Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti Kahdeksas vuosikerta www.hyvinkaankansantanssijat.fi 3 / 2013 Vaalikokouksessa hyväksyttiin uudet säännöt ja valittiin uusi puheenjohtaja Sivulla 5 kerrotaan mitä tarkoittavat lyhenteet SKY, KTNL, PMK ja KN Miten villasukat, kamera ja liitoorava liittyvät ohjaamiseen? s. 8-9
Pääkirjoitus Pia Pyykkinen Me käymme joulun viettohon Seuramme 39. tanssivuosi alkaa olla takana. Lauantaina vietettiin kuusijuhlaa Järkällä. Positiivisessa mielessä yllätyksetöntä; ryhmien esiintymiset, puuroa ja rusinasoppaa, puheenjohtajan puhe, joulupukki vierailulla ja pussit lähteissä. Lämmin tunne nousee sydänalasta, kun näkee tutut ihmiset samassa paikassa vuosi toisensa jälkeen. Perinteet tuovat turvallisuutta ja antavat tilaa rauhoittumiselle kiireen keskellä. Vielä on parit ryhmien omat pikkujoulut, Åvikin esiintyminen ja sitten se vuosi on siinä. Mitä siitä jäi käteen? Vuosi aloitettiin Folklandialla, sitten Haminan katselmukset, kevätnäytös, Saarijärven perinteiset kesäjuhlat, Ruotsin esiintymismatka, syksyn kurssit. Tanssia, rivitanssia, kansantanssia, showtanssia, musikaalitanssia, paritanssia, monenmoista tanssia on vuoteen mahtunut. Ja kaiken takana jatkuvasti suunnittelua, valmistelua ja kokoustamista. Seuraava vuosi onkin juhlavuosi ja suunnitelmissa paljon toimintaa. Isommat katsaukset niihin seuraavissa Tikkuristeissä. Vielä muutama työpäivä ja sitten joulunviettoon! -pia ps. Jokainen on myös tervetullut Åvikiin jouluaattona, mukaan mahtuu. Tarkemmat koordinaatit voi soitella Marikalta 040-8325137. Poimintoja tulevista 24.12.2013 Perinteinen jouluesiintyminen palvelukeskus Åvikissa 10.-11.1.2014 Folklandia-risteily Maaliskuu 2014 Kaikkien ryhmien esiintymiset vanhainkodeissa ja Åvikissa 4.-6.4.2014 KN:n Kevätpäivät ja kansantanssikatselmus Kauniaisissa 5.-8.6.2014 Sääksipolska eli SKY:n kesäjuhlat Ivalossa 1.11.2014 40v-juhlakonsertti Hyvinkääsalissa 13.12.2014 Lasten juhla Järjestötalolla Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. Aineistojen viimeinen toimituspäivä on 28.2.2014 osoitteeseen sanna.husu@hus.fi Sivu 2(10)
UUDET SÄÄNNÖT HYVÄKSYTTIIN VAALIKOKOUKSESSA Sanna Husu Yhdistyksen sääntömääräinen vaalikokous pidettiin 20.11.2013 Kaupungin kellarissa. Kokouksessa mm. hyväksyttiin yhdistykselle uudet säännöt ja valittiin puheenjohtajan lisäksi uusia hallituksen jäseniä. Sääntömuutos Säännöissämme sanotaan, että sääntöjen muuttamista on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa. Niinpä sääntömuutosta käsiteltiin ensimmäisen kerran ylimääräisessä kokouksessa 25.9.2013, ja toisen kerran vaalikokouksen yhteydessä 20.11.2013. Säännöt päivitettiin vastaamaan tätä päivää ja pyrkimys oli tehdä säännöistä selkeät ja aikaa kestävät. Näin väistyvä puheenjohtaja Ragni Reichardt kertoo miten muutokset vaikuttavat jäseniin: Ehkä konkreettisin ja näkyvin muutos on lapsijäsenen ikärajan muuttaminen. Uusien sääntöjen mukaan lapsijäsen on alle 16-vuotias, kun ikäraja vanhoissa säännöissä oli 15 vuotta. Hienosäätöä tehtiin myös vuosikokouksen ajankohdan suhteen, joka on nyt mahdollista pitää tammihuhtikuussa, kun se ennen oli pidettävä helmikuun loppuun mennessä. Vaalikokouksessa hyväksytyt säännöt lähetetään hyväksyttäväksi vielä Patentti- ja rekisterihallitukseen, minkä jälkeen ne astuvat voimaan. Kokouksen henkilövalinnat Yhdistystoimintaan liittyy käytännön asioita, jotka on hoidettava vuodesta toiseen, vaikka toimijat välillä vaihtuvatkin. Joka syksyisessä vaalikokouksessa valitaan yhdistykselle hallitus, jonka yhtenä tehtävänä on hoitaa käytännön asioita kuten esimerkiksi kaupungin vuosiavustuksen hakeminen, harjoitusvuorojen anominen, vakuutusmaksujen maksaminen jne. Tänä vuonna hallituksen erovuoroisia jäseniä olivat Kai Karvonen, Jari Pohjasniemi ja Tuija Solonen. Lisäksi Sari Jussila ilmoitti halustaan jättäytyä pois hallituksesta. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Sanna Husu, Riku Inkinen, Erika Kaitaranta ja Jussi Nurmi. Hallituksessa jatkavat viime vuonna valitut Annemari Sipilä ja Birgitta Sipilä. Vaalikokouksessa valittiin myös hallitukselle ja samalla koko yhdistykselle uusi puheenjohtaja Ragni Reichardtin luovuttua puheenjohtajuudesta jo yhden vuoden jälkeen. Pitkäksi venyneen keskustelun jälkeen puheenjohtajan tehtävään lupautui Pia Pyykkinen. INFONURKKA: Vaalikokouksen henkilövalinnat Puheenjohtaja: Pia Pyykkinen Hallitus: Sanna Husu, Riku Inkinen, Erika Kaitaranta, Jussi Nurmi, Annemari Sipilä ja Birgitta Sipilä Toiminnantarkastaja (ja varamies): Ragni Reichardt (ja Jari Pohjasniemi) Puvustonhoitaja: Ritva Tuohimäki Tikkuristin päätoimittajat: Sanna Husu ja Pia Pyykkinen 40v-juhlatoimikunta: Sanna Husu, Riitta Pohjasniemi, Pia Pyykkinen, Ritva Tuohimäki ja Hannele Verkasalo Juhlavuoden suunnitelmia Ensi vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta Hyvinkään Kansantanssijoiden perustamisesta. Juhlavuotta on tarkoitus juhlistaa monella eri tavalla ja vaalikokouksessa Pia Pyykkinen kertoi lyhyesti juhlatoimikunnan suunnitelmista. Luvassa on mm. vanhainkotikierros, juhlakonsertti, lasten juhla ja juhlapainos Tikkurististä. Juhlasuunnitelmista kerrotaan tarkemmin ensi vuoden mittaan, toivottavasti juhlavuoden tapahtumista löytyy jokaiselle jotakin! Sivu 3(10)
JÄSENINFOA Sanna Husu Miksi maksan jäsenmaksua? Mitä kaikkea jäsenmaksuun kuuluu? Voinko olla jäsen, vaikka en tanssia harrastakaan? Mitä eroa on kannatusjäsenellä ja ainaisjäsenellä? Ollakseen yhdistyksen jäsen, tulee henkilön maksaa jäsenmaksua, jonka suuruudesta Hyvinkään Kansantanssijoissa päättää sääntömääräinen vaalikokous hallituksen esityksen pohjalta. Sääntöjemme mukaan lapsijäsenen jäsenmaksu on puolet aikuisen jäsenmaksusta. Kun uudet, 20.11.2013 vaalikokouksessa hyväksytyt säännöt tulevat ensi vuonna voimaan, on lapsijäsenen ikäraja 16 vuotta (vanhoissa säännöissä 15v.). Jäsenmaksun lisäksi peritään erillinen ryhmäkohtainen harjoitusmaksu. Jäsenmaksun maksaneena olet vakuutettu (tapaturvavakuutus) harjoituksissa ja seuran järjestämillä kotimaan matkoilla pääset seuran järjestämiin tilaisuuksiin joko maksutta tai halvemmalla kuin ei-jäsenet saat alennusta puvuston vuokrista saat alennusta kesäjuhlien, katselmusten yms. osallistumismaksuista saat Tikkuristi-jäsenlehden sinulla on mahdollisuus olla mukana yhdistyksen hallituksessa tekemässä päätöksiä toiminnan eteenpäin viemiseksi sinulla on äänioikeus yhdistyksen virallisissa kokouksissa (yli 16v.) Mikäli maksat jäsenmaksun lisäksi myös harjoitusmaksun olet oikeutettu osallistumaan ryhmän harjoituksiin Hyvinkään Kansantanssijoiden jäseniksi ovat tervetulleita liittymään myös tanssijoiden vanhemmat sekä muut asiasta kiinnostuneet. Yhdistykseen voi liittyä joko kannatusjäseneksi tai ainaisjäseneksi. Kannatusjäsenet maksavat jäsenmaksun vuosittain tukeakseen seuran toimintaa. Ainaisjäsenmaksu on 10-kertainen vuosittaiseen jäsenmaksuun nähden ja se maksetaan vain kerran. Jäsenrekisteri Yhdistyslain velvoittamina pidämme jäsenistämme jäsenrekisteriä. Jäsenrekisterissä on jokaisesta jäsenestä nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja syntymäaika. Tietoja tarvitaan mm. tilastotietojen ilmoittamiseen kaupungille ja keskusjärjestöille. Tietoja ei luovuteta muulle kolmannelle osapuolelle esimerkiksi suoramainontatarkoituksiin. Ohjaajat kysyvät syksyllä harjoitusten alkaessa tanssijoiden yhteystietoja. On hyvä pitää huolta erityisesti sähköpostitietojen oikeellisuudesta ja siitä, että sähköpostia luetaan säännöllisesti. Tämä sen vuoksi, että ohjaajien ryhmäkohtaisten tiedotteiden lisäksi jäsenlehti Tikkuristi jaetaan sähköpostilla. Mikäli yhteystietosi talven mittaan muuttuvat, ilmoita muutoksista osoitteeseen sanna.husu@hus.fi. Sannaan voi myös olla yhteydessä siinä tapauksessa, että haluaa liittyä kannatus- tai ainaisjäseneksi. Jäsenmaksut vuonna 2014: Aikuiset 40 euroa, lapset 20 euroa. Ryhmäkohtainen harjoitusmaksu 20 euroa. Harjoitusmaksu maksetaan syys- ja kevätkaudesta erikseen ja se veloitetaan jäsenmaksun yhteydessä. Sivu 4(10)
FAKTARUUTU: Kansantanssin keskusjärjestöjä Pia Pyykkinen Suomessa on monta valtakunnallista kansantanssin ja -musiikin keskusjärjestöä, joiden toiminta-ajatukset ja toimintamuodot hieman eroavat toisistaan. Hyvinkään Kansantanssijat ry kuuluu jäsenenä neljään eri valtakunnalliseen keskusjärjestöön, jotka ovat Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry (SKY), Kansantanssinuorten Liitto ry (KTNL), Pelimannikilta ry (PMK) ja Karjalainen Nuorisoliitto ry (KN). Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry syntyi vuonna 1901 Helsingin yliopiston opettajien ja opiskelijoiden aloitteesta. SKY on kansantanssialan vanhin ja ainoa suomenkielinen erityisjärjestö. Se on vapaaehtoisuuden pohjalla toimiva puoluepoliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka keskittyy aikuisten toimintaan. SKY:n toiminta-ajatus on edistää kansantanssin ja siihen liittyvien perinteiden tunnetuksi tekemistä, tallennusta ja vaalimista tässä ajassa. SKY tukee yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaista kanssakäymistä eri sukupolvien välillä tapahtumien, koulutuksen ja julkaisujen avulla niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. SKY:n arvot ovat suomalaisuus, perinteisyys nykypäivässä, yhdessä tekeminen ja yhdenvertaisuus. SKY:llä on 41 jäsenyhdistystä ja niissä jäseniä noin 2500. Kansantanssinuorten Liitto ry on vuonna 1982 perustettu varhaisnuorten kansantanssitoimintaa harjoittavien yhdistysten keskusjärjestö ja poliittisesti puolueeton. Liitto toimii yhteistyössä SKY:n ja PMK:n kanssa. KNTL:n toiminnan avainalueita ovat koulutus, tiedotus ja julkaisutoiminta, kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö sekä keruu- ja tallennustoiminta. KTNL huolehtii lasten ja varhaisnuorten ohjaajien peruskoulutuksesta yhteistyössä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa. KTNL:llä on 20 jäsenyhdistystä ja niissä jäseniä noin 2000. Pelimannikilta ry aloitti toimintansa vuonna 1965 ensimmäisenä valtakunnallisena pelimanniyhdistyksenä. Pelimannikilta tekee yhteistyötä SKY:n ja KTNL:n kanssa vastaamalla musiikista näiden järjestämissä tilaisuuksissa. Yksi Pelimannikillan tärkeimmistä tehtävistä on suomalaisen kansanmusiikin tunnetuksi tekeminen. Siksi perinteisten sävelmien kerääminen, tallentaminen ja julkaiseminen on olennainen osa yhdistyksen toimintaa. Karjalainen Nuorisoliitto ry on perustettu vuonna 1980 valtakunnalliseksi harrastus- ja kulttuurijärjestöksi kaikille karjalaiseksi itsensä tunteville. Nuorisoliiton keskeisimmät arvot ovat karjalaisuus ja yhteisöllisyys. KN tekee karjalaista nuorten ja lasten kulttuurityötä sekä kehittää ja ylläpitää karjalaista kulttuuria mm. järjestämällä ohjaajakoulutusta, kansantanssi- ja perinnekursseja, tapahtumia ja matkoja säännöllisesti. Lisäksi liitto tuottaa karjalaiseen perinteeseen liittyvää materiaalia, kuten kansantanssiohjeita, leikkivihkoja ja oppaita kerhotoimintaan. KN:llä on yli 40 jäsenyhdistystä ja niissä jäseniä yli 2000. Sivu 5(10)
TIKKURISTIKKO Edellisessä Tikkuristikossa pyydettiin yhdistämään oikeat tanhuotteet. Liekö tehtävä ollut liian vaikea, sillä kukaan ei rohjennut lähettää vastaustaan. Oikeat vastaukset tulevat tässä: 1 F Kädet vyötäröllä (nk. tanhuasento) 4 B Kyynärkoukku 2 A Takaristiote 5 E Ristipiiriote 3 D Käsikynkkä 6 C Portti Tämänkertainen tehtävä liittyy lähestyvään jouluun. Kerro meille oma versiosi, miksi muori on pyllähtänyt lumihankeen, eli mitä tapahtui ennen kuvan ottamista. Lähetä tarinasi tammikuun loppuun mennessä Pialle (pyykkinen@gmail.com), paras tarina palkitaan yllätyspalkinnolla! Sivu 6(10)
POIMINTOJA Internetin ihmeellisestä maailmasta Folklandia-risteilyn ohjelmaan voi käydä tutustumassa jo etukäteen http://www.sottiisi.net/index.php/folklandia/ohjelma Perinteinen Pispalan Sottiisi on ensi kesänä SottiisiMoves. Miksi näin ja mitä se tarkoittaa? Näihin kysymyksiin saat vastauksen osoitteesta http://sottiisimoves.fi Muistutuksena seuran omat kotisivut www.hyvinkaankansantanssijat.fi Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry ja Kansantanssinuorten Liitto ry www.kansantanssinyst.fi Pelimannikilta ry www.pelimannikilta.fi Karjalainen Nuorisoliitto ry www.karjalainennuorisoliitto.fi USVA KOKEILI RAJOJAAN TANSSIMANIASSA Sanna Husu ja Pia Pyykkinen Rajoja pitää rikkoa, kunnes niitä ei enää ole, sanoo vanha sanonta. Päättyvän vuoden teema, Rajatapaus, haastoi kaikki kokeilemaan ja rikkomaan omia rajojaan kansantanssin ja -musiikin saralla. Teema mm. tarjosi mahdollisuuden yhdistää kansanmusiikkia ja kansantanssia uusilla tavoilla tai tanssia tuttuja kuvioita aivan uudenlaisen musiikin tahdissa. Usva-ryhmä sai keväällä Haminan katselmuksessa palautteena omien rajojen rikkomisen. Tulkaa ulos omasta kansantanssijan raamista ja kokeilkaa. Usvalaiset ottivat neuvosta vaarin ja syyskuun lopussa ryhmä matkasi viikonlopuksi Tampereelle Tanssimaniaan, joka on uuden kansantanssin ja -musiikin koulutus- ja konserttitapahtuma. Reissun pääpaino Usvalle oli Karaktääriä kansantanssiin -kurssi. Nimi ei ihan pitänyt sisällään tuota, vaan Usva pääsi (tai joutui) Jouni Prittisen johdolla keskelle ammattiteatterin musikaalin koetanssia! Jokainen joutui etsimään itsestään aivan uusia, ennen kokeilemattomia liikkeitä, tanssikieltä, tunnetiloja, persoonia. Jouduimme laittamaan itsemme arvioitavaksi toisten silmien alle, opettelemaan polvipiruetteja, jättämään tarkan musiikin iskujen laskemisen ja menemään tunteella, usvalaiset kertovat. Jokainen rikkoi omat rajansa ja oli TOSI kaukana omalta mukavuusalueeltaan tanssin sisällä, mikä oli kovin opettavaista. Tanssimania on myös hyvä paikka nähdä paljon esityksiä, varsinkin sellaisia, jotka rikkovat meidän itsemme pystyttämiä tanssirajoja. Usva on vuoden aikana katsonut ja arvioinut paljon esityksiä ja iso oppi koko ryhmälle on ollut se, että esitys voi olla hyvä, vaikka se ei omaa henkilökohtaista makua hivele. Ja Tanssimaniassa näin pääsi muutaman kerran käymään. Esitys hyvä, vaikka tarina esim. Sorokoskan Maarian tytöt -esityksessä (http://www.sorokoska.fi/?page_id=559) oli kamala, etenkin tositapahtumiin pohjautuessaan. Vaikka Usvan rajat tanssin suhteen olivatkin koetuksella, jäi rajoja vielä rikottavaksi. Kuvassa Usvan tytöt Kuusijuhlassa Teini-iän tunnelmissa. Sivu 7(10)
Keitä te ootte, te? Sanna Husu OIVALLUKSIA OHJAAMISESTA Ryhmäläisilleen tutut ohjaajat esittäytyvät nyt kaikille Tikkuristin lukijoille. Siru Inkinen ja Meri Liimatainen ohjaavat jo kolmatta vuotta alle kouluikäisten Peukaloiset-ryhmää. Siru ja Meri sanovat lasten kanssa työskentelyn olevan haastavaa ja innostavaa. Lasten kanssa näkee heti, mikä toimii ja mikä ei, ja lapset antavat palautetta hyvin suoraan. Ohjaaminen on tuonut lisää myös Sirun ja Merin omaan tanssimiseen. Vinkkejä ja oppia ohjaamisen Siru ja Meri ovat saaneet käymiltään ohjelmistokursseilta, omista harjoituksista, nettivideoilta ja jopa koulun musiikin tunneilta asti. Kun Sirulta ja Meriltä kysyy mikä ohjaamisessa on parasta, he toteavat lasten olevan ihania ja niin välittömiä. Lapset mm. tulevat harjoitusten alussa esittelemään uusimmat pehmolelunsa tai esittelevät haavaa sormessa. Ohjaamisessa haastavaa on se, että täytyy itse olla koko ajan skarppina ja valmiina keksimään uusia ratkaisuja, parannuksia koreografioihin ja muutettava suunnitelmia. Sen vuoksi Siru ja Meri valmistautuvatkin harjoituksiin huolellisesti. He kirjoittavat vihkoon monta kourallista tansseja ja leikkejä, jotta ideat eivät lopu kesken. Heillä on myös tapana tulla harjoituksiin puolisen tuntia aikaisemmin kertaamaan keskenään tansseja ja suunnittelemaan harjoitukset tarkemmin. Koko harjoitusvuoteen Siru ja Meri kertovat valmistautuneensa laskemalla syksyllä tunnit ja katsomalla mihin mennessä jouluesitys on oltava suunniteltu niin, että sen ehtii vielä oppia. Lasten he toivovat valmistautuvan harjoituksiin ottamalla mukaan juomapullon, tossut, harkkavaatteet ja hyvää mieltä! Kuvassa näkyvät Sirun (vas.) ja Merin tärkeimmät asiat harjoituksissa eli tanhukengät, villasukat ja vesipullo. Sivu 8(10) Saara Eerikäinen on ohjannut muutaman vuoden kouluikäisten Suhina-ryhmää yhdessä Pia Pyykkisen kanssa. Saara kertoo, että suurin osa ohjaajaksi oppimisesta on tapahtunut (salaa) tarkkailemalla, miten muut ohjaavat ja toimivat ryhmänsä kanssa. Ohjaajan roolin ottaminen on Saaran mielestä joskus haastavaa, mutta onneksi se helpottuu harjoittelemalla. Saara on samaa mieltä Sirun ja Merin kanssa siitä, että lapset ovat aitoja ja välittömiä: heillä on valtavasti asiaa ja kuulumisia ja vaikeita kysymyksiä satelee joko alkupiirin aikana, alkuverkassa tai kesken vastuun ja läpikäynnin. Saara nauraakin, että koska hänellä ei ole Pian kantavaa ääntä, hän luultavasti tarvitsisi vähintään vuvuzelan saadakseen äänensä kuuluviin. Harjoituksiin Saara valmistautuu muistelemalla viimeisiä harjoituksia: mitä uutta opittiin ja mitä tansseja tanssittiin. Jos ohjaan yksin, teen itselleni aika tarkan pohjan siitä, mitä harjoituksissa tehdään, sillä se helpottaa ohjaajan rooliin astumista. Haastattelun lopussa Saara sanoo, että hänestä on tärkeää, että Suhinan tytöistä on joka kerta mukavaa tulla harjoituksiin. Tärkeää on myös pistää tukka kiinni ja sitoa kengännauhat hyvin. Useimmiten Saara itse pukeutuu harjoituksiin tuttuun tanhupaitaansa, jossa hän tyttöjen mielestä näyttää vähän liito-oravalta. Mutta tanhuavatko liito-oravat, Saara pohtii.
Annemari Sipilällä on ohjauskokemusta vajaan neljän vuoden ajalta ja nyt hän ohjaa nuorten ryhmää, Rikurilloja, ensimmäistä vuotta yksin. Hän kertoo ajautuneensa ohjaajaksi vähän sattumalta ja nuorten ilo tanssia on vienyt mukanaan. Perinteisestä kansantanssista minulla ei ole kovin paljon kokemusta, joten olen päätynyt yhdistelemään elementtejä eri tanssilajeista, Annemari sanoo ja mainitsee yhdeksi virikkeeksi showtanssin, jota on aiemmin harrastanut. Toki hän on käynyt kansantanssin ohjelmistokursseilla, joista myös saa vinkkejä ohjaamiseen. Harjoituksiin Annemari valmistautuu miettimällä harjoitellaanko jotain vanhaa tuttua, opetellaanko uutta vai tehdäänkö jotain ihan muuta. Myös fiiliksellä on osansa: joskus mennään sitä, mikä tuntuu juuri sillä hetkellä hyvältä. Haastavinta on löytää kompromissi, joka sopii niin pitkään harrastaneille kuin aloittelijoillekin. Annemarista on mukava nähdä, kuinka nuorilla on kivaa keskenään ja kuinka he tsemppaavat toisiaan. Tätä tehdään yhdessä heidän kanssa ja heidän ehdoillaan, Annemari sanoo päättävästi. Hän myös nauraa, että Vili-koiransa auttaa ahkerasti harjoitusten suunnittelussa, vaikka tietämättään onkin aina vähän tiellä yrittäessään pysyä askelissa mukana. Birgitta Sipilä on ohjannut rivitanssiryhmä LineWeaversia aina ryhmän perustamisesta lähtien eli vuodesta 2002. Vuonna 2007 hän aloitti myös kansantanssiryhmä Piiringin ohjaajana. Rivitanssin osalta tietoa ja taitoa ohjaamiseen Birgitta hakee erilaisilta ohjaaja- ja ideakursseilta sekä tekniikkakursseilta. Tukena on myös internet, jonka avulla on mahdollista pitää yhteyttä alan harrastajiin aina ulkomaita myöten. Kansantanssin puolella Birgitta sanoo käyneensä pääasiassa ohjelmistokursseilla. Hyvänä idea- ja materiaalilähteenä toimivat sekä Tanhuvakka että lukuisat kansanmusiikkilevyt. Onpa hän kouluttautunut myös FolkJam -ohjaajaksi. Yhtenä ohjaamisen suurimpana haasteena Birgitta pitää sitä, jos osa ryhmäläisistä on aloittelijoita ja osalla on kokemusta enemmän kuin hänellä itsellään. On vain löydettävä tanssit, jotka sopivat molemmille osapuolille. Kameran Birgitta sanoo olevan ohjaajalle oivallinen apu. Kameralla voi kuvata harjoituksia videolle ja katsoa koko ryhmän kanssa mikä kohta vaatii vielä hiomista. Joskus voi myös itsekseen ennen harjoituksia katsoa kuvattuja videoita ja sen myötä suunnitella harjoituksia tarkemmin. Ryhmäläisten Birgitta toivoo valmistautuvan harjoituksiin ottamalla mukaan iloisen mielen ja tulemalla ajoissa paikalle. Pia Pyykkinen on ohjannut kansantanssia suuren osan elämästään, jo kolmisenkymmentä vuotta. Pia onkin täysverinen ohjaamisen ammattilainen, sillä hän on valmistunut Varalan urheiluopistosta kansantanssinopettajaksi. Suhina, Usva ja Jäähdyttelijät ovat ryhmät, joita Pia tällä hetkellä ohjaa. Vaikka kokemusta ohjaamisesta on paljon, ei se silti poista tarvetta valmistautua harjoituksiin ja koko harjoitusvuoteen. Pia mm. miettii mitä ryhmä ei vielä osaa ja lasten kohdalla hän miettii opeteltavat asiat ikäkauden mukaan. Hän myös tykkää hyödyntää monipuolisesti koko tanssiperinteen laajaa kenttää eli harjoiteltavien tanssien kirjo kattaa niin länsisuomalaisia kuin karjalaisiakin tansseja. Parasta ohjaamisessa on se, kun tanssijat huomaavat oppineensa jotain uutta tai kun esim. joku vaikea askelikko yks kaks loksahtaa kohdalleen. Se oivaltamisen ilo, melkein voi nähdä, kun tanssijoilla syttyy lamppu pään päällä. Pia sanoo näitä hetkiä ohjaajan palkkapäiviksi. Kun häneltä kysyy mikä ohjaamisessa on haastavaa, tulee vastaus välittömästi: tasapainottelu siviilielämän kanssa. Ohjaamisen kannalta tärkein asia Pialle on hänen laaja levykokoelmansa, jota ilman harjoituksia on liki mahdotonta viedä läpi. Sivu 9(10)
KUUSIJUHLA JA AIKUISRYHMIEN PIKKUJOULUT 14.12.2013 Sivu 10(10)