Liite nro: 4 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO

Liite nro: 4 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TUOTETURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2007

2 Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksynyt xx.12.2006, SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 2. TAVOITTEET 3 3. TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY 4 4. RISKIEN MÄÄRITTELY 4 5. VALVONTAKOHTEET JA RESURSSIT 5 6. VALVONNAN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2007 6 7. VALVONNAN MAKSULLISUUS 8 8. ERITYISTILANTEET KUNNAN TUOTETURVALLISUUSVALVONNASSA 9 9. TIEDOTTAMINEN 9 10. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 9 LIITTEET: Valvontakohteiden määrät kunnittain (v.2006)(liite 1) Tuoteturvallisuusvalvontaan tarvittava työpanos (liite 2) Suunnitelma tuoteturvallisuusvalvonnan ajankäytöstä (liite 3) Erityistilannesuunnitelma (liite 4)

3 1. YLEISTÄ Kuluttajavirasto edellyttää, että kunnat laativat kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/ 2004) 15 :n mukaisesti kirjallisen valvontasuunnitelman tuoteturvallisuuden valvontaa varten. Kunnan valvontasuunnitelma käsitellään ja tarkastetaan vuosittain kunnan toimivaltaisessa lautakunnassa. Paikallinen tuoteturvallisuuden valvontasuunnitelma auttaa arvioimaan tämän hetkistä tuoteturvallisuuden valvonnan tasoa ja löytämään oleelliset kehittämisen kohteet. Suunnitelman avulla on mahdollista tarkastella tuoteturvallisuusvalvonnan nykyisiä toimintatapoja ja saada kuva Kainuun tuoteturvavalvonnan nykytilasta. Turvallisuustason ylläpitäminen ja parantaminen vaatii jatkuvaa toiminnan seuraamista ja kehittämistä. Kainuussa tuoteturvallisuusvalvonnan viranomaistehtäviä hoitaa Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen (yhdistyy 1.1.2007 alkaen Kajaanin kanssa) kunnissa. Asukkaita kuntayhtymän alueella on noin 83 000. Tuoteturvallisuusvalvonta kuuluu ympäristöterveydenhuollon tulosalueen ja terveysvalvonnan vastuualueen tehtäviin. Vuonna 2006, (Kainuun maakuntahallinnon myötä), tuoteturvallisuuden valvontaa pystyttiin tehostamaan kohdentamalla siihen entistä enemmän resursseja. Terveysvalvonnan henkilöstöstä osa on erikoistunut tuoteturvavalvonnan tehtäviin ja hankkinut koulutuksen myötä lisää ammatillista pätevyyttä. Toimivat sijaisjärjestelyt ovat mahdollistaneet töiden joustavan hoitamisen myös lomien aikoina. Kehittyvät tietoliikenneyhteydet takaavat nopeamman ja joustavamman tiedonkulun eri yksiköiden välillä. Kaikissa kunnissa siirryttiin käyttämään Yt-Boss-tietojenkäsittelyjärjestelmää vuoden 2006 alusta. Järjestelmään on vuoden 2006 aikana tallennettu valvontakohteita koskevia tietoja kaikkien hallintokokeilukuntien alueelta ja kaikilla tarkastajilla on järjestelmän käyttöoikeus. Kaikki tiedossa olevat yrittäjät tullaan tallentamaan järjestelmään. 2. TAVOITTEET Tavoitteena on tehdä tuoteturvallisuusvalvontaa vähintään niiden kriteereiden mukaisesti, jotka Kuluttajavirasto on valvonnan määrän ja laadun suhteen asettanut. Tämän lisäksi pyritään lisäämään tuoteturvallisuuden tunnettavuutta ja ylläpitämään hyvä toimintavalmius niitä tilanteita varten, jolloin viranomaiselta vaaditaan nopeaa toimintaa ilmenneen ongelman suhteen. Tuoteturvallisuusvalvonta perustuu pääsääntöisesti lainsäädäntöön, jonka avulla varmistetaan kansalaisille terveellinen ja turvallinen ympäristö. Suunnittelulla pyritään kohdistamaan voimavaroja erityisesti tärkeinä pidettyjen osa-alueiden kehittämiseen.

4 Kehittämistavoitteet voivat kohdistua valtakunnallisesti tärkeiksi nimettyihin osa-alueisiin tai ne voivat olla paikallisesti tärkeiksi koettuja. Selkeiden tavoitteiden asettaminen lisää toiminnan tehokkuutta. Tavoitteenasettelu helpottaa myös toiminnan tuloksellisuuden ja kehittymisen arviointia. 3. TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY Ympäristöterveydenhuollon resurssit jaetaan tasapuolisesti eri valvonta-alueille perustuen kohteissa suoritettuun riskinarviointiin. Tarkastukset pyritään aloittamaan suuririskisimmästä ja etenemään sektori kerrallaan. Tarkastuksella vaaditaan nähtäväksi kohdetta koskeva turvallisuusasiakirja ja -suunnitelmat. Samalla haastatellaan kohteen esimiestä (yleensä itse yrittäjä) ja mahdollisuuksien mukaan myös työntekijöitä. Esitetyt dokumentit vaaditaan yksilöimään ja esittelemään. Tarkastuksen tavoitteena on saada selville, onko tarjottu palvelu tai tavara kuluttajalle turvallinen, kuinka asiakasturvallisuutta ylläpidetään ja kehitetään sekä millä keinoin palvelu/ tavara saadaan tarvittaessa turvallisemmaksi. Tarkastuksista laaditaan aina kahden viikon kuluessa tarkastuksesta tarkastuspöytäkirja, joka annetaan tiedoksi kohteelle ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastustoiminnassa hyödynnetään valmiita valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja ja työohjeita. Tarkastusten tarpeen ja luonteen määrittelevät yhteistyössä terveystarkastaja ja ympäristöterveydenhuollon tulosalueen johtaja. Tuoteturvallisvalvonnan tarkastus voi olla: 1) ennalta sovittu ns. tavanomainen tarkastus 2) jälkivalvontaan liittyvä tarkastus 3) ennalta ilmoittamaton tarkastus Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa annetaan kunnille ja kuntayhtymille mahdollisuus siirtää osa toimivallastaan viranhaltijoille. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on delegoinut 24 :n mukaisen toimivallan ympäristöterveydenhuollon tulosalueen johtajalle, joka voi antaa väliaikaisen kiellon vaaralliseksi havaitun kulutustavaran luovuttamisen tai vaarallisen kuluttajapalveluksen suhteen. Väliaikainen kielto on voimassa, kunnes asia lopullisesti ratkaistaan Kuluttajaviraston toimesta. Tämä päätösvallan siirto tukee lain 11 :n mukaista kiireellisten asioiden hoitamista asiakkaiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantamatta. 4. RISKIEN MÄÄRITTELY Valvontasuunnitelman keskeisimpänä tavoitteena on kehittää tuoteturvallisuuden valvontaa riskinarviointiin perustuvaksi. Riskien arviointi tarkoittaa saatavissa olevan tiedon käyttämistä ihmisiin, omaisuuteen, ympäristöön tai toimintaan kohdistuvan riskin suuruuden arvioimiseksi ja tunnistamiseksi. Riskien suuruus arvioidaan vaaran esiintymisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskien arvioinnissa: 1. Tunnistetaan, mitä vaaroja toimintaan liittyy, missä tilanteissa ja millaisia vaaroja tai

5 onnettomuuksia toiminnassa voi sattua 2. Arvioidaan vaaran esiintymisen todennäköisyys ja seuraus: - kuinka todennäköistä on, että toiminnasta aiheutuu vaaraa (epätodennäköinen, mahdollinen vai todennäköinen) - onko siitä syntyvä seuraus vähäinen, haitallinen vai vakava 3. Toimenpiteet vaarojen poistamiseksi, riskien pienentämiseksi tai tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi Palvelujen tarjoajan, myyntipaikan ja valmistajan itse suorittama riskien arviointi sitouttaa parhaiten turvallisuushakuiseen toimintatapaan. Kuluttajapalveluissa ja kulutustavaroissa vaara koostuu kuluttajan tai kuluttajaan rinnastettavan henkilön terveyteen tai omaisuuteen kohdistuvista tekijöistä. Välittömästi uhkaavien riskien lisäksi on huomioitava mahdolliset pidemmän ajan kuluessa ilmenevät vaikutukset (esim. syöpävaaralliset aineet). Moniin palveluihin liittyviä useita yhtäaikaisesti esiintyviä riskejä, joiden yhteisvaikutus ja pahin mahdollinen ennakoitavissa oleva tilanne tulee arvioida. Riskejä arvioitaessa on myös huomioitava vaaralle altistuvan kuluttajan mahdollisuudet estää vaaratilanteiden syntyminen tai mahdollisuus reagoida vaaraan. Jos tuoteturvallisuuslainsäädäntö ei anna perusteita puuttua johonkin vaaraa aiheuttavaan tilanteeseen, on harkittava, mitä muuta lainsäädäntöä on käytettävissä (esim. terveydensuojelulaki, elintarvikelaki) tai mahdollisuudet viranomaisyhteistyöhön. 5. VALVONTAKOHTEET JA -RESURSSIT 5.1 Tarkastuskohteet Lähtökohdan valvontayksikön alueella olevien riskien arvioimiselle muodostaa tieto valvontakohteiden lukumääristä ja kohteiden tuntemus. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta ei sisällä elinkeinonharjoittajille tai muille palvelun tarjoajille tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta uusista palveluista. Lain 4 :n ilmoitusvelvollisuus koskee pelkästään vaaralliseksi todettuja palveluita ja tavaroita. Tämän takia valvontaviranomainen ei saa yleensä tietoa uusista palveluiden tarjoajista. Moni toiminnanharjoittaja ei ole tietoinen lain heille asettamasta vaaratilanteen ilmoittamisvelvollisuudesta. Tuoteturvallisuussuunnitelman valvontakohteiden määrät perustuvat YtBoss-tiedonkeruuohjelmasta ja kuntien aiemmasta tiedonkeruusta saatuihin tietoihin. Kainuun maakunta kuntayhtymän alueen valvontakohteiden määrät kunnittain on esitetty liitteessä (liite 1). 5.2 Tarkastustiheys ja valvonnassa tarvittavat voimavarat Kuluttajavirasto laati ensimmäisen kerran vuonna 2004 tuoteturvallisuusvalvonnalle laatukriteeristön, jossa arvioitiin eri kohdetyyppien tarkastustiheystarpeet ja aika-arviot laadukkaan tarkastuksen kestolle. (Aika-arviot sisältävät myös ennakkovalmistautumisen, matkat kohteeseen, tarkastuspöytäkirjan tekemisen ja jälkivalvonnan). Kuluvana vuonna Kuluttajavirasto uudisti valvontakriteeristöä. Samalla uudistettiin myös laskentamallia, jolla arvioidaan valvontayksikön vähimmäisresurssitarvetta laadukkaalle tarkastustoiminnalle. Aiemmissa laskentaperusteissa ei huomioitu riittävästi erilaisten valvontayksiköiden ominaispiirteitä.

6 Uudessa laskentamallissa työaikatarvetta arvioidaan kolmesta eri näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan nk. valvonnan painopistealueiden aikatarve. Toisessa vaiheessa arvioidaan valvontayksikön väestömäärän pohjalta muuhun tuoteturvallisuusvalvonnan tehtäviin tarvittava aika; perusolettamuksena on, että kyseinen työ vaatii 1 henkilötyövuoden 200 000 asukasta kohti. Lisäksi tarvittavaan työaikaresurssiin lasketaan mukaan 10 henkilötyöpäivän hallinnollisen työn osuus, joka on riippumaton valvontayksikön koosta tai valvontakohteiden lukumäärästä. Edellä mainitun kriteeristön ja kohdemäärän (liite 1) perusteella laaditusta taulukosta (liite 2) ilmenee, että kuntayhtymän alueella tarvitaan vuositasolla 248 henkilötyöpäivän (noin 1,2 henkilötyövuotta) panostusta riittävän laadukkaan valvonnan toteutukseen. 5.3 Terveysvalvonnan käytössä olevat voimavarat Tuoteturvallisuusvalvontaa tekeviä viranhaltijoita on Sotkamossa(1), Kuhmossa(1), Kajaanissa(1) ja Hyrynsalmella(1). Yksikään viranhaltijoista ei tee pelkästään tuoteturvallisuusvalvontaa, suurin osa työajasta käytetään muihin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin, kuten elintarvike- ja terveysvalvontaan. Viranhaltijoiden välinen työnjako tulee tarkentumaan vasta vuoden 2007 alussa kun avoinna oleva virka saadaan täytetyksi ja vuorotteluvapaajärjestelyt varmistuvat. Ympäristöterveydenhuollon eri valvontaprojekteihin ja muuhun tuoteturvallisuuden valvontaan sekä koulutukseen ja opiskeluun varattu aika ilmenee liitteestä (liite 3). Rajallisten resurssien takia valvonnassa ei tulla saavuttamaan aiemmin esitettyä (kohta 5.2) 248 henkilötyöpäivän panostusta. Tavoitteeksi on asetettu 156 henkilötyöpäivän ajankäyttö, joka toteutuessaan merkitsisi työpanoksen pysymistä lähes samalla tasolla kuin vuonna 2006. Tulevana vuonna laaditaan Kainuun olosuhteet paremmin huomioiva numeerinen suunnitelma tarkastustiheyksistä ja tarvittavasta työpanoksesta. 6. VALVONNAN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2007 Tuoteturvallisuusvalvonnan kolme eri tasoa (kunnat, Oulun lääninhallitus, Kuluttajavirasto) järjestävät vuosittain yhteistyössä valvontakampanjoita, joihin kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat voimavarojensa puitteissa. Kainuun maakunta kuntayhtymä osallistuu kaikkiin Kuluttajaviraston ja Oulun lääninhallituksen järjestämiin valvontaprojekteihin ja toteuttaa myös omia pienempiä valvontaprojekteja. Vuonna 2007 paikallishallinnon tuoteturvallisuusvalvonnan erityinen teema-alue on valvonnallisen otteen tehostaminen. Palveluiden turvallisuuteen liittyvät valvonta toimenpiteet pyritään hoitamaan paikallisesti käyttäen osaavia ja tarkoituksenmukaisia valvontakeinoja. Erityinen merkitys asetetaan jälkivalvonnalle. 6.1 Kuluttajaviraston valtakunnallinen valvontakampanja Kuluttajaviraston valtakunnallista valvontaprojektin aihe vuodelle 2007 ei ole vielä varmistunut. Kainuun maakunta kuntayhtymä tulee kuitenkin osallistumaan valtakunnalliseen projektiin. Projekti tullee sijoittumaan kesäkaudelle (kesä-elokuu).

7 6.2 Oulun lääninhallituksen valvontakampanjat 6.2.1 Uimarantojen turvallisuus Uimarannat kuuluvat tuoteturvallisuuslainsäädännön piiriin. Laki edellyttää, että uimarannan ylläpitäjä huolehtii uimareiden turvallisuudesta. Kuntalaisen turvallisuuteen ei saa vaikuttaa se, mikä taho on palvelun tarjoajana eikä se, peritäänkö palvelun käyttämisestä maksu vai ei. Kuntien ja yleisten uimarantojen ylläpitäjien riskit ovat osin samoja kuin uimahalleissa, kylpylöissä ja maauimaloissa, monin paikoin jopa suurempia. Uimarannat ovat uimahalleja ja muita vastaavia kohteita laajempia valvonta-alueita. Riskejä kasvattavat myös rannan erityispiirteet, veden virtaukset, sääolosuhteiden vaihtelut, äkilliset kävijämäärien muutokset, tarjotut palvelut ja varusteet. Pelastustoimet ovat haasteellisempia luonnonvesissä kuin uimahalleissa. Myös rantavalvonnassa on ilmennyt puutteita. Touko-kesäkuun aikana toteutettavissa tuoteturvallisuusvalvonnan tarkastuksissa kiinnitetään erityistä huomioita siihen, miten em. asiat on uimarannoilla huomioitu. Tarkastukset kohdistetaan suurimmille ja eniten käytetyille rannoille. Kuluttajavirasto laatii kesää 2007 varten uimarantojen tarkastuslistan. 6.2.2 Skeittauspaikkojen turvallisuus Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella on tällä hetkellä 5 skeittauspaikkaa. Lisäksi suunnitteilla on muutamia uusia paikkoja. Skeittauspaikkojen turvallisuudelle ei ole valmiina standardia. Tarkastuksessa käytetään apuna Kuluttajaviraston ja lääninhallituksen toimittamaa muuta materiaalia. Projektin toteutumisajankohta on syys-lokakuulla ja kaikki skeittauspaikat tarkastetaan. 6.2.3 Leikkikenttien turvallisuus - omavalvontamallin hyödyntäminen valvonnassa Kainuun maakunta kuntayhtymän alueella toteutettiin mittava leikkikenttien valvontaprojekti kesällä 2006. Leikkikenttiä tarkastettiin yhteensä 104 ja toimenpidekehotuksia annettiin 78. Kesällä 2007 keskitytään vain suurimpien ja eniten käytettyjen yleisten leikkikenttien vuositarkastuksiin. Taloyhtiöiden, seurakuntien, yritysten ym. kohteiden leikkikentistä pyritään tarkastamaan 30 %. Samalla jatketaan omavalvontamallin hyödyntämistä leikkikenttävalvonnassa. Leikkikenttätarkastukset aloitetaan heti keväällä lumien sulettua, kuitenkin ennen varsinaisen leikkikenttäkauden alkamista. Kaikista tarkastuksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan tiedoksi leikkikentän hoidosta vastaavalle taholle. Puutteet ja kunnostusta vaativat asiat kirjataan ja korjauksille asetetaan aikataulu. Jälkivalvonnalla varmistetaan, että korjaukset on tehty. Kaikki kohteet, joille on annettu määräaika korjauksiin, tarkistetaan. Tarkastuksilla hyödynnetään Kuluttajaviraston laatimia leikkikenttien valvontaohjeita. 6.3 Kainuun maakunta -kuntayhtymän omat valvontaprojektit 6.3.1 Suuret yleisötilaisuudet

8 Kainuussa järjestetään vuosittain lukuisia suuria yleisötapahtumia, joissa on koolla paljon ihmisiä. Tällaisia tapahtumia ovat esim. erilaiset festivaalit, urheilutapahtumat, konsertit ja hengelliset kokoukset. Tapahtumissa tarjotaan asiakkaille erilaisia aktiviteettejä, joihin voi sisältyä vakavia turvallisuusriskejä. Tarkastusten yhteydessä on usein käynyt ilmi, että erilaisten suurten yleisötilaisuuksien järjestäjät tuntevat huonosti tuoteturvallisuuslainsäädännön vaatimukset, liittyen lain soveltamisalaan ja tarpeellisiin toimiin kuluttajien turvallisuuden varmistamiseksi (turvallisuusjärjestelyihin). Terveysvalvonnan tavoitteena on tavoittaa suurten yleisötilaisuuksien järjestäjät ja vaatia heitä laatimaan tilaisuuden turvallisuusasiakirja. Mahdollisuuksien mukaan kehitetään yhteistyötä pelastustoimen kanssa. Tuoteturvallisuuslainsäädäntö koskee yleisötilaisuudessa mm. koko tilaisuuden asiakasturvallisuutta niiltä osin kuin muu lainsäädäntö (terveydensuojelu-, pelastus-, järjestyslaki jne.) ei sitä kata tilaisuudessa tarjottavia (myös ilmaisia) palveluita myytäviä tai ilmaiseksi jaettavia tavaroita Tuoteturvallisuuslainsäädännön vaatimukset koskevat tilaisuuteen osallistuvien kuluttajien lisäksi myös läheisyydessä (vaikutuspiirissä) olevia ihmisiä. (KuTuL 3 ) 6.3.2 Talviuintipaikat Kainuun alueella on talviuintipaikkoja, joita ei ole aktiivisesti tarkastettu. Tavoitteena on kaudella 2007 tarkastaa kaikki tiedossa olevat avantouintipaikat. 6.3.3 Maastohiihtolatujen turvallisuus valvontaprojekti- jälkitarkastukset Talvella 2006 järjestettiin maastohiihtolatujen turvallisuusprojekti. Projektin tarkastusten yhteydessä annettiin määräajallisia kehotuksia korjata latuverkoston turvallisuutta. Edellä mainittujen kehotusten jälkitarkastuksia jatketaan marras-huhtikuulla 2006 ja 2007. 6.3.4 Laskettelukeskusten turvallisuus Kuluvana vuonna lääninhallituksen projektina on laskettelukeskusten turvallisuus. Tähän mennessä tehtyjen tarkastusten perusteella on käynyt ilmi, että olosuhteiden muuttuessa (esim. lumitilanne keväällä) ei turvallisuusnäkökohtia välttämättä aina huomioida riittävästi. Laskettelurinteiden turvallisuuden valvontaa jatketaan keväällä 2007. Kaikki Kainuun alueen laskettelukeskukset tarkastetaan. 6.4 Markkinavalvonta Kulutustavaroiden markkinavalvonta pitää sisällään myyntipäällysmerkintöjen tarkastukset ja erilaisten kulutustavaroiden myynnin valvonnan. Myyntipäällysmerkintöjä tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan ja jos Kuluttajavirasto järjestää kampanjoita, esim. jonkin kulutustavaran suhteen, osallistutaan projektiin. 6.5 Kulutustavaroiden näytteenotto

9 Kuluttajavirasto vastaa pääosin kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta. Kunnat ottavat näytteitä kuluttajaviraston pyynnöstä. 7. VALVONNAN MAKSULLISUUS Kulutustavaroista ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) 20 :n mukaan perii kunnallinen valvontaviranomainen elinkeinonharjoittajilta maksun valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista. Maksua tarkastuksista ei tulla kuitenkaan perimään vielä vuodelta 2007, koska kohdekohtainen riskienarviointi on vielä kesken, eikä vuoden 2007 valvontasuunnitelma pidä sisällään kohdekohtaista tarkastussuunnitelmaa. Maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole myöskään vielä päättänyt valvonnasta perittävien maksujen suuruudesta. Tavoitteena on, että valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten maksullisuus toteutuu vuoden 2008 alusta lukien. Maksuperusteet ja maksutaksaesitys valmistellaan sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyä varten sen jälkeen kun Kuluttajavirasto on antanut ohjeistuksen maksullisuuden toteuttamisesta. 8. ERITYISTILANTEET KUNNAN TUOTETURVALLISUUSVALVONNASSA Valvontayksiköiden tulee vuoden 2007 valvontasuunnitelmissa varautua erityistilanteisiin. Yllättävät vaaratilanteet voivat äkillisesti sitoa paljonkin valvontaresursseja. Erityistilanteisiin varautuminen valvontasuunnitelmassa on kuvaus toimintatavoista ja työnjaosta vaaratilanteissa. Liitteessä (liite 4) on Kainuun maakunta kuntayhtymän terveysvalvonnan erityistilannesuunnitelma. 9. TIEDOTTAMINEN Valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden ja epäkohtien tiedottamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Vakavista ja akuuteista turvallisuuspuutteista tiedotetaan kuluttajille välittömästi. Terveysvalvonta tiedottaa elinkeinonharjoittajia uusista määräyksistä ja ohjeista. Neuvontaa annetaan tarkastusten yhteydessä. Kuluttajaviraston laatimaa tiedotusmateriaalia jaetaan valvontakäynneillä. Tarvittaessa terveysvalvonta antaa opastusta ja neuvontaa oppilaitoksissa ja eri tilaisuuksissa. 10. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Valvontasuunnitelman toteutuminen käsitellään vuosittain Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Tammikuun loppuun mennessä laaditaan selonteko siitä: onko valvontakohteiden tuntemus lisääntynyt onko valvonta onnistuttu kohdentamaan oikein ovatko käytetyt resurssit olleet riittäviä onko toteutettu valvonta ollut määrältään ja laadultaan vähimmäistason mukaista kuinka valvontahenkilökunnan ammattitaito on edellisen vuoden aikana

10 kehittynyt Selonteko toimitetaan tiedoksi lääninhallitukseen. Tammikuun loppuun mennessä raportoidaan lääninhallitukselle ja Kuluttajavirastolle valtakunnallisesti annettujen ohjeiden mukaisesti tiedot edellisen vuoden tuoteturvavalvonnasta. Vuonna 2008 laaditaan Valtioneuvoston asetuksen (664/ 2006) mukaisesti kaikki ympäristöterveydenhuollon osa-alueet (terveydensuojelu, tupakka-, kemikaali-, elintarvike- ja tuoteturvallisuusvalvonta) kattava valvontasuunnitelma.

11 Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella sijaitsevat valvontakohteet kunnittain (vuonna 2006 Hyryns. Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristij. Sotkam Kuluttajapalveluiden (vastaavien) suorittajat 1. / suorituspaikat 1.1 Huvi- / perhepuisto / tivoli / sirkus 0 0 0 0 0 0 0 1.2 Kuntosali 2 9 2 1 2 1 5 1.3 Laskettelu- / snowtubing- / mäkiautokeskus 1 1 0 0 1 1 4 1.4 Leikkikenttä 9 81 16 10 9 4 28 1.5 Skeittauspaikka 0 2 0 1 0 0 2 1.6 Ohjelmapalveluyritys 3 9 3 1 4 3 12 1.7 Kiipeilykeskus/-seinä, muu kuin ed. kohta 0 1 0 0 0 0 2 1.8 Ratsastustalli / -keskus 2 2 1 2 1 1 4 1.9 Karting-keskus 0 0 0 0 0 0 3 1.10 Uimahalli / kylpylä / vastaava 1 8 1 2 1 1 5 1.11 Uimaranta 6 12 3 9 13 4 33 1.12 Avantouintipaikka 1 2 1 1 1 1 4 1.13 Yleisötilaisuus 6 0 1 1 0 2 5 1.14 Tatuointien ja lävistysten tekijä 0 1 0 0 0 0 0 1.15 Muut kuluttajapalveluiden kohteet 115 1250 300 100 100 82 550 yhteensä 146 1378 328 128 132 100 657 2. Kulutustavaroihin liittyvät valvontakohteet 2.1 Kynttilätuotteiden valmistaja 0 0 2 1 0 0 0 2.2 Lelujen valmistaja 0 0 2 1 0 0 0 2.3 Kosmetiikan valmistaja 0 0 0 0 0 0 1 2.4 Muut valmistajat / valmistuspaikat 0 5 0 20 0 5 0 2.5 Maahantuojat / maahantuojien varastot 0 0 0 0 0 0 0 2.6 Myyntipaikat 37 200 84 12 15 16 37 2.7 Muut 0 20 0 0 0 15 0 yhteensä 37 225 88 34 15 36 38 1 ja 2 kohta yhteensä 183 1603 416 162 147 136 695

12 Arvio tuoteturvallisuusvalvontaan tarvittavasta työpanoksesta vuonna 2007 Valvontakäyntien tarve (lkm/ kohde/v) 1. Kuluttajapalveluiden (vastaavien) suorittajat / suorituspaikat 1.1 Huvi- / perhepuisto / tivoli / sirkus 1 1.2 Kuntosali 0,33 1.3 Laskettelu- / snowtubing- / mäkiautokeskus 1 1.4 Leikkikenttä 0,5 1.5 Skeittauspaikka 0,5 1.6 Ohjelmapalveluyritys 0,5 1.7 Kiipeilykeskus / -seinä, muu kuin ed. kohta 0,5 1.8 Ratsastustalli / -keskus 0,5 1.9 Karting-keskus 0,5 1.10 Uimahalli / kylpylä / vastaava 1 1.11 Uimaranta 1 1.12 Avantouintipaikka 1 1.13 Yleisötilaisuus 0,5 1.14 Tatuointien ja lävistysten tekijä 0,33 Kulutustavaroihin liittyvät valvontakohteet 1.15 Kynttilätuotteiden valmistaja 0,5 1.16 Lelujen valmistaja 0,5 1.17 Kosmetiikan valmistaja 0,5 yhteensä 2. Muu valvontatyö 220 htpv/ 200 000 x 83 000 3. Kiinteä hallinnollinen työ 10 htpv (sama kaikissa valvontayksiköissä)

13 Suunnitelma Kainuun maakunta -kuntayhtymän tuoteturvallisuusvalvonnan ajankäytöstä VUOSI 2007 Tehtävä Kuluttajaviraston projektit: * Tivolit ja huvipuistot Läänihallituksen projektit: * Uimarantojen turvallisuus * Leikkikenttien turvallisuus (omavalvontamallia soveltaen) * Skeittauspaikat Omat projektit: * Talviuintipaikat * Suurten yleisötilaisuuksien tarkastaminen * Vuoden 2006 maastohiihtolatuprojektin jälkitarkastukset * Laskettelukeskusten turvallisuus Muut tarkastukset Markkinavalvonta Kartoitetaan palveluja tarj. kohteita ja tallennetaan kohdetiedot yt-bosiin Kartoitetaan KuTu-lain mukaisia valmistajia ja maahantuojia Kuluttajilta/ toiminnanharjoittajilta/ muilta viranomaisilta tulevien ilmoitusten käsittely Riskiarvioinnin kehittäminen ja maksullisuuden valmistelu Henkilöstön kouluttautuminen Valvontasuunnitelman päivitys, tietojenkeruun täyttäminen Lainsäädäntöön ja ajankohtaiskirjeisiin tutustuminen sekä itseopiskelu Sekalaiset tehtävät: * tiedottaminen * opastaminen * tiedotusvälineiden palveleminen Yhteensä (htpv) % tarpeesta

14 LIITE 4 TUOTETURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN ERITYISTILANTEEN HOITAMINEN TARKOITTAMAN Kunnan tuoteturvallisuusvalvonnan tulee kyetä toimimaan tarkoituksenmukaisesti yllättävissä kuluttajien turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. Esimerkkeinä mainitunlaisista tilanteista mainittakoon kuluttajapalvelukseen liittyvä vakava onnettomuus ja virheelliseen kulutustavaraan liittyvä vaaratekijä. Kuluttajaviraston antaman ohjeistuksen mukaan erityistilannesuunnitelma tulee tehdä ensimmäisen kerran vuodelle 2007. 1. ESIMERKKEJÄ ERITYISTILANTEISTA Tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalalle kuuluvien erityistilanteiden hoitamisessa on ensiarvoisen tärkeää nopea reagointi ja johdonmukainen ennalta käsin suunniteltu toiminta. Erityistilanteille on ominaista se, että tiedotusvälineet ja kuluttajat osoittavat tapahtunutta kohtaan erityisen suurta mielenkiintoa. Hidas reagointi ja liikkeelle lähtö sekä epämääräinen tiedottaminen voivat pahimmillaan lisätä tilanteen aiheuttamia haittoja tai vaaroja; ja ennen muuta ne nostavat esille jälkipuheita viranomaistoiminnan valmiudesta ja tehokkuudesta. Erityistilanteet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: Kuluttajapalvelun suorittamiseen liittyvät vakavat onnettomuudet, (joissa voi olla useita kuolonuhreja): koskenlaskuveneen kaatuminen kalliokiipeilyonnettomuus talvisella erävaelluksella olevan ryhmän eksyminen Kulutustavaraan liittyvä äkillisesti ilmenevä vaaratekijä: myrkytys johtuen tuotteen koostumuksen muutoksesta tuote koottu virheellisistä komponenteista elinkeinonharjoittajan puutteellisesta omavalvonnasta johtuvat laiminlyönnit Muu vakava onnettomuus, jonka yhteydessä tulee esille epäily tuoteturvallisuuteen liittyvien vastuiden laiminlyönnistä 2. ERITYISTILANNE 2.1 Viranomainen saa tiedon erityistilanteesta

15 KuTuL 4 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ilmoittaa vaarasta/ tapahtuneesta onnettomuudesta välittömästi valvontaviranomaiselle. Ilmoitus tehdään Kuluttajaviraston laatimaa lomaketta käyttäen. Lomakkeet, ilmoitus vaaraa aiheuttavasta tavarasta (liite 1) ja vaaraa aiheuttavasta palvelusta (liite 2) löytyvät myös Kuluttajaviraston Internetsivuilta: http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadfile.asp?id=5210 ja http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadfile.asp?id=5549 Toiminnanharjoittajat tuntevat valitettavan huonosti ilmoitusvelvollisuutensa. Ilmoituksen saatuaan tulee ilmoituksen käsittelijän huolehtia siitä, että jompikumpi mainituista lomakkeista täytetään välittömästi. Tieto mahdollisesta erityistilanteesta tulee yleensä joltain muulta taholta kuin itse toiminnanharjoittajalta. Esimerkkeinä mainittakoon: toinen paikallisviranomainen, Kuluttajavirasto, lääninhallitus, tiedotusvälineet, toimittajat, kuluttaja ja kilpaileva toiminnanharjoittaja. 2.2 Hälyttämisjärjestelyt toiminnan käynnistämiseksi sekä työnjako Ilmoitus ja sen alkukäsittely ohjataan tuoteturvallisuustehtäviä hoitavalle terveystarkastajalle: Kajaanissa ja Sotkamossa terveystarkastaja Maarit Partanen Puhelin 044-2885518 Sähköposti maarit.partanen@kainuu.fi (sähköpostia käytetään vain toissijaisena ilmoittamiskeinona) Muiden kuntien alueella terveystarkastaja Raija Mustonen Puhelin 08-61565470 ja 044-7104423 Sähköposti raija.mustonen@kainuu.fi (sähköpostia käytetään vain toissijaisena ilmoittamiskeinona) Terveystarkastaja ottaa välittömästi yhteyttä toiminnanharjoittajaan ja arvioi tämän kanssa tilanteen. Lisäonnettomuuksien syntyminen ehkäistään. Jos kuluttajapalvelusten suhteen on syytä epäillä, että lisäonnettomuudet ovat mahdollisia, pyytää tarkastaja toiminnanharjoittajalta kirjallisen vahvistuksen toiminnan keskeyttämisestä tai sopii terveysvalvonnan vastuualueen päällikön kanssa toiminnan nopeutetusta keskeyttämisestä. Tarkastaja huolehtii viimeistään tässä vaiheessa siitä, että tapahtumasta täytetään tarvittaessa asianmukainen lomake. Jos kyseessä on onnettomuus, jossa on menehtynyt vähintään yksi ihminen, loukkaantuneita on useita tai suuri joukko ihmisiä on joutunut onnettomuusvaaraan, ottaa tarkastaja yhteyttä välittömästi terveysvalvonnan vastuualueen päällikköön: Terveysvalvonnan vastuualueen päällikkö Päivi Nykänen Puhelin 08-61552830 ja 044-7100830 Sähköposti paivi.nykanen@kainuu.fi

16 Aiemmin mainitut terveystarkastajat toimivat loma-aikoina ja mahdollisten sairaustapausten aikana toistensa sijaisina. Jos molemmat ovat estyneitä asian alkuselvittelyt hoitaa terveysvalvonnan vastuualueen päällikkö Päivi Nykänen tai hänen määräämänsä henkilö. Terveysvalvonnan tehtäväjako erityistilanteissa on alla olevan taulukon (taulukko 1) mukainen. Taulukko 1. Terveysvalvonnan työnjako tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalalle kuuluvissa erityistilanteissa Terveysvalvonnan vastuualueen päällikkö Päivi Nykänen tai hänen sijaisensa Terveystarkastaja Raija Mustonen ja/ tai Terveystarkastaja Maarit Partanen Toimisto ja terveysvalvonnan johtajan asian hoitoon määräämät tarkastajat johtaa toimintaa tekee päätökset resursoi voimavarat tiedottaa tilanteen selvittäminen riskien arviointi valvontakeinojen valmistelu yhteydenpito muihin viranomaisiin tiedonhaku tapahtumamuistion pitäminen toimistotyöt kuluttajien opastaminen Erityisen tärkeää on, että tiedottamisvastuu on nimenomaan yhdellä henkilöllä ts. terveysvalvonnan johtajalla tai hänen määräämällään henkilöllä. Tiedottaminen tapahtuu tosiasioihin nojautuen ja turhia spekulointeja välttäen. Jos asiaa hoitaa ja sitä kommentoivat myös muut viranomaiset on tiedottamisesta vastaavan sovittava mahdollisuuksien mukaan muiden viranomaisten kanssa siitä, että millä tavoin tiedottaminen hoidetaan. 2.3 Tilanteen seurannan ja viranomaisyhteistyön järjestäminen Erityistilanteille ominaisesta kiireisyydestä huolimatta tulee järjestää heti alkuvaiheessa tapahtumamuistion ylläpito. Kirjaamisesta vastaavan henkilön määrää terveysvalvonnan johtaja. Asian selvittämiseen käytännössä osallistuvat toimittavat kaiken tilanteeseen liittyvän tiedon kirjaajalle, joka järjestää kaiken tapahtumaan liittyvän aineiston sellaiseksi paketiksi, josta voidaan jälkikäteen (ja myös tapahtuman aikana) todeta se, että millä tavoin asiaa on hoidettu. Kirjaaminen voidaan tehdä esimerkiksi taulukkomuotoon: tapahtuman/ toimenpiteen järjestysnumero; kellonaika; havainto/ päätös/ toimenpide; sekä vastuuhenkilö. Terveystarkastaja ja terveysvalvonnan johtaja harkitsevat tapauskohtaisesti sen, että mihin viranomaisiin erityistilanteen tiimoilta otetaan yhteyttä. Mahdollisia yhteistyötahoja ovat:

17 Kuluttajavirasto: Vaihde 09-77261 (Huom. ilmoituslomakkeen lähettäminen) Lääninhallitus: Lääninelintarviketarkastaja Raisa Romppanen 02051 78710/ 040 7282 633, sähköposti raisa.romppanen@olh.intermin.fi Varalla: Aila Halonen 02051 78718, 040 7282 570 sähköposti aila.halonen@olh.intermin.fi Poliisi: Kajaanin kihlakunnan poliisilaitos, virka-aikana 0718765691 (vaihde) Kuhmon kihlakunnan poliisilaitos, virka-aikana 0718765620 Suomussalmen kihlakunnan poliisilaitos, virka-aikana 0718765641 (kanslia) Kainuun pelastuslaitos: virka-aikana 08-61553100 (vaihde), muulloin 044-7100912 Kuluttajavirasto ja lääninhallitus on syytä pitää tilanteen suhteen ajan tasalla vaikkeivät mainitut osallistuisikaan aktiivisesti tilanteen hoitamiseen. 3. Valvontakeinojen käyttö ja toimivallan delegointi erityistilanteissa Havaitun epäkohdan nopea eliminoiminen edellyttää sitä, että päätöksiä voidaan tehdä myös virkamiestasolla. Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta on delegoinut KuTuL:n 24 :n mukaisten valvontakeinojen käytön terveysvalvonnan vastuualueen päällikkö Päivi Nykäselle. Mainitun pykälän perusteella voidaan toiminnanharjoittajalle antaa väliaikainen kielto toiminnan jatkamiselle. Kieltoa ja määräystä on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisistä syistä ole tarpeetonta. Annettaessa 24 :n mukainen väliaikainen kielto, tulee huolehtia siitä, että kieltoa koskeva määräys saatetaan Kuluttajaviraston tiedoksi 14 päivän sisällä määräyksen antamisesta. Väliaikaisen kiellon saanut toiminnanharjoittaja ei saa aloittaa keskeytettyä toimintaa uudelleen, vaikka havaitut epäkohdat olisi tarkastuksen jälkeen korjattu. Päätöksen toiminnan uudelleen aloittamisen sallimisesta tekee Kuluttajavirasto. Ennen väliaikaisen kiellon antamista on toiminnanharjoittajaa hallintolain mukaan kuultava. Kuuleminen tapahtuu kirjallisen selvityspyynnön avulla, jonka antamiselle tulee asettaa myös määräaika. Selvityspyynnön liitteeksi tulee laittaa tarkastuspöytäkirja/ -kirjat, joissa havaitut epäkohdat yksilöidään (selityspyynnön mallilomake löytyy osoitteesta http://217.152.209.150/tuoteturva/tarkastuslistat/malli_selityspyynto.doc). Kuulemisesta voidaan luopua vain jos asian käsittelyn viivästymisen vuoksi voi toiminnasta aiheutua huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle terveydelle tai ympäristölle ja vaara on niin vakava, että palvelun suorittaminen on heti väliaikaisesti kiellettävä. 4. Valvontayksikön näkemys mahdollisista tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluvista erityistilanteista Tuoteturvallisuusvalvonnan työnjako on se, että Kuluttajavirasto vastaa pääasiassa erilaisten tavaroiden turvallisuudesta. Lääninhallitusten ja kunnan tehtävänä on paikallisten tavaroiden valmistajien sekä erilaisten kuluttajapalveluiden tarkastukset. Kunnallisella viranomaisella ei ole myöskään resursseja erilaisten tavaroiden turvallisuuden selvittämiseen. Edellä kuvattu antaa perustelun sille, että terveysvalvonnan tulee erityisesti huomioida

18 toiminnassaan ja suunnitelmissaan ne uhat/ vaarat, joita kuluttajat kohtaavat käyttäessään erilaisia kuluttajapalveluita. Kainuun maakunta kuntayhtymän valvonta-alueelle antaa erityispiirteen voimakas matkailu ja suuret kesätapahtumat. Kainuussa on useita laskettelukeskuksia erilaisine oheispalveluineen. Alueella on lisäksi lukuisa määrä erilaisia matkailualan yrittäjiä, jotka tarjoavat majoituksen lisäksi mm. kanootti- ja venevuokrausta, maastovaelluksia, metsästys- ja kalastusretkiä, lumikenkäkävelyä, karhunkuvausta jne. Kainuussa toimii myös useita ratsastustalleja ja kylpylöitä. Kattava maastohiihtolatuverkosto ja jo aiemmin mainitut aktiviteetit harvaan asutussa Kainuussa tuovat haasteita myös pelastustoimelle. Avun saaminen onnettomuuspaikalle voi kestää hyvinkin kauan. Ohjelmapalveluihin osallistuu paljon ulkomaalaisia matkailijoita. Monessa yrityksessä esiintyy myös kieliongelmia, mikä mahdollistaa monet inhimilliset erehdykset. Kesätapahtumat ovat usein ainutkertaisia, mistä aiheutuu usein se ongelma, ettei tilaisuuden järjestäjillä ole riittävää ammattitaitoa ja tietämystä tapahtuman järjestämiseksi. Oman ongelmansa aiheuttavat myös kiertävät toiminnanharjoittajat, joiden toiminnat voivat jäädä kaikkien kuntien valvonnan ulkopuolelle. 5. Henkilöstön osaaminen Valvontahenkilöstön osaaminen ja kouluttautuminen havaitsemaan erilaisten yritysten turvallisuusriskit on todellinen haaste. Henkilöstön osaamistason varmistamisen tärkein yksittäinen osatekijä on tuoteturvallisuustehtävien jakaminen jo edellä mainituille (kohta 2.2) henkilöille. Tehtävien keskittämisellä muutamille henkilöille saadaan valvontayksikön erityisosaamisen tasoa nostetuksi. Tuoteturvallisuusvalvontaa tekevät tarkastajat osallistuvat säännöllisesti lääninhallituksen ja Kuluttajaviraston järjestämiin koulutuksiin ja kokouksiin. Osaamista ja valvonnan tuloksellisuutta tukee myös tuoteturvallisuusvalvonnan tekeminen tunnetuksi toiminta-alueella. Tätä edesauttaa tarkastajille karttuva tuntemus oman valvonta-alueensa toimijoista. 6. Erityistilannesuunnitelman päivittäminen Tuoteturvallisuuslainsäädännön mukainen erityistilannesuunnitelma on vuodesta 2008 alkaen osa ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmaa ja se päivitetään vuosittain.

19