YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO MITEN ELÄMÄNTAPAMME MUUTTUVAT? Global and Local Life Styles Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona 28.9.2005 35 vuotisjuhlansa johdosta seminaarin "Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntapamme muuttuvat? Global and Local Life Styles". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin ja eduskunnan tervehdyksen toi ensimmäinen varapuhemies Markku Koski. Alustajina toimivat Director Tom Conger Social Technologies'ista, Washington DC:sta, Head of Service Innovation Practice Alan South IDEOsta, Service Desingista, Lontoosta, ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto Wellness Instituutista ja ylijohtaja Martti af Heurlin Tekesistä. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Kyösti Karjula, Jutta Urpilainen, Minna Sirnö, Oras Tynkkynen ja Astrid Thors. Tilaisuuteen osallistui noin 110 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO Eduskunnan tervehdys Ensimmäinen varapuhemies Markku Koski Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Globalization and the diversity of identity choices Emerging values Director Tom Conger, Social Technologies, Washington DC Palveluissako tulevaisuus? Service Innovations Head, Service Innovation Practice Alan South, IDEO, Service Design, London Innovaatiotoiminnan haasteet ja pullonkaulat Ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto, Wellness Institute Innovaatiopolitiikan haasteet Ylijohtaja Martti af Heurlin, Tekes
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski EDUSKUNNAN TERVEHDYS Miten elämäntapamme muuttuvat Hyvät kuulijat, juhlaseminaarivieraat, Minulla on ilo tervehtiä tätä juhlaseminaaria. Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS on toiminut jo 35 vuoden ajan. Seurahan perustettiin tiivistämään kansanedustajien ja tutkijoiden yhteyttä ja lisäämään tiedeyhteisön ja parlamentaarisen päätöksenteon välistä tiedonvaihtoa. Seuran jäsenistö muodostuu lähinnä aktiivisista tutkijoista ja kansanedustajista. Seuralla on runsaat 500 jäsentä, joista noin sata tämän talon kansanedustajia. Tämän juhlaseminaarin aihe on ajankohtainen, globaalin ja paikallisen elämäntyylin vaikutuksien pohdinta identiteettiimme. Viime aikoina olemme saaneet kouriintuntuvia esimerkkejä globaalissa maailmassa elämisestä. Meksikonlahdella paikallisille ihmisille traagisia kokemuksia aiheuttanut hirmumyrsky nosti bensiinin hinnan välittömästi meilläkin. Viime vuosina olemme yhä useammin kuulleet uutisia myrskyistä, tulvien tuhoista ja rankkasateista. Tutkijoiden yhteisöstä on viestitetty yhteydestä kasvihuonepäästöjen lisääntymisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen. Kun meillä on yksi yhteinen ilmakehä, on ongelma yhteinen koko ihmiskunnalle. Tämän vuoksi tarvitsemme myös globaaleja toimia. Pelkät Suomen parlamentin tai edes EU:n päätökset eivät riitä. Arvoisat kuulijat, YK:n Rion kokouksen myötä maailmalla alettiin havahtua tilanteeseen, että hallitsemattomalla talouden kasvulla, köyhyydellä ja väestönkasvulla on globaaleja haittavaikutuksia. Johtopäätöksiä on tehty siitä, että ympäristönsuojelu, taloudellinen kasvu ja sosiaalinen hyvinvointi liittyvät läheisesti toisiinsa. Informaatioteknologia ja sen nopea kehittyminen ovat aiheuttaneet sen, että valtioiden väliset rajat ovat menettäneet merkitystään. Etäisyys on enää harvoin este valtioiden ja kansojen väliselle kanssakäymiselle. Tällä hetkellä tilanne on oikeastaan päinvastoin. Globaalissa maailmassa olemme yhä riippuvaisempia toisistamme. Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen on yhteinen asia asuinpaikasta riippumatta. Yksikään maa tai parlamentti ei voi jättää tätä huomioimatta. Suomi on kulkenut kestävän kehityksen eturintamassa alusta pitäen. Olemme omalla aktiivisella osallistumisellamme halunneet osoittaa, että kannamme vastuumme kansojen välisessä yhteistyössä.
Hyvät kuulijat, Monet nykyisistä teknisesti kehittyneistä teollistuneista valtioista ovat luoneet taloudellisen hyvinvointinsa pohjan keräämällä siirtomaakaudella omaisuudet hyödyntämällä alusmaidensa maaperän rikkauksia. Olemme syöneet pitkään kehitysmaiden halpoja banaaneja. Nyt nähdään onko meillä malttia antaa näiden maiden kansalaisille heille kuuluva osuus maailman talouden kasvun hedelmistä. Kyse ei edes ole siitä annammeko. He ottavat oman osansa maailman globaalin talouden kakusta. Nämä niin sanotun kolmannen maailman kansat ovat siirtomaaisäntien ikeestä vapauduttuaan kouluttautuneet, sivistyneet ja oppineet mm. globaalin talouden lainalaisuudet ja ottavat nyt maailman talouden kasvaneesta kakusta osansa. Globalisaatio on uudella maailmantalouden työjaolla nostanut viime vuosina nälänhädän kurjuudesta suuremman joukon ihmisiä kuin kehitysapuna käytetyt miljardit eurot menneinä vuosikymmeninä yhteensä. Globalisaatio ei lisää eriarvoisuutta eikä lisää kahtiajakoa rikkauden ja köyhien välille, vaan päinvastoin. Osaamista ja uutta teknologiaa hyväksi käyttäen kehittyvät valtiot ovat oikeutettuja vaurastumaan kuten teollistuneet valtiotkin. Globalisaation aiheuttamat haitat todennäköisesti korostuvat sivistyneissä teollisuusmaissa, joille tulee uusi haaste vaurauden ja palvelujen ylläpidosta. Täällä Pohjolassa ei siirtomaakauden tapahtumista podeta kovin huonoa omaatuntoa. Entisille siirtomaaisännille luulisi olevan helpompaa hyväksyä nyt globalisaation myötä tapahtuva maapalloistuminen eli tavaratuotannon uuden työnjaon kautta tapahtuva kansantuotteen kakun jako. Arvoisat seminaarin osanottajat, Kuulemme tänään juhlaseminaarissa mielenkiintoisia esityksiä. Toivon, että seminaari löytää tuoreita näkökulmia ja on virittämässä vilkasta keskustelua.
Director Tom Conger Social Technologies, Washington DC YKSILÖ, IDENTITEETTI JA GLOBALISAATIO Globalization and the Diversity of Identity Choices Emerging Values
Head, Service Innovation Practice Alan South IDEO, Service Design, London PALVELUISSAKO TULEVAISUUS? Service Innovations Service Innovation and how design is being used as a strategic business tool.
First, let s talk about services. The new economy Services account for 43%* of the GDP in the US 66%** of the GDP in the UK * Source: US Department of Commerce, Bureau of Economic Analysis, 2001 ** Source: Bank of England Monetary Policy Committee But are they good? But are they any good?
Most aren t We probably know this from our own experiences of mobile phone operators, or banks, or airlines. We also know that of the top 100 brands in the world, only 25 are services. Services are often commodities, sold on price, not value.
Public services around the world are little better In all fairness, services are hard to get right. A service is a personal experience because the customer helps shape it. There is a fragmented development process involving multiple stakeholders and scarcity of innovation methods. They are intangible; they have no physical form, and can not be seen before purchase or taken home after. Services are experienced over time and across multiple touchpoints; brand consistency is critical.
However getting it right has a big impact for companies and societies as well. Luckily, there is increasing evidence of firms getting it right They ve got a consistent and comprehensible brand identity
They make something potentially complex appear deceptively simple They don t make you feel like a cog in a machine that only makes sense to the service provider They make you feel like a discerning customer
They re sensory experiences They retain an authentic personal touch These characteristics: Consistent brand Making simple things seem complex Making you feel the centre of activity Making you feel like a discerning customer Sensory experiences Personal touch have something in common.
They are characteristics organised around the customer. They are human centred. Not technology centred, like the telecoms industry. Or centred on business operations, like the banks.
And this is where design as a business tool makes such a powerful difference. The design of services. The design of business. Innovation Drivers Emotional Innovation Consumer Desirability Business Viability Functional Innovation Technical Feasibility Process Innovation
What does this look like in practice? AT&T Wireless mmode Service Inspirational Research exposure companionship terminology brand personalization boundaries revenue navigation security
Insights + Synthesis Concepts Evaluation
Design Principles Results Two months post launch: 15% increase in page views per user 30% increase in m commerce transactions 95% partner compliance To conclude.
Thank you.
Ohjelmajohtaja Pasi Sorvisto Wellness Institute INNOVAATIOTOIMINNAN HAASTEET JA PULLONKAULAT Arvoisat kuulijat, minulla on suuri ilo ja kunnia saada osallistua tähän teidän juhlaseminaariinne yhtenä alustavista puhujista. Olen viimeisen kymmenen vuoden ajan toiminut innovaatiotoiminnassa kehittämis ja johtotehtävissä, ja työstän tällä hetkellä yritysten kasvua, kehittymistä ja kehittämistyökaluja koskevaa väitöskirjaa Tampereen teknilliseen ylipistoon. Innovaatiojärjestelmä on siis minulle tuttu.. Minulta pyydettiin provokatiivista esitystä innovaatiojärjestelmästämme. En tiedä tarvitseeko minun sen enempää provosoida kuin esitellä nykytilaa kuvaavia näköaloja ja aineistoa. Suomi on joutunut kohtaamaan globalisaation paineet ja ne näkyvät teollisuuden arjessa. Suomi on muutospaineissa. Tarkoitukseni on tänään avata aihetta erityisesti teollisuuden näkökulmasta. D1. Globalisaatio on ilmiö, joka meidän on kyettävä hyväksymään halusimme tai emme. Se on ilmiö, jota me emme pysty omin voimin pysäyttämään. Siihen liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia, joiden realisoitumiseen meillä itsellämme on mahdollisuus vaikuttaa. D2. Suomi on paistatellut kansainvälisten kilpailukykylistojen suosikkina jo usean vuoden ajan. Eikä suotta. Koulujärjestelmäämme on nauttinut ansaittua arvostusta ja innovaatioinfrastruktuuriimme on käynyt tutustumassa ihmisiä lähes joka maailman kolkasta. Suomi ilmiö on rinnastettu Nokia ilmiöön. On kuitenkin perusteltua pohtia asioita hieman laajemmasta perspektiivistä. Esimerkiksi, millaisena tämä meidän innovaatiojärjestelmämme näyttäytyy kasvuliiketoiminnan näkökulmasta? Millaisia tuloksia on syntynyt? Onko meillä vielä kehittymisen tarvetta? D3. Kun esimerkiksi tarkastellaan Suomen IT yritysten liikevaihtotilastoja vuodelta 2004, voidaan havaita, että Nokia kulkee ylhäisessä yksinäisyydessä omalla tasollaan. Nokian liikevaihto oli vuonna 2004 noin 30 miljardia euroa ja seuraavaksi suurimpien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto, sijalta 2 sijalle 40, on noin 11 miljardia. Kun tarkastellaan 20 suurimman IT yrityksen joukkoa, pääosa yrityksistä on suurten monikansallisten yhtiöiden maakonttoreita, it infrayhtiöitä eli puhelinoperaattoreita ja it tukkukauppoja. Nokian jalanjälkien seuraajia ei olekaan heti kintereillä. D4. Kun yleensä tarkastellaan suomalaista bisneskehitystä, on hyvä ottaa vertailukohdaksi jotakuinkin samankokoinen kohde. Tällainen on Massachusettsin osavaltio USA:ssa. Sen väkiluku on noin 6,5 miljoonaa asukasta. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa syntyi vuonna 2003 suunnilleen saman verran yrityksiä, noin 23.000. Tässä ei ole suuria eroja. SBIR Awards vastaa Suomessa yritysten Tekes rahoitusta ja Massachusettsissa yritykset saivat hieman vähemmän julkisia tukia, mutta lukumääräisesti puolelle yrityksistä. Tässä alkaa syntyä eroja.
Sitten alkavatkin suuret erot. Suurimmat erot havaitaan riskirahoituksessa VC funding. Suomalaisyritykset saivat riskirahoitusta noin yhden kymmenesosan siitä mitä Massachusettsissä sijaitsevat yritykset. Nopeasti kasvavien yritysten listalle Massachusettsista pääsi 29 yritystä, Suomesta 4. Ja pörssilistautumisissa vuoden 2004 puoliväliin mennessä tilanne oli 7 1. Suomalaisyritykset eivät tämän vertailun perusteella ole kilpailukykyisiä kasvuhakuisen bisneksen maailmanmestaruuskisoissa. D5. Ja yleensä suomalaisten kasvuyritysten määrän lasku on tosiasia. Balance Consultingin tilastojen mukaan vuonna 2000 Suomessa oli 162 kasvuyritystä, vuonna 2004 enää 44. Kasvuyritysten määrä on muutamassa vuodessa romahtanut neljäsosaan. D6. Suomalainen innovaatiojärjestelmä on alkanut yritysten kasvun mittareilla yskimään. Syitä voi olla useita, perehdytään seuraavaksi muutamaan kiinnostavaan seikkaan. D7. T&K rahoituksen väitetään olevan avain kasvuun ja kehitykseen. Näin todellisuudessa on. Mutta julkisen rahan osuuden merkitystä ja roolia on syytä pohtia. Suomen teollisuuden t&k investointiaste suhteessa jalostusarvoon on kasvanut huomattavasti 1990 luvulla ja 2000 luvun alussa. Tämä on kuitenkin Nokiaperustaista kasvua. Muu teollisuus on edelleen suunnilleen vuoden 1991 tasolla. Tutkimus ja tuotekehitysvolyymi on kokonaisuudessaan kasvanut samana ajanjaksona voimakkaasti. Mutta tarkemmin tarkasteltuna havaitaan, että suurin absoluuttinen kasvu on tapahtunut erityisesti teollisuuden investoineissa. Otettaessa mm. Tekesin rahoitusvaltuuksien kehitys ja vaikkapa pääomasijoittajien tekemien sijoitusten kehitys huomioon, voidaan todeta, että käyrät ovat aivan samanlaisia ja ajoittuvat samoihin vaiheisiin. Vaikka meillä on yleinen käsitys, että julkinen t&k rahoitus luo yritysten kasvua, mihin näiden tietojen valossa voimme perustaa väitteemme. Itse asiassa, Suomessa julkisen rahoituksen osuus suomalaisten yritysten t&k menoista oli vuonna 2001 noin 3,4 prosenttia kun EU ja OECD maissa se oli keskimäärin 7 8 prosenttia. Ja silti Suomen talous on hakannut muut maat talouskasvussa ja monessa kilpailukykymittauksessa. Eli, julkinen t&k rahoitus ei ole ratkaisevaa. D8. Global Entrepreneurship Monitorin vuoden 2002 tulokset on kerätty 37 maasta, lähes 10.000 tuhannen yrityksen aineistosta. Tutkimuksessa havaittiin, että kasvuyrittäjyys on talouskasvun ja työllistämisen kannalta tärkein yrittäjyyden laji. Tässä ei ole mitään yllättävää. Mutta. Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, että yritysten kasvu ei korreloi suorien t&k panostusmittarien kanssa. Tämä pikemminkin viittaa siihen, että t&k toiminnan volyymi ei sinänsä ole ratkaisevaa, vaan pikemmin se, miten ja mihin investoidaan. D9. Pääsihteeri Andrew Dearing eurooppalaisten tutkimusintensiivisten teollisuusyritysten yhdistyksestä EIRMA:sta totesi hiljattain, että Eurooppa tutkii kasvualoja kitsaasti. Euroopassa investoidaan Yhdysvaltoja vähemmän kasvualoihin. Yritysten kasvu on jo itsessään merkittävää, sillä jos yritykset eivät kasva, ne eivät voi tulla markkinajohtajiksi. Pieniä yrityksiäkin tarvitaan, mutta isot luovat yhteiskuntarakenteen jonka avulla pienetkin kasvavat. Euroopassa riskirahoituksen eräs tyypillinen ongelma on rahoituksen niukkuus ja rahoituksen pirstaloituminen. USA:ssa yritystä kohden rahoitusta sai keskimäärin 6,3 miljoonaa euroa, Euroopassa 0,7 miljoonaa euroa. Lukumääräisesti rahoitusta sai Euroopassa kaksikertainen määrä yrityksiä USA:an verrattuna. Huomion arvoista on myös se, että USA:ssa riskirahoittajat saavat selvästi korkeamman tuoton pääomalleen. Eikö Euroopassa kyetä tekemään kasvubisneksiä vai eikö markkinoilla osata pelata?
D10. Kun tarkastellaan pääomasijoitusmarkkinoita Suomessa ja verrataan sitä muihin Euroopan maihin, tilanne ei ole ruusuinen. Suomi ei ole houkutteleva sijoituskohde sen enempää suomalaisille kuin ulkomaalaisille investoijille. Siis, me suomalaiset emme edes itse usko hightech yrityksiimme niin paljon, että uskaltaisimme investoida niihin. Muu teollisuus ja yritystoiminta ovat houkuttelevampia kuin korkean teknologian yritykset. D11. Jokin on menossa väärään suuntaan ja tähän pitää suhtautua riittävällä vakavuudella. Tutustutaan vielä hieman tarkemmin yhteen teollisuuden alaan johon Suomessakin uskotaan; nimittäin ohjelmistoteollisuuteen. Suomalaisyrityksille tämä ala on ollut haasteellinen ja haasteellista se on kaikille eurooppalaisille. D12. Adam Halen kirjoittama raportti The Demise of the European Software Industry julkaistiin viime keväänä. Vaikka ohjelmistoalan osaamiseen on Euroopassa panostettu runsaasti, kyseisen raportin mukaan vain 10 15% maailman suurimmista ohjelmistoyrityksistä on eurooppalaisia. Kasvavalla toimialalla amerikkalaiset dominoivat markkinoita. Yrityskauppojen osalta kauppa käy vain yhteen suuntaan; amerikkalaiset ostavat potentiaalisimpia yrityksiä Euroopasta. D13. Halen mukaan Euroopan ohjelmistoteollisuutta vaivaa investointeja koskeva noidankehä. Pirstaleinen ja puutteellinen rahoitus johtaa siihen, että yritysten toimenpiteiden toteuttaminen on tehotonta ja lyhytnäköistä. Tämä johtaa siihen, että hankkeissa ei pystytä tähtäämään suureen markkinapotentiaalin kaappaamiseen riittävän suurilla markkinoilla. Yritysten tavoitetaso on aivan liian alhainen. Tämä johtaa puolestaan siihen, että maailman kyvykkäimpien yritysjohtajien, jotka ovat jo aiemmin saaneet tuloksia aikaiseksi, heidän rekrytoimisensa käy mahdottomaksi. Huippuosaajat haluavat olla mukana haastavissa hankkeissa joissa on mahdollisuus saavuttaa isoja voittoja. Kun huippujohtajia ei saada hankkeisiin, hankkeiden rahoitus muuttuu ongelmalliseksi. Pääomasijoittajat investoivat ensisijaisesti johtotiimiin. Jos yritykseen ei saada hyvää johtoa, eivät pääomasijoittajat ole valmiita resursoimaan niitä isoilla panoksilla ja riittävän pitkäksi ajaksi. Ja tämä johtaa toteutuksen ongelmiin ja näin noidankehä on syntynyt. D14. Jotain eurooppalaiselle ja suomalaiselle korkean teknologian nykytilanteelle olisi tehtävä ja nopeasti. D15. Globaalitaloudessa eri maiden ja alueiden kilpailukyvyn ja elintason tärkein määrittäjä on tuottavuus. Globaaleilla markkinoilla yritykset pyrkivät saamaan mahdollisimman suuria markkinaosuuksia ja korkeaan markkinaosuuteen liittyy usein myös hyvä kannattavuus. Uutuuteen liittyvä kilpailuetu korostaa innovaatioiden keskeistä merkitystä. Innovaatiojärjestelmien kehittämisestä näyttää muodostuneen kehittyneiden maiden yksi keskeinen kilpailukeino. Maat, joiden instituutiot kykenevät muuttumaan olosuhteiden muuttuessa, ovat etulyöntiasemassa hyödyntämään avautuvia mahdollisuuksia! D16. Suomen selviämiseksi globaalitalouden kilpailussa uusia kasvuyrityksiä pitää syntyä moninkertainen määrä nykyisestä. Välittäjäorganisaatioiden osuudesta innovaatioprosessissa on liian puutteellinen kuva, ja todellisista innovaatioprosessien toimintamekanismeista ja vaikuttavuudesta tiedetään liian vähän. Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on organisaatiolähtöinen ja monimutkainen. Siirtyminen uudentyyppiseen yrityspalvelujärjestelmään edellyttää, että sekä valtakunnallista että alueellista ohjausjärjestelmää uudistetaan. D17. Viime viikolla Ernst&Young julkaisi Balance Point tutkimusraportin. Tutkimukseen osallistui globaalisti 152 huipputeknologiayrityksen johtajaa. Raportin mukaan yritysjohtajien keskeinen haaste kilpailukyvyn kannalta on tuoda innovaatioiden ja kasvun investointeihin systematiikkaa ja kuria. Riskien ja mahdolli
suuksien hallitseminen on yrityksille elintärkeää. Innovaatiotoimintaa ohjaaviin prosesseihin on panostettava entistä enemmän. Tämä johtuu siitä, että markkinoiden tarpeiden ja yritysten suorituskyvyn välinen kuilu on kasvamassa koko ajan. D18. Systemaattisen tarkastelun viitekehykseksi on otettava koko innovaatioarvoketju ja toiminnan on ulotuttava aina ideointivaiheesta tuotteen markkinoille tuloon ja jälkimarkkinointiin. On löydettävä tasapaino niin lyhyen kuin pitkän aikavälin investoinneille, mahdollisuuksien ja riskien välille sekä innovatiivisen luovuuden ja taloudellisen kurin välille. D19. Meidän on ehkäpä lähdettävä tätä kautta hakemaan myös innovaatiojärjestelmällemme uutta suuntaa. Systeemisestä ja prosessien näkökulmasta. D20. Pitkän ja lyhyen aikavälin investoinnit on laitettava tasapainoon. Yhteiskunnan tulee panostaa pitkänaikavälin investointeihin, toisin sanoen perus ja soveltavaan tutkimukseen. Mutta samalla on kanavoitava panostuksia myös hankkeisiin, jotka generoivat uusia tuotteita voimakkaasti kasvaville markkinoille. Lyhyellä aikavälillä on saatava aikaan tuloksia. Yhteiskunnankin on mietittävä miten hallitaan panostuksiin liittyviä riskejä. D21. On myös astuttava perinteisen oman näköalan ulkopuolelle. Julkistoimijat ovat perinteisesti toimineet tutkimuksen, ideanikkareiden ja perustamisvaiheessa olevien yrityshankkeiden parissa. Toimintamallit ja työkalut ovat ehkäpä sopivia uusien ideoiden generoimiseen, mutta kasvavaan ja globaaleilla markkinoilla toteutettavaan liiketoimintaan ei niillä välineillä pysty. Tosiasia on, että menestyvien yritysten ja yritysjohtajien näkökulmasta hankkeissa pitäisi useimmiten panostaa aivan eri asioihin kuin mihin julkistoimijat panostavat. Bisneksen onnistumisen kannalta olennaisempaa olisi esimerkiksi löytää hyviä tiimejä kuin keksintöjä. Innovaatioinvestointeja tulisi johtaa ja innovaatioprosessin tulisi myös valita osuvasti, ei vain mahdollistaa tehokkaasti kaikkien kukkien kukkiminen. D22. Yritysten kehittymisen kannalta markkinapotentiaalin tunnistaminen ja siihen liittyvät reunaehdot ovat vain reunaehtoja, siitä alkaa varsinainen työ. On kehitettävä tuote joka puhuttelee mahdollisimman suurta asiakasjoukkoa. On saatava riittävän kokenut ja osaava liikkeenjohto ja kehitettävä sellaiset pelistrategiat, joilla pärjää markkinoilla. Pitää luoda kassavirtageneraattori, joka tuottaa yrityksen polttoainetta, rahaa. Ja on saatava kasvun tueksi rahoitusta juuri oikeisiin vaiheisiin. Näihin haasteisiin vastaaminen on siksi tärkeää, että minkä tahansa palasen puuttuminen tästä palapelistä tulee mitä todennäköisimmin tuhoamaan kyseisen hankkeen. D23. Olemme viime keväänä julkaisseet kahden kollegani kanssa Tampereen yliopistossa Senten julkaisusarjassa kirjan Innovaatiojärjestelmää uudistamassa. Nostamme siinä esiin sellaisia uusia työkaluja, joilla voidaan vastata kyseisiin haasteisiin. On välttämätöntä oppia globaali bisneksen ja rahan kieli, tuottaa markkinalähtöisesti ja hallitusti uusia tuote ja liiketoimintakonsepteja, luoda kokonaisrahoituspaketteja yrityksille ja ideanomistajille, ja kasvattaa potentiaalisten kasvuyritysten strategista ja liikkeenjohdollista osaamista sekä rakentaa väyliä globaaleille markkinoille. D24. Kansallisesti yksi potentiaalisimmista avauksista olisi ottaa käyttöön sellainen ammattimainen innovaatiojalostusprosessi, joka perustuu markkina ja toimintaympäristöymmärrykseen. Sen tulee pystyä tunnistamaan potentiaalisimmat hankkeet, ohjata resurssien allokointia ja toteutusta, taata parhaiden hankkeiden laadukas eteneminen sekä mahdollistaa oppiminen ja kehittyminen tulosten perusteella. Tällaisia toimintamalleja käyttävät muun muassa yritykset, jotka osaavat luodaan uutta, kilpailukykyistä liiketoimintaa hallitulla tavalla.
Hyvät kuulijat, miksemme me Suomessa avaisi uutta innovaatiojärjestelmän aikakautta esimerkiksi tämän tyyppisen näkökulman kautta. Tämän toteuttaminen on meistä itsestämme kiinni. Kiitos!
Ylijohtaja Martti af Heurlin Tekes INNOVAATIOPOLITIIKAN HAASTEET Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles TUTKAS Seminaari 28.9.2005 Innovaatiopolitiikan haasteet Martti af Heurlin, Tekes DM 162300 Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari 28.9.2005 Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti DM 162300
Relevanssivalintoihin vaikutettava useilla prosesseilla yksi keskeisimpiä on Tekesin strategian sisältölinjaus: Tulevaisuus on osaamisessa Teknologiastrategia näkemys valinnoista 2002 Innovaatioista hyvinvointia painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi 2005 seuraava sisältölinjaus 2008? Sisältövalinnoissa näkemys ja vuorovaikutus avainsanoja Ł yritysten tulevaisuusnäkemys + globaalit trendit ja ennakointityö Kansainvälinen liiketoimintaympäristö Kauppa ja teollisuusministeriö Tekesin toiminta ajatus, visio ja strategia Kansainvälinen ennakointi EU, USA, Kiina Japani ja muut maat Markkinatrendit Tekesin strategian sisältölinjaukset sovellusten painopisteet teknologioiden painopisteet Globaalit megatrendit Teknologiatrendit Alueiden strategiat ja alueelliset teknologiastrategiat Teollisuusliitot: toimialalinjaukset ja strategiat klustereiden strategiset osa alueet klustereiden murroksesta ja yhteistyöstä nousevat liiketoimintamahdollisuudet Yritykset Teknologiaohjelmat ja hankerahoitus Visiointi ja strategiakeskustelut Tutkimuslaitokset, korkeakoulut, yliopistot Muutosta ajavat globaalit trendit Yhteiskunnan arvot ja tavoitteet mm. ETLA ja Sitra Suomen Akatemia DM 133965 03 2005 Copyright Tekes 1. globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu 2. osaaminen ja sen hallinta 3. verkottunut toimintatapa 4. kestävä kehitys 5. demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys 6. turvallisuus, terveys ja arvot 7. teknologian muutosvoimat
Globaalit trendit: 1. Globalisaatio ja toimintaympäristökilpailu Tuottavuus Erikoistuminen ja valinnat Uudistuminen Liiketoimintakonseptit Muutosherkkyys Suomalainen vahvuus/haaste: Yhteiskunta ja elinkeinoelämä on eurooppalaisittain dynaaminen riittääkö se globaalissa kisassa? Asia tunnistettu ja tunnustettu Ł johtopäätöksiä ja päätöksiä tarvitaan Globaalit trendit: 2. Osaaminen ja sen hallinta Muutosten ennakointi NäkemysŁpanostusten suuntaus Luovuus ja erilaisuus yhteiskunnassa Oppimisen monimuotoisuus Näkemyksen ja osaamisen prosessit Suomalainen vahvuus/haaste: Osaamispanostus hyvällä kasvukäyrällä Kommunikointi toimii hyvin private/public Pitkäjänteistä näkemystä lisää Kansainvälinen kytkentä vahvemmaksi: prosessi ja yksilötasolla Globaalit trendit: 3. Verkottunut toimintatapa Verkottunut osaaminen Verkottunut liiketoiminta Arvoverkot niiden dynamiikka Suomalainen vahvuus/haaste: Kansallisella tasolla osaamisverkot hyvässä kehitysvaiheessa Kansainvälisten verkkojen hyödyntämisessä haasteita: hankkeet, ohjelmat, yritykset tutkijat, perheet, asenteet
Globaalit trendit: 5. demografiset muutokset ja sosiaalinen kehitys Hyvinvointi ikääntyminen huoltosuhde Palvelujen tuottavuus ja laatu Monikulttuurisuus Suomalainen vahvuus/haaste: Homogeeninen yhteisö Terveysjärjestelmä Liian homogeeninen? Monikulttuurisuuden hyödyntäminen vasta alussa Erilaisuuden potentiaali Uusia palveluinnovaatioita tarvitaan Globaalit trendit: 6. Arvojen muutos Muutosprosessit hitaita, mutta kansainvälisessä vuorovaikutuksessa korostuu tarve nopeampiin muutoksiin Työn ja vapaa ajan suhde monimuotoistuu Yksilöllisyys yhteisöllisyys hakevat uusia suuntia Turvallisuus terveet elämäntavat uusia vaatimuksia Tekesin strategian sisältölinjaukset Yhteenveto johtopäätöksistä 1. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen 2. Klusterien lupaavien osa alueiden kasvu 3. Uusien yhdistelmien ja liiketoimintojen syntymisen edistäminen 4. Palveluiden merkitys 5. Tieto ja viestintäteknologian laaja soveltaminen 6. Sovelluksiin tähtäävien osaamisen keskittymien muodostaminen 7. Liiketoimintaosaaminen laajentaminen ja syventäminen
Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 1. Klusterien vahvojen teollisten ytimien uudistuminen Rakennetaan vahvuuksille Uudistumista vauhditettava Kriittinen massa ja huippuosaaminen Esimerkkeinä: tieto ja viestintäklusteri sekä metsäklusteri 2. Klusterien lupaavien osa alueiden kasvu Klusterit uudistuvat ja kasvavat potentiaalisten uusien osiensa kautta Esimerkkeinä: terveyselintarvikkeet sekä ohjelmistoteollisuus pelit Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 3. Uusien yhdistelmien ja liiketoimintojen syntymisen edistäminen Rajapinnoilla ja eri osaamisten yhdistelmillä luodaan uutta Esimerkiksi: bio ict sekä paperi pakkaus ict 4. Palveluiden merkitys vahvistuu KUVAŁŁ Tekesin strategian sisältölinjaukset 2005 Innovatiiviset ja elinkeinorakenteita uudistavat palvelut Teollisuus ja rakentaminen 30 % BKT Teollisuuden uudistaminen palveluliiketoiminnalla Osaamisintensiiviset liike elämän palvelut Palvelusektori 70 % BKT Uudistumiskykyä markkinoille yksityisen ja julkisen palvelun yhteystyömallit Innovatiiviset palvelukonseptit Kehitetään uusia palvelukonsepteja, joissa hyödynnetään teknologioita, tuotteita tai menetelmiä Kehitetään palveluinnovaatioihin perustuvia liiketoimintamalleja, strategisen tason uudistuminen Yksityinen Julkinen 149843 06 2005Copyright Tekes
Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 5. Tieto ja viestintäteknologian laaja soveltaminen ICT:n hyödyntäminen Suomessa on hyvässä vauhdissa Useilla alueilla ei kuitenkaan olla maailman kärkeä, mihin olisi hyvät mahdollisuudet ICT:n soveltaminen laajasti: eri alojen yritykset, yksilöt, julkiset palvelut; työssä ja vapaa aikana; Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 6. Sovelluksiin tähtäävien osaamisen keskittymien muodostaminen VTTN:n prosessi kesäkuuhun 2006 mennessä määritellään strategia Tekes, Akatemia, yritykset, KTM, OPM Ł mihin panostetaan tehtävä valintoja relevanssi! Ł tarvitaan huippuosaamista Ł pitää keskittää Tekes osaltaan käynnistänyt vuoropuhelun elinkeinoelämän kanssa: Prosessit ja sisällöt Miten määritellään ja hallitaan Osallistujat ja rahoittajat kansainväliset esimerkit Ł Keskeiset teemat Tärkeä osa relevanssisuuntautunutta panostusta Käsitykseni mukaan Suomessa tulisi suunnata resursseja nykyistä enemmän tutkimuksen relevanssin mukaisesti = elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti ja riittävän pitkällä aikajänteellä unohtamatta puhtaasti tieteellisiin ambitioihin perustuvaa tutkimusta Suomessa on toimiva vuorovaikutuskulttuuri (private public) relevanssin ja tarpeiden määrittämiseen. Tämä vuorovaikutusosaaminen on Suomen kilpailuetu.
Tekesin strategian sisältölinjausten yhteenveto 7. Liiketoimintaosaaminen laajentaminen ja syventäminen Suomessa on huipputason liiketoimintaosaamista Sitä tarvitaan uusissa ja pk yrityksissä Sitä tarvitaan myös suurissa yrityksissä Yliopistot enemmän mukaan myös liiketoimintatutkimukseen yhdessä yritysten kanssa Tekes osaltaan lisännyt panostaan laajalla rintamalla liiketoimintakehitykseen usein yhteistyössä muiden innovaatiopalvelujen tarjoajien kanssa Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari 28.9.2005 Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti Tekesin sisältölinjausten teknologioiden painopisteet Liiketoimintaosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen Innovaatiotoiminta Liiketoiminnallinen uudistuminen Kasvuyritykset ja kansainvälistyminen DM 162300 Asiakaslähtöisyys Verkottuneen toimintamallin johtaminen Osaamisen johtaminen Palveluliiketoiminta Tieto ja viestintäteknologia Langattomuus Laajakaistainen tietoliikenne Ohjelmistointensiiviset tuotteet ja järjestelmät Tietämyksen ja sisällön hallinta Uusien sovellusten ja palvelujen testiympäristöt Nanoteknologia Innovatiiviset nanorakenteiset materiaalit Nanoelektroniikan uudet rakenteet Nanosensorit ja aktuaattorit Bioteknologia Systeemibiologia Bioprosessiteknologia Biotieteiden ja tieto ja viestintäteknologian yhdistäminen Materiaaliteknologia Materiaalien ominaisuuksien, rakenteen ja valmistuksen välisten riippuvuuksien hallinta Pintojen hallinta Materiaalien muotoilu DM 133965 03 2005 Copyright Tekes
Turvallisuus Järjestelmien ja toimintatapojen turvallisuus Järjestelmien tietoturva Tekesin sisältölinjausten sovellusten painopisteet Työ ja vapaa aika Toimintojen tuottavat, luovat ja motivoivat ratkaisut Tilankäytön ratkaisut Viihtyvyys ja elämykset vapaa aikana Ympäristö ja energia Ympäristömyötäiset ja ekotehokkaat ratkaisut Ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisut Hyväksyttävä ja edullinen energia Uudistuvat tuotteet ja liiketoimintamallit Kohdistuu erityisesti vahvojen teollisuudenalojen vahvistamiseen ja uudistamiseen Kilpailukykyiset tuotteet ja niihin kytkeytyvät palvelut Modernin prosessi ja tuotantoteknologian hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa ja liiketoiminnoissa Palvelut Palveluiden laatu ja tuottavuus Uudet palveluliiketoiminnat Julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit Palveluinnovaatiot Terveys ja hyvinvointi Terveydenhuollon järjestelmien ihmiskeskeisyys, laatu ja tuottavuus Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut Teknologiaohjelmat DM 133965 03 2005 Copyright Tekes Uudistuminen ELO ELMO ANTARES MASINA PINTA INFRA MASI INNOVAT: TOIMIALA OHJ. Turvallisuus INFRA CUBE Ympäristö DENSY FINE FUSION SARA CUBE CLIMBUS Palvelut INFRA CUBE MUOTO FINNWELL CLIMBUS NETS MASI SERVE Hyvinvointi & Terveys FINE FINNWELL LÄÄKE COMBIO Työ ja vapaaaika ICT ELÄMYS ELMO NETS FENIX NORDITE INNOVAT: TOIMIALA OHJ. VAMOS Bio NEOBIO LÄÄKE Materiaalit ELMO WOOD MAT COMBIO PINTA NEWPRO Nano FINNANO Lt osaaminen LIIKE AVALI STREAMS SARA MASI VAMOS LITO Yksilö, identiteetti ja globalisaatio Miten elämäntavat muuttuvat Global and Local Life Styles, TUTKAS Seminaari 28.9.2005 Innovaatiopolitiikan haasteet, Martti af Heurlin, Tekes Kaksi pääviestiä: 1. Globaalissa kilpailussa tutkimuksen resursseja tulisi suunnata nykyistä enemmän relevanssin tarpeiden mukaisesti 2. Suomen innovaatioympäristön kansainvälistyminen etenee liian hitaasti DM 162300