SODANKYLÄN KUNTA Perusturvaltk 22.11.2011 Liite nro 3 Sodankylän kunta Mie1.nterveysäihdestrategia 2011 2020
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA SUOSITUKSET 5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 Sotkanetin kertomaa 7 Peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaiset sekä lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat 9 Sodankylä - Instituutin 1. ja 2. vuoden opiskelijat 11 4 MIELENTERVEYS,JA PÄIHTEET 13 5 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ 14 6 STRATEGIAN POHJAKSI KOO TTU AINEISTO 15 Ammattilaistoimijoiden nylcytilaselvitys 1.5 Tulevaisuuden muistelu 15 Työpajat 17 7 KEHITTÄMISKOHTEET / TOIMENPITEET 17 Edistävä mielenteiveys - ja päihdetyö 18 Järjestötalon / kylätalon perustaminen 18 Uusien asukkaiden vastaanottaminen ja toiminnoista tiedottaminen 18 Kaavoitus ja leikkipuistot 19 Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö 20 Toimiva lapsi- ja perhemenetelmät (TLP) osaksi lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä 20 Erityisyyttä omaavien lasten osallistaminen 21 Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen 22 Työttömien terveystarkastukset 22 "Seniorisyynit" 23 8 STRATEGIAN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN 28 2
1 JOHDANTO Sodankylän kunnassa mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelee lukuisa joukko eri toimijoita. Työtä tehdään niin julkisella, yksityisellä, kuin kolmannella sektorilla. Haasteita työlle antavat perustyön riittävä resurssointi ja uusien toimintamallien kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämän strategian 1 tavoitteena on antaa tulevaisuudessa tehtävälle mielenterveys- ja päihdetyölle suuntaviivat ja esittää konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Mielenterveys- ja päihdetyöhön kuuluvat sekä korjaava, edistävä, että ehkäisevä mielenterveystyö. Mielenterveyden ja päihteiden käytön ongelmia omaavalla tulee olla oikeus selkeään palvelujärjestelmään; samalla on kuitenkin muistettava, että mielen terveyttä ja raittiutta tulee eri toimin edistää. Sodankylän perusturvalautakunta nimesi työryhmän suunnittelemaan mielenterveys- ja päihdestrategiaa 23.3.2010. Eri sektoreiden toimijoita koottiin yhteisesti määriteltyjen mielenterveys- ja päihdetyön päämäärien mukaiseen toimintaan. Perusturvalautakunta nimesi työryhmään sosiaalityöntekijä Raija Kumpulan, poliisi Virpi Siilan, kouluterveydenhoitaja Seija Rautiaisen, diakoni Pirjo Alatalon, kuraa ttori Jaana Hannulan, psykologi Anu Laukkasen, yksilövalmentaja Virpi Granrothin, osastonhoitaja Anitta Kaisanlanden, lastenhoitaja Mervi Hirvasniemen, vapaa-aikasihteeri Arja Niemisen, työterveyshoitaja Leena Berg-Poikelan ja geriatri Riitta Materon. Järjestöjen edustajia työryhmässä olivat Lapin Sinisarastus ry:ltä Auli Kuusela, Sininauhaliitosta Kaisa Kulmala sekä Säpikäs ry:stä Seppo Hyytinen. Perusturvalautakunnan edustajiksi nimettiin Anne Mäkelä ja Anneli Immonen-Mokko. Strategian kokosi ja kirjoitti vs. sosiaalityöntekijä Susanna Takala. Lapin Sinisarastus ry:n edustajaksi työryhmään vaihtui myöhemmin Virpi Lintula. Pirjo Alatalon tilalle vaihtui Minna Lehtola. Perusturvalautakunta myönsi eron työryhmästä Anu Laukkaselle mielenterveystoimiston työtilanteen vuoksi 11.5.2011. Perusturvalautakunta asetti uuden työryhmän 28.10.2011 täydentämään strategiaa. Lautakunta nimesi uuteen työryhmään keskuudestaan Anne Mäkelän, Jorma Lappalaisen, Milja Mettiäisen sekä Salme Tarkiaisen. Lisäksi työryhmään nimettiin Anu Laukkanen, Raija Kumpula sekä Susanna Takala. 1 Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategia liittyy esimerkiksi sodankäyntiin ja organisaatioiden johtamiseen. (www.wikipedia.org ) 3
Strategiatyötä ohjasi ja rahoitti Lapin Sairaanhoitopiirin hallinnoima Tervein Mielin Lapissa -hanke. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoima Mielen Tuki -hanke alkoi tukea Sodankylän mielenterveys- ja päihdestrategian tekoa syksyllä 2010. Työryhmä määritteli mielenterveys- ja päihdestrategian arvoiksi seuraavat. Arvot viestivät strategian tarkoituksena olevia toimintaperiaatteita, joihin eri toimijoiden tulee sitoutua. ARVOT SISÄLTÖ Yhteisöllisyys Uusien asukkaiden juurruttaminen ja heidän osallisuutensa edistäminen Yhteistyö eri tahojen välillä Yhteistyö kunnan ja kolmannen sektorin välillä Huolenpito nykyisistä ja uusista kuntalaisista Kuntalaislähtöisyys Kuntalaisen äänen arvostaminen Kuntalaisen mielipiteen arvostaminen poliittisessa päätöksenteossa Kuntalaisen vaikuttamismandollisuudet Palvelujärjestelmän selkeys ja riittävä tuki Turvallisuus Tiedon saanti Turvallinen ympäristö Päihdehaittojen vähentäminen Johdannon jälkeisessä osassa kerrotaan strategiatyötä ohjaavista laeista ja suosituksista sekä muista kuntalaisten hyvinvointiin vaiku ttavista Sodankylän kunnassa tehdyistä strategioista. Kolmannessa luvussa esitellään strategian toimintaympäristöä. Neljännessä luvussa määritellään käsitteet mielenterveys ja päihteet sekä kerrotaan näitä ongelmia aiheuttavista riskeistä. Käsitteet mielenterveys- ja päihdetyö määritellään luvussa viisi. Kuudennessa luvussa esitellään strategian pohjaksi koottu aineisto. Toimenpiteet tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdetyölle esitellään luvussa seitsemän sekä teksti-, että matriisimuotoisena. Strategian seurannasta ja päivittämisestä kerrotaan luvussa kandeksan. Sodankylän kunnan mielenterveys- ja päihdestrategia tullaan käsittelemään perusturvalautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Strategia sitoo kunnan virkamiehiä ja päättäjiä. 4
2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA SUOSITUKSE T Lainsäädännön tasolla mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat muun muassa kansanterveyslaki (1972/66), päihdehuoltolaki (1986/41), erikoissairaanhoitolaki (1989/1062), mielenterveyslaki (1990/1116) sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994). Myös muut lait ja asetukset määrittävät päihde- ja mielenterveystyötä. Strategian tekoa ohjasivat seuraavat valtakunnalliset suositukset. Mieli - Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma a THL:n Toimeen panosuunnitelma kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan 2009-2015 o Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus a Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa O Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa Päihdeongelmaiset mielenterveys- ja päihdepalveluissa esimerkki päihdepalveluiden ja päihtyneiden akuuttipalvelujen kehittämisestä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2015 pohjalta. Mielenterve_yspalveluiden laatusuositus, STM Oppaita 2001:9 Päihdepalvelujen laatusuositukset, STM Oppaita 2002:3 Asumista ja kuntoutusta Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus, STM Julkaisuja 2007:13 Sodankylän kunnassa on viime vuosina tehty useita strategioita ja suunnitelmia liittyen kuntalaisten hyvinvointiin. Sodankylän kunnan kuntastrategia 2010-2014 (www.sodankyla.fi) antaa kunnassa tehtävälle toiminnalle pääsuuntaviivat. Toimintaa ohjaavat arvot ovat kuntastrategian mukaan asiakaslähtöisyys, pohjoisuus ja kestävä kehitys. Hyvinvointikertomus valmistui vuonna 2011. Vuonna 2010 valmistui lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma Karosille 2010-2012 (http://www.sodankvla.fi/media/tiedostot/lapsi ja perhepoliittinen ohje.pdf). Ikääntymispolittinen strategia on laadittu vanhustyön piirissä vuosille 2010-2018 (http://www.sodankyla.fi/media/tiedostot/ikaantymispoliittinen_strategi1273650269.pdf ). Päihdestrategia vuosille 2007 2011 valmistui vuonna 2007. 5
3 T IIVIIilTTAYMPARIST Tämän luvun tarkoitus on hahmottaa sitä toimintaympäristöä, missä mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään. Kuvaus ei kerro kaikkea toimintaympäristöstä Sodankylän kunnasta, mutta pyrkii esittämään viime vuosina tapahtuneita muutoksia kunnassa sekä löytämään mielenterveys- ja päihdetyön haastekohdat. Nuorten tilanteesta tiivistetään tietoa kuitenkin hieman enemmän kouluteiveyskyselyn tulosten kautta. Kunnassa on valmistunut hiljattain hyvinvointikertomus (www.sodankyla.fi ), josta löytyy tarkemmat kuvaukset kunnan perustiedoista ja erityispiirteistä. Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta ja sijaitsee keskellä Lappia. Suurimpia työllistäjiä kunnassa on kuntaorganisaation lisäksi armeijan maavoimiin kuuluva joukko-osasto Jääkäriprikaati. Kuntalaisia työllistää myös esimerkiksi matkailu sekä maa- ja metsätalous. Suuret odotukset kohdistuvat kaivosteollisuuden työllistävään vaikutukseen. Haasteita kunnassa seuraa väestön ikääntymisestä ja eläköitymisestä. Vuonna 2010 yli 64- vuotiaita oli 20,1 prosenttia väestöstä; vuonna 2000 64 vuotta täyttäneitä oli 14 prosenttia kunnan väestöstä. Tulevaisuudessa ikääntyneiden osuus väestöstä tulee olemaan yhä suurempi. Kuitenkin myös syntyvyys kunnassa on ollut viime vuosina nousussa. Pitkään negatiivisena jatkuneen muuttoliikkeen odotetaan kääntyvän voitolliseksi. On myös odotettavissa, että kun ammatillisten oppilaitosten opiskelupaikat valtakunnan tasolla jatkossa vähenevät, voivat vähennykset koskea myös Lapin ammattiopiston Sodankylä Instituuttia. Nuoren kohdalla se voi tarkoittaa sitä, että hän jää ilman opiskelupaikkaa. Vuonna 2010 Sodankylän työttömyysprosentti oli 11,6. Työttömien osuus on pienentynyt kymmenen vuoden aikana rajusti. Vielä vuonna 2000 työttömiä oli 24,4 prosenttia. Silti työttömien suhteellinen osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Elinkeinorakenteen muuttuminen aiheuttaa haasteita palvelujärjestelmälle. Kunnassa on avautumassa Kevitsan kaivos lähivuosina. Strategian kirjoittamishetkellä kaivoksen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Myös toista suurta kaivosta suunnitellaan parhaillaan. Kolmivuorotyön lisääntyminen ja luonnollisten verkostojen puute näkyvät haasteina perustuvan palveluverkossa, tällä hetkellä erityisesti päivähoidossa. Myöskään mielenterveystoimiston henkilöstöresurssit eivät riitä vastaamaan alati lisääntyvään 6
tarpeeseen. Marraskuussa 2011 lähes joka viides mielenterveystoimiston asiakas on vuoden sisällä Sodankylään muuttanut perheellinen alle 40-vuotias mies tai nainen. Seuraavaan on tiivistetty kuntalaisten mielenterveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyviä tilastotietoja. Tiedot on saatu Sotkanetistä, vuonna 2007 ilmestyneestä päihdestrategiasta, kunnan hyvinvointikertomuksesta, kunnan toimintakertomuksesta sekä vuonna 2010 tehdystä koulutelveyskyselystä. Sotkanetistä saatuja tietoja on vertailtu koko Suomen tietoihin sekä naapurikuntien tietoihin. Sotkanetin kertomaa Vuonna 2010 Sodankylässä oli 25,7 25 64 -vuotiasta mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saanutta tuhatta asukasta kohden. Luku on kasvanut edellis vuodesta 7,7 henkilöä. Myös mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on kasvanut. Se on nyt 5,5 henkilöä tuhatta asukasta kohti. Luku on 1,6 henkilöä suurempi kuin koko maassa. M ielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus oli vuonna 2009 Sodankylässä pienempi kuin koko maassa ja Lapissa, mutta suurempi kuin Kittilässä ja Kemijärvellä. Sodankyläläiset tekivät mielenterveystoimistoon yhteensä 1762 käyntiä vuonna 2010 (Toimintakertomus 2010). Käyntimäärä on pudonnut vuodesta 2009 noin 250 käyntiä johtuen siitä, että mielenterveystoimiston työntekijäresurssit ovat olleet viime vuonna riittämättömät ja vakiintu mattomat. Joitakin ryhmämuotoisia palveluja, kuten esimerkiksi akupunktioryhmä on jouduttu karsimaan vähäisten resurssien vuoksi. Kunnallinen mielenterveystoimisto on tarjonnut palvelun 169 henkilölle tuhatta asukasta kohden kun luku Suomessa on 107,7 tuhatta asukasta kohden. Sodankyläläisten tarvitsema psykiatrinen laitoshoito toteutetaan Muurolan sairaalassa. Laitoshoitoa on tarvinnut 5,2 henkilöä tuhatta asukasta kohden; määrä on vaihdellut 4,2 ja 6,2 välillä viimeisen seitsemän vuoden aikana ja on lähes sama kuin Suomessa keskimäärin. Sen sijaan vuonna 2010 laitoshoidon keskimääräinen pituus on kasvanut huimasti ja oli 83,o vrk/laitoshoitojakso. Suomessa keskimääräisen laitoshoitojakson pituus oli 35,2 vrk/laitoshoitojakso. Aikaisemmin myös sodankyläläisten hoitojakso on ollut tuota luokkaa. Kyse voi olla tilapäisestä muutoksesta, mutta voi kertoa myös potilaiden problematiikan suuresta vaikeutumisesta ja siitä, että resurssit eivät riitä hoitamaan heitä avohoidossa. 7
Alkoholijuomia myytiin too prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuosien 2003-2006 aikana to - 11 litraa. Vuosien 2007-2009 samainen myynti asukasta kohti on ylittänyt 11 litran rajan. Osuus on samalla tasolla koko Lapissa. Poliisin tietoon tulleita rattijuopumustapauksia tuhatta asukasta kohden on ollut vuosien 2007 ja 2009 välillä keskimäärin viisi. Määrä on lähellä maan ja Lapin keskiarvoa ja pienempi kuin kolmessa lähikunnassa. Kaikkien huumausainerikosten määrä tuhatta asukasta kohden on Sodankylässä ollut pienempi kuin Lapissa ja koko maassa. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ 1 000 asukasta 10 9 8 7 6 5 3 [7 2007 El 2008 11 2009 2 1 0 Koko maa Lappi Sodankylä Kittilä Kemijärvi Inari Sodankylän terveyskeskuksessa hoidetaan potilaita päihteiden vuoksi runsaasti. Tuhatta asukasta kohden päihteiden vuoksi terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut ovat kuitenkin vähentyneet vuosien 2002 ja 2009 välillä suurelta osin päiväkeskustoiminnan ansiosta. Vuonna 2002 näitä henkilöitä oli to.6 tuhatta asukasta kohden. Vuosien 2007 ja 2009 välillä päihteiden vuoksi terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen määrä on vaihdellut seitsemän ja kandeksan välillä tuhatta asukasta kohden. Luku on edelleen huomattavasti korkeampi kuin koko maassa ja Lapissa; muuta maata korkeammat osuudet ovat myös kolmessa lähikunnassa. 8
Päihdehuollon laitoksissa hoidettujen kuntalaisten määrä on pienentynyt. Vuonna 2002 laitoksissa olleita asiakkaita tuhatta asukasta kohden oli 1.9. Vuonna 2009 luku oli pudonnut yli kolmannekseen lukuun 0.6. Koko maan keskiarvo oli 3.2 asiakasta tuhatta asukasta kohden. Päihdehuollon nettokustannukset sen sijaan ovat moninkertaistuneet. Vuonna 2002 päihdehuolto maksoi kuntalaista kohti 3.7 euroa kun vuonna 2009 kustannukset olivat 17 euroa asukasta kohden. Tämä nousu johtuu päihdehuollon asumispalvelujen lisääntyneestä tarpeesta. Lapissa päihdehuollon nettokustannukset olivat vuosien 2007 ja 2009 välillä vakiintuneet hieman alle 15 euroon kuntalaista kohden. Koko maan tasolla ne ovat olleet noin 30 /asukas. Kouluteiveyskysely teetettiin Sodankylän kunnan peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisille, lukion I. ja 2. -luokan oppilaille sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille keväällä 2010. Samaan aikaan teetettiin kysely myös muilla lappilaisilla kouluilla sekä Etelä- ja Itä-Suomen kouluilla. Peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaiset sekä lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat Tässä luvussa esitellään tiiviissä muodossa kouluterveyskyselyn tulokset, jotka koskevat kunnan peruskoululaisia sekä lukion 1. ja 2. vuoden oppilaita. Tuloksista on pyritty valitsemaan ne, jotka ovat oleellisimpia mielenterveyttä ja päihteiden käyttöä ajatellen. Sodankylän kunnan tuloksia verrataan koko aineistoon nähden. Kyselyn tulosten mukaan vajaalla viidenneksellä 2 sodankyläläisistä kyselyyn vastanneista nuorista on monenlaisia vaikeuksia elämässään. Vajaalla viidenneksellä on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Läheisen alkoholinkäyttö aiheuttaa huolta samaiselle osuudelle kyselyyn vastanneista sodankyläläisistä 8. ja 9. -luokkalaisista. Tällä tavalla kokeneiden osuudet ovat suurempia kuin aiemmassa kyselyssä ja suurempia kuin koko aineistossa. Lukion 1. ja 2. -luokan oppilailla 11 prosentilla läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia. Osuus on useamman prosenttiyksikön pienempi kuin aiemmassa kyselyssä ja koko aineistossa. 2 Tässä luvussa on käytetty ilmaisua vajaa viidennes, kun tällä tavalla vastanneiden osuus on vaihdellut 1649 prosentin välillä. 9
Niin ikään vajaa viidennes sodankyläläisistä kyselyyn vastanneista 8. ja 9. -luokkalaisista kokee olevansa masentuneita. Koulu-uupumus koettelee samaista osuutta vastaajista. Koko aineistossa ja sodankyläläisistä lukiolaisista kyselyyn vastanneista masentuneiden ja uupuneiden osuus on useamman prosenttiyksikön pienempi. Sodankyläläisistä 8. ja 9. - luokkalaisista vastaajista noin neljännes kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Koko aineistossa uupuneiden ja masentuneiden osuus on seitsemän prosenttiyksikköä pienempi. Lähes viidennes sodankyläläisistä kyselyyn vastanneista nuorista koki opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvää avun puutetta. Avun puutetta muissa itseä huolestuttavissa asioissa koki 8. ja 9. -luokkalaisista paikallisista vastaajista vajaa kolmannes; lukiolaisista vastaajista kyselyyn vastasi tällä tavalla viidennes. Reilusti yli puolet 8. ja 9. -luokkalaisista ja kolme neljäsosaa lukiolaisista vastaajista koki, että heidän on vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle. Osuus vastaajista on huomattavasti suurempi kuin koko aineistossa. Kyselyyn osallistuneiden tyttöjen kokemukset seksuaalisesta väkivallasta ovat Sodankylässä yleisempiä kuin muussa aineistossa. Kyselyyn vastanneista peruskoululaisista tytöistä noin viidennes on kokenut seksuaalista väkivaltaa 3 ja lukiolaisista tytöistä noin kolmannes. Lukiolaisten tyttöjen osalta seksuaalista väkivaltaa kokeneiden osuus on noin kaksinkertainen verrattuna muuhun aineistoon; Sodankylän peruskoululaisten kyselyyn vastanneiden tyttöjen kokema seksuaalinen väkivalta on noin neljänneksen yleisempää kuin koko aineistossa. Vajaa kymmenen prosenttia vastanneista nuorista kertoo, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Samainen osuus on peruskoululaisten vastaajien osalta heitä, jotka kokevat koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. Nämä lukemat ovat lähellä koko aineiston lukemia. Lähes puolet niin Sodankylän 8. ja 9. -luokkalaisista, kuin koko aineiston samaisia vuosiluokkia käyvistä nuorista kertoo, että heidän vanhempansa eivät tiedä heidän viikonloppuiltojensa viettopaikkaa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on sodan kyläläisistä kyselyyn vastanneista nuorista vajaa viidennes. Peruskoululaisten osalta lukema on lähellä muuta aineistoa; 3 Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja maksun tarjoaminen seksistä. 10
paikallisissa lukiolaisissa vähintään kerran kuukaudessa humaltuvien osuus on huomattavasti pienempi kuin koko aineiston lukiolaisissa. Laittomia huumeita kokeiltiin sodankyläläisten 8. ja 9. -luokkalaisten keskuudessa vuonna 2010 samaan tahtiin kuin muuallakin eli yhdeksän prosenttia niin Sodankylän, kuin koko aineiston peruskoululaisista vastaajista oli kokeillut huumeita. Aiempaan kyselyyn verrattuna huumeita kokeilleiden määrä oli noin kaksinkertaistunut. Paikallisten lukiolaisten huumekokeilut taas olivat muuta maata harvinaisem pia eli neljä prosenttia vastaajista oli kokeillut huumeita; koko aineistossa lähes viidennes lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista oli kokeillut huumeita. Sodankylä e Instituutin i. ja 2. vuoden opiskelijat Seuraavaan on pyritty tiivistämään kouluterveyskyselyn tuloksista saatua tietoa opiskelijoiden hyvinvointiin, mielenterveyteen, päihteiden käyttöön sekä avun saamiseen liittyen. Kyselyssä on mukana vuonna 1990 tai sen jälkeen syntyneet Sodankylä - Instituutissa opiskelevat 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vuoden 2010 tuloksia verrataan aiempaan vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn nähden sekä koko aineiston tuloksiin. Noin puolella Sodankylä - Instituutin opiskelijoista vanhemmista vähintään toinen on ollut vuoden aikana työttömänä. Samaisella osuudella opiskelijoista vanhemmat eivät tiedä sitä, missä heidän nuorensa viettävät viikonloppuiltojaan. Vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn verrattuna tilanne on vaikeutunut useita prosenttiyksikköjä. Vanhempien työttömyys ja tietämättömyys nuortensa illanviettopaikoista on Sodankylässä suhteellisesti yleisempää kuin muussa aineistossa. Noin neljännekselle Sodankylä - Instituutissa opiskelevista nuorista läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia. Osuus on kasvanut edelliseen kyselyyn nähden. Myös muuhun aineistoon verrattuna tällä tavalla kokeneiden osuus on useamman prosenttiyksikön suurempi Sodankylässä. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa on yli kymmenellä prosentilla. Osuus on edelliseen kyselyyn verrattuna kasvanut. Niin ikään koko aineistoon verrattuna Sodankylä - Instituutissa opiskelevilla nuorilla on suhteellisesti useammin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa kuin koko aineiston nuorilla. Seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista Sodankylä - Instituutissa opiskelevista nuorista koki avun puutetta; neljätoista prosenttia koki avun puutetta muissa itseä 11
huolestuttavissa asioissa. Nuorista kaksi prosenttia koki olevansa uupuneita; masentuneiden osuus vastaajista taas oli kuusi prosenttia. Osuudet ovat pienentyneet useita prosenttiyksikköjä edelliseen kyselyyn-} nähden ja ovat pienempiä kuin aiemmassa kyselyssä ja aineistossa keskimäärin. Noin viidennes Sodankylä - Instituutissa opiskelevista nuorista kertoo kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Huomioitavaa tässä on, että tuloksia ei ole eritelty miehiin ja naisiin, vaan tuloksissa ovat mukana molemmat. Osuus noudattelee samaa linjaa koko aineiston kanssa. Kolme prosenttia Sodankylä - Instituutissa opiskelevista nuorista kokee joutuneensa kiusatuksi. Heidän osuutensa on prosenttiyksikön pienempi kuin koko aineistossa. Noin puolella Sodankylä - Instituutissa opiskelevien nuorten vanhemmista vähintään toinen tupakoi. Tupakoivien vanhempien osuus on muutaman prosenttiyksikön suurempi kuin vuoden 2008 kyselyssä ja koko aineistossa. Päivittäin tupakoivia ammattiin opiskelevia nuoria on Sodankylässä yli puolet kyselyyn vastanneista. Noin kolmannes vastaajista juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Reilu viidennes on kokeillut laittomia huumeita. Humalajuomisen osuus on pienentynyt edelliseen kyselyyn nähden hieman ja on useita prosenttiyksikköjä pienempi kuin aineistossa keskimäärin; päivittäinen tupakointi ja huumekokeilut taas ovat jonkin verran lisääntyneet. Päivittäinen tupakointi on Sodankylä - Instituutissa opiskelevien nuorten keskuudessa 15 prosenttiyksikköä yleisempää kuin muussa aineistossa. Huumeita kokeilleiden osuus noudattelee samaa linjaa koko aineiston kanssa. Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee, että heillä on vaikeuksia päästä koulukuraattorin ja koululääkärin vastaanotolle. Reilut puolet vastanneista kertoo vaikeuksista päästä koulupsykologin vastaanotolle. Edelliseen kyselyyn verrattuna osuudet ovat hieman pienentyneet koululääkärille pääsyn hankaluutta lukuun ottamatta, mutta ovat edelleen kymmeniä prosenttiyksikköjä suurempia kuin osuudet koko aineistossa. Pääsy kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on vuosien 2008 ja 2010 tuloksia verrattaessa mennyt parempaan suuntaan. Vuonna 2010 17 prosenttia koki vaikeuksia päästä terveydenhoitajan vastaanotolle kun vastaava osuus vuonna 2008 oli lähes kolmannes. ' Kysymyksessä, joka koski avun puutetta muissa itseä huolestuttavissa asioissa ei ollut kysytty vuoden 2008 kyselyssä, joten se ei ole vertailussa mukana. s Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja maksun tarjoaminen seksistä. 12
4 MIELENTERVEYS JA PÄIHTEET WHO:n mukaan mielenterveys on keskeinen osa ihmisen terveyttä. Ihmisen hyvinvointi ja kyky toimia perustuvat mielenterveydelle. Sillä ei tarkoiteta pelkästään sairauksien puuttumista vaan lisäksi mielen hyvää vointia ja arjessa selvivtymisen kykyä. Mielenterveyteen liittyvät kiinteästi kyky luovuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin (Laitinen & Järvelä 2009.) Heiskasen ym. (2006) mukaan tunnetasolla mielenterveys on hyvinvoinnin kokemusta. (www.thl.fi ). Freudin mukaan mielenterveys on kykyä rakastaa ja tehdä työtä (Vuori-Kemilä, Anne 2007). Mielenterveyden häiriöistä on kysymys silloin kun oireet rajoittavat yksilön kykyä toimia, osallistumis- ja selviytymismandollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä. (Laitinen & Järvelä 2009). Päihteillä tarkoitetaan tavallisimpia riippuvuutta aiheuttavia aineita: alkoholia, huumeita ja lääkkeitä (Wasell Leena 2008). Yleisin Suomessa käytetty aine on alkoholi. Haittaa voi aiheuttaa niin aineen yksittäinen käyttö kuin pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyttökin. Haitat kohdistuvat usein myös muihin kuin henkilöön itseensä. (Laitinen & Järvelä 2009.) Päihteiden ongelmakäyttö vaikeuttaa yksilön ja ryhmien osallisuutta. Päihteiden käyttäjillä on usein yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunteita. Alkoholiriippuvuudelle on tyypillistä kaikkinaisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin heikkeneminen. (www.paihdelinkki.fi ) Mielenterveyden riskitekijöitä arvioitaessa köyhyys nähdään yhtenä keskeisenä tekijänä. Myös vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat lisäävät lasten vaaraa sairastua näihin samoihin häiriöihin. Etenkin häiriön pitkäkestoisuus vaikuttaa lapseen. Lasten psykiatriset häiriöt ovat vaikeampia, alkavat varhemmin ja kestävät pidempään, jos vanhemmilla esiintyy psykiatrisia häiriöitä (Solantaus & Paavonen 2009) 6. Lapsuuden perheen ongelmat ennustavat nuoren aikuisuuden psyykkistä oireilua sekä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä (Kestilä 2008)7. 6 Solantaus, T ja Paavonen, EJ. Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lasten psykiatriset ongelmat. Duodecim 2009;125(17):1839-44. Kestilä, L (2008): Pathways to Health, healt behaviour and health inequalities in early adulthood. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A23. Helsinki 2.008. 13
51VIIELENTEIZVEYS- JA P.Ä.IHDETYÖ Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn sekä persoonallisuuden kasvun edistämistä. Sillä tarkoitetaan myös mielisairauksien ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä, parantamista ja lievittämistä. Työ voidaan jakaa edistävään, ehkäisevään ja korjaavaan työhön (Laitinen & Järvelä 2009.) Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on suojella, vaalia ja parantaa kaikkien kuntalaisten mielenterveyttä (Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa). M ielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään tukemaan optimaalisen mielenterveyden toteutumista. Edistämistyössä tulee huomioida, että mielenterveys ja mielenterveyden häiriö ovat eri asioita. Keskeistä edistamistyössa on terveyttä hoitava lähestymistapa erotuksena sairaus- ja häiriökeskeisyydestä. Riskiryhmien erottelun sijaan pyritään löytämään tapoja edistää kaikkien ihmisten terveystekijöitä. (vvrww.thl.fi.) Ehkäisyssä painopiste on mielenterveysongelmien ja -häiriöiden ehkäisemisessä erityisesti riskiryhmiin vaikuttamalla. (Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa.) Mielenterveyttä voidaan edistää yksilötasolla, yhteisötasolla ja yhteiskunnan tasolla. Niihin kuuluvat muun muassa tiedon lisääminen ja elämäntaitojen vahvistaminen. Edistämistyötä tehdään myös kunnan eri sektoreilla, kuten kaavoitus-, ympäristö- ja liikennesuunnittelussa sekä kulttuuritoimessa. (Mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma 2010 2013, Alan.) Eri arviointitutkimuksin on näytetty toteen seuraavien toimenpiteiden edistävän mielenterveyttä. Näitä ovat kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona, mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ottaminen työelämään, organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi, kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat, yhteisölliseen osallisuuteen kannustavat ohjelmat, mini-interventiot s, työttömien vertaistukiryhmät, vuorovaikutussuhteiden parantamiseksi tarkoitetut ohjelmat, yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö sekä asumisympäristöjen parantaminen. (www.th1.fi.) 8 Mini-interventio on lyhytneuvonta, jossa asiakasta tuetaan alkoholin käytön vähentämisessä kun käyttö on runsasta, mutta alkoholi ei vielä ole ehtinyt aiheuttaa vaurioita. Mini-interventio sisältää alkoholin käytön kartoituksen, neuvonnan ja mandollisesti muutaman seurantakäynnin. Mini-intervention teho on osoitettu monissa tutkimuksissa. (www.paihdelinkki.fi ) 14
Korjaava mielenterveystyö sisältää psyykkisten häiriöiden tunnistamisen, hoidon sekä 1wntoutuksen toteutuksen. Tavoite korjaavalle toiminnalle on, että asiakas saavuttaisi optimaalisen toimintakykynsä mandollisimman nopeasti. Mielenterveyspalveluiden tulee olla jokaisen kuntalaisen tavoitettavissa. (Mielenterveyslaki 14.12.1990/1116.) Korjaava päihdetyö sisältää päihdehuollon omat hoito- ja kuntoutuspalvelut. Työtä tehdään usein yhdessä mielenterveyspalvelujen kanssa johtuen siitä, että ongelmat esiintyvät usein yhdessä mielenterveysongelmien kanssa. Korjaavaa päihdetyötä ovat ongelmakäytön tai päihderiippuvuuden hoitopalvelut, ongelman uusiutumisen ehkäisy sekä käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. (www.thl.fi.) 6 STRATEGIAN POHJAKSI KOOTTU AINEISTO Ammattilaistoimijoiden nykytilaselvitys Mielenterveys- ja päihdealan toimijat tekivät selvityksen omasta tilanteestaan. Selvityksestä leimallisimmin nousivat esiin helposti tavoitettavan palvelun sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön vaateet, vanhusten kokema turvallisuusuhka ja päihdetyöhön liittyvän osaamisen tarve. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää työtä löytyi runsaasti kolmannelta sektorilta. Tulevaisuuden muistelu Strategiaan liittyvä kuntalaisten kuuleminen järjestettiin Tulevaisuuden Muistelu 9 - menetelmän avulla yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoiman Mielen Tuki -hankkeen ja Lapin sairaanhoitopiirin hallinnoiman Tervein Mielin Lapissa - hankkeen kanssa. Tilaisuus järjestettiin Sodankylän kirkonkylässä Paarmanin salissa 7.4.2011. Tilaisuuteen kutsuttiin kuntalaisia sekä eri organisaatioiden, kuten kunnan, seurakunnan ja yrityselämän edustajia. Kommentaattoreina toimivat kunnan johtava 9 Tulevaisuuden Muistelu on Stakesissa (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kehitetty ennakointidialogin muoto. Sitä käytetään niin terapiamuotona, kuin strategisen suunnittelun työkaluna. Muistelijat kuvittelevat tilannetta, esimerkiksi tiettyä vuotta ja sen olosuhteita tulevaisuudessa ja sitä mitä tekoja he itse ja muut ovat tehneet, jotta kyseinen tilanne on saavutettu. 15
lääkäri ja perusturvajohtaja sekä kaksi perusturvalautakunnan jäsentä. Kaikilla kuntalaisilla oli vapaa pääsy tilaisuuteen. He pääsivät tilaisuuden lopuksi sanomaan mielipiteensä niin muistelijoiden kommenteista kuin tulevaisuudessa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön tarpeellisuudesta ja kehittämiskohteista. Muistelussa kuviteltiin sitä, millaista elämää ja millaisissa olosuhteissa Sodankylässä vuonna 2020 eletään. Muistelijoiden mukaan paikkakuntaa ja kuntalaisten elämää leimaa tällöin aineellisen hyvinvoinnin korkea taso. Vuonna 2011 aluillaan oleva kaivosteollisuus on vuonna 2020 voimissaan työttömyys ei aiempaan tapaan enää vaivaa kuntaa. Syntyvyys kasvaa ja väestörakenne tasapainottuu. Viestintäkanavat, kuten laajakaista sekä paikallisradio toimivat joka puolella kuntaa; samaten sivukylien uudenlainen ja monimuotoinen elinkeinoelämä kukoistaa. Miten sitten näin valtaviin muutoksiin pystytään reagoimaan ja "kasvamaan"? Mikä edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä kunnassa? Muistelijoiden mukaan kulttuuritoimintaa kunnassa kehitetään ja luontoa pidetään nykyiseen tapaan voimavarana. Tärkeimmäksi teemaksi muutokseen varautumisessa nousi kuitenkin esiin yhteisöllisyys. Yhteishengellä, keskusteluyhteydellä ja yhteisöllisyydellä vastataan toimintaympäristön nopeaan muutokseen. Vapaaehtoistyö ja esimerkiksi seurakunnan "ihmistä lähellä" oleva tapa toimia ovat konkreettisia keinoja ehkäistä mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Laaja kolmas sektori, muun muassa kyläseurojen, urheilu- ja kulttuuriyhdistysten toiminta ja tukeminen ovat keinoja, millä yhteisöllisyyttä voi luoda ihmisten välille. Erityisen tärkeää yhteisöllisyyden luominen on tilanteessa, jossa osa ihmisistä on kunnassa pidempään asuneita ja osa hiljattain kuntaan muuttaneita. Edistävää ja ehkäisevää työtä painotettaessa kunnan palvelujen kehittämistä ja korjaavaa työtä ei voi kuitenkaan unohtaa. Muistelijoiden mukaan yhteistyö kuntaorganisaation ja muiden toimijoiden välillä tiivistyy tulevaisuudessa. Valtakunnan tasolla tapahtuvat positiiviset muutokset, kuten lisääntynyt lääkärikoulutus voikin tarjota jatkossa nykyistä paremmat mandollisuudet konkreettiseen palvelujen parantamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa avoinna olleisiin työpaikkoihin on viime kuukausina ollut aiempaa enemmän hakijoita. Ammattilaiset ovat viime aikoina osoittaneet lisääntyvää h al ukkuutta muuttaa Sodankylään. 16
Työpaj at Mielenterveys- ja päihdestrategiatyöryhmä kokoontui pian Tulevaisuuden Muistelun jälkeen suunnittelemaan strategiatyötä suunnittelevia työpajoja. Työpajat pidettiin ikävaiheittain. Työpajoja oli kaikkiaan kuusi: Alle 6-vuotiaiden, 7-16 -vuotiaiden, 17-24 - vuotiaiden, kaksi 25-64 -vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden työpajat. Työpajatyöskentelyyn osallistui 47 kuntalaista, jotka edustivat niin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen ammattilaisia, kuin eri järjestöjen, kuten urheilu- ja kulttuuriseurojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajia. Kokemusasiantuntijoita oli mukana työpajatyöskentelyssä. Työpajat pidettiin Sodankylän kunnanvirastolla 4.5.2011. 7 KEHITTÄMISKOHTEET / TOIIVIEI\TPITEET Mielenterveys- ja piiihdetyön kehittämiskohteet pohjautuvat eri palveluntarjoajien nykytilaselvitykseen, Tulevaisuuden Muistelussa esiin tulleisiin seikkoihin sekä ikäryhmittäin jaotelluissa työpajoissa tehtyihin kehittämisehdotuksiin. Työryhmä valitsi edellä mainituilla tavoilla hankitusta aineistosta oleellisimmat toimenpiteet mielenterveysja päihdetyöksi. Lisäksi huomioitiin, että muun muassa mielenterveys- ja päihdealan ammattilaisten rekrytointi täyttämättä oleviin paikkoihin kuuluu kunnan perustehtäviin. Niitä ei erikseen tässä strategiassa kirjata toimenpiteiksi. Rekrytointi voi jatkossa helpottua kuntaan päin suuntautuvan muuttoliikkeen seurauksena. Toimi ntaympäristöluvussa esiin tulleet haasteet korjaavassa ja kuntouttavassa mielenterveys- ja päihdetyössä ilmentävät selkeästi riittävien resurssien olemassaolon tärkeyden. Strategiatyöryhmä totesi tulevaisuudessa olevan tarvetta muun muassa toisen asteen koulukuraattorin toimelle sekä vanhussosiaalityöntekijän viralle. Tärkeää on myös varmistaa se, että mielenterveystoimiston henkilöstö on moniammatillinen ja. sitä on riittävästi. Lisäksi todettiin, että lapsiperheiden kotipalvelu ehkäisisi tehokkaasti mielenterveys- ja päihdeongelmien kehkeytymistä. Muutos Sodankylän kunnassa on kuitenkin niin nopea, että näitä huomioita ei kirjata strategisiksi toimenpiteiksi vaan ehdotetaan, että muuttuviin tilanteisiin ja resurssitarpeisiin reagoidaan tarvittaessa ja riittävän nopeasti. Konkreettiset kehittämisehdotukset on seuraavassa jaoteltu kahteen osaan, edistävään ja ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. 17
Edistävä mielenterveys- ja päihdetyö Jäi jestötalon / kylätalon perustaminen Työpajoissa useissa eri ikäryhmissä nostettiin esille järjestötalon perustaminen. Järjestötaloksi sopivia rakennuksia kunnan keskustassa on muutamia, joista esimerkkinä mainittakoon Kitisenrannan koulu. Talo mandollistaisi useille kuntalaisille, myös muualta muuttaneille mielekkään toimintaympäristön muun muassa harrastuksille. Samassa talossa voisivat toimia niin nuoret harrastajat kuin hiljattain eläköityneet ja eri syiden vuoksi vertaistukea tarvitsevat. Järjestötalon käyttöönoton avulla on entistä paremmat mandollisuudet vertaistuen antamiseen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Valtakunnallisten suositusten mukaan kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat tulee ottaa mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun lisäksi myös toteuttamiseen. Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka oman kokemuksensa pohjalta toimivat vapaaehtoistyössä esimerkiksi asiakkaan hoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilönä. Monet järjestöt ovat tärkeitä yhteisöllisyyden edistäjiä tarjoamalla osallisuutta vahvistavia mandollisuuksia muun muassa syrjäytyneille ja haavoittavissa oloissa eläville ihmisille. Järjestöjen toimintaedellytyksiä tulee tukea. Järjestötaloa ideoi ja suunnittelua on aloittamassa Lapin Sinisarastus ry:n hallinnoima nelivuotinen Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke. Talon käyttöönotto ja kunnostaminen voisi mandollistua esimerkiksi Leader - rahoituksen tai Museoviraston rahoituksen turvin. Tavoite: Toimiva järjestötalo vuonna 2014 Vastuutaho: Kunnanhallitus Mielenterveys- ja päihdepalveluista tiedottaminen Kunnan, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden tiedottamisessa on kehitettävää. Kunnassa on valmistunut viestintästrategia; esimiehiä koulutetaan parhaillaan entistä parempaan tiedottamiseen. On odotettavissa, että kuntaan muuttaa lähiaikoina suuri määrä uusia asukkaita, joille Sodankylä ei ole ennestään tuttu. Heillä ei ole valmista 18
sosiaalista verkostoa, eikä tietoa kunnan palveluista ja harrastusmandollisuuksista. Internetsivujen tulee jatkossa sisältää myös tulomuuttajalle tärkeät tiedot. Tietoa tulisi saada myös paperiversiona toteutetun "Tervetuloa" -paketin avulla. Yhä edelleen on olemassa ihmisiä, joita Internet ei tavoita. Mielenterveys- ja päihdealan toimijat toivat nykytilaselvityksessään esille tarpeen selkeästä palvelupolusta. Palvelujärjestelmän tulee näyttäytyä kuntalaiselle helposti saatavilla olevana ohjeistuksena siinä kenen puoleen tulee kääntyä tilanteissa, joissa ilmenee mielenterveys- ja päihdeongelmia. Hoito- ja palvelupolun suunnittelussa lähtökohtana tulee olla kuntalaisen ja asiakkaan tarpeet. Tämä palvelupolku tulee esitellä kunnan uudistuneilla internetsivuilla. Palveluntuottajien tulee kirjoittaa täällä auki oma toimintansa siten, että tukea tarvitseva ihminen löytää tiedon siitä helposti. Tavoite: Mielenterveys- ja päihdepalvelupolun sisältävät informatiiviset Internet-sivut tehokkaassa käytössä vuoden 2012 loppuun mennessä. Vastuutaho: Toimialajohtaja, johtava lääkäri, mielenterveys- ja päihdepalveluja tuottavat tahot, atk-työryhmä Kaavoitus ja leikkipuistot Työpajoissa nostettiin esiin monipuolisen leikkipuiston rakentaminen lapsiperheille. Se osaltaan lisäisi yhteisöllisyyttä etenkin muualta muuttaneiden lapsiperheiden keskuudessa. Leikkipuistoa on toivottu muun muassa urheilupuiston läheisyyteen; esille on tullut myös nykyisen kirkkopuiston muuttaminen lapsiystävälliseksi. Kaavoituksessa tulee huomioida kuntalaisten kuulemisessa esiin tullut yhteisöllisyyden tarve ja mandollisuus vapaamuotoiseen ja raittiiseen oleskeluun. Tavoite: Kirkonkylän uusi kaava vuoteen 2015 mennessä Monipuolinen toimintapuisto kirkonkylässä 2015 Siistiytynyt kirkkopuisto Vastuutaho: Tekninen toimi, kaavoitus, ympäristölautakunta, sivistyslautakunta 19
Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Toimiva lapsi- ja perhemenetelmät (TLP) osaksi lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä Edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteena on vahvistaa voimavaroja ja muita ongelmilta suojaavia tekijöitä sekä vähentää riskitekijöitä. Lapset puheeksi -menetelmä kartoittaa ja vahvistaa lapsen kehitystä ja vanhemmuutta. Menetelmä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lääkärin Tytti Solantauksen ideoima. Samalla on mandollisuus arvioida lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen tarvetta perheessä ja ohjata sopiviin palveluihin. Perheenjäsenet saatetaan lisäavun äärelle Neuvonpito -menetelmän kautta. Neuvonpito kutsutaan koolle kun nousee huoli esiin lapsen pärjäämisen tai hänen sosiaalisen verkostonsa hataruudesta. Vanhempien kanssa valmisteltavaan neuvonpitoon kutsutaan henkilöitä niin lapsen omasta verkostosta, kuin työntekijöitäkin. Lasten kanssa toimivat tahot, kuten sosiaali- ja perhetyöntekijät, opettajat, terveydenhoitajat, päivähoidon henkilöstö koulutetaan TLP-menetelmien käyttäjiksi. Samaan menetelmäperheeseen kuuluu Perheinterventio-menetelmä, joka syventää perheen kanssa tehtävää työskentelyä. Tavoitteena on käynnistää Perheinterventiokoulutus ulkopuolisen kouluttajan toimesta paikkakunnalla syksyllä 2012 (-2013) ja tähän tulee varata erikseen 10 000 euron koulutusmääräraha. Tavoite: Toimiva lapsi- ja perhemenetelmä toimii käytännössä lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä vuonna 2013 Vastuutaho: Perusturva- ja sivistyslautakunnat 20
Erityisyyttä omaavien lasten osallistaminen Kelpo-hankkeen lo kautta on työstetty ohjeistuskansiot koulun oppilashuollon ja henkilökunnan käyttöön. Tavoitteena on, että oppilashuollon käytettävissä olevia tukitoimia käytetään mandollisimman laajasti ja monipuolisesti. Samalla pyritään löytämään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä uusia tapoja tukea lapsia ja perheitä. Valtakunnallisten suositusten mukaan kunnan järjestämä lasten ja nuorten mielenterveysja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Lapsilla yhteisöllisyys rakentuu kodin lisäksi näissä paikoissa. Osalla oppilaista on erityislapsiin liitettyjä oireita, mutta diagnoosia ei ole. Heitä tulee erityisin toimin tukea. Yläluokilla tarvitaan tukimuotoja, millä vahvistetaan lasten sosiaalisia taitoja. Osalla lapsista sosiaalisten suhteiden luominen on haastavaa, he tarvitsevat aikuisten tukea saadakseen tasapainoisia kaverisuhteita. Erityisyyttä omaavia lapsia voidaan tukea esimerkiksi rakentamalla yhteistyössä moniammatillisesti elämän kaikkia osa-alueita vahvistavaa toimintaa. Osa-alueita ovat muun muassa harrastaminen, koulunkäynti ja läksyistä selviäminen, suhteet muihin ihmisiin ja arkiaskareista selviäminen. Erityisyyttä omaavien lasten osallistaminen voi tapahtua esimerkiksi läksyklinikan, koulujen kerhotoiminnan, asiantuntijaryhmien, koulun ja opettajien välisen yhteistyön ja erityislasten harrastustoiminnan kautta. Yhteistyön mandollisuutta toiminnan järjestämiseksi järjestöjen kanssa tulee kartoittaa. Tavoite: Asiantuntijoiden ohjaamat erityisryhmät toiminnassa syksyllä 2012 Vastuutaho: Sivistystoimi ja koulut 1 Kelpo on opetushallituksen hallinnoima tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on jalkauttaa erityisopetuksen strategian mukaiset linjaukset kuntiin. 21
Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen Etsivää nuorisotyötä on tehty Sodankylässä vuodesta 2009 lähtien. Toirnijoina ovat olleet Seita-säätiö ja kunnan nuorisotoimi. Toiminnan tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Nuorisolain mukaan etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuoret pyritään tavoittamaan lnatalan kynnyksen toiminnan merkeissä ja ohjaamaan heitä heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Toimintaa on hoidettu hankerahoituksella. Rahoitus hankkeiden kautta on mandollista toistaiseksi. Tavoite: Etsivä nuorisotyö sisältyy kunnan rakenteelliseen toimintaan vuodesta 2013 lähtien. Vastuutaho: Sivistyslautakunta, kunnanhallitus, toisen asteen oppilaitokset, seurakunta ja poliisi. Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastustoimintaa organisoimalla tulee puuttua riskiryhmissä olevien pitkäaikaistyöttömien työkykyä uhkaaviin tekijöihin. Ajoissa tehdyt tarkastukset ehkäisevät työttömien riskiä sairastua niin mielenterveys- ja päihde-, kuin somaattisiin sairauksiinkin. 1.5.2011 voimaantullut terveydenhuoltolaki edellyttää tarkastusten järjestämistä. Sosiaali- ja terveystoimessa työttömien terveystarkastusten organisoinnille haetaan parhaillaan ratkaisua. Samalla haetaan ratkaisua selvitellä työttömien eläkemandollisuuksia entistä järjestelmällisemmin. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökumppaneita ovat TE-toimisto, Kela ja Seita-säätiö. Tavoite: Tarkastukseen haluavien pitkäaikaistyöttömien tarkastukset aloitetaan vuonna 2012 Vastuutaho: Sosiaalisen työllistämisen vastuuhenkilöt, Terveydenhuolto, johtava lääkäri ja perusturvalautakunta. 22
"Seniorisyynit" Yli 65-vuotiaiden työpajassa nostettiin esiin ikääntyvien terveystarkastusten, "seniorisyynien" tarpeellisuus. Eläköityvät kuntalaiset tulee saada terveystarkastusten piiriin. Työpajassa pidettiin hyvänä sitä, että monilla työnantajilla on työterveydenhuollon sopimuksessa eläkkeelle siirtyvien eläketarkastukset. Eläkkeelle siirryttyään henkilö jää ennaltaehkäisevien tarkastuksien ulkopuolelle, jonka vuoksi "seniorisyyni" -toiminnan käynnistämistä pidettiin tarpeellisena. Myös uusi terveydenhuoltolaki suosittelee kuntien varautumista suunnitelmissaan ikääntyneiden te rveystarkastusten toteuttamiseen ja edellyttää neuvonnan antamista. Terveystarkastuksen yhteydessä eläköityviä ja ikääntyviä olisi mandollisuus ohjata itsehoitoon ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin sekä valmentaa eläkkeellä olemiseen. Toimenpide-ehdotus mukailee Sodankylän kunnan ikääntymispoliittisessa strategiassa toimenpiteeksi esitettyä seniorineuvolan perustamista. Tavoite: Seniorisyynit käytössä vuonna 2013 Vastuutaho: Vanhustyö j a perusturvalautakunta 23
TURVALLINEN ARKI LAPSELLE Tavoite Toimenpide -ehdotus Olemassa oleva toiminta Toimlijataho Trkioilrnt0ja arkeen *Ympäristön suunnittelu "Päivähoidossa on lapsille 'Päivähoito. Tekninen lapselle j a kaavoitus myös lasten suunniteltu ympäristö toimi: kaavoitus. ehdoilla. monipuolisen elinkellx)toinil. le ikk ipuiston rakentaminen. _ "Päivähoito ja lasten vanhemmat tekevät yhteistyötä ja tapaavat vanhenlpainiltojen ja -retkien muodossa. perhe voi valita itselleen sopivan hoitotavan `Päivähoito. sosiaalitoimi ::; Päivähoito järjestetään sosiaalisista syistä. :;Päivähoito. sosilalitoinl :- Koulujen loma-aikoina järjestetään erilaisia kerhoja ja leirejä ~Vapaa-aikatoimi <, Lapsille pidetään päivä-, perhe- ::; Seurakunta. taide-ja iltapäiväkerhoja viikoittain F_nhralta('lrkcirsel a tvio * Toimiva lapsi- ja perhemcneteln>iin laaja käyttöönotto ::; Kouluttajien koulutus TLP - menetelmikin jo aloitettu * Sosiaalityö, peruskoulut: koulukuraattori. terveydenhuolto, päivähoito, 'J Perhelleuvolaan on palkattu Iotalan tinillilttllalllen Lapsiperheiden kotipalvelu ; Neuvolassa työskentelee ennaltaehkäisevään työhön keskittyvä perhetyöntekijä * Neuvola * Vastuutahona kunnan päättäjät `'` Päivähoidon varahoidon kehittäminen * Sivistystoiilli, vastuutahona kuulaan päättäjät * Sutuinitelniallinen varhaiskasvatus, johon sisältyy 4- vuotiaitten netuok)gisen iän arviointi (lene), varhaiskasvattisja esiopetussuunnitelniat. *Päivähoito, neuvola, perheet, koulu 'Ohjeistus lääkkeiden sopivuudesta raskausaikana :;; Aitiysneuvola * Äitejä ja isi kuunnellaan herkällä korvalla ja ohjataan palveluihin. *Neuvolat Äitien masennus pyritään EPDS seulan (mielialakmiake raskauden atk. niasenn. toteamiseksi) avulla karto itta Maa n ' `Neuvolat, yhteistyö mtt:n kanssa 24
NUORET HYVINVOIPAAN AIKUISUUTEEN KASVA/1421 SSA Tavoite ioimenpicle-ehdotus Olemassa oleva toiminta Toinlijataho ;Vlcttalai, ki,i, yksen ~` Koulut. järjestöt win/i/t/tot nuorille " Yhteisällisyycicn lisiiiinlillen 7. luokille nlcntitessii koulun ja vanhempien yteii Iisiiiimallii ja h.irristtistolllllllllilla. ' Erityisyyttii omaavien lasten ryhmien IX'rlistantinrn. painotus 7. lk:ile silrty_liin. 'I Perhokalastajien työpaja :t. Jiirjestöpiiivii -1 Työpajoja järjestetty koulun toimesta. Lasten ja nuortenleirejä sekä isoiskultltitliksia pkletäiill keviils in ja kesäisin. Nuorten iltoja sekä "kiirlttykerhoa" picietiiiin kuukausittain 1' "I'oimintakeskuksessa on crityislapsille järjestetty päivä-, työ- ja avotyötoiituittaa. " ()ppillshuollon OhjeLSttLSta paivitetty Kelpo-hankkeen kautta :: Seurakunta '^Kehitysvanul>ahuolto, perheneuvola. koulutoimi. 1'a/'/itii,ieii I)ttttllttnti/1G/t '" Etsivän iniorisotyötl jiitjcstiiniiilcn osaksi kunnan rakenteita ' Riittävien henkikistöresussien Llu"vaaininen, esim. 2. asteen kouhikttraattori '" Koulu ja sosiaalitoimi pitää yläaste ikäisille ja hlekiäll vanhetiiitiiileen* E vältä eliiuläiill" - kursseja. 'I: Tällä hetkellä etsivä nuorisotyontekijii ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka on järjestetty hankerahoituksella. ' 1`Ystävyysktu tatoinlinta " Time Out -tukipalvelu vartl,lniellilk. josta saa tukea elänliintilanteen selvittelyyn. apua tiusie11 ratkaisujen löytymiseen sekä tietoa käytettävissä olevista palveluista : Vartismiehilk on järjestetty harrastetiloja ja -toimintoja. tieilotuslchti & internetin kiiyttömahclollistutt & tukiryhnii & kriisitilanteita varten sekä kttraattorill vastaanotto sotilaskoclin yhteyteen. *Aika-lisä -ohjelma *'Terveitä aanttija" -tapahtumia, jossa mt:it ja päihteisiilt liittyviä infoja pkletään vanisllltehille *I aillisutiskasvattlsla ja - koultitllksi a& Iainvalv011li lie eri kainpanjoita esim. a lkoho livalvonta kan lpa ajo ita picletiiilii unit. kotiloilla *Sosiaalityö. koulllknraalu I. l iheiteuvoll. "`_Serla-säätiö. klllluall nuorisotoimi ': Vasttultahona kunnan päättäjät. '1`Ntiorisotoimi ' Jääkäriprikaati. sosiaalitoimi. nul ''.liiiikäritoinlikunta, sotilaskoti. sotilaspastori, Jääkiiriprikaatili sosiaalikuraattori, *Jääkäriprikaati, sosiaalitoimi. ltilt '/Jääkärlprikaatlll sosiaalikuraattori. varuskunnan terveysasema *Poliisi " Vastittitaliona kltllllan piiiittajät ja sosiaali- ja terve'ystolillell (uitto. I ao la slvistystolllll * Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja tuloksista tiedottaminen t- Koututerveyskysely tehty viimeksi keväällä 2010 ja tulokset kuntaan saapuneet * luet) tarpeessa olevien lasten vanhemmille järjestetään 111111111 1111.iassa työtoimintaa. "`lviilli-illterveiltiot varusmiehille. E-Euolen puheeksi otto titielenterveys- ja pälllcleongelllllssa. Nopea päivystys. E'äihteiden käytön lopettamisen tukeminen laakarlll harjoittalnin kontrollein 25 *Eri työryht öt ja!monen kanssa tekemisissä olevat tahot 'KSeita-säätiö. sosiaalitoimi. " 'Jäiikäriprikaatin sosiaalikuraattori. varuskunnan terveysasema. terveyskesktls
^ MIELEKÄS AIKUISUUS r ^ l _.^ _ [.. 'I'a voite Toimenpide-ehdotus Olen>assa oleva toiminta Toimijataho it'lic!c 111ervelvtii ja RC71111c'E'1151111:1Y1C! e(1151('11iii1 1,TÄRKEÄÄ: A.SU11'II/VLiV TY().1.1 Yf%TCISO ''' ULLSieII kuntalaisten vastilalx)tta111lseil huonllointi, esim. inlorniatiivisten iiettisivujen ja pillvellltls klll avulla. ' Uusille seurakuntalaisille lähetetään tervettllialskll;jeet " l< unta: elinkeino-osasto. seurakunta ^ I<unnan viestinnän kuntoon saattaminen. '' Kunta ja päättäjät *Työttömien te rveystarkastusten kiiyttäöix)tto ja kelllttlilllilx'. n "Niielenterveys- ja piiihdeongelnlien vuoksi työrajoitteisten työllistynlise n 1)elt)Ottiillllli('.I l "`JalJestOjell kokonaisvaltainen kehlttamllie ii Ilinn kllntollttavall työtoiminnan suhteen. 'VertitLsttlell kehittäminen edelleen *Info- ja ryhn><itilaisuuksien pitäminen piiihteiden käyttöön liittyen työpaikoilla 'll ukiilsllllnot *Diiikonityöntekijii tekee kotikiiyntejä ja pitäii vastaanottoa 3 krt vko ilman ajallvarallsta _ "Onnistuneet jatkop olut kuntouttavasta tycitointinniisla eteenpäin ' `Palkkatukl. Ty'Oharjolltelll, Työkokeilu. *Nlielenterveyskuntoutujic:n työhönvalllx'ilnus (Kela) Ix)Ilstoppnlit, Vpl:n mukainen tuettu päiväloilllllit a "` PiiiväkesktLstoinlinnalla pyritään vastaamaan perulstarpelsllll (Ruoka ylli.), annetaan vertaistukea kuntoutujille ja heidän läheisilleell, järjestetään retkiä ja leirejä sekä muuta vii'ikkeelllstä ajankäyttöä esllll liikuntaa ja pidetään kirpputoreja. :; Järjestöjen ja seurakuniliul yhteistyössä järjestämät kirkkopyhät, joulujuhlat. aanuihartaudet, pullakirkot & keskusteluapu * Pyritään järjestälniiiän mielenterveyden kursseja jäsenille sekä tehdään jäsenlehteä. * Eri vanm><tisryhnlille. ( invakerho, näkövaltul>aiset, aivoalvatls, al<ts u ) pidettävät tapaanllset klilikallslttaltl 26 "TyöterveyshuoIto *Si116ilrastlis, kunnan sosiaalitoimi 1'yhll lä ko(l it. yksityiset palveluntuottajat 'Seurakunta * Kunta: sosiaalitoimi. terveydenhuolto. tetoimisto *Seita-säätiö, sosiaalitoimi, SinlSaraStlLs, Säpikiis ry. "Si11Lsa1'astlLs ry.. Säplkäs ry. '1Se ita- siiiitlö "`SInLSarastlLS, Säplkas, seurakunta "Sinisarasttl.s, Säpikiis. srk '''Silpikäs ' Seurakunta