Toimintakertomus vuodelta 2014



Samankaltaiset tiedostot
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE LOPPURAPORTTI

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

1. Yleistä. Toiminnan arvot. Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Varsinainen toiminta

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan tarkoitus

Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

1. Yleistä. Toiminnan arvot. Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet Varsinainen toiminta

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Tilannekatsaus 9 / 2016

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Maaseuturahaston mahdollisuudet

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

VUOSIRAPORTTI

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

JyväsRiihen Leader-rahoitus

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Peräpohjolan kehitys ry

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma Kilpisenkatu JYVÄSKYLÄ

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelma

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Tiivistelmä Varsinainen toiminta

Toimintasuunitelma ja talousarvio vuodelle 2019

Aloituskoulutus Leena Karjalainen

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Yleistä maaseutuohjelmasta

2. HALLINTO Sääntömääräiset kokoukset Yhdistys pitää sääntöjen mukaisesti kevätkokouksen maalis-huhtikuussa ja syyskokouksen lokamarraskuussa.

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...

POHJOIS-KYMEN KASVU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Pirityiset ry Sivu

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

VUOSIRAPORTTI. Oulun Seudun Leader 2015

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo

Rahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Hallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Leader ajankohtaispäivät , Oulu Laura Jänis

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Viisari. Saarijärven kyläilta

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Toimintasuunnitelma Talousarvio 2015

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

JyväsRiihen Leader-rahoitus

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

ELY- Laajakaistahankkeet

LUONNOS. Toimintasuunnitelma Talousarvio Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE

Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Maaseudun kehittämisohjelma

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

Maaseuturahasto Satakunnassa

Toimintasuunnitelma Talousarvio 2014

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

Transkriptio:

Toimintakertomus vuodelta 2014-1 -

1. Yleistä JyväsRiihi ry on vuonna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistyksen tavoitteena on kannustaa toimijoita kehittämään maaseudun elinvoimaisuutta yhteistyötä lisäämällä. Yhdistys toimii yhteistyössä alueen asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja muiden organisaatioiden sekä viranomais-tahojen kanssa. Toiminnan avulla lisätään osaamista ja yrittäjyyttä maaseutualueilla sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta toiminta-alueellaan (Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Uurainen). Yhdistys on toiminut kahdella eri ohjelmakaudella paikallisena toimintaryhmänä. Sen toimintaa on rahoitettu vuosina 2003-2006 Alueellisesta maaseutuohjelmasta (ALMA) ja vuosina 2007-2013 Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Vuosille 2014-2020 yhdistys laatii kehittämistyötä ohjaavaa Yritteliäät kylät -strategia, jota valmistellaan alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Yritteliäät kylät 2020 -strategialle haetaan rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriöltä ja toiminta-alueen kunnilta. Strategiaa toteutetaan jatkossa rahoittamalla yhteisöjen hankkeita ja mikroyritysten kehittämistoimenpiteitä. Yhdistys toteuttaa ja hallinnoi kehittämisstrategian painopisteitä tukevia ja toteuttavia hankkeita. 1.1. Yleiskokous Hallitusvalinnat tehtiin perinteisesti maaliskuun lopussa pidetyssä vuosikokouksessa Jyväskylässä. Kokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edellisvuoden tapaan Kari Lehtinen Jyväskylästä. Yhdistyksen sihteerinä jatkaa edellisvuosien tapaan toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen ja rahastonhoitajana Lahja Mehto Hallituksen valinnassa noudatettiin nk. kolmikantaperiaatetta, jonka mukaan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa tasapuolisesti alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä, yksityistä sektoria sekä julkista sektoria. Kolmikanta ja alueellinen jakauma noudattaa ohjeistusta ja hallitukseen varajäseniksi saatiin kolme uutta henkilöä. Vuosikokous vahvisti aiempien vuosien mukaisesti perittäväksi liittymisjäsenmaksut sekä ensimmäistä kertaa vapaaehtoinen kannatusjäsenmaksu keräämisestä. Kokouksen yhteydessä esiteltiin JyväsRiihen Yritteliäät kylät strategiaa. 1.2. Hallitustyöskentely Vuosikokouksen valitsema hallitus vastaa yhdistyksen toiminnan ja talouden suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta yhdistyslain, hyvän hallintotavan ja yhdistyksen oman talous- ja johtosäännön mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat hankevalintaan liittyvä tarkoituksenmukaisuusharkinta, rahoituskehyksen seuranta, työnantajavelvoitteista huolehtiminen ja muut johtosäännössä määritellyt tehtävät. Hallituksen kokouksia oli toimintavuoden aikana yhteensä neljä kertaa (joista yksi sähköpostikokous). Hallituskokousten materiaalit tallennettiin JyväsRiihen hallituksen ekstranettiin Keski- Suomenmaaseutu portaaliin, jonne hallitusjäsenillä ja työntekijöillä on henkilökohtaiset tunnukset. Kaikki kokoukset olivat päätösvaltaisia ja hallitusjäsenet ovat osallistuneet niihin aktiivisesti. - 2 -

Kokousten lisäksi hallitukselle ja työntekijöille järjestettiin kolme ennakointiin, hankevalintaan ja toiminnan kehittämiseen liittyvää työpajaa (Juurikkasaaressa, Ränssin Kievarissa ja Majakoskella) Yhteinen tulevaisuus maaseudulla hankkeen resursseja hyödyntämällä. Hallituksen jäsenet vuonna 2014 Asukkaiden edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Jyväskylä Kari Lehtinen, pj Aila Malinen (uusi) Laukaa Jukka Viikki Tarmo Vihanti (uusi) Muurame Markku Kauppi Esa Mäkinen Uurainen Launo Järvinen Satu Linna Yhteisöjen edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Jyväskylä Anna Sarkkinen Raimo Parantainen Laukaa Pentti Noronen Mira Jalonen (uusi) Muurame Juha Markko Martti Hietanen Uurainen Leila Piippa Reijo Länkinen Kuntien edustajat Varsinainen jäsen Varajäsen Jyväskylä Juhani Malinen Minna Jääskeläinen Laukaa Jari Halttunen (uusi) Juhani Anttonen Muurame Uurainen Marianne Lukkarila Mia-Riitta Allik Mika Ilvesmäki Tiina Kuusenmäki 1.3. Työryhmätyöskentely Vuonna 2014 ei toiminut erillisiä työryhmiä. 1.4. Työntekijät Yhdistyksen käytännön toiminnasta, hallinnosta ja Leader-ohjelman toimeenpanosta vastaavat vakituiset työntekijät (toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö). Muiden hankkeiden toiminnasta vastasi määräaikainen ohjelmatiedottaja hankesuunnitelmien ja käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Työntekijät vastaavat toiminnastaan hallitukselle. Työntekijöiden esimiehenä toimii hallituksen puheenjohtaja. Toimintaryhmän sisäisen työskentelyn kehittämisessä painotetaan avoimuutta, luottamusta ja kannustavaa työilmapiiriä. Työn valvonnassa ja -seurannassa nou- - 3 -

datetaan yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Toimintavuoden aikana työnohjauksen prosesseja on kehitetty yhdessä puheenjohtajien ja työntekijöiden kanssa. Yhdistyksen vakituisina työntekijöinä jatkoivat toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen ja talouspäällikkö Lahja Mehto. Molempien työaikaa on kohdennettu kaikkiin hankkeisiin tehdyn työajan mukaisesti. Määräaikaisena ohjelmatiedottajana toimi Hanna Luoma 31.1.2014 saakka. Hankerahoituksen vähentyessä molemmat vakituiset työntekijät olivat lähes koko vuoden osittain lomautettuina. toiminnanjohtaja, osittainen (70% ) lomautus 1-10/2014, kokoaikainen 11-12/2014 talouspäällikkö, osittainen (70% ) lomautus 1-12/2014 1.5. Toiminnan rahoitus Yhdistyksen perustoiminnan rahoitus koostuu jäsenmaksuista ja korkotuotoista. Toimintavuoden aikana ei otettu vastaan lahjoituksia ja testamentteja tai muita avustuksia. Yhdistystoiminnan menoja ovat lähinnä yleiskokouksen kulut ja sellaiset kulut, jotka eivät ole hyväksyttäviä käynnissä olevissa hankkeissa (matkavakuutukset, mahd. ruokailukulut jne). JyväsRiihen Leader-ohjelman toteuttamisesta maa- ja metsätalousministeriön kanssa 6.11.2007 laadittu sopimus on voimassa 31.12.2015 saakka, vaikkakin ns. vanhan kauden toimintarahahanke päättyy 30.4.2015. Verkostokylä-ohjelman julkinen rahoitus koostuu Euroopan Unionin, valtion ja toiminta-alueen kuntien rahoitusosuuksista. Lisäksi hankkeiden toteuttajat ja yritykset ovat vastanneet hanketoiminnassa tarvitusta yksityisen rahoituksen tai talkootyön osuudesta. Yhdistyksen omaa hanketoimintaa rahoitettiin oman kehittämisohjelman tai alueellisen maaseutuohjelman mukaisella hankerahoituksella. Toiminnan rahoittamiseksi vuosina 2014-2020 saatiin toiminta-alueen kuntien sitoumukset. Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt vuosille 2014-2020 suuntaa-antavan 3,6 miljoonan euron julkisen rahoituksen, josta 2 808 000 euroa varataan hanke- ja yritystukiin ja 792 000 euroa strategian hallinnointiin. Sopimus rahoituksesta solmitaan Maa- ja metsätalousministeriön kanssa huhtikuussa 2015. Kirjanpito ja tilintarkastus Käytännön taloushallintoa on hoitanut talouspäällikkö, jonka vastuulla on ollut yhdistyksen laskujen maksu, palkkahallinto, kirjanpito, tilinpäätöksen valmistelu sekä sijoitustoiminta. Tämän lisäksi talouspäällikkö vastasi yhdistyksen hankkeiden maksatusten valmistelusta ja pääosin myös yhdistyksen rahoittamien hankkeiden maksatustarkastuksesta ja kuntarahamaksuista. Yhdistyksen tilintarkastuksesta vastaa Tilintarkastus Riuttanen Oy. 1.6. Jäsenet Jäsenmäärä kasvoi maltillisesti, ja vuoden lopussa jäseniä oli 217, joista yhteisöjäseniä oli 107 ja henkilöjäseniä 106. Toiminta-alueen kunnista jäseniä ovat Laukaa, Muurame ja Uurainen. - 4 -

2. Hanketoiminta vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa JyväsRiihelle palautui hieman käyttämättä jäänyttä tukea, joka suunnattiin kokonaisuudessaan yritystukiin. Haku oli auki 31.3.2014 saakka. Hakemuksia jätettiin vireille yhteensä 12 kpl. Hallitus käsitteli kokouksissaan kaikki 12 hakemusta. Puoltavan päätöksen saaneita oli 8 kpl (joista yksi oli ehdollinen). Yksi myönteisen päätöksen saanut sekä ehdollisen päätöksen saanut luopuivat tuesta ennen vuoden loppua. Kielteinen päätös tehtiin neljään hakemukseen. Myönnettävissä ollut rahoitus saatiin sidottua lähes täysimääräisesti. EU:n valtuutta jäi käyttämättä 2,90, valtion osuutta 176,35 ja kuntarahaa 766,24. Koko ohjelmakauden hanke- ja yritystukien käsittelytilanne on kuvattu oheisessa 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** 2014 Yhteensä Yritystuet Haettu 18 17 22 23 23 11 12 126 puollettu 12 10 13 16 10 6 7 74 peruttu 2 5 6 3 7 2 1 26 Siirretty ELY:n 0 0 0 0 1 0 0 1 kielteinen päätös 4 2 3 4 5 3 4 25 odottaa liitteitä/ halli- 0 0 0 0 0 0 0 0 tuskäsittelyä Haettu 13 * 14 15 4 30 21 0 97 puollettu 7 * 12 12 3 25 17 0 76 peruttu 6 2 0 0 2 1 0 11 siirretty ELYn 0 0 1 1 0 0 0 2 kielteinen päätös 0 0 2 0 3 3 0 8 Hanketuet odottaa liitteitä/ hallituskäsittelyä * mukana yksi 2007 vireille tullut hakemus ** mukaan on laskettu koordinointihankkeiden alahankkeet 0 0 0 0 0 0 0 0 Toimintavuoden aikana yritys- tai hanketukihakijoille on järjestetty 22 ohjaustilaisuutta tuen hakemisesta, hankkeen toteutuksesta tai maksatuksesta. Ohjaustilaisuuksissa mukana yhteensä 71 henkilöä. Tämän lisäksi ohjausta on annettu lähes yhtä paljon puhelimitse ja sähköpostilla. JyväsRiihen rahoittamista hankkeista ja yrityksistä suurin osa on päättynyt ja hakenut loppumaksatusta vuoden vaiheeseen mennessä. 31.12.2014 päättyneistä hankkeista loppumaksua hakee vuoden 2015 puolella vielä viisi hanketoimijaa ja kahdeksan yritystä. Vuoden 2014 aikana puolletuista yritystuista kaksi kohdentui alkaville yrityksille, loput yrityksille, jotka tuen avulla laajensivat tai kehittivät palveluitaan. Kehittämistukea käytettiin mm. yrityksen uusien tuotteiden markkinoinnin ja asiakkuudenhallinnan kehittämiseen. Investointitukea kohdennettiin aloittavan yrityksen työkalujen ja haketuslaitteen hankintaan ja maatilamatkailuyritykselle tilojen lisäämiseksi saunamökin rakentamiseen. Käynnistystukea puollettiin yhdelle metsäpalveluita tarjoavalle yritykselle. - 5 -

Hanketoiminnassa korostui nuorten kehittäminen, jossa alueen toimijat ottivat hienon loppukirin, erityisesti Muuramessa, Laukaassa ja Uuraisilla. Uuraisilla Leader-rahoituksen tuloksena syntyi uudenalaista toiminta nuorille. 4H:n Nuorilta nuorille hanke järjesti nuorten toimesta kouluvuoden päätökseksi Summer Party tapahtuma. Hankkeen aikana syntynyt nuorten ryhmä innostui myös kovasti KV-toiminnasta, kun hankkeen vastuuhenkilö pääsi osallistumaan Pohjois-Irlannin ja Viron opintomatkoille. Nuoret valmistelivat hankkeen jatkoksi CIMOlle Youth exchange -hakemuksen, jonka avulla he toteuttavat omatoimisesti helmikuussa 2015 nuorisovaihdon. Uuraisille saapuu sen myötä Virosta ja Pohjois- Irlannista 24 nuorta ohjaajineen. Nuorisovaihtoa jatketaan kesän aikana myös Viron suuntaan ja loppuvuodesta todennäköisesti myös Pohjois-Irlantiin. Uuraisten Kangashäkissä uusi kyläyhdistys kunnosti Puntavuoren lähiliikunta-alueen, jossa lapset ja nuoret voivat jatkossa harrastaa monipuolisesti ja turvallisesti mm. jalkapalloa, jääkiekkoa, skeittausta. Muuramessa nuorten käyttöön rakennettiin uusi ulkopelikenttä, joka mahdollistaa mm. sählyn ja koripallon pelaamisen ja harjoittelun myös kesän aikana. Laukaan Äijälän kylässä nuorten käyttöön hankittiin turvalliset tietokoneavusteiset laserammunta-aseet, jotka mahdollistavat uuden harrastustoiminnan kylällä. 2.1. JyväsRiihen omat hankkeet vuonna 2014 JyväsRiihi hallinnoi ja toteutti vuoden 2014 aikana neljää eri hanketta: Toimintaraha 2 (päättyy 30.4.2015) Viestinnästä voimaa (päättyi 30.5.2014) Yhteinen tulevaisuus maaseudulla YTM (päättyi 31.12.2014) Nuotta II-koordinointihanke (päättyi 30.12.2014). 2.1.1. Toimintarahalla (431) tehty työ JyväsRiihen Toimintaraha 2-hankkeen (TR2-hanke) päätavoitteena on edistää Jyvässeudun maaseutualueiden omaehtoista kehittämistä, elinkeinotoimintaa ja yhteisöjen verkostoitumista. Toimenpiteet kohdentuvat Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kuntien alueille sekä Jyväskylän kaupungin maaseutualueille (pois lukien entisen Korpilahden kunnan alue). Keskeisimmät toimenpiteet v 2014: rahoitusmahdollisuuksiin ja toiminnan tuloksiin liittyvä tiedotus hakuprosessiin ja hankkeiden toteutukseen ja maksatukseen liittyvä aktivointi, ohjaus ja neuvonta hakemusten valmistelu tarkoituksenmukaisuus- ja laillisuusharkintaa varten hankkeiden ja yritystukien toteutuksen seuranta ja raportointi alueen kunnille ja viranomaisille ja muille toimijoille. sähköinen taloushallintojärjestelmän käyttöön ottoon liittyvä selvitys - 6 -

Omia erillisiä rahoitusinfoja ei TR2-hankkeen toimesta järjestetty, vaan tiedotuksessa tehtiin resurssien säästämiseksi yhteistyötä muiden Jyväskylän seudulla toimivien toimijoiden ja hankkeiden kanssa. TR2-hankkeessa työskentelevät toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö olivat vuoden 2014 aikana osittain lomautettuina, joten hankkeelle kohdentui työaikaa vain 0,86 htv:n verran. 2.1.2. Viestinnästä voimaa hanke Maakunnallinen Viestinnästä voimaa hanke päättyi 31.5.2014. Se saavutti hyvin tavoitteensa. Keski-Suomen ELY-keskus on nostanut sen esiin yhtenä hyvin toteutettuna hankkeena. Hankkeen resursseilla kehitettiin maaseutuun liittyvää tiedotuksen yhteistyötä maakunnallisten ja kansallisten toimijoiden yhteistyönä. Hanke julkaisi maaseutuohjelman tuloksista yhden uutiskirjeen ja vastasi keskisuomenmaaseutu.fi tiedotusportaalin ja Facebook sivun ylläpidosta. Hankkeen loppuraportti julkaistiin yhdistyksen nettisivulla. Hanketta rahoitti Keski-Suomen ELYkeskus alueellisesta maaseutuohjelmasta. Hankkeen toteutuksesta vastaavat JyväsRiihen työntekijät (työpanos n. 0,3 htv). 2.1.3. Yhteinen tulevaisuus maaseudulla hanke (YTM) Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke oli viiden Leader-ryhmän yhteistyöhanke, joka vuoden 2014 lopussa. Hankkeessa kehitettiin paikallisen toiminnan prosesseja yhteistyössä muiden kehittämisorganisaatioiden, viranomaisten sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Toimintavuoden aikana viimeisteltiin yhdistyksen laatukäsikirjaa ja tulevien vuosien toiminnan suunnitelmia. Hanke järjesti vuoden aikana kolme työntekijöille ja hallitusjäsenille suunnattua koulutusta. Hankkeen resursseilla turvattiin asukaslähtöisen kehittämistoiminnan jatkuvuus myös tulevaisuudessa. JyväsRiihi oli hankkeen osatoteuttaja ja muut toimijat olivat Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry (koordinoija), Maaseutukehitys ry, PoKo ry ja Vesuri-ryhmä ry. Hanketta rahoitti Keski- Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset alueellisista maaseutuohjelmista. JyväsRiihessa toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat JyväsRiihen työntekijät. (työpanos on noin 0,6 hvt) 2.1.4. NUOTTA II koordinointihanke Vuoden 2013 alussa käynnistetyn koordinointihankkeen toteutus jatkui päätöksen mukaisesti vuoden 2014 loppuun saakka. Hankkeessa edistettiin maaseutualueen yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen käyttöä, energiatehokkuutta ja turvallisuutta. Rahoitettavaksi valitut alahankkeet saivat omat toimenpiteensä valmiiksi syyskuun loppuun mennessä. Loppuvuoden aikana teetettiin hankkeen tulosten tiedottamiseen heijastimia ja kangaskasseja, joita jaetaan vuoden 2015 aikana alahankkeille ja muille hanketoimijoille. Hankkeen rahoitus tuli omasta kehittämisohjelmasta ja sen toteutuksesta vastasivat yhdistyksen työntekijät. (Hankkeen työpanos n 0,1 htv) 3. Tiedotus, aktivointi ja koulutustoiminta Tiedotus ja pr-materiaali Alueen asukkaille, yrityksille ja muille yhteisöille kehittämisohjelman tuloksia esiteltiin eri lehtijutuissa ja nettisivujen kautta. Tiedotusväylinä oli edellisvuosien tapaan aktivointitilaisuudet, nettisivut ja yhdistyksen Facebook-sivut. JyväsRiihi julkaisi viisi uutiskirjettä, kaksi kuntatiedotta sekä muutaman hakutiedotteen. - 7 -

JyväsRiihen toimintaa ja tuloksia on ollut esillä Keski-Suomen Leader-ryhmien yhteisessä Keskisuomen maaseutu uutiskirjeessä ja Keski-Suomen maaseutulehdessä, joka ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Lisäksi Innovative village hankkeen loppujulkaisussa kerrotaan kansainvälisen Leader-toiminnan tuloksista Uuraisten Kangashäkissä, Jyväskylän Säynätsalossa sekä Vesangan kylässä. Emme osallistuneet Leader-viikkoon vähentyneen työresurssin vuoksi. Tiedotusta tehtiin osin myös YTM-hankkeen resursseilla. Keski-Suomen Järjestöareenalle esiteltiin Paikallisen kehittämisen toimintamallien kehittämistä, Keski-Suomen hanketoimijoiden Pöllöparlamentissa kerrottiin Leader-rahoituksen tuloksista ja mahdollisuuksista. JyväsRiihen hanketoiminnan tuloksia oli tarkoitus esitellä alkusyksystä Lokaalin yhteydessä järjestettävällä kyläretkellä. Se kuitenkin peruuntui osallistujamäärän ollessa vähäinen. Marraskuussa toiminnanjohtaja esitteli Keski-Suomen Leader-ryhmien puolesta Leadertoiminnan rahoitusmahdollisuuksia Keski-Suomen ELY-keskuksen hankeinfossa. JyväsRiihen toimintaa ja rahoitusta esiteltiin myös Innovative village hankkeen kyläillassa Uuraisilla. Koulutus Hanketoimijoille tai hakijoille ei järjestetty erillisiä koulutuksia vuoden 2014 aikana, sillä toimijat olivat toteutuksen osalta varsin eri vaiheessa. Neuvontaa ja ohjausta on annettu hakijakohtaisesti tapaamisissa, puhelimitse tai sähköpostilla. Vuonna 2014 hallitusjäsenten ja työntekijöiden koulutukset keskittyi ennakointiin, hankevalinnan ja valintamenettelyjen arviointiin ja kehittämiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Näistä teemoista järjestettiin kolme työpajapäivää Yhteinen tulevaisuus maaseudulla hankkeen resursseja hyödyntämällä. Loppuvuodelle suunniteltu hallituksen opintomatka Etelä-Pohjanmaalle peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Laatutyö ja osaamisen kehittäminen Vuoden 2014 aikana saatiin valmiiksi ensimmäinen versio JyväsRiihen laatukäsikirjasta. Sitä kehitetään edelleen tulevien vuosien aikana. Vuoden aikana on keskitytty lähinnä omien toimintaprosessien kehittämiseen. Ohjelmakauden tulosten ja toiminnan laadun mittaamiseen on laadittu uusia seurattavia tavoitteita, jotka on kirjattu uuden ohjelmakauden suunnitelmiin. Niiden seurantaan tarvittavia työmenetelmiä otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Henkilöstölle ja hallituksen jäsenille benchmarkkaus toisen ryhmän kanssa on tuonut hyödyllistä lisätietoa oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Näiden lisäksi yhteisissä tapahtumissa, laatutyön koulutuksissa ja kv-toiminnan opintomatkoilla hallitusjäsenet ovat vaihtaneet luontevasti tietoa hallitusten toimintatavoista. Hallitusjäseniä ja työntekijöitä on osallistunut myös Maaseutuverkoston järjestämiin koulutuksiin. Näiden tilaisuuksien aikana oli mahdollisuus verkostoitua kansallisella tasolla tai tutustua paremmin maakunnan eri toimijoiden kanssa sekä luoda uusia yhteistyösuhteita työpajoissa ja vapaamuotoisissa tapaamisissa. Työntekijät ovat kehittäneet ammattitaitoaan osallistumalla muiden rahastojen ja rahoituslähteiden info- ja koulutustilaisuuksiin. - 8 -

4. Sidosryhmätoiminta ja aluekehittäminen Hanke- ja yritystoimijoiden ohjausprosesseja on arvioitu yhdessä Keski-Suomen Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen kanssa muutamassa yhteisessä palaverissa. Tätä arviointia on hyödynnetty yhteistyösopimuksen laatimisessa. Vuoden 2014 alkupuolella jatkettiin oman toiminnan laadun arviointia ja kehittämistä itsearvioinnin ja bechmarkkauksen avulla. Toiminnanjohtaja pääsi syksyllä tutustumaan Pohjois-Irlannissa toimivan Leader-ryhmän hallituskokoukseen ja sisäisiin toimintatapoihin. Keski-Suomen Leaderryhmien kanssa on yhteisesti jatkettu toimintatapojen arviointia. Maaseutukehityksen toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja kävivät JyväsRiihen hallituksen kehittämispäivässä kertomassa oman ryhmänsä hallintoon, hallituksen ja työntekijöiden välisiin vastuisiin ja työnjakoon, hallitustyöskentelyyn ja hakemusten arviointiin, hanke- ja talousseurantaan ja tiedotukseen liittyvistä asioista. Esittelyn pohjalta käytiin arviointikeskustelu JyväsRiihen tulevista toimintatavoista. Yhteistyötä on tehty mm. Keski-Suomen Ely-keskuksen ja Leader-ryhmien, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n, Uusyrityskeskuksen, Finnveran, ProAgrian, Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja toiminta-alueen kuntien kanssa. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat maakunnassa toimivat piirijärjestöt, paikalliset yhdistykset ja maakuntaliitto. Toiminnanjohtaja on toiminut Jykesin ESR-rahoitteisen Seudullisen yrittäjyyden edistäminenhankkeen ohjausryhmässä. Talouspäällikkö on osallistunut yritysneuvonnan maakunnalliseen kehittämiseen, sillä toimintaprosessien arvioinnin yhteydessä havaittuihin pullonkauloihin halutaan löytää uusia toimintatapoja ja ratkaisuja. JyväsRiihi on myös mukana Keski-Suomen järjestöareenan toiminnassa. Sen tavoitteena on lisätä alueella toimivien järjestöjen yhteistyötä parantaa järjestökentän vaikuttamismahdollisuuksia. Jäsenyydet järjestöissä ja yhdistyksissä JyväsRiihi ry on yhteisöjäsenenä maakunnallisessa Keski-Suomen Kylät ry:ssä ja valtakunnallisessa Suomen Kylätoiminta ry:ssä. 5. Kansainvälinen toiminta Vuoden 2014 aikana osallistuttiin Innovative Village -hankkeen järjestämiin toimintoihin. Toiminnanjohtaja, hallitusjäseniä ja toiminta-alueen kylien edustajia osallistui hankkeen järjestämälle opintomatkalle Pohjois-Irlantiin helmikuussa ja Viisarin alueella toteutettavaan hankkeen päätösseminaariin / opintomatkaan toukokuussa. Hankkeen viimeinen opintomatkalla Tartossa järjestettiin hankkeen arviointityöpaja syyskuussa 2014. Hankkeen ja opintomatkojen kautta yhdistykselle ja kylätoimijoille avautui mahdollisuuksia lisätä omaa kansainvälistä osaamista. Opintomatkojen raportit on linkitetty keskisuomenmaaseutu.fi portaaliin. - 9 -

Toiminnanjohtaja osallistui myös kutsuttuna puhujana Pohjois-Irlannissa syyskuussa järjestettyyn Village links seminaariin, jonka järjestivät North East Rural Partnership Pohjois-Irlannista ja Waterford LEADER Partnership Irlannin tasavallasta. Kansainvälisen toiminnan osalta uuden ohjelmakauden yhteistyötä varten solmittiin aiesopimus Pohjois-Irlannin kanssa. 6. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on ylijäämäinen 1 103,35 euroa. Pääasiallinen toiminta perustuu 100% julkiseen hankerahoitukseen. Toiminnassa ei ole suurta taloudellista riskiä, kun huolehditaan tarkasti kulujen tukikelpoisuudesta ja seurannasta, sekä haetaan kuluja maksuun säännöllisesti vähintään kahdesti vuodessa. 7. Toiminnan tulevaisuus Vuoden 2015 aikana käynnistetään uuden ohjelmakauden haku Maa- ja Metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston annettua luvan haun käynnistämiseen. Tavoitteena on saada alkupainotteisesti rahoitettua hyviä yleishyödyllisiä hankkeita ja yritysten toiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen liittyviä investointeja. Hallitus ja työntekijät keskittyvät alkuvuoden aikana uuden kauden rahoitusehtojen ja ohjeiden läpikäymiseen. Vuoden aikana järjestetään tarpeelliset koulutukset ja hallituskokouksia 6-10 kertaa noin 6 viikon välein, joissa hallitus käsittelee vireille jätetyt hakemukset. - 10 -

TOIMINTAKERTOMUKSEN HYVÄKSYNTÄ 19.2. 2015 Kari Lehtinen Aila Malinen Jukka Viikki Tarmo Vihanti Markku Kauppi Esa Mäkinen Launo Järvinen Satu Linna Anna Sarkkinen Raimo Parantainen Pentti Noronen Mira Jalonen Juha Markko Martti Hietanen Leila Piippa Reijo Länkinen Juhani Malinen Minna Jääskeläinen Jari Halttunen Juhani Anttonen Marianne Lukkarila Mika Ilvesmäki Mia-Riitta Allik Tiina Kuusenmäki - 11 -