ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 80/11/1 Dnro PSAVI/275/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 80/11/1 Dnro PSAVI/275/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Turkistarhan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Kalajoki Turkis-Keisarit Oy c/o Erkki Nuorala Nuorapolku 4 85100 Kalajoki

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotanto... 3 Varjotalorakenteet... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 5 Jätteet ja varastointi... 6 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 6 Liikennejärjestelyt... 6 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 6 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 7 Toiminta-alue ja ympäristö... 7 Asutus ja maankäyttö... 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 7 Ympäristökuormituksen vähentäminen... 7 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 8 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Hakemuksen täydentäminen... 8 Hakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 9 Hakijan vastine... 13 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 Ympäristöluparatkaisu... 14 Varjotalot... 14 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 15 Valumavesien käsittely... 16 Rehun varastointi... 16 Jätehuolto ja varastointi... 16 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 17 Muut määräykset... 18 RATKAISUN PERUSTELUT... 19 Luvan myöntämisen edellytykset... 19 Lupamääräysten perustelut... 19 VASTAUS LAUSUNTOIHIN... 22 Luvan voimassaolo... 22 Lupamääräysten tarkistaminen... 23 Korvattava päätökset... 23 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 23 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 23 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 23 LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON... 24 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 25 Ratkaisu... 25 Perustelut... 25 Oikeusohje... 25 MUUTOKSENHAKU... 26

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Turkis-Keisarit Oy:n turkistarhan toiminnan olennaista muuttamista koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 8.11.2010. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin Pohjankylään Jokelan turkistilaalueelle tilalle Soopeli RN:o 208-406-117-0, johon sijoittuvat nykyiset 30 varjotaloa sekä kaksi uutta varjotaloa. Toimintaa laajennetaan tiloista Lumikko RN:o 208-406-119-0 ja Turkkila RN:o 208-406-135-4 erotetuille määräaloille, joille rakennetaan yhteensä viisi varjotaloa. Alue sijaitsee noin viisi kilometriä Kalajoen keskustasta pohjoiseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Turkis-Keisarit Oy:n toiminnalla on kiinteistöllä Soopeli RN:o 208-406-117-0 Kalajoen kaupungin 17.11.2003 Turkistarha Erkki Nuorala Oy:lle myöntämä ympäristölupa. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen ja suomensupien kasvatustoimintaa. Toimintaa laajennetaan ja eläinmäärä laajentamisen jälkeen tulee olemaan 1 250 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen. Tuotanto jakautuu eläinlajeittain siten, että hopeakettusiitosnaaraita on 600 kpl, sinikettusiitosnaaraita 325 kpl ja suomensupisiitosnaaraita 325 kpl. Näiden eläinten toteutunut pentutulos on hakijalla noin 5. Turkistilan hakemuksenmukainen kokonaiseläinpaikkamäärä tulee olemaan 7 288 muutos- ja laajennustöiden jälkeen.

Turkis-Keisarit Oy:n turkistilalla on ympäristölupa 585 pitkäkarvaisen (kettu/supi) siitosnaaraan pitämiseen. Turkistarhalla on nykyisin 950 siitosnaarakettua pentuineen. Varjotaloja on hakemushetkellä 30. Näiden lisäksi nykyiselle tontille rakennetaan kaksi uutta varjotaloa sekä laajennusalueelle viisi uutta varjotaloa. Laajennuksen jälkeen varjotalojen yhteispituus on 2 450 metriä. Tilan tukitoiminnot on keskitetty huoltorakennukseen, johon on sijoitettu nahoitustoiminnot, huolto- ja korjaamotilat sekä sosiaalitilat. Laajennusalueelle sijoitettavia toimintoja ovat tekninen tila sähkö- ja vesiliittymille, siilo kasvatusrehulle, kylmä tuotantotarvike-kalustovarasto sekä polttokontti tilalla itsestään kuolleille eläimille. Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan 6 000 nahkaa vuodessa. 4 Varjotalorakenteet Jätevesien käsittely Tilan eläimet on sijoitettu tavanomaisiin varjotaloihin. Uudet varjotalot toteutetaan MMM RMO-C4 -ohjeen mukaisina tyyppitaloina. Alustarakenteeltaan olemassa olevat varjotalot K1 K17 ovat maanvaraisia. Varjotaloissa K18 K30 on olemassa olevien rakentamismääräysten mukainen tiivisalustarakenne, jollainen toteutetaan myös uusiin rakennettaviin varjotaloihin K31 ja K32 sekä U33 U37. Vanhimpiin varjotaloihin K1 K17 asennetaan tiivisalustarakenne aina talojen uusimisen (purkuperuskorjaus) yhteydessä. Varjotalojen räystäät tulevat olemaan saneerauksen jälkeen (jatkoräystäs) yli 30 cm häkin ulkoreunasta. Hakemuksen mukaan varjotalojen räystäiden jatkaminen yli 30 cm häkin ulkoreunasta tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Varjotalojen alustojen korotukset ovat yli 30 cm. Korotukset saneerataan puutteellisilta osin korotuksin / välejä muotoilemalla. Hakemuksen mukaan varjotalovälien ja lanta-alustojen muotoilu tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Tilan kaikki varjotalot on varustettu tai tullaan varustamaan ympärivuotisella juottojärjestelmällä. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja sen kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. Nykyinen turkistila-alue on aidattu. Laajennusalueet aidataan uudisrakentamisen yhteydessä. Turkistilakiinteistön kokonaispinta-ala on noin kolme hehtaaria. Tarha-alueen pinta-ala on noin kolme hehtaaria. Tila-alueen perusmaa on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hienoa hiekkaa. Tila ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. Tontti on loivasti viettävä ja tasainen. Alueen peruskuivatus ei maaperän läpäisevyydestä johtuen edellytä avo- tai salaojitusta ja se on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Ulkopuoliset valumavedet johtuvat pääosin alueen itä- ja pohjoispuolitse länteen kohti merta. Tila-alueen läpäisevyydestä johtuen ei muodostu erikseen ympäristöön johdettavia valumavesiä. Alueen peruskuivatusvesien osalta hakija kuuluu osakkaana Jokelan Turkistarhaajat ry:n valumavesien yhteiskäsittely- ja tarkkailujärjestelmään, jolla on eril-

linen ympäristölupa. Hakija ei esitä erillistä tilakohtaista suunnitelmaa valumavesien käsittelystä tässä ympäristölupahakemuksessa. Vanhan varjotalokentän talovälejä tullaan kunnostustoimenpiteiden yhteydessä muotoilemaan sekä lanta-alustoja korottamaan lautapenkereellä vaadittavan korotuksen aikaansaamiseksi. Laajennusalueen käyttöönoton yhteydessä huolehditaan tarvittavista peruskuivatusjärjestelyistä. Varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan erilliseen 5 m³:n umpisäiliöön, jonne kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Rehusiilojen alle rakennetaan tiivis laatta, joka viemäröidään umpisäiliöön. Laatan rakenne suunnitellaan sellaiseksi, että se toimii perustana mahdollisesti myöhemmin rakennettavalle siilohuoneelle. Hakemuksen mukaan umpisäiliö tiivisalustavesille valmistuu 30.7.2011 mennessä ja rehusiilojen alustat umpisäiliöineen vuoden 2011 loppuun mennessä. Rehunkäsittelylaitteille voidaan myöhemmin rakentaa erillinen kiinteällä lattiarakenteella varustettu siilohuone, joka tullaan viemäröimään umpikaivoon. Rehulaitteiden jätevesien määräksi on hakemuksessa arvioitu 3 m 3 vuodessa. Laajennusalueelle sijoitettavia toimintoja ovat tekninen tila sähkö- ja vesiliittymille, siilo kasvatusrehulle, kylmä tuotantotarvikevarasto sekä konttityyppinen polttolaitos tilalla itsestään kuolleille eläimille. Ruokintalaitteiden pesuvedet johdetaan umpikaivoon. Umpi- ja sakokaivojen tyhjennyksestä huolehtii ulkopuolinen urakoitsija (Jätehuolto P. Pääkkönen Oy). Kulkuteiltä ja piha-alueilta poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. 5 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta poistetaan ja kuivikkeet vaihdetaan ketuilta ja suomensupeilta kerran vuodessa. Pääasiallinen lannanpoistoajankohta on elokuu. Olosuhteista riippuen lantaa voidaan poistaa myös syyskuun aikana. Lanta-alustoille levitetään kuivikekerros välittömästi lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita levitetään häkkirivien alle tarvittaessa myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Pääasiallinen lantaalustojen kuivikemateriaali on olki ja turve. Yksikössä käytettävien kuivikkeiden laskennallinen kokonaismäärä on varjotalomäärälle noin 550 m 3 vuodessa irtotiheydessä. Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm irtotiheydessä. Tilalla tuotettu lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan noin kilometrin etäisyydellä turkistilalta sijaitsevalle Jokelan Luomukomposti Osuuskunnan kompostointialueelle. Kompostoimalla käsitelty lanta ohjataan kompostialueelta osuuskunnan toimesta peltolannoituskäyttöön. Hakijalla on sopimus Jokelan Luomukomposti Osuuskunnan kanssa lannan luovuttamisesta. Luovutettavan lannan määrä on sopimuksen mukaan 600 m 3 vuodessa. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan yhden sakokaivon kautta ympärysojaan. Sakokaivo tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta yhdessä umpikaivojen kanssa ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn.

6 Jätteet ja varastointi Turkistilan jätehuolto toteutetaan kaupungin jätehuoltomääräysten velvoitteiden mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Pilaantunut rehujäte, 100 kg vuodessa, kompostoidaan lannan seassa. Sekajäte, 500 kg vuodessa, toimitetaan Vestian keräilypisteeseen. Romumetalli, 1 000 kg vuodessa, toimitetaan yhteiskeräilyyn. Muovijäte 200 kg vuodessa ja ongelmajätteet 100 kg vuodessa toimitetaan Vestian keräilypisteeseen. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet, noin 500 kg vuodessa, pakastetaan ja hävitetään tarkoituksenmukaisina käsittelyerinä tilan omassa polttolaitoksessa. Polttolaitos on Mepu Oy:n valmistama Hot Bio Box. Poikkeuksellisissa tilanteissa, mikäli eläimiä on paljon, voidaan itsestään kuolleita eläimiä toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Nahoitusjäte (ruhot ja rasva), 72 tonnia vuodessa, toimitetaan erilliskerättynä käsittelylaitokseen. Tilan omassa nahoitustoiminnassa syntyvää eloperäistä jätettä välivarastoidaan lyhyitä aikoja tilalla ennen toimittamista rehukeskuksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Kuiva nahoituspuru 15 m 3 vuodessa, poltetaan hakemuksen mukaan lämpölaitoksen kattilassa. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tilalla on kaksi vuotta vanha polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 1 500 litraa. Raadonpolttokontin yhteydessä olevan öljysäiliön tilavuus on 2 800 litraa. Tilan huoltorakennuksessa säilytetään enintään 200 litraa muita öljytuotteita. Tilan käyttövesi hankitaan Kalajoen kaupungin vesijohtoverkosta. Arvion mukaan vettä käytetään 1 200 m 3 vuodessa. Tilalla ei valmisteta rehua. Rehun toimittaa Kalajoen Jäähdyttämö Oy. Liikennejärjestelyt Tila sijaitsee turkistuotantoalueella välittömästi VT 8:n tuntumassa. Tilan koko sekä paikallinen maankäyttö huomioiden liikennettä yksikölle voidaan pitää alueelle tavanomaisena. Tilan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään kuiviketurpeen käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajua. Tuhoeläimiä kuten rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkeja ja muita vahinkolintuja pyritään torjumaan ensisijaisesti passiivisin karkottimin sekä tila-alueelle varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden avulla. Lintujen aktiivista torjuntaa ei katsota tarkoituksenmukaiseksi.

7 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Toiminta-alue ja ympäristö Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, jos se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa. Asutus ja maankäyttö Toiminta sijoittuu Jokelan yhteistarha-alueelle, jossa toimii useita turkistarhoja. Turkistilan lähialueella (<500 metriä) ei sijaitse asuinrakennuksia tai toiminnan harjoittamisen kannalta erityisesti huomioon otettavia kohteita. Lähimmät asuinrakennukset sijoittuvat kaikissa ilmansuunnissa yli 750 metrin etäisyydelle turkistilasta. Seurakunnan leirikeskus on noin 900 metriä turkistarhasta länteen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tarha ei sijaitse pohjavesialueella tai suojelualueella. Toiminta sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Perämereen laskevalla vesistöalueella 84V074. Turkistarhalta mereen on noin yksi kilometri. Ympäristökuormituksen vähentäminen Tila-alueen varjotalokenttä on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hiekkaa. Alueella ei ole peruskuivatusongelmia. Varjotaloalustojen korostuksista huolehtiminen sekä ympäröivän maanpinnan (tiealue) muotoilu vähentää sadevesien huuhtovaa vaikutusta. Runsas kuivikkeiden käyttö vähentää lanta-alustalta maaperään kohdistuvaa kuormitusta. Purettavien varjotalojen tilalle rakennettavat varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiivisalustoilla. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat pinnanmuotoilut sekä tiivisalustan viemäröintityöt. Hakijan arvion mukaan 90 % tilan eläinhäkeistä täyttää vuoden 2011 alussa voimaan tulleet määräykset. Siten kaikki ketut voidaan sijoittaa kasvatuskaudella 2011 säädösten mukaisesti. Viimeistä 10 % häkeistä käytetään suomensupien kasvatukseen. Hakemuksen mukaan tämä on edelleen sallittua. Nämä häkkipaikat tullaan uusimaan elinkeinon oman sertifiointijärjestelmän vaatimusten mukaisesti vuoden 2013 loppuun mennessä. Varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan erilliseen 5 m 3 :n umpisäiliöön, jonne kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Rehusiilojen alle rakennetaan tiivis laatta, joka viemäröidään umpisäiliöön. Laatan rakenne suunnitellaan sellaiseksi, että se toimii perustana mahdollisesti myöhemmin rakennettavalle siilohuoneelle. Runsas kuivikkeiden, erityisesti kuiviketurpeen, käyttö sitoo lannan sisältämiä ravinteita sekä vähentää ilmaan kohdistuvaa kuormitusta. Keskitetysti tapahtuva lannan kompostointi edistää turkiseläinlannan hyötykäyttöä sekä vähentää lannan käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tilakohtaisiin käsittelyratkaisuihin verrattuna. Huolellisesti kompostoitu

lanta parantaa massojen käsiteltävyyttä sekä lannan hygieniaa taudinaiheuttajien, kuten salmonellan, osalta. 8 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Turkis-Keisarit Oy:n toimintaa laajennetaan ympäristölupahakemuksen mukaisesti toteutettuna käytettävissä olevien kiinteistöjen mahdollistamaan maksimilaajuuteen. Olemassa olevan tuotantokeskittymän tai turkistuotantoalueen sisällä tapahtuva toiminnan kehittäminen ei vaikuta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Hankkeen yhteydessä toteutettava lisärakentaminen ja järjestelyt edustavat tämän hetken käsityksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa pitkäkarvaisille turkiseläimille. Vuotuiseen kasvatuskiertoon sekä tilan päivittäiseen toimintaan liittyvät hoitorutiinit ovat elinkeinon sertifiointijärjestelmän sekä vallitsevan ympäristökäytännön mukaiset. Hankkeen edellyttämien saneeraustoimenpiteiden ajoittuminen useammalle vuodelle on investointien rahoituksen kannalta joustava mahdollistaen myöhemmin myös uusien teknisten sovellusten käyttöönoton, mikäli alalle suunnatuissa käyttökelpoisissa tekniikoissa tapahtuu kehitystä. Tuotannon laajuus ja sijaintipaikka huomioiden hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta tässä selvityksessä esitettyä laajamittaisempaa ympäristövaikutusten arviointia. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan toimintaa voidaan pitää tavanomaisena turkiseläinkasvatuksena. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat uudisrakennettavien varjotalojen vesitiivisalustaratkaisut ympärivuotiset juottojärjestelmät. Osallistumista lannan sekä valumavesien yhteiskäsittelyyn voidaan pitää parhaan ympäristökäytännön mukaisena. Tila-alue laajennusosineen on aidattu tai tullaan aitaamaan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 10.3.2011 sähköpostilla ja 24.3.2011 kirjallisesti. Hakija on tällöin toimittanut uuden muutetun hakemuksen, jolla on korvattu 8.11.2010 vireille tullut hakemus. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 7.4. 9.5.2011. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta.

9 Lausunnot 1. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Turkis-Keisarit Oy:n turkistarhatoiminnot sijaitsevat Kalajoen kaupungin Pohjankylällä Jokelan tarha-alueella. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Tarhaustoiminnan vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita. Tarhaustoiminnan järjestämisessä tulee huomioida, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. Päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään tulee pyrkiä välttämään rakenteellisilla ja toiminnallisilla ratkaisuilla. Erityisesti tulee huolehtia alueen kuivatuksesta, sadevesien poisjohtamisesta alueelta, lantapenkkojen korotuksesta, turpeen käyttämisestä kuivikkeena ja juomalaitteiden kunnosta. Uudet varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä alustaratkaisulla. Itsestään kuolleiden eläinten hävittämiseen käytettävä polttoyksikkö tulee sijoittaa ja käyttää siten, ettei poltosta aiheudu haittaa tuotantoeläimille eikä ympäristölle. Lannat tulee ajaa suoraan häkkien alta yhteiseen vastaanotto/kompostointipaikkaan. Vesitiiviiden häkkien nesteiden keräilykaivot tulee tyhjentää keväisin ja syksyisin. Nesteiden ravintosisältö tulee määrittää ja ne tulee käyttää lannoitteena pelloille. Luvan haltijan tulee osallistua myös Jokelan tarha-alueen yhteiseen vesienkäsittelyyn. Muilta osin hakemuksesta ei ole huomautettavaa. 2. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus esittää lausuntonaan seuraavaa: Nykyinen ympäristölupatilanne Kalajoen kaupunki on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Turkistarha Erkki Nuorala Oy:n turkistarhan toiminnalle (kiinteistö 208-406-117) 17.11.2003. Luvan mukaan tarhalla on hyväksyttyä pitää enintään 585 siitosnaaraskettua/supia. Varjotaloja on yhteensä 918 metriä (17 kpl). Lupamääräysten tarkistamisen hakemusajankohdaksi on määrätty 31.12.2010. Toiminnassa on tapahtunut sukupolvenvaihdos vuonna 2006, jolloin tarhan toiminta on siirtynyt luvanhakijalle. ELY-keskus huomauttaa, että voimassaolevan luvan myöntämisen jälkeen tarhan toimintaa on laajennettu huomattavasti ilman ympäristöluvan muutosta. Hakemuksen mukaan tarhalla on tällä hetkellä 30 varjotaloa, joihin voidaan sijoittaa yhteensä 950 siitosnaaraskettua. Toiminnan muutos ELY-keskus katsoo, että kyseessä on toiminnan olennainen muutos, jossa tarhan toimintaa laajennetaan. Tämän vuoksi toiminta tulee ratkaista toiminnan muutosta koskevalla ympäristöluvalla, jolla korvataan voimassa oleva ympäristölupa.

10 Turkistarhan sijainti Turkistarha sijaitsee Jokelan yhteistarha-alueella, jonka Kalajoen kaupunki on osoittanut turkistarha-alueeksi. Alueella sijaitsee noin 20 eri toiminnanharjoittajan turkistarhat. Alue sijaitsee noin 4 km Kalajoen keskustaajaman pohjoispuolella. Lähellä ei ole häiriintyviä kohteita. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä toiminnan vaikutusalueella sijaitse suojelukohteita. Turkistarhan toiminta ELY-keskuksella ei ole turkistarhan valvontaan liittyvää tietoa. Nykyinen tarha-alue (kiinteistö 208-406-117) on määrätty kokonaan ympärysojitettavaksi voimassa olevassa ympäristöluvassa (lupamääräys 6). Laajennusalue on vastaavalla tavalla ympärysojitettava, ellei riittävää ojitusta jo ole olemassa. Ympärysojiin johdetaan tarhan alueella syntyvät hulevedet. Alueen ympärysojista vedet johdetaan yhteistarha-alueen pintavalutuskentälle, jonka toimintaa varten on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan 20.2.2007. Pintavalutuskentän toiminnasta vastaa Jokelan turkistarhaajat ry, joka on luvanhaltija. ELY-keskus katsoo, että nyt kyseessä olevassa lupa-asiassa ei voida antaa velvoitteita tarhavesien käsittelystä pintavalutuskentällä, koska toiminnasta vastaa muu toiminnanharjoittaja. ELY-keskuksen käsityksen mukaan tarhan alueella (nykyinen tarha ja laajennusalue) syntyvien pintavesien johtaminen pintavalutuskentälle nykyiseen tapaan on hyväksyttävää, eikä hakemuksessa ole esitettykään muuta vaihtoehtoista käsittelytapaa näille vesille. ELY-keskus edellyttää, että kaikkien uusien rakennettavien varjotalojen ja vanhojen peruskorjattavien varjotalojen lanta-alustat on rakennettava nestetiiviiksi voimassa olevien rakentamissäännösten (MMM-RMO C 4) mukaisesti. Varjotalojen tiiviille lanta-alustoille kertyvä nesteet kerätään säiliöön ja toimitetaan käytettäväksi peltolannoitteena. Hakemuksessa on esitetty, että nestetiiviiltä alustoilta kertyvät nesteet kerätään tilavuudeltaan 5 m 3 :n umpisäiliöön. Laskennallinen suotonestemäärä vesitiiviiltä lanta-alustoilta on 0,05 m 3 /varjotalometri vuodessa. Tiiviille alustalle kertyvät nesteet on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuuden tulee lähtökohtaisesti vastata 12 kk:n aikana kertyvää nestemäärää. Säiliöihin kertyviin nestemääriin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi mm. lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä. Todellisista kertymistä on tällä hetkellä saatavilla niukasti luotettavia tuloksia. Tämän vuoksi ELY-keskus katsoo, että käytössä tulisi olla ainakin puolet laskennallisesta säiliötilavuudesta. Hakemuksessa esitetty tilavuudeltaan 5 m 3 :n säiliö on alimitoitettu toiminnan laajuuteen nähden. Säiliötilavuutta tulee lisätä vaiheittain nestetiiviiden alustojen rakentamisen edetessä ja saatujen nestekertymien perusteella. Tällöinkin toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus myös mahdollisen ylikertyvän nesteen toimittamiseksi hyväksyttävään hyödyntämiskohteeseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus lanta-alustoilta kertyvän nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai muuhun laitokseen, jolla on lupa ko. jätteen vastaanottamiseen vastaavalla tavalla kuten kuivikelannankin osalta. Jätehuoltoyrittäjän kanssa tehty kuljetussopimus ei ole tätä tarkoittava sopimus. Jäljennös sopimuksesta tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle valvontaa varten. Myös sopimuksissa tapahtuvista muutoksista tulee ilmoittaa viivytyksettä ELY-keskukselle.

Toiminnassa syntyvä kuivikelanta toimitetaan kompostoitavaksi Jokelan Luomukomposti osuuskunnan kompostilaitokselle, joka toimintaan myönnetyn ympäristöluvan nojalla voi vastaanottaa ainoastaan kuiviketurkislantaa. Tarha-alueen maaperä on rakennettava kantavaksi ja muotoiltava siten, että vettä keräävien painanteiden muodostuminen varjotalojen väleihin ja kulkuväylille estetään. Toiminta tulee järjestää siten, että lanta-alustoilta aiheutuvat päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Varjotalojen lanta-alustat on rakennettava vähintään 30 cm ympäröivään maanpintaa korkeammalle (hiekkatäyttö). Lanta-alustojen korotusta on ylläpidettävä jatkuvasti. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalot on varustettava ensisijaisesti räystäskouruilla ja putkituksilla, joiden avulla sadevedet voidaan johtaa lanta-alustojen ulkopuolelle. Vaihtoehtoisesti räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm lanta-alustojen ulkopuolelle, jotta estetään sadevesien joutuminen lanta-alustoille. Hakemuksessa ei ole esitetty kuivikkeena käytettäviä materiaaleja. Kuivike vaihdetaan lannanpoiston yhteydessä kerran vuodessa. ELY-keskus katsoo, että kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti ympäristö-turvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustalle aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea. Tarvittaessa kuivikkeita on lisättävä kasvatuskaudella myös lannanpoistojen välillä. Turve on tehokkainta nesteiden imeytyksessä, se sitoo tehokkaasti ravinteita ja sen käyttö estää myös hajuhaittojen muodostumista ja kärpäsiä. Turpeen käyttö jo lanta-alustoilla vähentää myös osaltaan turpeen käyttötarvetta lantaa kompostoitaessa. Kuolleet eläimet on hävitettävä sivutuoteasetuksessa (EY N:o 1069/2009) säädetyllä tavalla. Hakemuksen mukaan itsestään kuolleet eläimet pakastetaan tarhalla ja pääsääntöisesti poltetaan omassa konttipolttolaitoksessa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan kuolleiden eläinten ruhot tulisi toimittaa hävitettäväksi laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. ELY-keskuksen tiedossa ei ole, että kyseisiä polttolaitteita olisi käytössä turkistarhoilla. Polttolaitos on suunniteltu ensisijaisesti siipikarjan hävittämiseen, eikä tiedossa ole riittääkö laitoksen teho pakastettujen ketun/supin ruhojen (paino arviolta noin 6 kg/ruho) hävittämiseen, jotta poltosta ei aiheudu haitallisia päästöjä ympäristöön. ELY-keskus huomauttaa, että tilakohtaisen polttolaitoksen hyväksymisestä päättää kunnan eläinlääkäri MMMA 805/2005 10 :n nojalla. ELY-keskus katsoo, että lupamenettelyssä on selvitettävä onko hakemuksessa esitetty polttolaitos hyväksytty edellä esitetyllä tavalla. Tarvittaessa ennen polttolaitoksen mahdollista hyväksymistä turkiseläinruhojen hävittämiseen lupaviranomaisen harkita, tulisiko myös sivutuoteasetusta valvovalta elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta pyytää lausuntoa siitä, onko kuolleiden eläinten ruhojen hävittäminen kyseisessä polttolaitoksessa sivutuoteasetuksen mukaan hyväksyttävä hävittämismenetelmä kuolleille turkiseläimille ja onko poltossa syntyvälle polttojätteelle asetettava erityisvaatimuksia. ELY-keskus toteaa lisäksi, että myös kuolleitten eläinten maahan hautaaminen on kiellettyä MMMA 1374/2004 (siten kuin se on muutettuna MMMA 238/2009) nojalla, koska Kalajoki kuuluu turkiseläinten eläintiheään alueeseen. Nahoitusruhot ja rasva varastoidaan tarhalla betonipohjaisella alustalla ennen toimittamista käsittelylaitoksen järjestämään yhteiskeräilyyn. ELY- 11

keskus katsoo, että nahoitusruhojen välivarastointi tarhalla ja toimittaminen käsittelyyn on järjestetty asianmukaisesti. Hakemuksessa on esitetty, että nahoituksessa syntyvä ohennuspuru poltetaan lämpökeskuksessa tai alueellisessa lämpölaitoksessa. Ohennuspuru sisältää jossain määrin rasvaa, jonka vuoksi puru tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi energiantuotannossa kattilalaitokselle, jolla on toimintaan myönnetty ympäristölupa taikka muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa ko. jätteen vastaanottoon. Pienkattilassa ei ole sallittua polttaa rasvaista purua eikä muutakaan jätettä epätäydellisestä palamisesta aiheutuvien haittojen vuoksi. Myöskään avotulella ei ole sallittua polttaa jätteitä. Hakemuksen mukaan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan 1-osaisen sakokaivon kautta maastoon. ELY-keskus toteaa, että jätevesien käsittely ei täytä nykyisiä vaatimuksia. Ympäristöluvassa on määrättävä, että ympäristön pilaantumisen estämiseksi sosiaalitiloissa syntyvät jätevedet on johdettava joko umpikaivoon tai ne käsiteltävä jollakin hyväksytyllä käsittelymenetelmällä (esimerkiksi maasuodatus tai -imeytys). Umpikaivolietteet on säännöllisesti toimitettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Toiminnasta tulee pitää ajantasaista kirjanpitoa, johon merkitään ympäristönsuojelun kannalta olennaiset tiedot. Kirjanpitoon tulee merkitä ainakin eläinmäärät, käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät, lanta-alustojen tyhjennysajankohdat, kuivikelannan ja lanta-alustoilta kerätyn nesteen määrät ja toimituspaikat, nahoitusruhojen määrät ja toimituspaikat, itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat, muun jätteen lajit, määrät ja toimituspaikat, umpikaivojen tyhjennysajankohdat ja lietteen toimituspaikat sekä tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä. Myös poikkeukselliset tapahtumat ja niistä aiheutuneet toimenpiteet on kirjattava. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. ELY-keskus katsoo, että muilta osin turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemuksen mukaisesti. 3. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Itsestään kuolleiden turkiseläinten polttamisesta tilan omassa Mepu Oy:n valmistamassa "Hot Bio Box" -polttolaitoksessa lausunnossa esitetään seuraavaa. Raatojen hävittäminen polttamalla Itsestään kuolleiden ja lopetettujen eläinten raatoihin liittyvissä toimissa on noudatettava annettuja säädöksiä ja varotoimia, jotta ehkäistään ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat välittömät vaarat. Kokonaisten raatojen polttamiseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta vaan polttaminen tapahtuu Parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 142/2011 mukaisesti. Polttamisen on tapahduttava polttolaitoksessa, joka on toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä ennen toiminnan aloittamista. Toimivaltainen viranomainen on kunnaneläinlääkäri, joka myös valvoo laitoksen toimintaa säännöllisin tarkastuksin. Laitoksen polttoteho on alle 50 kg sivutuotetta tunnissa ja laitos luokitellaan sivutuoteasetuksen mukaiseksi pienen kapasiteetin polttolaitokseksi. Hyväksynnän edellytykset on esitetty täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III. 12

13 Polttoa koskevat vaatimukset Polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 ºC:een tai 0,2 sekunniksi 1 100 ºC:een. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Laitteesta saatavien tietojen perusteella se vaikuttaisi soveltuvan luokkaan 2 kuuluvien ketun raatojen hävitykseen edellyttäen, että polttaminen tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Toimijan on osoitettava hyväksyntää hakiessaan viranomaiselle polttouunin täyttävän lämpötilavaatimukset. Valmiina ostetuissa polttolaitoksissa valmistajan takaamat polttolämpötilan mittaustulokset riittävät todentamaan hyväksynnän edellytykset tältä osin. Vuositarkastusten yhteydessä lämpötilanmittausta koskevat vaatimukset on vahvistettava. Jos polttolaitoksessa ei ole vakiovarusteena lämpömittaria, lämpötila on mittautettava tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Polttoa koskevat yleiset vaatimukset Toimijan selvityksen mukaan raadot säilytetään pakastettuina ennen hävitystä. Tämä täyttää asetuksen vaatimukset raatojen asianmukaisesta säilyttämisestä ennen hävitystä. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että raatojen poltto täyttää täytäntöönpanoasetuksen liitteessä III vaaditut yleiset vaatimukset, jotka koskevat muun muassa polttolaitoksen sijaintia. Lisäksi toimijan on asiakirjoin todennettava käytössä oleva tuholaisten torjuntaohjelma, laitoksen puhdistusmenettelyt ja ympäristön ja laitteiden säännölliset tarkastukset. Tarkastuksen tulokset ja ajankohta on osoitettava asiakirjoin ja niitä on säilytettävä vähintään kaksi vuotta. Toimijan on lisäksi pidettävä kirjaa raatojen poltosta. Hakijan vastine Aluehallintovirasto on 13.5.2011 ja 5.7.2011 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Vastineessa 9.6.2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon hakija toteaa, että aikaisemmassa ympäristöluvassa tila on määrätty ympärysojitettavaksi. Kiinteistön ojittamaton etelälaita sijoittuu hyvin vettä läpäisevälle maapohjalle ja on maanpinnan kaadon suuntainen. Ojan tarpeellisuudesta on aikaisemmin keskusteltu kunnan ympäristösihteerin kanssa, jonka jälkeisessä maastotarkastuksessa oja on todettu käytännössä tarpeettomaksi. Myös tilan aitaamisen ja tiestön kestävyyden kannalta on parempi, että kyseisellä rajalla ei ole ojaa. Hakemuksessa mainittu 5 m 3 tiivisalustavesien kokoojasäiliö on mitoitettu alustojen toiminnasta saatujen käytännön kokemusten mukaan. Vesien määrä on käytännössä niin vähäinen, ettei tiettyyn ohjetilavuuteen sidottua säiliötilavuutta pidetä tarkoituksenmukaisena. Hakijalla on valmius lisätä säiliötilavuutta myöhemmin, mikäli se syntyvien vesimäärien valossa todetaan tarpeelliseksi. Jätekuljettajan kanssa laadittu sopimus voidaan rajata koskemaan pelkkiä sakokaivolietteitä. Tiivisalustavesien laatua ei toistaiseksi ole analysoitu.

Suotovesien levityssopimusten kannalta oleellista on näiden ravinnesisältö. Tästä syystä näiden osalta ei ole laadittu luovutussopimuksia tai vastaavaa. Ympäristölupahakemuksen kohdassa 9 on mainittu käytettävät kuivikemateriaalit sekä arvio näiden vuotuisesta käyttömäärästä. Sosiaalitilojen sakokaivojen ylivuotoputket johdetaan alueen peruskuivatusverkostoon. Hakija ei pidä menettelyä ongelmallisena, sillä vesien määrä on vuosittain melko vähäinen ja vedet johdetaan joka tapauksessa käsiteltäväksi pintavalutuskentälle yhdessä alueen peruskuivatusvesien kanssa. Väitettä polttokontin soveltumattomuudesta turkiseläinruhojen polttoon ei voida pitää kohtuullisena, sillä ELY-keskuksen maaseutuosasto on hyväksynyt laitteiden käytön kyseiseen käyttötarkoitukseen rahoittaessaan näiden hankintaa 75 % investointiavustuksin. Mikäli järjestelmää ei pidetä soveltuvana haettuun tarkoitukseen, tulee viranomaisten ratkaista asia sisäisesti eikä yksittäisten toiminnanharjoittajien lupaprosessien kautta. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon hakijalla ei ole vastattavaa. 14 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Turkis- Keisarit Oy:n turkistarhan toiminnalle Kalajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen (22.2.2011) mukaisesti. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 1 250 siitosnaaraskettua tai suomensupisiitosnaarasta pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on korkeintaan 7 288. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 2 450 metriä. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida turkiseläintenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset. 3. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-

alustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. 15 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Lanta tulee poistaa lanta-alustoilta vähintään kerran vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti ympäristöturvetta siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Toiminnassa vuosittain muodostuvalle lannalle tulee olla voimassa olevat lannanluovutussopimukset. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava ELY-keskukselle. 5. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. Sopimuksen muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä ELY-keskukselle. 6. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei virtsaa tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan virtsaa tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 7. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %.

16 Valumavesien käsittely 8. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä esimerkiksi ympärysojituksella. Alueen pintavedet tulee johtaa yhteistarha-alueen pintavalutuskentälle. Tarhaajan tulee osallistua pintavesien käsittelyjärjestelmästä johtuviin velvoitteisiin, tai vaihtoehtoisesti tulee järjestää oma tarhakohtainen käsittelyjärjestelmä. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Rehun varastointi 9. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön. Umpisäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Jätehuolto ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoaine- ja öljysäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliöt tulee sijoittaa katokselliseen suojaaltaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Polttolaitoksen yhteydessä oleva polttoainesäiliö tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikkojen läheisyydessä on oltava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten polttoainevuotojen varalle. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 12. Jätehuolto on hoidettava Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt ja öljynsuodattimet, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödyn-

nettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa. 13. Nahoitusjätteet, kuten ruhot ja rasvat on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. 14. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisessa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Turkistarhalla itsestään kuolleita eläimiä voidaan polttaa kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa. Kopio hyväksymispäätöksestä tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukselle. Turkistilalla olevassa polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan tällä turkistarhalla itsestään kuolleiden turkiseläinten kokonaisia raatoja enintään 500 kg vuodessa. Polttolaitosta on käytettävä laitetoimittajan ohjeen mukaan. Polttolaitoksen on oltava suunniteltu, varustettu ja rakennettu ja sitä on käytettävä siten, että prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nostetaan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Edellä mainitut lämpötilat on todennettava mittaamalla ennen polttolaitoksen käyttöönottoa. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta edellä mainittuja lämpötiloja tai raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisen eläinjätteen käsittelyyn. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja välivarastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. 17 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15. Polttolaitoksen syntyvän kaasun lämpötilaa on tarkkailtava mittaamalla se vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi

Muut määräykset määrätä mittaamaan lämpötilaa useammankin kerran vuodessa. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mittaustulokset tulee toimittaa vuosittain niiden valmistuttua kunnaneläinlääkärille ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - itsestään kuolleiden eläinten määrä ja niiden käsittely- tai toimituspaikka - tiedot polttolaitoksen toiminnasta; poltettujen eläinten määrä, laitoksen toimintapäivät, poltossa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka - tiedot polttolaitoksen kaasun lämpötilamittauksista - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaavaa järjestelmää. 16. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. 17. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta 18

poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Kalajoen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 18. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 19. Uusien ja kunnostettujen varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 19 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu Jokelan yhteistarha-alueelle, jolla toimii useita turkistarhoja. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupapäätöksessä on annettu määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Lupamääräyksessä 18 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. (lupamääräys 1) Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. Eläinsuojeluvaatimukset on esitetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä nro 16/EEO/1999. (lupamääräys 2) Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin. Estämällä sa-