. Rahapalkan lisäksi otetuista luontaiseduista menee sivukuluja vain noin 3 %. Mainoslahjat Tavanomaiset mainoslahjat (yrityksen logolla olevat kynät, mukit, lakit yms.). Vakiintuneen käytännön mukaan lahjan arvonlisäverollinen hinta saa olla 35 euroa, ja ne on hankittu annettavaksi ennalta määräämättömälle joukolle. Esim. asiakkaille annettava joululahja on tällainen. Sen sijaan alkoholilahjat ovat yleensä vahennyskelvotonta edustusmenoa. Jos tavanomainen mainoslahja annetaan merkkipäivälahjaksi, ei se muutu edustuslahjaksi. Markkinointi- ja mainosmenot Kokonaan vähennyskelpoisia ovat mainostoimistokulut, ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja -julkaisuista sekä mainostilaisuuksista aiheutuneet menot. Tämän mukaan esim. urheiluseuralta, kilpa-autoilijalta tms. voidaan hankkia mainostilaa, joka on vähennyskelpoinen meno. Ns. järjestölehtien tukeminen on myös vähennyskelpoista. Poliittisten lehtien tukeminen sen sijaan ei ole paitsi ilmoittelu niissä. Mainostilaisuus on avoin tilaisuus, johon asiakkailla on vapaa pääsy. Se on yleensä tarkoitettu valikoimattomalle asiakasjoukolle esim. messuilla. Vähennyskelpoinen kulu on myös ns. kohderyhmämarkkinointi, vaikka tilaisuudessa olisikin vain yhden asiakkaan edustajia. Tällöin tarjoilu voi olla enintään lounastasoista. Mahdollinen jatko-ohjelma luokitellaan yleensä edustusmenoksi, jonka kuluista puolet on vähennyskelpoista liiketoimintamenoa. Matkamenot, työmatka Ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Tällaisia ovat esim. markkinointiin, toimitusten hoitamiseen ja sopimusneuvotteluihin liittyvät matkat. Myös opintomatkat esim. oman alan messuille tai toimialajärjestön kokouksiin ovat vähennyskelpoisia. Matkamenot, palkintomatka Ovat yrityksen menoja, mutta ovat saajalleen veronalaista tuloa. Antajan puolelta matkalle voi osallistua työntekijöitä, joille matka ei ole verotettavaa tuloa. Jos palkintomatkan on antanut yhteistyökumppani (saajana asiakasyrityksen henkilö), ei matka ole verotettavaa tuloa. Matkamenot, perheenjäsenet ja hallintoelimen jäsenet Perheenjäsenet voivat osallistua matkoille, jos esim. puolison osallistuminen on yleinen käytäntö tai osallistuja on konkreettisesti edistänyt liiketoimintaa. Yrityksen hallintoelinten kokous- ja koulutusmatkat ovat hyväksyttäviä kotimaassa. Ulkomaanmatkoihin yleensä suhtaudutaan kriittisesti ja voivat joutua verotetuksi palkkana. Neuvottelumenot Ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Käytännössä tarjoilu voi olla vain vähäistä, esim. virvoke- ja kahvitarjoilu sekä yrityksen omassa ruokalassa tapahtunut ruokatarjoilu. Menoja voi syntyä yrityksen sisäisistä palavereista, hallintoelinten kokouksista, tilintarkastaja-, asiantuntija- ja viranomaisneuvotteluista. Oikeudenkäyntikulut Vain rikoksiin liittyvät oikeudenkäyntikulut eivät ole vähennyskelpoisia. Palkka Kohtuullinen palkka voidaan vähentää, mikäli henkilö työskentelee yrityksessä. Henkilöyhtiöissä (Ay, Ky) kohtuullinen palkanmaksu on hyväksyttävää. Toiminimi/elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa palkkaa itselleen, puolisolleen, eikä alle 14 vuotiaalle lapselleen. 15-17 vuotiaan lapsen palkan sivukulut ovat pienet, joten niitä kannattaa maksaa. 12 (28)

Perustamismenot Yrityksen perustamiseen liittyvät menot ovat vähennyskelpoisia. Pienhankinnat Tarkoittaa irtainta käyttöomaisuutta hinnaltaan alle 850 euroa alv 0%. Niitä voi tilikaudella olla enintään 2500 euroa. Sen sijaan kertaluontoisena menona voidaan kirjata tavanomaiset Atk-laitteet hinnaltaan yli 850 euroa alv 0 %. Esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteisto muodostaa kokonaisuuden, vaikka sen yksittäisten osien arvo ei ylittäisi 850 euroa. Poistot Käyttöomaisuuden poistot tehdään joko menojäännös- (prosenttia arvosta) tai tasapoistoina (jaettu tasan käyttöajan mukaan). Poistojen laskeminen alkaa käyttöönottovuodesta (ei hankintavuodesta). Menestyvässä yrityksessä em. omaisuuden hankintaan otetun lainan maksuaika = poistoaika. Poistot, menojäännöspoisto Koko käyttöomaisuus käsitellään yhtenä eränä eli kaikki koneet, laitteet yms. lasketaan yhteen. Poisto lasketaan poistamatta olevasta yhteissummasta sen mukaan, mihin omaisuusryhmään omaisuus kuuluu. Poistoprosentti voidaan valita väliltä 0 maksimi, mutta alipoistoa ei voi myöhempinä vuosina käyttää. Prosentti on sama tilikauden pituudesta huolimatta. Poistomaksimit ovat seuraavat: Koneet, kalusto ja rakennusten tekniset laitteet 25 % (ammattiliikenteen ajoneuvoilla oma poisto-ohjelma) Voimajohdot 25 % Rakennukset ja rakennelmat (myymälä-, varasto-, tehdas- yms. tuotannollinen rakennus) 7 % Asuin-, toimisto- tai muu em. verrattava rakennus 4 % Polttoainesäiliö, varastosiilo tms. rakennettu varasto 20 % Puusta tai verrattavasta aineesta tehty kevyt rakennelma 20 % Tutkimustoimintaa varten tehty rakennus tai osa siitä, 20 % Sanojen selityksiä: Käyttöomaisuus = liiketoiminnan käyttöön hankitut koneet, laitteet, rakennukset jne. (Irtain käyttöomaisuus = muut kuin kiinteistö, tontti tms.) Vaihto-omaisuus = tuotannon tekijöitä, eli raaka-aineet, puolivalmisteet, osat jne. Poisto = kulumisesta aiheutuva käyttöomaisuuden arvon alentuminen. Ajatuksena on, että yritystä ei veroteta poistoista, vaan yritys säästää rahat ja tekee aikanaan korvausinvestoinnin. Käytännössä poistorahaa käytetään lainojen lyhennykseen. Poistot, tasapoisto Lasketaan alkuperäisestä hankintahinnasta (sis. asennuksen, kuljetuksen jne.), jolloin hankintameno jaetaan tasan koko taloudelliselle käyttöajalle. Tasapoistojen ajat voisivat olla Koneet, kalusto ja rakennusten tekniset laitteet 4 6 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 10-20 vuotta (myymälä-, varasto-, tehdas- yms. tuotannollinen rakennus) Asuin-, toimisto- tai muu em. verrattava rakennus 25 30 vuotta Ympäristönsuojeluinvestoinnit 4 6 vuotta Patentit, tekijänoikeudet yms. 5 8 vuotta Ostetut atk-ohjelmat 3 5 vuotta Soranottopaikka, turvesuo, kaivos vuosikulutuksen mukaan Tutkimustoimintaa varten tehty rakennus tai osa siitä, 20 % Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 2015 Elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus tehdä korotetut poistot kalenterivuosina 2013 2015 käyttöön otettujen tehdas- ja työpajarakennusten sekä tehtaassa ja työpajassa käytettävien koneiden tai laitteiden hankintamenoista. Lakia sovelletaan vuosilta 2013 2015 toimitettavissa verotuksissa. Korotetun poiston voi tehdä koneen tai laitteen sekä rakennuksen käyttöönottovuonna ja sitä seuraavana vuonna eli kahtena vuonna. Laissa tarkoitetun rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 prosenttia. Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 prosenttia. 13 (28)

Rangaistusluonteiset maksut Eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa. Yrityksen saamat sakot yritys maksaa, mutta ne jäävät verotuksessa vähentämättä. Henkilöstön saamat sakot maksaa henkilö itse tai yrityksen maksaessa lisätään ao. henkilön palkkaan. Tällöin sakosta maksetaan kaikki henkilösivukulut. Sijoitukset kasvuyrityksiin Kohdeyhtiöstä riippumaton bisnesenkeli voisi vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013 2015 osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä. Vähennyksen määrä on 5 000-75 000 euroa vuodessa. Vähennyksen saa siis 10 000-150 000 euron suuruisen sijoituksen perusteella. Yksittäinen sijoittaja voisi tehdä sijoituksia useampiin kohteisiin. Vähennyksen saa pienyritykseen tehdystä sijoituksesta. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Tuotannon ja markkinoinnin kehittämiskulut ovat vähennyskelpoisia tutkimustuloksen laadusta huolimatta. Menoja ovat henkilöstöpalkat, aineet, tarvikkeet ja tutkimusta varten hankitut laitteet, rakennelmat jne. Työterveyshuolto Yrityksen ja työterveyshuoltoa tuottavan yrityksen (terveyskeskus, yksityinen lääkärikeskus) kesken laaditaan suunnitelma, jonka mukaisista kustannuksista KELA korvaa tietyn enimmäismäärän (n. 150 euroa) henkilöä kohden. Loput vähennetään verotuksessa. Koko henkilökunnan on oltava sopimuksen piirissä. Myös yksinyrittäjä on lain piirissä, jos työterveydenhoidon suunnitelma on laadittu. Työterveyssuunnitelmaan voi sisältyä tavanomaiset hammashoitokustannukset, jolloin niitä voidaan maksaa enintään 850 euroa/työntekijä. Hammashoidon kuluista ei kuitenkaan saada KELAn työterveyshuoltokorvauksia, mutta KELAn yleisesti hammashoidon kustannuksista korvaama osuus kyllä saadaan yrityksen tilille. Varainsiirtovero Osakkeiden ja kiinteistön ostossa maksettava varainsiirtovero lisää hankintahintaa. Rakennuksen yhteydessä se vähennetään poistoina. Muitten osakkeiden ja maan yhteydessä se vähennetään aikanaan myyntihinnasta. Velkojen anteeksianto Myyntisaaminen voidaan vähentää siltä osin, kun suorituksia ei enää odoteta kertyvän. Muiden kuin myyntisaamisten osalta arvon alentuminen on vähennyskelpoinen vasta, kun se on lopullisesti todettu (konkurssipesän hoitajan todistus). Verot Arvonlisävero ja kiinteistövero ovat vähennyskelpoisia. Verojen viivästymismaksut Eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa. Vuosikulut Kun irtaimen käyttöomaisuuden taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, voidaan hankintameno vähentää hankintavuotena yhtenä eränä. Tällaisia menoja ovat mm. tavanomaiset tietokoneet ja matkapuhelimet. Ns. pienhankintana voidaan vähentää enintään 850 euron veroton hankintameno, vaikka sen käyttöikä olisikin yli 3 vuotta. Tällaisin menoja voidaan yhdellä tilikaudella yhteensä vähentää enintään 2500 euroa. YRITTÄJÄ (Ay, Ky, Oy) HYÖDYNNÄ AINAKIN SEURAAVAT VÄHENNYSKELPOISET MENOT: liikunta- ja kuntosalimaksut hammashoito pienhankinnat alle 850 opintomatkat mm. messut vapaaehtoiset eläkemaksut merkkipäivä- ja joululahjat palkanmaksu 15-17 vuotiaalle lapselelle 14 (28)

3.4 TULOVEROTUS YRITTÄJÄN KANNALTA Tuloveron perintätapa riippuu yhtiömuodosta, ja määrä tulon määrästä ja sekä myös yhtiömuodosta. Seuraavassa tarkastellaan yrittäjän ja hänen perheensä verotusta eri yhtiömuodoissa. Osakeyhtiöistä tarkastellaan ns. perinteistä osakeyhtiötä, jonka osakkeita ei ole listattu esim. pörssiin tai vastaavaan, vaan osakkeet omistavat joukko yrittäjähenkilöitä (myös muita yhteisöjä). LIIKKEEN- JA AMMATINHARJOITTAJA HENKILÖYHTIÖT, AVOIN YHTIÖ JA KY LISTAAMATON OSAKEYHTIÖ 1. Yleistä yhtiömuodoista Verotettava tulo verotetaan kokonaisuudessaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Yritys ja yrittäjä eivät voi järjestellä tai siirtää yhtiön voiton verotusajankohtaa. Verotettava tulo verotetaan kokonaisuudessaan vastuullisten yhtiömies henkilökohtaisena tulona, vaikka voitto-osuutta ei olisi yhtiöstä nostettukaan. Yhtiön ja vastuullisten yhtiömiesten kesken ei voida järjestellä tai siirtää verotusajankohtaa. Yhtiö on itsenäinen verovelvollinen, joka maksaa 20 prosentin tuloveron. Koska yhtiön ja sen osakkaiden verotus ovat erillisiä, voidaan valita ajankohta, jolloin yhtiön voitot verotetaan osakkailta. 2. Yhtiön varojen nostotavat Yrittäjä ja yrityksessä toimivat perheenjäsenet eivät voi nostaa palkkaa. Yli 14 vuotiaille lapsille voidaan maksaa palkkaa verotta, jos tulo on alle 2970. Varat otetaan yksityisottoina ilman sairausvakuutusmaksuja ja ne arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai todennäköiseen luovutushintaan. Esim. kauppias ottaa tavaran käyttöönsä kaupan ostohinnalla. Vastuullisilla yrittäjillä voi olla palkkatuloa ja luontaisetuja yhtiöstä, jolloin tulot lasketaan yhteen. Perheenjäsenet rinnastetaan työntekijään. Yli 14 vuotiaille lapsille voidaan maksaa palkkaa verotta, jos tulo on alle 2970. Palkanmaksu yhtiömiehille ei ole pakollista, vaan varoja voidaan ottaa yksityisottoina ilman sairausvakuutusmaksuja ja ne arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai todennäköiseen luovutushintaan. Esim. kauppias ottaa tavaran käyttöönsä kaupan ostohinnalla. Osakkaille voidaan maksaa palkkaa työntekijän tapaan. Perheenjäsenet rinnastetaan työntekijään. Yli 14 vuotiaille lapsille voidaan maksaa palkkaa verotta, jos tulo on alle 2970. Em. lisäksi varoja osakas voi nostaa lainana, korkona, vuokratulona ja osinkona. Osakaslaina on saajalleen pääomatuloa siltä osin, kun se on vielä yhtiön tilinpäätöshetkellä maksamatta. Osakas hallitsee yli 10 % päätösvaltaa yhtiössä. Osakas voi lainata yhtiölle rahaa ja saada siitä käyvän korkotulon (pääomatuloa) edellytyksellä, että yhtiö tarvitsee rahaa. Kun osakas vuokraa yhtiölle käyttöomaisuutta, syntyy pääomaverotettavaa vuokratuloa. Osinkoa osakkaalla maksetaan yhtiön tuloksesta, ja sen suuruudesta päättää yhtiökokous. Määrä ei voi ylittää tilinpäätöksessä näkyvää voitonjakokelpoisten varojen määrää, joka voi olla kertynyt useana vuotena. Osingon verotus katso kohta 4. Yhtiö voi lunastaa omia osakkeitaan voitonjakokelpoisilla varoillaan ostamalla niitä osakkaalta esim. silloin, kun osakas on luopumassa, mutta muilla osakkailla ei ole varaa ostaa niitä. 15 (28)

LIIKKEEN- JA AMMATINHARJOITTAJA HENKILÖYHTIÖT, AVOIN YHTIÖ JA KY LISTAAMATON OSAKEYHTIÖ 3. Yrityksen hankintavelan korko Henkilö voi vähentää kulut tulonhankkimisvelan korkona. 4. Veron määrä Yrittäjäpuolisoiden kesken yritystulo jaetaan työpanosten suhteessa, yleensä tasan. Ansiotulona maksettava vero menee yleensä tasan, mutta pääomatulo-osuudet voivat olla erisuuruiset, jos toinen on sijoittanut enemmän käyttöomaisuuteen. Pääomatulon määrä perustuu nettovarallisuuteen, joka tarkoittaa elinkeinotulolähteeseen kuuluvien varojen ja velkojen erotusta. Laskenta perustuu edellisen vuoden tilinpäätökseen. Pankkitilillä olevia rahoja ei lasketa nettovarallisuuteen, mutta kassarahat lasketaan. Nettovarallisuuteen luetaan laskennallisesti 30 prosenttia verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen elinkeinotoiminnan ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrä. Pääomatulona (vero 30 % / 33 % yli 30 000 tuloista) verotetaan 20 prosenttia nettovarallisuudesta (mahdollisuus valita myös 10 tai 0 prosenntia. Pienempää prosenttia kannattaa käyttää, jos verotettava tulo on enintään n. 30 000 euroa). Loppuosa (80 %, 90 % tai 100 %) tulosta verotetaan ansiotulona progressiivisen asteikon mukaisena valtionverona ja kunnallisverona. Henkilöyhtiön osuuden hankintaan käytetyn velan korot vähennetään suoraan yhtiön tulo-osuudesta ennen tuon jakamista ansio- ja pääomatuloksi. Henkilöyhtiön tulo ja varallisuus jaetaan vastuunalaisille yhtiömiehille verotettavaksi, ja jako perustuu yhtiösopimukseen. Varsinaisesta jako-osuuden nostamisesta ei erikseen peritä veroa. Pääomatulon määrä perustuu nettovarallisuuteen, joka tarkoittaa elinkeinotulolähteeseen kuuluvien varojen ja velkojen erotusta. Laskenta perustuu edellisen vuoden tilinpäätökseen. Yrityksen omistama ja yrittäjän käytössä oleva asunto vähennetään nettovarallisuudesta. Nettovarallisuuteen luetaan laskennallisesti 30 % verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen elinkeinotoiminnan ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrä. Pääomatulona (vero 30 % / 33 % yli 30 000 tuloista) verotetaan 20 prosenttia nettovarallisuudesta. Loppuosa (80 %) tulosta verotetaan ansiotulona progressiivisen asteikon mukaisena valtionverona ja kunnallisverona. Em. vero-osuudet jaetaan verotuksessa vastuullisten yhtiömiesten kesken heidän nettovarallisuusosuuksiensa suhteessa. Ns. henkilökohtaisen tulolähteeseen (ei liiketoimintaan kuuluvat tulot, esim. asunnon vuokra) tulot verotetaan yhtiömiehiltä pääomatulona. Yrittäjäosakkaan osakkeiden hankintavelan korot vähennetään osakkaan pääomatuloista tai toissijaisesti alijäämähyvityksenä ansiotuloista määrättävästä verosta ilman enimmäismäärää. Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan osakasta, joka on johtavassa asemassa, ja hän omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Johtava asema tarkoittaa toimitusjohtajuutta, hallituksen jäsenyyttä tai varajäsenyyttä. Osakkeilla tarkoitetaan osakkeita, joiden perusteella osakas on yrittäjäosakkaan asemassa. Osinkotulojen verotus jakaantuu kahteen osaan: 1) Yhtiöstä jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa, jos osinko on enintään 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta (=elinkeinotulolähteeseen kuuluvien varojen ja velkojen erotus) 150 000 saakka. Kun 150 000 euron raja ylittyy, on osingosta 85 % veronalaista pääomatuloa. 2) Kun 8 % raja ylittyy, on osinko on 75 prosenttisesti ansiotuloa. Pääomatulojen yhteissummaan 30 000 euroa saakka veroprosentti on 30, jonka jälkeen 33 prosenttia. Osakkaan kaikki ansiotulot lasketaan yhteen ja verotetaan progressiivisen asteikon mukaan. Yrityksen nettovarallisuuteen lasketaan mukaan kaikki rahan arvoinen eli myös pankkitilirahat ja saatavat. Kuitenkin osakkaan käytössä oleva työsuhdeasunto vähennetään varoista. OY:ssä kannattaa nostaa osinkoa aina 8 %:n matalasti verotettu osuus. Osakkaan kannattaa nostaa palkkaa n. 25 000 euroa, ja loput osinkoina. Osingosta pidätetään ennakkoveroa 7,5 % aina 150 000 euroon saakka, jonka jälkeen ennakkovero on 27 %. Ns. henkilökohtaisen tulolähteeseen (ei liiketoimintaan kuuluvat tulot, esim. asunnon vuokra) tulot verotetaan yhtiöltä 20 prosentin mukaan. 16 (28)

LIIKKEEN- JA AMMATINHARJOITTAJA HENKILÖYHTIÖT, AVOIN YHTIÖ JA KY LISTAAMATON OSAKEYHTIÖ 5. Yrityksellä palkkavelkaa yrittäjälle Ei mahdollinen Ei mahdollinen Mahdollinen, mutta maksettava seuraavalla tilikaudella. 3.5 MUITA YRITTÄJÄN VEROTUKSESSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Seuraavassa käydään läpi veron määrään vaikuttavia hyväksyttäviä menoja tai toimintatapoja, joilla voidaan mahdollisesti vähentää veron määrää. Taulukko 2: Yrittäjän huomioitavat veron määrään vaikuttavat tekijät 1. Ruokakulut matkalla LIIKKEEN- JA AMMATINHARJOITTAJA HENKILÖYHTIÖT AVOIN YHTIÖ JA KY LISTAAMATON OSAKEYHTIÖ Yritys ei voi vähentää verotuksessaan yrittäjän ruokailua kokopäivärahaa (matkan kesto yli 10 tuntia) kohden. Edellytyksenä palkan maksu yrittäjälle. Yritys voi maksaa yhden ruokailun yhtä kokopäivärahaa (matkan kesto yli 10 tuntia) kohden, eikä se vähennä päivärahan määrää. Jos ruokailuja on kaksi, päivärahaa maksetaan 50 %. Puolipäivärahan (yli 6 tuntia) puolittaa jo yksikin ruokailu. 2. Auto Auto kuuluu elinkeinotoimen varallisuuteen, jos yli puolet ajoista on työajoa. Tällöin kaikki autosta aiheutuneet kulut menevät kirjanpitoon. Yksityisajot vähennetään liiketoiminnan kuluista ja arvo lisätään henkilön verotuloon mukaan lukien myös osuus auton poistosta. Vaihtoehtoisesti auto on yksityiskäytössä ja veroilmoituksessa ilmoitetaan yritysajojen määrä ja niistä saadaan normaali kilometrikorvaus. Auton kulut eivät sisälly yrityksen kirjanpitoon. Auton ajoista kannattaa pitää ajopäiväkirjaa. Auto kuuluu elinkeinotoimen varallisuuteen, jos yli puolet ajoista on työajoa. Tällöin kaikki autosta aiheutuneet kulut menevät kirjanpitoon. Autosta kannatta pitää ajopäiväkirjaa. Yksityisajot vähennetään liiketoiminnan kuluista ja arvo lisätään yhtiömiehen verotuloon. Vaihtoehtoisesti autoetu luontaisetuna, joka lisätään palkkaan. Yrittäjän kannattaa yleensä ottaa vapaa autoetu, jos ajokilometreja on enemmän kuin 10 000. Auto kuuluu elinkeinotoimen varallisuuteen, kun auto on yhtiön nimissä. Osakas voi käyttää autoa yksityisajoihin, kun hänellä on autoetu, joka lisätään palkkaan. Autoetumuotoja ovat vapaa autoetu (yritys maksaa auton kulut) ja käyttöetu (edunsaaja maksaa polttoainekulut). Autoedun arvo lasketaan auton käyttöönottovuoden uushankintahinnasta ja auton ikä sekä varusteet vaikuttaa autoedun arvoon. Mikäli yksityisajot ylittävät 18 000 kilometriä, voi verottaja korottaa autoedun arvoa. Huom! Matkat kotoa työpaikalle ja takaisin ovat verotuksessa yksityisajoa. 17 (28)

LIIKKEEN- JA AMMATINHARJOITTAJA HENKILÖYHTIÖT AVOIN YHTIÖ JA KY LISTAAMATON OSAKEYHTIÖ 3. Kilometrikulut ja päiväraha Oman auto käytöstä ei saada rahaa, mutta kulut vähennetään yrittäjän verotuksessa kilometrikorvauksen mukaan. Samoin päiväraha. Pidetään ajopäiväkirjaa tai tehdään matkalasku. Oman auton käytöstä tehdään matkalasku yritykselle, jossa laskutetaan samalla myös mahdolliset päivärahat ja ateriakorvaukset. Yritys maksaa laskun tilillesi. Kilometrikorvaukset ja päivärahat ovat verotonta tuloa. Oman auton käytöstä tehdään matkalasku yritykselle, jossa laskutetaan samalla myös mahdolliset päivärahat ja ateriakorvaukset. Yritys maksaa laskun tilillesi. Kilometrikorvaukset ja päivärahat ovat verotonta tuloa. 4. Osingon maksaminen 5. Luontaisedut Osinko on sen vuoden tuloa, jolloin se on nostettavissa. Jos yhtiön nettovarallisuus on kasvussa, kannattaa yhtiökokouksen osinkopäätöksessä siirtää nostoajankohta seuraavalle kalenterivuodelle. Yrittäjä ei voi ottaa itselleen luontaisetuja, koska palkanmaksu ei ole mahdollinen. 6. Työhuonekulut Jos toiminimiyrittäjä työskentelee kotona myös asumiseen käytettävissä tiloissa, voidaan kulut vähentää. Kuluihin kuuluu myös rakennuksen poistot. Kulut lasketaan pinta-alojen suhteessa. Toimistotiloista ja toimiston kalusteista vähennetään verotuksessa ns. työhuonevähennyksen verran eli 820 (100 % käyttö) ja 410 (osapäiväkäyttö). Tilojen vuokraaminen yritykselle ei ole mahdollista. Työhuonevähennys korvaa ns. työtulovähennyksen 620 eli työhuonevähennyksen merkitys on vähäinen. Voidaan maksaa, jos yrittäjä nostaa palkkaa. YEL- yrittäjälle luontaisetujen maksaminen on edullista, koska niistä maksetaan vain n. 3 % sosiaaliturvamaksuja. Työntekijän luontaisedusta maksetaan myös TyEL maksu. Luontaisetuna voidaan ottaa mitä vain, kunhan noudatetaan käypää arvoa. Esim. 2000 euron hammashoidon maksaa yritys, ja summa lisätään palkkaan. Loppuhintana yrittäjä itse maksaa henkilön pidätysprosentista riippuen max. 1000. Jos henkilö työskentelee kotona myös asumiseen käytettävissä tiloissa, on mahdollisuus saada työhuonevähennys. Työhuonevähennys on useimmille kalliimpi vaihtoehto, jolloin kotityöhuone tai -työtila kannattaa vuokrata yritykselle. Vuokran on oltava käypä. Vuokranantaja maksaa nettovuokrasta pääomaveroa 30 % (33 %), jolloin vuokran määrästä vähennetään kulut, kuten lämmitys, vakuutus, osuus kiinteistöverosta yms. 7. Vähäinen oma käyttö Omissa nimissään toimiva yrittäjä maksaa veron omaan käyttöön ottamistaan tuotteista/palveluista yli 850 euron arvon jälkeen. Kaikesta omasta käytöstä maksetaan vähintään hankintahinta ja arvo lisätään yrittäjän palkkaan. 18 (28)

LIIKKEEN- JA AMMATINHARJOITTAJA HENKILÖYHTIÖT AVOIN YHTIÖ JA KY LISTAAMATON OSAKEYHTIÖ 8. Yhtiön omistama asunto osakkaan/yhtiömiehen käytössä Omassa käytössä olevan asunnon kuluja ei voi sisällyttää yrityksen menoihin kuin niistä tiloista, jotka ovat yritystoiminnan käytössä. Yrittäjä ottaa itselleen asuntoedun. Asunnon arvo vähennetään varallisuudesta pääomatulo-osuutta laskettaessa. 9. Palkanmaksu yli 14 -vuotiaalle lapselle Lapset saavat ansaita verovapaasti 2970 euroa. Omat lapset kannattaa työllistää omassa yrityksessä, ellei muuta kesätyötä löydy. Meno on yritykselle vähennyskelpoinen. 14-15 vuotiaasta ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. 16 -vuotta täyttäneestä maksetaan sairausvakuutusmaksu 2,08 %. 17 -vuotiaasta maksetaan sivukuluina sairausvakuutusmaksu 2,08 % ja työttömyysvakuutusmaksu 0,8 %. Muista, että työntekijälle on aina otettava vähintään tapaturmavakuutus ikään katsomatta. Tapaturmavakuutusten hinta vaihtelee toimialan mukaan 0,3-8,0 %. Työttömyysvakuutusta ei makseta alle 17-vuotiaasta työntekijästä. TyEL -maksua ei makseta alle 18 -vuotiaalta. Sairausvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa alle 16-vuotiaasta. 19 (28)

3.6 ARVONLISÄVEROTUS Arvonlisävero on välillinen vero, joka kohdistuu tavaroiden tai palveluiden kuluttamiseen. Välillisyys tarkoittaa, että vero vyörytetään tuotteen valmistuksen eri vaiheista toiseen päätyen lopullisen kuluttajan rasitukseksi. Jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa verovelvollinen yritys sisällyttää myyntihintoihinsa oman tuotantovaiheensa synnyttämän arvonlisän, ja vähentää omiin ostoihinsa sisältyneen arvonlisäveron. Näin valtiolle kertyy veroa yhteen kertaan koko siitä hinnasta, jonka kuluttaja maksaa. Rakennusalalla sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Käännetyssä verovelvollisuudessa myynnin arvonlisäveron maksuvelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Tavoitteena on epärehellisten toimijoiden aiheuttamien arvonlisäveromenetysten pienentäminen erityisesti pitkissä aliurakointiketjuissa ja rehellisten toimijoiden kilpailutilanteen parantaminen. Käännetyllä arvonlisäverolla pyritään myös välillisesti pienentämään muiden verolajien veronmenetyksiä ja kitkemään rakennusalalla esiintyvää harmaata taloutta. Arvonlisävero koskee Suomessa liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen myyntiä, tavaroiden maahantuontia Suomeen, Suomessa tapahtuvaa yhteisöhankintaa (=hankintoja EU alueen sisällä) sekä Suomessa tapahtuvaa tavaransiirtoa varastointimenettelyyn (=tavara pysähtyy välivarastoon jatkaen myöhemmin eteenpäin pois Suomesta). Arvonlisäverotuksen piiriin eivät kuulu kaikkien tavaroiden ja palveluiden myynti. MYYNTI VOI OLLA VEROTONTA SEURAAVISSA TAPAUKSISSA myynti ei tapahdu Suomessa tai myydään ulkolaiselle yritykselle myynti ei tapahdu liiketoiminnan muodossa myyjään sovelletaan yleishyödyllistä yhteisöjä, uskonnollisia yhdyskuntia, vaikeavammaisia invalideja ja vähäistä toimintaa koskevaa poikkeussääntöä tavaran tai palvelun myynti on säädetty verottomaksi seuraavilla toimialoilla: terveyden ja sairaanhoito sosiaalihuolto yleissivistävä ja ammatillinen koulutus rahoitus ja vakuutustoiminta arpajaiset ja rahapelit esiintymispalkkiot, eräät tekijänoikeudet ja tekijän myymät kuvataiteen tuotteet VEROKANNAT 24 % yleinen 10 % majoitus, liikunta, henkilökuljetus, kirjat, tilatut lehdet, liikuntapalvelut 14 % ravintolaruoka, elintarvikkeet ja eläinten rehut 3.6.1 Arvonlisäverotukseen liittyviä termejä selityksineen Liiketoiminta Ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy yrittäjäriski. Jollei myynti tapahdu liiketoiminnan muodossa, se on verotonta. Kuitenkin liiketoiminnaksi luetaan elinkeinoverotettava ammattitoiminta Verovelvollinen Myyjä on velvollinen maksamaan tavaran tai palvelun myynnistä veroa. Kun ulkomaisella myyjällä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, on ostaja verovelvollinen. Maahantuoja maksaa alv:n tavaran maahantuonnista. Verovelvollisia ovat myös henkilöyhtiöiden (Ay, Ky) vastuulliset yhtiömiehet, jos yritys ei suoriudu veron maksusta. Vähäinen liiketoiminta Jos yrityksen myynti jää tilikauden aikana alle 8 500 euroa, ei liiketoiminnasta makseta arvonlisäveroa. Arvonlisäverottomaan liiketoimintaan hakeudutaan www.ytj.fi nettisivuilta noudettavalle lomakkeella. Kun myynti on välillä 8500 22500 euroa, on veron määrä suhteessa liikevaihtoon. Yli 22 500 euron liikevaihdosta maksetaan täysi vero (esim. 24 %). Lisää huojennuksesta oppaassa YT10 Yrityksen käynnistämistoimet. 20 (28)