130-vuotias kansallispuku suomalaisuuden viivakoodi. lue lisää s. 4. Kerro oma mielipiteesi mitä kansantanssi on vuonna 2025, ohjeet s.

Transkriptio

1 Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti Kymmenes vuosikerta 1 / 2015 Kerro oma mielipiteesi mitä kansantanssi on vuonna 2025, ohjeet s vuotias kansallispuku suomalaisuuden viivakoodi lue lisää s. 4

2 Pääkirjoitus Pia Pyykkinen Karkeloiden kohti kesää Tilinteko viime vuodelta on paketissa. Toimintakertomus on mukavaa luettavaa juhlavuoden yhteisistä ponnisteluista. Onnistunut vuosi! Juhlavuoden reippaan aktiivisuuden jälkeen olisi ollut helppo jäädä hissuttelemaan ja vetämään henkeä. Mutta onneksi niin ei ole käynyt! Uusi tanssivuosi on lähtenyt reippaasti käyntiin. Kursseilla käyty, harjoituksia pidetty valmistautuen seuraaviin koitoksiin, pukupiirissä neulat pistelee Keväällä edessä on katselmukset Kotkassa, Yyterin rivitanssitapahtuma, Kevätnäytös jne. Kun päästään kesän puolelle on Karjalaiset Kesäjuhlat kesäkuussa ja Marrastanssit Järkällä marraskuussa. Tapahtumia, joissa olemme järjestäjinä. Jokaisen meidän panosta tarvitaan talkoohommissa, lisää talkooinfoa sivulla 3. Toimeliaassa porukassa on mukava toimia, minä jo oikeasti odotan noita tapahtumia. Syyspuolella täytyy meidän alkaa miettiä vähän uudelta kantilta toimintaamme. Kaupungin kulttuuripuolen avustussääntöä ollaan uudistamassa ja vaikutuksia tulee myös meille, miten rahoitamme tekemisemme tulevina vuosina. Siitä enemmän kun sinne saakka päästään. Tikkuristillä on tänä vuonna myös syytä juhlaan. Luemme jo 10. vuosikertaa seuramme tiedotuslehteä. 3-4 kertaa vuodessa kokoamme niin menneet ja tulevat kuulumiset kuin yleistä kansantanssiin ja rivitanssiin liittyvää asiaa jäsenille ja muille kiinnostuneille. Lehti on paikkansa lunastanut. Ainakin saadun palautteen mukaan lehti luetaan ja tarkkaan etsitään kuvista, josko itse olisi niihin päässyt. Kiva, että olette jaksaneet lukea. Poimintoja tulevista Kulttuuri Goes Baari tapahtumassa kulttuuri täyttää hyvinkääläiset baarit Karjalaisen Nuorisoliiton Kevätpäivät ja kansantanssiluokittelut Kotkassa Seuran perinteinen Kevätkonsertti Rivitanssitapahtuma Porin Yyterissä Karjalaiset Kesäjuhlat Hyvinkäällä Kansallispukujen tuuletuspiknik Hyvinkään keskustassa Nyt reippaalla otteella tulevia haasteita kohti. Yhdessä tehden saamme paljon aikaan! -pia Lehden kuvat: Tomas Grönvall, Sanna Husu, Hanna Pitkänen ja Birgitta Sipilä, Karjalainen Nuorisoliitto ja Seuraava numero ilmestyy toukokuussa. Aineistojen viimeinen toimituspäivä on osoitteeseen Sivu 2 (10)

3 TÄNÄ VUONNA KAIKKI PELAA Sanna Husu Kaikki pelaa on vuoden 2015 kansanmusiikin ja kansantanssin yleisteema. Teema on tarkoituksella ymmärrettävissä monella eri tapaa. Teemaa voi lähestyä esimerkiksi ajattelemalla, että kaikki pelaa tarkoittaen, että kaikki toimii. Hyvinkään Kansantanssijoiden toiminta perustuu vahvaan vapaaehtoistyöhön, kuten niin monen muunkin järjestön ja yhdistyksen toiminta. Pienemmätkään tilaisuudet ja tapahtumat eivät synny ilman että tanssista kiinnostuneet vapaaehtoiset ovat mukana auttamassa ja varmistamassa, että kaikki toimii. Kaikki pelaa voi myös tarkoittaa, että ketään ei jätetä ulkopuolelle vaan kaikki otetaan mukaan: kaikki saavat tanssia. Kansantanssi on siitä hieno taiteen laji, että kaikki voivat tanssia omilla taidoillaan. Ei tarvitse olla ammattilainen tai luokiteltu mestaruusluokkaan saadakseen tanssia ja esiintyä. Me kaikki voimme osallistua esim. kesäjuhlien kenttäesityksiin ja tuottaa iloa ja elämyksiä yleisölle. Ne ovat kokemuksia, jotka pysyvät pitkään muistoissa. KARJALAISET KESÄJUHLAT HYVINKÄÄLLÄ TALKOOLAISIA TARVI- TAAN Sanna Husu ja Pia Pyykkinen Karjalan Liitto järjestää yhteistyössä Uudenmaan Karjalaisseurojen piirin ja Karjalaisen Nuorisoliiton kanssa Karjalaiset kesäjuhlat Hyvinkäällä Myös Hyvinkään Kansantanssijat ja kaupunki ovat järjestelyissä mukana. Hyvinkään Kansantanssijoilla on kesäjuhlilla monta rautaa tulessa, kun osallistumme kenttäesityksiin, kansantanssikonserttiin ja olemme vastuussa lasten ja nuorten ohjelmasta sekä majoituskoulusta. Talkoolaisia tarvitaan Yksikään tapahtuma ei synny ilman vapaaehtoisten työpanosta, eli talkoolaisia tarvitaan näilläkin juhlilla mm. ruoan jakeluun, kioskiin, siivoukseen, majoitustilojen valvontaan jne. Ilmoittaudu Pialle p ) mennessä mikäli olet käytettävissä talkoolaisena. Kaikki rohkeasti mukaan, yhdessä tekeminen on kivaa ja jokaiselle löytyy varmasti tekemistä! FAKTARUUTU: Karjalaisuus Hyvinkäällä Sodan jälkeen Hyvinkäälle evakuoitui noin karjalaista, mikä oli liki puolet silloisesta väkimäärästä. Karjalaiset olivat innokkaasti mukana kaupungin, silloisen kauppalan kehittämisessä, perustaen mm. useita kauppaliikkeitä eri puolille kaupunkia. Kytäjän ja ympäristön muiden kartanoiden maista karjalaisevakoille lohkottujen maatilojen määrä oli noin 300. Viipurin konepaja, nykyisin VR:n konepaja toi ison joukon työväkeä mukanaan Viipurista. Hyvinkää on siis karjalainen kaupunki. Edelleenkin voidaan todeta, että karjalaisjuurisia kaupunkilaisia on neljännes väkiluvusta. Hyvinkään Karjala-seura on Karjalan Liiton suurin paikallisseura. Jäsenmäärä on yli 400 ja toiminta hyvin aktiivista. Sivu 3 (10)

4 KALMINKKIA, KARTTUUNIA JA KÖRTTEJÄ Pia Pyykkinen Kansallispuku täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Ensimmäiseksi kansallispukujen käytöksi kansallispukuina lasketaan kun eri maakuntien neidot soutivat kotiseutujensa tyypillisissä puvuissa Venäjän keisarinnaa vastaan. Tänä vuonna on meidät kaikki haastettu juhlistamaan kansallispukuja. Käytetään niitä pukuja, joita meiltä löytyy. Ristiäiset, häät, hautajaiset - mikä vaan juhla on hyvä syy pukeutua pukuun. Käytetään pukuja ja ollaan ylpeitä omasta kulttuuriperimästämme. Jos pukusi on kaapissa kutistunut, muokkaa se vaikka lapsenlapsellesi. Tai jos paita on hiutunut vuosien saatossa, niin korjaa sitä. Pukupiiri kokoontuu keskiviikkoisin puvustolla Ritva Tuohimäen johdolla, ja varmasti saat omasi käyttökuntoon. Jos tuntuu, että ihan joka päivä ei koko pukua halua pukea, niin olisiko siitä palanen sopiva arkikäyttöön? Karjalaisen Nuorisoliiton #TuunaaMunPerinne-kampanja innostaa poimimaan pienen palan pukua ja yhdistämään sen tähän päivään. Näitä ideoita voi tarkastella vaikka Instragramissa tai Facebookissa #TuunaaMunPerinne. Ja viimeistään lähdetään yhdessä tuulettamaan kansallispukuja Hyvinkään keskustaan! Siinä vaiheessa jos muu ei mahdu päälle niin tule pelkässä helavyössä, kuten yksi nimeltä mainitsematon Jäähdyttelijä on uhannut! Tai päänauhassa, se harvoin jää pieneksi. ps. Jos otsikon sanat jäivät kaivelemaan, niin käy tarkistamassa täältä mitä ne tarkoittavat FAKTARUUTU: #TuunaaMunPerinne Tänä vuonna suomalainen kansallispuku täyttää 130 vuotta. Sen johdosta Karjalainen Nuorisoliitto on käynnistänyt mediassa vuoden mittaisen valokuvahaasteen #TuunaaMunPerinne. Haaste rohkaisee yhdistämään kansallispukujen ja perinneasujen osia tai elementtejä omaan arkipukeutumiseen. Kansallispuvun liivi sopii farkkujen kanssa, taskun voi liittää osaksi muuta asua, pieneksi käyneen hameen voi uudistaa vaikka minihameeksi. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Sivu 4 (10) (Sivun kuvat Karjalainen Nuorisoliitto ja

5 VISIO kansanmusiikin ja kansantanssin kulttuuripoliittinen tavoiteohjelma VISIO2025-tavoiteohjelma on suomalaisen kansanmusiikin ja kansantanssin tulevaisuutta linjaava kannanotto, jonka on tarkoitus palvella laajasti kaikkia alan eri toimijoita. Siinä toisaalta määritellään alan nykytilanne ja asemoidaan se laajemmin suomalaiseen kulttuurikenttään, mutta toisaalta myös etsitään toimintamalleja ja ideoita kansanmusiikin ja kansantanssin parissa tehtävän työn edistämiseksi. VISIO2025 ottaa rohkeasti kantaa suomalaisen kulttuurin kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Kansantanssin harrastajakentän puolesta Visio2025-kirjoittajana olen minä. Mutta en voi tehdä sitä yksin, koska harrastajia on muitakin kuin minä - te kaikki. Jelppaisitko vähän? Vastaisitko alla oleviin kysymyksiin omasta vinkkelistäsi? A) Miten sinä näet kansantanssin nykytilanteen? Esim. mitä tapahtuu, kenen toimesta ja missä? B) Mitkä ovat kansantanssin haasteet tänä päivänä ja tulevaisuudessa? C) Mitkä ovat kansantanssin mahdollisuudet tänä päivänä ja tulevaisuudessa? D) Mitä sinun mielestäsi asialle voisi tai pitäisi tehdä nyt ja tulevaisuudessa? E) Rohkea ja uskalias visio/tilannekuva vuodelle 2025? Miltä kansantanssitoiminta sinulle näyttää silloin? Laita vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen pyykkinen@gmail.com viimeistään Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä, eli villitkin unelmat peliin vaan. Tehdään yhdessä koko kansantanssin harrastajakentälle hyvä tulevaisuuden visio. Avusta kiittäen ja sähköpostitulvaa odotellen, -pia PUVUSTON PUKUVUOKRIA TARKISTETTU Pia Pyykkinen Jos ikiomaa pukua ei vielä ole, niin puvustolta löytyy pukuja jäsenistön käyttöön, esiintymisiin, reissuille, jne. Feresejä muutama, kansallispukuja miehille ja naisille, tytöille ja pojille. Rivitanssijoille löytyy myös hattuja jne. Vuokraushinnat: Lainauskerta Vuosilaina Jäsenet Feresit 7,00 Sovitaan erikseen Kukka- ja ruutumekot 1,50 Sovitaan erikseen Kansallispuvut 7,00 150,00 Yksittäiset osat (esim. paita) 1,50 50,00 Ei-jäsenet Feresit 25,00 - Kukka- ja ruutumekot 1,50 - Kansallispuvut 25,00 - Yksittäiset osat 10,00 - Lainauskerran pituus ja palautuspäivä sovitaan lainattaessa, yleensä laina-aika on noin 1 kk. Mikäli seuran jäsen ei palauta pukua sovittuna ajankohtana eikä ole ilmoittanut esteestä etukäteen, peritään häneltä vuokra ei-jäsenen hinnan mukaan. Jäsenet voivat ottaa puvun myös vuosilainaan. Vuosilainoissa seuralla on oikeus tarvittaessa käyttää pukuja omissa esityksissä. Sivu 5 (10)

6 FOLKLANDIAA JO 20 VUOTTA Birgitta Sipilä Vuodenvaihteen jälkeen tulee yleensä odoteltua pääsyä Folklandia-risteilylle. Tänä vuonna kyseessä oli juhlaristeily, järjestyksessään 20. Ensimmäinen risteily vuonna 1996 oli alkuun ajateltu kertatapahtumaksi, mutta suuri suosio sai järjestäjät toisiin aatoksiin. Silloisella risteilyllä oli mukana myös ihan tavallisia viikonlopun risteilijöitä, vaikka valtaosa matkustajista koostuikin kansantanssijoista ja -muusikoista. Kieltämättä ensimmäisellä risteilyllä olleet ulkopuoliset olivat ihmeissään menosta. Jo silloin syntyi virallisten esitysten lisäksi käytäville ja sopiviin vapaisiin tiloihin soittajien kesken porukoita ja ohikulkevat tanssijat innostuivat milloin mistäkin musiikista ja laittoivat jaloilla koreasti. Suurin osa kahdestakymmenestä risteilystä keinuttiin Turun ja Tukholman välillä, vuonna 2014 Silja Europa -laiva siirtyi Helsinki-Tallinna reitille ja niin mukana tuli Folklandiakin. Kun ennen oli Länsi-Suomesta pikkumatka satamaan, nyt tämä etu siirtyi vuorostaan muille. Isompi muutos kuin sataman vaihtuminen oli kuitenkin laivan muuttuminen tänä vuonna uudempaan Baltic Queeniin. Todella monen mielestä vanha laiva oli monin verroin uutta parempi. Esiintymistiloja ei uudessa laivassa ollut läheskään yhtä paljon kuin vanhassa Europassa. Kansantanssijan näkökulmasta tanssimahdollisuuksia yleisölle oli valitettavan vähän, myös esitykset tuntuivat painottuvan musiikkiesityksiin. Jokaisella risteilyllä ollessa on ollut vaikeutta valita monien esitysten ja tapahtumien välillä. Joskus on saattanut käydä kuitenkin niin, että vaikka on tehnyt loistavan suunnitelman etukäteen, on se matkan aikana muuttunut. Näin on saattanut löytää todellisia helmiä sellaisia, joita sitten on osannut seuraavana vuonna toivoa jälleen näkevänsä. Tässä valinnan vaikeudessa uusi laiva oli mielestäni helpompi. Valinnan varaa oli selvästi vähemmän samoin kuin esiintymispaikkojakin. Silti haluaisin vastaavan laivan takaisin kuin Silja Europa oli. Tämän vuoden yksi mieleenpainuvimmista tanssiesityksistä yksi oli Oulun Polokkareiden esitys. Heillä oli mukana iso ryhmä ja kuten muillakin tanssitila oli melko pieni verrattuna siihen, millaiselle esitys oli alun perin suunniteltu. Tästä kaikesta huolimatta Polokkarit tanssivat täysillä eikä katsojalla ollut tietoakaan heidän omassa mielessään häiritsevästä tilan ahtaudesta. Mukavaa oli tietysti myös se, että jo kolmatta kertaa esiintyjien joukossa oli hyvinkääläisiä, kun Usva pääsi esiintymislavalle kahteen otteeseen. Avajaisgaalassa ohjelmassa oli kartsua ja lauantaiaamupäivällä oltiin Merellä. Ensi vuonna Folklandia risteillään Hyttejä voi varata joko MatkaVekalta tai Birgitalta Sivu 6 (10)

7 TAHTOO VAIN TANHUTA Pia Pyykkinen Pienen ajan sisällä olen muutamankin kerran kuullut ajatuksia, että saisi tanssia vaan. Ei esiintymistä, vain tanssia yhdessä isommalla porukalla tuttuja juttuja: Repolaista, Martin Vappua ja Pilkutinta. Puhuttiin perustanhuamisesta, kunnon kansantanssista, oikeasta tanhusta. Nuo ovat tulleet eteen valtaosin ihan tavallisten kansantanssin harrastajien kommenteista, hienosti sanottuna kentän ääni puhuu. Jäin miettimään, mikä on tämä jalkoja poltteleva asia, joka nousee ja nousee keskusteluun. Tässä ajassa on isona osana tavoitteiden asettaminen ja sen mittaaminen, päästäänkö niihin. Tanhuryhmällekin asetetaan toimintasuunnitelmassa tavoitteet, jotka usein ovat uuden oppimista, johonkin esitykseen valmistautumista. Onko tanhustakin tullut vain mitattava asia? Kuinka monta erilaista jenkkavariaatiota osataan ja polkka pitää tanssia napakasti jalat tasahypyllä yhdessä ja mieluusti pari bakmesiä sinne väliin. Tavalliselle tanhuryhmälle on usein vuoden materiaalina seuraavan kesän juhlan yhteisohjelmat. Isojen juhlien yhteisohjelmat voivat olla haastavia. Ei enää riitä, että saa pidettyä rivin suorana kävelyvastuussa, vaan pitää osata myös napsutella sormia ja laulaa samaan aikaan. Osalle ne ovat ihan helppo juttu, mutta ikääntyvälle kenttäosallistujamassalle ne voivat olla haasteellisiakin. Helposti koko toimintavuosi menee tavalliselta aikuisryhmältä harjoitellessa uusia juttuja. Ei ehditä vain tanssia, nauttia siitä, mitä jo osataan. Jos kansantanssi aikanaan oli sitä kansan tanssimaa illanvieton ajankulua, niin eiväthän he varmaankaan joka kerta siellä illatsuissa opetelleet uutta. Mentiin sitä, mitä kaikki osasivat, joku saattoi huutaa vuoroja, mutta kaikki mahtuivat mukaan. Opittiin luomumenetelmällä muilta siinä tanssin lomassa. Ja isona osana tilaisuuden onnistumista oli seurustelu ja yhdessä tekeminen. Uskoisin, että isompana nuo kuin se, oppiko varmasti jotakin uutta. Lavatansseissa on vähän sama juttu vieläkin. Joku käy kurssilla opettelemassa, toinen oppii luomuna ehkä hitaammin. Mutta lauantai-iltana Ruusulinnassa jokainen saa tanssia omalla tavallaan, hakea parin rivistä ja iloita siitä, että foksin perusaskel on molemmilla siellä jaloissa. Siellä tanssitaan sitä, mitä jo osataan. Hyvässä lykyssä tuttu viejä pyöräyttää itselle uuden kuvion, ja vot luomumenetelmä toimii. Tai salsaan hurahtaneilla on omat kemunsa Helsingin illoissa. On harjoitukset erikseen, ja lauantai-iltana klubille kokoonnutaan tanssimaan. On järjestetty paikka, missä käyttää osaamiaan taitoja. Isojen massojen kansantanssijoilta puuttuu tällaiset tilaisuudet melkein kokonaan, kesäjuhlien illanvietto kerran vuodessa ei riitä. Sellaisia tilaisuuksia pitäisi olla enemmän, joissa voisi mennä tanssimaan yhdessä muiden kanssa vaikka juurikin sitä Repolaista rivin jatkona. Tai varmasti tulisi enemmän kuin yksi pari masurkkaa illassa. Saisi osallistumisen ja onnistumisen ilon ilman, että esiintymisen ajankohta jännittää. Tanssin iloa Göteborgin Nordlekin tanssituvassa kesällä Juttu on julkaistu Tanhuviestin numerossa 1/2015 Sivu 7 (10)

8 KUKA SE OLI? RITVA TUOHIMÄKI Tuija Mustonen Hyvinkään Kansantanssijoiden kolmanneksi kunniajäseneksi kutsuttiin 40-vuotisjuhlapäivänä Ritva Tuohimäki. Ritva on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana ensimmäisestä syksystä alkaen. Ritva aloitti kansantanssiharrastuksen 14 -vuotiaana Kurikan Mietaalla. Nuorisoseuran harjoituksiin poljettiin 8 km mennen tullen kelillä kuin kelillä, koska tanssi oli niin mukavaa. Harjoituksissa harjoiteltiin suuria kruunuhäitä varten, joita sitten kesäisin pidettiin. Häissä Ritva pääsi mukaan esittämään kylän väkeä tai pikkupiikoja. Tukholmassa asuessaan 1960 ja 1970 lukujen vaihteessa Ritva meni mukaan Suomi-seuran tanhuryhmään. Ensimmäinen virallinen esiintyminenkin oli Tukholmassa. Esiintymistä harjoiteltiin ahkerasti, jännitys oli kova ja edelleenkin on selkeästi muistissa esiintymistanssit: Anjanpellon jenkka ja Åttaman engel. Hyvinkään Kansantanssijoissa Ritva aloitti syksyllä Tanssimisen lisäksi Ritva on toiminut ohjaajana muutaman vuoden omien lastensa aloittaessa tanhuamisen. Samoin seuran emäntänä Ritva on toiminut viisi vuotta. Ylivoimaisesti pisimmän uran Ritva on tehnyt puvustonhoitajana. Tätä pestiä on tämän vuoden alussa tullut täyteen 25 vuotta. Kansallispukutietous on karttunut itse ommeltujen pukujen myötä. Seitsemään pukuun Ritva on kutonut kankaatkin itse. Ensin on käyty Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksen kurssit ja sitten Kansalaisopistolla Maritta Pihon opissa. Omaa osaamistaan Ritva on jakanut pyyteettömästi monille ja monille oman kansallispuvun tai feresin ompelijoille. Pukupiirejä hän on ehtinyt vetää useita. Kansantanssiharrastus on vienyt 17 kertaa ulkomaanmatkalle. Nämä matkat ovat olleet kokemuksia, jollaisia ei olisi päässyt turistimatkoilla kokemaan. Mieliin painuvin matka on Japanin matka vuonna Erilainen kulttuuri ja unohtumaton vastaanotto ovat jääneet Ritvan mieleen erityisesti. Ritva on monelle Hyvinkään Kansantanssijoissa toimineelle tuttu henkilö. Lähes kaikki ovat puvustolla jossain vaiheessa käyneet ja Ritvan iloiseen sekä avoimeen persoonaan tutustuneet. Ritvalta löytyy aina ystävällinen sana jokaiselle ja varsinkin monelle lapselle hän on ollut erityinen ystävä. Jos viettäisimme Ritvan päivää Vain elämää -ohjelman tyyliin, Ritva veisi meidät vaeltamaan tunturiin. Muutama vuosi sitten viettäessään 60-vuotispäiväänsä Ylläksellä Ritva laittoi sanan kiertämään kylällä: kaikki tutut ketkä olette paikalla, saapukaa Särkitunturille klo 12:00. Hän sai 44 ystävää kanssaan samoamaan Särkitunturin laelle. Lappi on osa Ritvan elämää ja niin myös oma Mansikka-mökki Herusissa. Mökki on tärkeä paikka, joka on tuonut aina voimia ja iloa. Mutta tätä et ehkä tiennyt: Facebookin Angry Birds -pelit ovat koukuttaneet Ritvan täysin. Kansantanssilla on siis aivan erityinen sija Ritvan sydämessä. Se on harrastus, jota on voinut harrastaa yhdessä omien lasten, Pian ja Petrin, kanssa. Lapset ovat voineet olla aina mukana ulkomaanmatkoja myöden. Äidin mieltä koskettaa erityisesti se, että lasten ollessa nuoria aina tiesi millaisessa seurassa lapset liikkuivat ja itsekin on voinut olla osa omien lasten harrastusperhettä. Sivu 8 (10)

9 RIVITANSSIJAT HUIPPUKOREOGRAFIN OPISSA Sanna Husu Rivitanssijoita LineWeavers ja Dream Boots ryhmistä osallistui helmikuun alussa Vantaalla järjestettyyn Heels Up! -rivitanssitapahtumaan. Tapahtuman järjesti pääkaupungin rivitanssiyhdistys Capital Heels, joka juhli 15. vuottaan yhdistyksenä. Tapahtuman vetonaulaksi he olivat saaneet tanskalaisen koreografin Niels Poulsenin. Olivat kuulemma varanneet hänet jo kaksi vuotta sitten, sen verran haluttuja huippukoreografit näyttävät olevan. Näin LineWeavers-ryhmän ohjaaja Birgitta Sipilä muistelee päivän antia: Niels opetti yleisölle neljä eritasoista tanssia, joita opettelemassa oli noin 80 tanssivierasta, me hyvinkääläiset mukana. Opetusten välissä oli mahdollisuus esittää toiveita DJ:lle, joka niitä mahdollisimman tasapuolisesti pyrki soittamaan. Kaikkein makeinta oli, kun pääsimme tanssimaan Nielsin kanssa hänen tanssinsa High Cotton. Meidän hyvinkääläisten lisäksi oli vain muutama muu tanssija, joka osasi tuon kyseisen kantrihenkisen tanssin. Rivitanssijat esiintyvät lauantaina järjestettävässä KGB eli Kulttuuri Goes Baari -tapahtumassa ravintola Ilonassa kello yhdessä Combo Zimbalin kanssa. POIMINTOJA Internetin ihmeellisestä maailmasta - Lue mitä sanomalehdessä kirjoitettiin kansallispukujen ensiesiintymisestä - Kulttuuri täyttää hyvinkääläiset baarit Karjalaisen Nuorisoliiton kevätpäivät ja kansantanssiluokittelut Kotkassa - Suomen Nuorisoseurat järjestää yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien katselmustapahtuman, Tanssimyllyn Tampereella - Rivitanssitapahtuma Linedance On The West Coast Yyterissä - Karjalaiset kesäjuhlat Hyvinkäällä - Rieväkylän Rimppa eli SKY:n ja KTNL:n kesäjuhlat Tampereella - Pohjoismainen kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtuma Nordlek järjestetään Tanskassa, Vyborgissa. Sivu 9 (10)

10 TIKKURISTIKKO Sen kunniaksi, että kansallispuku täyttää tänä vuonna 130, tunnistetaan Tikkuristikossa kansallispukuja. Tunnistusta helpottamaan vinkiksi on annettu kansallispukujen nimiä, kaikki niistä eivät kuitenkaan esiinny kuvissa. Kun tunnistat kaikki kuvissa näkyvät puvut, lähetä vastauksesi Pialle mennessä. Muistathan, että voittajat palkitaan yllätyspalkinnolla! Sivu 10 (10)