Haluatko pudottaa painoasi?

3.2.2011 Lauttasaari-Seura Drumsö-Sällskapet www.lauttasaari.fi Perustettu 1968 Nro 5 Haluatko pudottaa painoasi? Tee kuten Tuire! Ole nopea ja varaa paikkasi helmikuussa alkavasta ryhmästä. Soita heti! 041 530 7331 xtravaganza Klubi Lauttasaari Heikkiläntie 2, 4krs. lauttasaari@xtravaganza.fi Tuire -45 kg Tuire kyllästyi isoon kokoonsa ja teki päätöksen laihtua. Kun lehdessä oli mainos, jossa kysyttiin haluanko pudottaa painoani, ilmoittauduin saman tien. En ole katunut päivääkään. Lue lisää: www.xtravaganza.fi VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI Ideoita ja toimivia ratkaisuja kotiisi! KEITTIÖ- JA SISUSTUSREMONTIT KYLPYHUONE- JA SAUNAREMONTIT S-Etukortilla huomattava alennus remontistasi Varaa suunnitteluaika! P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi

Pääkirjoitus 3.2.2011 Laatukirjallisuutta ja Kiinan kulttuuria kirjastossa Uuden aikakauden alku Lauttasaaren kirjaston lukupiiri kokoontuu seuraavan kerran torstaina 10.2. kello 18.00-19.45. Tuolloin käsittelyssä on Anne Enrightin teos Valvojaiset (Otava 2010) ja torstaina 10.3. kello 18.00 alkaen on vuorossa Ian McEwanin romaani Polte (Otava 2010). Enright on irlantilainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu neljä romaania, tietokirja, esseitä ja novelleja. Mc- Ewan puolestaan on arvostettu englantilaiskirjailija, ja hänen viimeisin teoksensa Polte kietoutuu yksilön ja auringon ympärille. Ympäristömuutoksen koettelemalle planeetallemme aurinko voi olla uhkatekijä tai sen pelastus. Lukupiiriin keskustelemaan hyvästä kirjallisuudesta ovat tervetulleita niin uudet kuin entisetkin piiriläiset. Keskustelun lomassa kirjasto tarjoaa kahvit. Heikkiläntiellä sijaitseva Suomi-Kiina-seura ry järjestää kerran kuukaudessa luentotilaisuuden kirjastossa. Katri Makkonen luennoi15.2. kokemuksistaan Tiibetistä ja Xinjiangista kyse on Kiinan levottomista rajaalueista. Maaliskuun luennoitsija on Jyrki Kallio, jonka aiheena 15.3. on Kiinan historian myytit. Kiina-aiheiset luennot pidetään tiistaisin kello 17.30 alkaen. Luennoille on vapaa pääsy. Uuden aikakauden alku - tai erään aikakauden loppu. Aktiivisen kansalaisliikkeen aikaansaaman pitkäkestoisen hivutustaistelun jälkeen nuorisolautakunta päätti kuitenkin muuttaa saaremme nuorisotilat saman katon alle. Drumsö Svenska Klubblokal Tallbergin puistotiellä sulki ovet joulukuun lopussa ja muutti Pajalahteen kirjaston taloon Apajan kylkeen. Pika-analyysit osoittavat, että kyse on ennemminkin politiikasta kuin säästöistä tässä tapauksessa. Muutosta tuli monen vuoden näennäissäästöt syövä lasku. Miksi oli niin tärkeää, että tiloista luovuttiin? Saarellamme on nuorisoa enemmän kuin koskaan: 9-19 -vuotiaita on nyt hieman yli 1500. Määrä kasvaa tasaisen varmasti. Tavallisen ihmisen logiikka sanoisi, että tuossa kohtaa palvelujen määrää lisätään, ei leikata. Erityisesti käytettävissä olevien tilojen puolittaminen kuulostaa vähintäänkin ikävältä, järkevämmältä olisi tuntunut molempien aiempien tilojen kunnostaminen ajanmukaisiksi. Tätä kirjoittaessa uusi Drumsö Svenska Ungdomsgård viettää avajaisiaan uusissa, vasta remontoiduissa tiloissa. Tilat ovat asianmukaiset ja siistit, mutta mahdollistavatko ne yhtä monipuolisen toiminnan kuin aiemmat tilat? Uudet aukioloajat, joita on harjoiteltu jo syksyllä, kertovat karua kieltä aiemmasta reippaasti supistetusta toiminnasta. Ovet sulkeutuvat suunnilleen siinä vaiheessa, kun yläastetta käyvä nuoriso ehtii saarelle kouluistaan. Yhtälailla suomenkielinen nuorisotoiminta on menettäjän asemassa, sielläkin tila pieneni huomattavasti aiemmasta. Toiminnallisesti Apajassa kuitenkin on nähtävästi pyrkimys pitää taso ennallaan. Tilanne on nyt tämä. Voiko tässä nähdä mitään positiivista? Ainakin tämä tuo mahdollisuuden lähietäisyydeltä tutustua toisen puolen toimintaan ja aktiviteetteihin, ja sitä kautta ehkä laajentaa kokemuspohjaa sekä tuo konkreettisesti lisää valinnanvaraa. Nuorisoasiainkeskuksen jäsenkortti mahdollistaa pääsyn kaikkiin nuorisotaloihin, joten nyt pitäisi kynnyksen olla matala nuorison myös oma-aloitteisesti astua kokeilemaan uutta ja toimia vaikka kulttuurilähettiläänä. Ehkä jatkossa nähdään myös jonkinlaista yhteistoimintaa, yhteisiä tilaisuuksia, projekteja ja niin edelleen. I skrivandets stund firas den nya Drumsö Ungdomsgårdens inflyttning till nyrenoverade lokaler i Bibliotekshuset. Det blir intressant att se hur verksamheten kommer att ändras efter att utrymmet, och antalet rum, har blivit väsentligt mindre. Själva utrymmena kan visa sig vara även bättre fungerande än de gamla. Det kan vara mycket givande både på svenskt och finskt håll att följa med från nära avstånd hurudan verksamhet den andra har. Förhoppningsvis finns det möjligheter för både att lära sig nytt och också att ha ett gott samarbete. Hittills, innan verksamheten egentligen har kommit igång, är det en sak som förvånar mig. Ungdomscentralen har alla dessa år poängterat att huvudmålgruppen i verksamheten är ungdomar i åldern 13 19 år, att vi har haft en ovanlig lyx när det ordnats verksamhet också för 9-12 åringar. De nya öppethållningstiderna berättar dock något helt annat. Högstadieelever hinner knappt tillbaka till ön förrän dörrarna stängs kl 16:30. Här är visst något som i mitt tycke borde kritiskt ses över. Är det ungdomsverksamhet som är verksam medan ungdomar är i skolan? Tanken har väl ursprungligen varit att ordna fritidssysselsättning som alternativ för gatuliv. Shama Österman Lauttasaari-Seuran hall.jäsen, perhetyöryhmän pj. LSS.perhetyoryhma@gmail.com OBS! Ingång till Ungdomsgården finns från parken, dvs. andra sidan av huset än Apaja! Svårt att hitta, men där är den. Remu&Hurriganes saapuu saarelle Legendaarinen Remu Aaltonen ja hänen yhtyeensä Hurriganes esiintyvät Bar 52:ssa lauantaina 19.2. Varsinainen meno alkaa kello 22.00, jolloin Remu ja Hurriganes valtaavat estradin. Tapahtuma on sikäli ainutlaatuinen, että kokoonpanoa ei kovin usein kuulla pääkaupunkiseudulla saatikka Lauttasaaressa. Remu&Hurriganesin kalenteri kuitenkin kertoo, että keikkaa pukkaa aina Leiviltä Närpiöön. Hurriganes perustettiin Etelä-Haagassa 1971, ja suosituimmillaan yhtye oli vuosina 1974-1980. Yhtyeen energinen lavaesiintyminen oli sellaista, mitä ei juuri oltu aiemmin Suomessa nähty. Suorastaan rock-klassikoiksi ovat jääneet yhtyeen esittämät Get on ja Roadrunner. Hurriganesin perustajajäseniä olivat rumpali ja laulaja Remu Aaltosen lisäksi basisti Cisse Häkkinen ja kitaristi Ile Kallio, jonka tilalle tuli myöhemmin Yksilöllisen käsityön päivät 2011 järjestetään Kaapelitehtaan Puristamossa 3. - 6.2. Messutapahtuma on avoinna torstaista sunnuntaihin kello 11.00-18.00. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Yksilöllisen käsityön päivillä on mukana noin 30 yritystä eri toimialoilta: on kultaajamestaria, seppää, kirjansitojaa, silkkimaalaria, verhoilijaa, naismaalaria, nahkavaateiden valmistajaa, koruntekijää ja niin edelleen. Kätten taitojaan esittelee myös lauttasaarelainen ompelija Eila Heinänen, jonka ompelimo Sormustin sijaitsee Lauttasaarentie 16:ssa. Runebergin päivän läheisyyden takia hänen virtensä ovat esillä Lauttasaaren seurakunnan torstaipiirissä kirkolla 10.2. kello 13.00. Kerron tuolloin hänen virsiensä sisällöstä ja niiden saamasta arvostuksesta kautta aikojen. Laulamme virsiä niin vanhoin kuin uusin sanoin ja kerromme muistojamme ja omia tuntemuksistamme. Meistä monet Runebergin virsistä, kuten On meillä aarre verraton, Taivaat kaikki valtiaansa ja Mä silmät luon ylös taivaaseen, ovat iki-ihania. On varmaan yllättävää ja pieni järkytyskin, että asiantuntijat eivät aina ole olleet samaa mieltä. Tunnetuin ja tunnustetuin Runeberg-tutkijamme professori Matti Klinge on omistanut Runebergin virsituotannolle vain yhden lauseen: Runeberg tuhlasi lähes vuosikymmenen virsikirjatyölle. Albert Järvinen. Nykyinen Hurriganes on nelimiehinen ja Aaltonen on yhtyeen ainoa alkuperäisjäsen. Uudet ja perinteiset käsityöammatit esittäytyvät Kaapelitehtaalla Virret ovat vänrikkien veroisia Myöskään virsitutkijat eivät näytä arvostavan Runebergiä. Ruotsinkielistä virsikirjaa viimeksi uudistettaessa komitea lähti kyllä siitä, että vanhoja suomenruotsalaisia runoilijoita lähinnä Runebergiä mutta myös Topeliusta tulee käsitellä pieteetillä. Työnsä lopulla komitea sai todeta, että heidän ehdotuksessaan oli kahdelta silloin eläneeltä riikinruotsalaiselta runoilijalta enemmän virsiä kuin Runebergiltä! Heidän piti tehdä hätäisesti pieni korjausliike. Eivätkä aikalaisasiantuntijatkaan ole olleet varauksettoman ihastuneita. Esimerkiksi Zakarias Topelius suhtautui hyvin väheksyvästi ja jopa kateellisesti. Tutkimuksella on suuri halu laittaa virret vänrikkien varjoon ja esteeksi näiden toisen osan tekemiselle. Mutta odotettu ja jopa vaadittu toinen osa ei ollut helposti syntymässä. Virret olivat mielestäni eräänlainen pelastus. Eivätkä ne ole suinkaan vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä, jopa samanlaisia: lyhyitä ja loppusoinnullisia. Lauantaina 5.2. järjestetään muotinäytöksiä tasatunnein kello 13.00-17.00. Malleina on Suomen huippumalleja ja näytökset juontaa Anneli Kangas-Cederberg. Muina päivinä ammattilaiset esittelevät huimaa osaamistaan tapahtumalavalla. Yksilöllisen käsityön päivät tapahtuman järjestelyistä vastaa Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry. Päivät järjestetään joka toinen vuosi eli nyt kolmattatoista kertaa. Vuonna 2009 yli 9000 kävijää tutustui uusiin ja perinteisiin käsityöammatteihin ja ammattilaisiin Kaapelitehtaalla. Kaunis muoto ei ehkä sittenkään ole pääasia. Runebergin virret ovat toki muodoltaan loistokkaita, mutta samalla ne olivat sisällöltään painavia, mitä virsitutkimus ei juuri ole ymmärtänyt. Niissä henkii luottamus ja usko lempeään Jumalaan, valoisuus jota kirkossamme ja kansassamme ei liiaksi ole. Ne eivät ehkä sopineet salokirkkojen kristillisyyteen, kuten seurakuntamme ensimmäinen paimen, runoilija Lauri Pohjanpää on eräästä virrestä sanonut. Runebergin testamentti niin virressä kuin Vårt landin unohdetussa säkeistössä oli: Ole vapaa, ole iloinen ole turvallisella mielellä! Tule siis laulamaan ja keskustelemaan torstaina helmikuun 10. päivänä kello 13.00 kirkolle. Seppo Väisänen 2 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 5 3.2.2011

Oppilaat asento! Kenraali Basso vierailee! Lauttasaaren ala-asteen 1.-4.-luokkalaiset pääsivät kuuntelemaan Kaartin soittokunnan hienoa musikaalityyppistä näytelmää Kenraali Bassoa. Näytelmän oli ideoinut Timo Forström. Sen päähenkilönä toimi vieraileva näyttelijä Eeva Putro, joka näytteli kolmasluokkalaista Aliisaa. Näytelmässä Aliisa on saanut jälki-istunnon ja on vihainen mennessään isänsä vanhalle vartiopaikalle ja ihmettelee, kun paikalle ilmestyy Kaartin soittokunta. Hän saa paljon uusia ystäviä ja pääsee tutustumaan armeijan päivän viettoon. Kiertueen aikana Kenraali Basso -näytelmää on esitetty kouluissa kahdeksan kertaa. Haastattelimme soittokunnasta Juha Määttälää, joka toimii orkesterin äänenjohtajana. Hänen instrumenttinsa on baritonitorvi. Juha kertoo soittaneensa 30 vuotta. Kaartin soittokuntaan on vaikeaa päästä, ja vaatimuksiin kuuluu olla oman soittimensa osaava ammattilainen. Teksti ja kuva: Rosanna Rehn ja Anna Pugin, 6A YIT Rakennus voitti kaksi metrotunneliurakkaa YIT Rakennus Oy voitti kaksi Länsimetron metrotunnelilouhintaurakkaa. Länsimetron hallitus päätti, että YIT Rakennus Oy louhii sekä Lauttasaaren salmen metrotunnelit että Keilaniemen aseman ja metrotunnelit. Urakoiden yhteisarvo on lähes 23 miljoonaa euroa. Lauttasaaren salmen alitus on pituudeltaan noin 350 metriä, joten merenalaista tunnelia salmen alla louhitaan yhteensä noin 700 metriä. Salmen kohdalla Länsimetron metrotunneli käy syvimmillään noin 57 metriä merenpinnan alapuolella. Louhinnat meren alla alkavat touko-kesäkuussa, kun Ruoholahden metrotunneliurakka on valmistunut. Keilaniemen urakka käsittää kahden noin 1,3 kilometrin pituisen rinnakkaisen metrotunnelin sekä aseman louhinnan. Keilaniemen metrotunnelilouhinnat alkavat keväällä maalishuhtikuussa. Molemmat ovat vaativia urakoita. Meren alla louhittaessa edetään hitaasti ja erityistä turvallisuutta noudattaen. Keilaniemen urakassa puolestaan toimitaan herkkien kohteiden vaikutuspiirissä, sillä tunnelin lähellä sijaitsee paljon herkkiä laitteita ja toimintoja. - Olemme tyytyväisiä, että saimme hyviä tarjouksia molempiin haastaviin urakoihin. Kapasiteettia vapautuu Kehäradalta juuri sopivasti Länsimetron louhintoihin, Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen sanoo. Lauttasaaren salmen alituksen metrotunneliurakkaan jätti tarjouksen viisi ja Keilaniemen metrotunneliurakkaan kuusi urakoitsijaa, jotka olivat läpäisseet ensimmäisen tarjousvaiheen. Tällä hetkellä Länsimetrolla on käynnissä kahdeksan työmaata, joilla työskentelee 130 louhinnan ammattilaista. Lisäksi Espoon kaupunki rakennuttaa Tapiolaan kahta työtunnelia. Työtunneleita länsimetroa varten tehdään kaikkiaan vajaa 3,4 kilometriä, josta tähän mennessä on louhittu yli kilometri. Metrotunnelia on valmiina runsaat 1,3 kilometriä. Kaikkiaan metrotunnelikilometrejä kertyy lähes 28. Tähän mennessä Länsimetro on tehnyt päätöksen yhdeksästä louhintaurakasta. Vuonna 2011 käynnistyvät loputkin louhintaurakat. Myös ensimmäinen rakennusurakka on tarkoitus kilpailuttaa 2011-2012 vaihteessa. Länsimetron louhinnat valmistuvat vuonna 2013. Louhintojen jälkeen alkavat välittömästi asemien rakennusurakat, joista ensimmäiset asemaurakat käynnistyvät jo vuoden 2012 puolella. Tämän jälkeen on vuorossa rataurakka ja automaattimetron asennus ja testaus. Länsimetro valmistuu vuoden 2015 lopulla. Hanna Malmivaara Miksi metelöidä pakkoruotsista? Seuratessani jatkuvaa jankkausta siitä, olisiko ruotsinkielen kouluopinnot aloitettava nykyistä aikaisemmin vai myöhemmin ja pakollisina vai ei tulin ajatelleeksi, mitä kaikkia kieliä olen itse joutunut elämässäni opiskelemaan, pakolla tai omasta halustani. Luetteloon kertyi kieliä äidinkielestäni suomesta alkaen ja päätyen ruotsin, saksan, englannin, ranskan ja latinan kautta venäjään. Lyhyet ja pinnalliset huiskaukset espanjaa ja italiaakin mahtuivat jonnekin noiden muiden väliin, mutta käyttökieliksi jäivät ruotsi, saksa ja englanti. Ruotsia opin ihan huomaamatta kaksikielisen suvun keskellä. Suomenkielessä sattui opettajakseni lehtori, jonka keppihevosena oli lauseenjäsennys. Se oli minulle aivan ylivoimaista, ja jossain vaiheessa hän lupasi katsoa, että urani koululaitoksessa loppuisi siihen. Kun kymmenen vuotta myöhemmin olimme samassa koulussa opettajina, hän tuntui uhkauksensa jo unohtaneen. Saksankieli oli keskikoulussa ja lukiossa kova pala, joka vaati myös yksityistuntien ottamista. Lukiossa alkanut englanti taas oli kuin taivaan lahja. Ajatelkaahan nyt: kieli, jossa ei ollut sukuihin sidottuja artikkeleita eikä heikkoja tai vahvoja adjektiivien taivutuksia. Opettajakseni sattui oikea virtuoosi, lehtori Aino Piironen. Kun innostava opetus tähtäsi vahvasti kielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen eikä vain kielioppiin, kirjoitimme kaikki vapaaehtoisen englannin ylioppilaskokeissa. Venäjän opintojen sijasta valitsin lukiossa ranskankielen ja piirustuksen, mikä kieltämättä oli omituinen yhdistelmä. Ranskan opettajakin loi vanhoillisilla konsteillaan kohtuullisen hyvän pohjan, muttei hänen opetuksestaan mitään ranskan käyttövalmiutta syntynyt. Sitten tuli eteen yliopisto, joka vaati pro exercitio - kokeen suorittamista saksassa ja latinassa. Ihmeekseni selvisin saksan prosta pelkän käännöksen kautta ja ilman suullista kuulustelua, mutta latina teetti lukuvuoden ajan kokopäiväisiä urakoita. Onneksi sain latinassakin opettajaksi virtuoosin eli Päivö Oksalan, jonka ansiosta latinankin pro meni keväällä ongelmitta. Tämä latina oli sikäli erityisen mielenkiintoinen juttu, että latinan kielioppia oli etukäteen mainostettu sekä erittäin loogiseksi että vaikeaksi. Muistaen äidinkielen lauseenjäsennyksen aiheuttamaa ahdistusta pelkäilin latinaa koko joukon. Hämmästykseksi havaitsin, että kielioppi ja siihen liittyvä lauseenjäsennys ei enää ollutkaan yhtään vaikeaa. Minulle oli kertynyt siinä välillä muutama ikävuosi lisää ja samalla oli ilmeisesti abstraktisen ajattelun kykykin kasvanut. Siksi olen siitä pitäen tuuminut, että kieliopinnot pitäisi oikeastaan aloittaa mieluummin myöhemmin kuin aikaisin. Itse asiassa minulle olisi saattanut olla ihan hyödyllistä jäädä jossain vaiheessa luokalleni hiukan varttumaan. Latina oli aivan ilmeisesti pakkolatinaa, mutta siitä selviämisen motivaatio oli toisaalta niin kova, että ahkeruus kovankin onnen voitti ja voimallinen tahto vei miehensä jopa läpi latinan kieliopin ja sanaston. Tämäkin kannattaisi ottaa huomioon silloin, kun koulujen kieltenopinnoista päätetään. Olin jo päälle neljänkymmenen kun kosketukset neuvostoliittolaisten oppikirjantekijöiden kanssa synnyttivät minussa halun oppia kohtuullisesti venäjää. Tuossakin iässä sanat painuivat vielä vallan hyvin muistiin ja hämmästyksekseni huomasin, että aikaisemmat muiden kielten opinnot olivat erinomaiseksi hyödyksi. Kirjaimiston opetteleminenkaan ei ollut yhtä vaikeaa kuin aabeesee kansakoululaiselle, kirjoittamisen motoriikka kun oli jo hanskassa. Kauniaisten työväen akatemian venäjän tehokursseilla painettiin viikkokaupalla kahdeksan tunnin päiviä, ja kun opetus tähtäsi selvästi kielen aktiiviseen käyttämiseen, oman edistymisen alkoi piankin havaita. Kiitos ja kunnia sikäläisille virtuooseille Liisa Hongalle ja Anna Strengellille! Harmi vain, että käytön puutteessa rapistuivat aikanaan niin latinan kuin venäjänkin taidot. Yhteenvetona kaikesta voisin sanoa, että kielten opiskelun aloittamisella ei ole niin tulenpalavaa kiirettä, ja että vahva motivaatio on parempi kuin kovakaan pakko. Ajatelkaapas muuten tätä: jo vuosikymmeniä on ruotsia taottu pakolla oppilaihin, mutta kuitenkin esimerkiksi Höblässä kaikuu haikea valitus siitä, että suomenkieliset eivät osaa ruotsia riittävän hyvin. Jos pakkoruotsilla ei ole vieläkään sen pitemmälle päästy, niin mitä siitä sitten kannattaa niin kovasti metelöidä? Kai R. Lehtonen Vuoden K-rauta löytyy Ruoholahdesta K-raudan ketjukaupaksi vuonna 2010 on valittu K-rauta Ruoholahti, joka sijaitsee Ruoholahden ostoskeskuksessa metroaseman läheisyydessä. Valinnan perusteena ovat asiakastyytyväisyyden tutkimustulokset, henkilöstön työtyytyväisyys, myynnin kehitys sekä tulokset mystery shopping tutkimuksissa. Kunniakirjan ja henkilöstön koulutusstipendin vastaanotti kauppias Hannu Toivonen. K-rautoja löytyy niin Pohjoismaista, Baltiasta kuin Venäjältäkin. K-rauta on yksi rauta- ja sisustuskauppaa harjoittavista Rautakeskon vähittäiskauppaketjuista. Muita ovat Rautia, Byggmakker, Senukai ja K-maatalous. Nro 5 3.2.2011 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 3

Lukijan ääni Aamuvarhaiset räjäytykset häiritsevät Bussipysäkkien aikataulut turhan pieniä Lauttasaarelaisten talojen ikkunat ovat helisseet muutaman kerran päivässä metrotyömaan takia. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt työskentelyajaksi kello 7.00 ja 22.00 välisen ajan arkipäivisin. Koivusaaren ja Karhusaaren välisellä alueella räjäytyksiä voidaan tehdä kellon ympäri. Useampi taloyhtiömme asukas heräsi torstaiaamuna 27.1. räjäytykseen kello 5.25. Ikkunat helisivät ja koko talo tärisi. Eikö ihmisten anneta nukkua seitsemään? Yleistyvätkö tällaiset aamuvarhaiset räjäytykset? Miksi aamuyöllä ylipäänsä täytyy räjäyttää? Ennen louhintojen aloittamista tehtiin alkukatselmus taloille, jotka sijaitsevat noin 100-150 metrin päässä ajotunnelista tai metroradasta. Talot kuitenkin tärisevät voimakkaastikin paljon kauempana kuin 150 metrin päässä tunneleista. Eikö kukaan ole kiinnostunut siitä, minkälaisia vaurioita räjäytykset aiheuttavat kauempana sijaitseville taloille, joissa ikkunat helisevät monta kertaa päivässä? Jenny Savikko Vaskiniementie Eikö vihdoinkin voisi saada bussipysäkeille aikataulut oikein isoin numeroin ja kirjaimin? Pysäkithän ovat matkustajia varten. Katosten seinätilaa kyllä riittäisi. Nyt ne pienet aikataulut ovat joskus töhrittyjä ja muutenkin voi olla hämärää tai on huononäköinen. Mainokset kyllä ovat kissankorkuisin kirjaimin. Sitten illalla sähkövalon ollessa päällä, jos istuu penkillä, niin bussin tulosuunnan sivulasiseinä on kyllä vapaa, mutta vastakkaisella puolella oleva mainos heijastuu sille niin, ettei istuen näe sen läpi. Pysäkin penkit voisivat olla lievästi loivia, jolloin penkeille tuulella lentänyt vesi valuisi pois. Siksi myös penkin urien pitäisi jatkua penkin reunaan asti. Pysäkin sisällä koekäytössä on taulu, joka näyttää bussien saapumisajan. Sen pitäisi näkyä myös ulkopuolelle bussin saapumissuuntaan. Silloin jos bussi pysähtyy joka tapauksessa, bussissa sisällä oleva matkustaja voisi päättää viime hetkellä, vaihtaako toiseen vielä sopivampaan bussiin, jos sen ilmoitetaan saapuvan hyvin pian, esimerkiksi parin minuutin kuluttua. Muutenkin kahden eri bussin pysähtyessä samalle pysäkille, ne voisivat seisoa hetken, jolloin vaihtoa haluavat ehtisivät tehdä sen. Timo Tamminen Tunnolliset koiranomistajat keräävät ulkona lemmikkinsä jätökset pusseihin ja laittavat jätteet roskiksiin - tai niiden välittömään läheisyyteen, kuten kuva kertoo. Niin tekevät muutkin sivistyneet kulkijat, kun vaikka suklaapatukan paperista pitää päästä eroon. Teemmekö tässä ikään kuin puolivahingossa ympäristötaidetta? Eikö näitä roskiksia voisi välillä tyhjennellä? Niinkö ovat kaupungin rahat huvenneet, ettei jätehuoltokaan katujen varrella oikein toimi? Bussipysäkkien yhteydessä olevat roskikset tyhjennetään, mutta vähänkin sivussa olevat pöntöt näyttävät kuvan kaltaisilta eri puolilla Lauttasaarta. Muun muassa Tallbergin puistotien varrella oli jo joulun aikoihin umpitäysi roskis. Kuva (31.1.) on kävelytieltä Myllykallion kupeesta lähellä Isokaarta. Kollektiivista tilataidetta? Kortensa kekoon kantanut Kuva-arvoitus lehden lukijoille Missä Pajalahdentie 12:n jalkakäytävä luuraa? Kuvattu 31.1.2011 kello 14.00. Jallu Kevätkauden kotiotteluita Mahdolliset muutokset seuran kalenterista osoitteesta www.topola.fi. Pvm Paikka Klo Ottelu La 5.2. Myltsi 11.15 Pojat-99: ToPoLa - PuHu Su 6.2. LYK 16.20 Naiset: ToPoLa Sykki Su 6.2. LYK 19.30 B-pojat: ToPoLa - PuHu 2 La 19.2. Myltsi 11.15 Pojat-99: ToPoLa - Wartti Basket II Su 20.2. LYK 16.20 Naiset: ToPoLa TikS La 26.2. LYK 17.20 Miehet: ToPoLa I Superit Su 27.2. LYK 16.20 Naiset: ToPoLa Pakilan Visa Kaikki mukaan kannustamaan ToPoLaa! Tuhat sivua suomalaista kapellimestari-ihmettä Suomen kansallisoopperan nuotiston oven vieressä on tätäkin kirjoitettaessa kaksi kuvaa: toisessa orkesteria johtaa Jussi Jalas ja toisessa Okko Kamu. Kuvapari on hymyilyttänyt monia, koska kontrasti on niin äärimmäinen: Kamu istuu mahdollisimman rennosti, kun taas Jalas istuu ja johtaa erittäin jäykästi. Mieleen jäi hämmennys ilmeettömyydestä, jota Paavo Berglund piti yllä hauskojakin juttuja kertoessaan. Hän on yrmeä, omintakeinen persoonallisuus, joka vastaa mieluiten ei, kyllä tai en muista. Vanha mies leveässä lierihatussa kävelee Sibelius-Akatemian käytävillä ja suuntaa kapellimestariluokan harjoituksiin. Hän tekee sitä, mitä on tehnyt jo nelisenkymmentä vuotta. Auttaa nuoria alkuun, antaa vinkkejä opinnoissaan edistyneille. Hän on Jorma Panula, maailman kuuluisin kapellimestaripedagogi. Tässä kolme tyylinäytettä Vesa Sirénin kirjasta Suomalaiset kapellimestarit Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin (Otava). Sanoisin: journalistin käsialaa. HILKKA KOTKAMAA Vesa Sirénin kirjoittama tuhatsivuinen järkäle kertoo kapellimestareistamme aina Sibeliuksesta Saloseen. Vesa Sirén on Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja, ja sellaiselle miehelle kaikki ovet ovat avoinna: hän pääsee orkesterien harjoituksiin, loppuunmyydytkään konsertit eivät ole ongelma, ja ennen kaikkea hän saa henkilökohtaisesti tavata ja jututtaa niin kapellimestareita itseään kuin orkesterien muusikoitakin. Vesa Sirénin tuhatsivuinen järkäle suomalaisista kapellimestareista kautta aikojen on ennen kaikkea journalistin käsialaa, ja aivan ansaitusti se palkittiin viime syksynä Tieto- Finlandialla. Suomalainen kapellimestari-ihme ei alkanut suinkaan Panulan tallista, vaikka Panula onkin maailman kuuluisin musiikkipedagogi. Vesa Sirén on kaivanut arkistojen kätköistä värikkäät kuvaukset myös kapellimestarinelikosta Jean Sibelius, joka johti ympäri maailmaa useimmat omien teostensa kantaesitykset, Robert Kajanus, joka perusti Pohjoismaiden vanhimman sinfoniaorkesterin eli nykyisen Helsingin kaupunginorkesterin, Georg Schneevoigt, joka oli todellinen musiikin kosmopoliitti ja johti ulkomailla paljon enemmän kuin Suomessa, ja Armas Järnefelt, jonka panos oli merkittävä niin Tukholman kuin Helsinginkin oopperaelämässä. Nämä kolme aikalaista loivat perustan myös Sibeliuksen kansainväliselle musiikkimaineelle säveltäjän itsesä ohella. Ennen Panulan tallia nousivat esille myös sellaiset nimet kuin Leo Funtek, oopperan mies ja suuri bruckneriaani, Toivo Haapanen, Radion sinfoniaorkesterin ykkösmies, tai Tauno Hannikainen, joka niitti mainetta paitsi Helsingin kaupunginorkesterissa myös ennen kaikkea Amerikan Yhdysvalloissa. Aiheellisesti Sirén nostaa esille myös Ulf Söderblomin, kaikkien aikojen merkittävimmän suomalaisen oopperakapellimestarin ja ennen kaikkea suomalaisten oopperoiden kantaesittäjän, suomalaisen oopperabuumin ansiokkaan esillenostajan. Sirén on mies, joka on saanut myös Paavo Berglundin puhumaan. Saati sitten Leif Segerstamin, monipuolisen musiikkineron ja sanavirtuoosin. Kun sitten päästään Panulan talliin, nimiin Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Osmo Vänskä, Sakari Oramo ja Mikko Franck, mukaan tulee entistä enemmän myös persoonallisia kohtaamisia ja musiikkielämyksiä. Monista näistä nimistä syntyy kokonaisia pienoiselämäkertoja, jotka olisivat mahdollisia julkaistaviksi myös erillisinä painoksina. Eikä ihan kaikki ole pelkkää ylistystä. Jos aihetta on, Sirén ei kaihda kritiikkiäkään. Sitä löytyy ennen kaikkea orkesterilaisten kommenteista. Että Sirén on Helsingin Sanomien mies, se näkyy ennen kaikkea lehtilainauksista, joista ylivoimainen valtaosa on Sirénin omasta lehdestä. Mutta ennen kaikkea Sirénin kirja on lukuelämys, josta kaikenlainen kuivuus ja kiemurainen ammattisanasto on poiskarsittu. Jokamiehen kirja, jota ymmärtääkseen ja josta nauttiakseen ei tarvitse olla musiikin ammattilainen, ei edes säännöllinen konserttien kuluttaja. Pentti Ritolahti 4 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 5 3.2.2011

Musiikkiopiston ohjelmistoa Ke 9.2. klo 19.00 Helmikuun helmiä Ti 15.2. klo 19.00 Kitaristien talvikonsertti (Juuso Niemisen oppilaat) Ke 16.2. klo 19.00 Ystävänpäiväkonsertti 21.-25.2. TALVILOMA Ke 2.3. klo 19.00 Nokkahuilistien soittajaiset (Sini Vahervuon oppilaat) Pe 4.3. klo 18.00 Maalismatinea Su 6.3. klo 18.00 Opettajien konsertti lauttasaaren kirkossa Ma 7.3. klo 19.00 Pianistien konsertti (Taru Myöhänen-Mäkelän oppilaat) Ke 16.3. klo 19.00 Maaliskuun säveliä 21.-25.3. KAMARIMUSIIKKIVIIKKO La 26.3. klo 10.30 Muskarilaisten kevätkonsertti La 26.3. klo 11.30 Muskarilaisten kevätkonsertti Pe 1.4. klo 18.00 Aprillipäivän hilpeät Su 3.4. klo 18.00 Trio La Ruen konsertti Lauttasaaren kirkossa (Susanna Arminen & Virva Garam & Markus Pelli) Ke 6.4. klo 19.00 Huhtikuun hulvattomat Ti 12.4. klo 19.00 Kitaristien soittajaiset (Nelli Niemisen oppilaat) Ti 12.4. klo 18.00 Orkestereiden konsertti Lauttasaaren kirkossa To 14.4. klo 18.00 Kamarimusiikkikonsertti Lauttasaaren kirkossa Pe 15.4. klo 18.00 Kädet koskettimilla (Leena Kotkavuoren oppilaat) Ke 20.4. klo 19.00 Keskiviikkokonsertti To 28.4. klo 18.00 Soitinkarnevaali (mahdollisuus kokeilla soittimia) Pe 29.4. klo 18.00 Kitaristien kevätsävelet (Katri Aution oppilaat) Ke 4.5. klo 19.00 Huilistien kevätmatinea (Maija Mäkeläisen oppilaat) To 5.5. klo 19.00 Kitaristit lavalla (Juuso Niemisen oppilaat) Pe 6.5. klo 18.00 Pianistien kevätkarkelot (Virva Garamin ja Jussi Pernun oppilaat) Ke 11.5. klo 18.30 Viulistien kevätsoittajaiset (Susanna Armisen oppilaat) To 12.5. klo 19.00 Hanna Tyrväisen oppilaskonsertti To 12.5. klo 19.00 Laulajien kevätkonsertti Lauttasaaren kirkossa Pe 13.5. klo 18.00 Sellistien kevätsoittajaiset Ma 16.5. klo 19.00 Pianistien kevätkonsertti (Taru Myöhänen-Mäkelän oppilaat) Ti 17.5. klo 17.00 Muskarilaisten kevätjuhlat Lauttasaaren kirkossa Ti 17.5. klo 18.30 Muskarilaisten kevätjuhlat Lauttasaaren kirkossa Pe 20.5. klo 18.00 Pianistien soittajaiset (Leena Kotkavuoren oppilaat) Ke 25.5. klo 19.00 Oboistien kevätkonsertti (Soineli Suomelan oppilaat) To 26.5. klo 18.00 Musiikkiopiston kevätjuhla Lauttasaaren kirkossa Kaikki tilaisuudet ovat opistolla Mirjam Helin salissa, jos ei toisin mainita. Mahdolliset muut konsertit näkyvät opiston ulko-ovessa! Tervetuloa! Kevät 2011 Vankkaa ammattitaitoa 20 vuoden kokemuksella Erkkerin osaavat ammattilaiset UUSI KOHDE! UUSI KOHDE! Markku Enström, LKV 6824 0511 Alalla vuodesta 1988 0400 416 114 Veli-Pekka Närhi, toim.joht. 6824 0512 Alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Martti Pulliainen, LKV 6824 0513 Alalla vuodesta 1983 0400 451 121 Heli Tappola 6824 0514 Vuokranantajat! Takaamme vuokrasi, kysy Huoleton sopimuksemme. Luotettavat vuokralaiset jo 15 vuoden kokemuksella. Välityspalkkio vuokrauksesta 1.23 kk vuokra. Välityspalkkiotarjous! Kaikista Lauttasaaren myytävistä asuinhuoneistoista 3 % (sis alv 23 %). 2 37 m. Meripuistotie 1. Aivan Pajalahden venesataman vierellä avara 1H, K, KPH. Näkymät huoneistosta Pajalahden venesataman suuntaan. Remontoitava huoneisto. 1. asuinkerros, pihanpuolelle. Suurelta osin peruskorjattu talo, rv. 1939. Uusmerkintä, ei varainsiirtoveroa 1,6%. Heti vapaa. Hp. 155.000. VUOKRATAAN hyvän palvelun 2 37 m. Meripuistotie 1. Aivan Pajalahden venesataman vierellä avara 1H, K, KPH. Näkymät huoneistosta Pajalahden venesataman suuntaan. Remontoitava huoneisto. 1. asuinkerros, pihanpuolelle. Suurelta osin peruskorjattu talo, rv. 1939. Uusmerkintä, ei varainsiirtoveroa 1,6%. Heti vapaa. Hp. 155.000. 2 91,9 m. Tasokas, kalustettu päätyhuoneisto rauhallisella paikalla Katajaharjussa. Merinäköalan tarjoavassa huoneistossa on nykyisellään oh, k, ruokailuhuone, 2 makuu huonetta, kylpyhuone ja erillinen wc/kodinhoitohuone, lasitettu parveke. Sopimuksen mukaan vuokralaisen käyttöön jää täysin valmis koti, kaikkine tarvittavine varusteineen. Vuokra-aika on 15.2.-31.7.2011. Vuokra 1.600 /kk. Lauttasaarentie 28-30, 2. krs., 00200 Helsinki. Puh. 682 4050, fax 6824 0530 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi [A] Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton jäsentoimisto Nro 5 3.2.2011 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 5

C Drumsö Marthakrets i början på 1950-talet. Dagmar Johansson tredje från vänster. Ur Karins hemalbum. Tidsresa med två glada Drumsöflickor B Drumsömarthor på maskerad på 1950-talet. Andra från höger Ester Bruun. Dagmar Johansson längst till höger bredvid Ester Jansson. Ur Karins hemalbum. En snövit vinterdag minns Carita Pyykkönen (född Tuorila) och Karin Sundbäck (född Johansson) barndomen på Drumsö. Flickorna sitter vid Caritas köksbord i en höghuslägenhet i Vanda. Snön för tankarna till vintrarna på Drumsö. Porträttet på Caritas mamma Maja väcker minnen hos Carita, till vänster, och Karin. Foto: Benita Ahlnäs Under 1940-talet och under tidigt 1950-talet var det snörika vintrar som gav en perfekt inramning för utevistelse. Det fanns gott om lekkamrater. I Caritas barndomshem vid Karlavägen 9-11 (senare 3) fanns det över hundra barn. Ett av dem var Ingeborg Lievonen, nu känd som Inge Löök, som bodde i samma trappa som Carita. Tanterna på Inges illustrationer, Fifi och Alli, har sina förebilder i det verkliga livet. De var två ogifta systrar som bodde i samma gård. Där fanns också tanten med bacillskräck som alltid såg till att hon var den första kunden i mjölkbutiken där den rödhåriga försäljaren Kirsti mätte upp mjölken i den medhavda kannan. Drumsö gårds kor hade goda betesmarker strax intill Caritas hem. Folkskolan fanns över gården. Man kunde snedda över Drumsö frivilliga brandkårs tomt. Från fönstren kunde mammorna ropa till skolbarnen att de inte fick vara utan mössa i kylan. Yngre syskon, under skolåldern, kunde parkeras med ett äldre syskon i klassrummet. I Caritas hus fanns restaurangen Gyllene Ankan som var ett omtyckt vattenhål för papporna. Att förfriskningarna inte bestod av vatten förstod man av mammornas glädje över att restaurangen ersattes med ett betydligt lugnare bibliotek som blev som ett vardagsrum för barnen. Lägenheterna var trångbodda och familjerna stora när det begav sig. Det är nästan så att Carita och Karin talar i munnen på varandra över Caritas siskonkorvsoppa. I Caritas hem finns många kära minnen från Karlavägen. Ett av dem är ett inramat foto på Caritas mamma, Maj-Lis Maja Tuorila. Carita berättar livfullt om barndomens fröjder och om de många lekkamraterna som Karlssons pojkarna, Putte, Rolf och Ove, som bodde i tredje våningen i C-trappen. I pojkarnas sällskap kunde man smyga sig in på barnförbjudna filmer på Kultainen Lyhty som fanns vid Drumsövägen. Carita sekunderad av Karin, som gör sitt bästa för att få muntur, berättar om Casinostranden och den stora stenen som inte alls var så stor när de långt senare besökte stranden med sina barn. Familjerna odlade potatis och rotfrukter både i Hästhagen och vid ladan intill Karlavägen 3. Där hade också tant Rellu ett trädgårdsland där barnen hjälpte henne med att rensa ogräs. Belöningen var ananasskivor ur burk (en sällsynt delikatess i efterkrigstid) och för den flitigaste Rellus malätna, randiga simkostym med hängslen. Tur att man inte hörde till den kategorin! Gödseln till landet var hästkakka. Det gällde att ha sopskyffeln till hands när man gick genom Hästhagen. Caritas och Karins mammor hörde till Drumsömarthorna. Föreningen hade en livaktig verksamhet med både matlagnings- och sykurser och teaterverksamhet och maskerader. Karin fick den stora äran att sjunga På lingonröda tuvor och hon var också Lucia. Det var roligt att vara Drumsöbarn när det begav sig. Hoppas att Drumsöbarnen fortfarande trivs på Drumsö! Karins mamma brukade säga att barnen på ön var friskare och brunare än andra barn tack vare havsluften. Innan byggboomen satte igång på senare delen av 1950-talet för att eskalera under decenniernas gång var Drumsö ett nästan jungruligt och därtill havsomflutet paradis. Detta enligt Carita och Karin och artikelskribenten som var barn på Drumsö när det begav sig. Det skulle vara trevligt om minnesgoda personer kunde identifiera personerna på bilderna från 1950-talet. Benita Ahlnäs Drumsöbo 1941-1964 Vasket kajahtavat Lauttasaaren kirkossa Espoon Puhallinorkesteri soittaa sunnuntaina 13.2. kello 18.00 Lauttasaaren kirkossa sinfonista puhallinmusiikkia. Konsertissa kuullaan muun muassa Oskar Lindbergin Vanha virsi Taalainmaalta, Pietro Mascagnin Intermezzo ja Johann Sebastian Bachin Contrapunctus I. Tilaisuudessa orkesteri säestää myös yhteislaulua. Ruotsin Taalainmaalla syntynyt Oskar Lindberg soitti jo nuorena urkuja kotikuntansa jumalanpalveluksissa. Kerran hän kuuli laulun, joka syöpyi syvälle hänen mieleensä. Kun Lindberg vuonna 1936 sävelsi musiikkia erääseen radio-ohjelmaan, hän teki laulusta urkuteoksen ja antoi sille nimen Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta. Teoksesta tuli hyvin suosittu, ja myös suomalaiset haluavat kuulla sen uudelleen ja uudelleen. Italialaisen Pietro Mascagnin Intermezzo on säveltäjän tunnetusta oopperasta Cavalleria rusticana. Intohimoinen tarina kertoo sisilialaisista talonpojista, rakkaudesta, mustasukkaisuudesta ja traagisesta kuolemasta. Oopperan välisoitto tunnetaan Intermezzo sinfonicona. Se kuvaa, mitä on ollut ja antaa aavistuksen uhkaavasta tragediasta. Die Kunst der Fuge on Johann Sebastian Bachin keskeneräiseksi jäänyt teos. Sen neljätoista fuugaa ja neljä kaanonia ovat barokin ajan keskeistä musiikkia. Säveltäjän kuoleman jälkeen teoksen julkaisemisessa auttoivat hänen poikansa. Sävellys on päässyt viime vuosina esille myös orkesterien ohjelmistoissa. Bach ei itse nimennyt teostaan Die Kunst der Fugeksi, vaan nimitti kaikkia sen osia kontrapunkteiksi. Konsertissa kuullaan teoksen ensimmäinen osa. Espoon Puhallinorkesteri on toiminut vuodesta 1972. Alun pienestä puhallinyhtyeestä on kasvanut noin viidenkymmenen soittajan sinfoninen puhallinorkesteri. Konserttien ja esiintymisten lisäksi orkesteri on tehnyt äänitteitä Ylelle. Orkesteri tekee yhteistyötä suomalaisten säveltäjien kanssa ja tilaa heiltä uutta musiikkia. Orkesteri vierailee säännöllisesti ulkomailla. Viime matka suuntautui Saksaan syksyllä 2010. Kapellimestari Simo Kanerva on johtanut Espoon Puhallinorkesteria pian 30 vuotta. Hän on tehnyt uran pasuunataiteilijana muun muassa Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin kaupunginorkestereissa ja Radion Sinfoniaorkesterissa. Simo Kanerva on esiintynyt myös solistina ja kamarimuusikkona. Sibelius-Akatemiassa hän on kouluttanut kokonaisen sukupolven pasunisteja. - Puhallinorkesteri on kuin urut. Jokaisen soittajan musiikillinen tausta ja kokemukset värittävät yhteistä, uniikkia sointia. Juuri tästä kuulija nauttii esitettävissä teoksissa, Kanerva sanoo ja jatkaa: - Kirkon merkitys musiikkikulttuurin kehityksessä on ollut keskeinen. Varhaiset säveltäjät ovat käyttäneet luomisvoimaansa kirkolliseen ja hengelliseen musiikkiin. - On upeata soittaa suurten mestareiden teoksia ja kokea aavistus siitä motivaatiosta, joka nämä teokset on synnyttänyt. Soittajat pääsevät teosten laulavissa fraaseissa musiikin ilmaisemisen ytimeen, ja puhallinorkesterin rikas sointi sopii erinomaisesti kirkkosaliin, Simo Kanerva luonnehtii Puhallinorkesterin konserttia. Espoon Puhallinorkesterin konsertti Lauttasaaren kirkossa sunnuntaina 13.2.2011 kello 18.00. Johtaa: kapellimestari Simo Kanerva Juontaa: Marjukka Andersson Yleisöllä on vapaa pääsy, ohjelmalehtinen maksaa 5 euroa. Juhani Heiskanen Tilaisuudessa orkesteri säestää myös yhteislaulua. 6 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 5 3.2.2011

Nuorisotalot saman katon alla Nuorisotalo Apaja ja ruotsinkielinen Drumsö klubblokal, jatkossa Ungdomsgården Drumsö opettelevat elämään saman katon alla. Nuorisotaloista kumpikin on oma itsenäinen yksikkönsä, mutta mahdolliset yhteiset kuviot ovat mietinnässä. Aika näyttää voidaanko tulevaisuudessa tehdä jotain myös yhdessä. Drumsö klubblokal muutti vuoden vaihteessa Nuorisotalo Apajan naapuriksi Pajalahdentie 10:een, mutta varsinaisesti toiminta on käynnistynyt vasta tämän viikon alussa. Tiistaina pidettyjen avajaisten myötä ruotsinkielisen nuorisotalon nimi vaihtui Ungdomsgården Drumsöksi. KUVAT: IRMELI KARHIAHO Nicole Stambej ja Teemu Kosunen pikku breikillä Ungdomsgården Drumsön sohvalla. Apajassa toiminta jatkuu kutakuinkin entiseen malliin, mutta ruotsinkielisen nuorisotalon puolella opetellaan toimimaan uusissa ja aikaisempaa pienemmissä tiloissa. Drumsö Klubblokal sijaitsi 24 vuotta VPK:n talossa Tallbergin puistotie 10:ssä ja käytössä oli kaksi kerrosta. Nyt tilaa on yhden ainoan huoneen verran. - Yllättävää kyllä nuorisotalomme kävijät tuntuvat tykkäävän Pajalahdentien tiloista. Hämmennystä tosin on aiheuttanut sisäänkäynti, joka ei ole samalla puolella taloa kuin Apajalla, vaan sisään tullaan Pajalahden puiston puolelta. Jotkut eivät ole meinanneet löytää oikeaa ovea, kertoo Drumsö Ungdomsgårdenin nuoriso-ohjaaja Nicole Stambej. Apajassa käy melkoinen hyörinä koulutuntien loputtua. Nuoriso-ohjaaja Teemu Kosunen laskeskelee, että heille poikkeaa 70-90 nuorta päivässä. Arkisin iltapäivät on omistettu 9-12-vuotiaille varhaisnuorille ja illat 13-17-vuotiaille nuorille. Perjantaisin nuorille on tarjolla toimintaa aina kello 22.45 saakka ja myös joka toinen lauantai. Kosunen kertoo, että Apajassa panostetaan kevään kuluessa aikaisempaa enemmän kerhoihin ja harrastusryhmiin. Varhaisnuorten kokki-, kädentaito- ja bändikerhot jatkuvat sekä nuorten draamaryhmä, jossa harjoitellaan improvisointia ja tietysti näyttelemistä. - Tarkoitus on myös järjestää teemakursseja aina tanssista biljardiin ja puukäsitöistä hip hopiin. Kenties perustamme myös innostuneista kävijöistä koostuvan vaikuttajaryhmän, kaavailee Teemu Kosunen. Apajassa voi siis viettää aikaansa koulun jälkeen, tehdä läksyjä, pelata pleikkarilla pelejä, katsoa tv:tä, tavata kavereita tai ylipäätään vaan notkua. Suurin osa kävijöistä on lykkiläisiä, ei siis ammattikoululaisia, kuten joskus takavuosina oletettiin. Poikia on hienokseltaan enempi kuin tyttöjä. Tosin maanantaina iltapäivällä suhdeluku taisi olla fifty-fifty, kun varhaisnuoret saapuivat koulun jälkeen Apajaan. Osa tytöistä suuntasi kädentaitokerhoon, jossa askarreltiin kirjanmerkki nuoriso-ohjaaja Laura Koiviston opastamana. Jenna (10 v.), Wilma (10 v.) ja Camilla (11 v.) olivat kipaisseet koulupäivän päätteeksi Apajaan Myllykallion koulusta. Jenna ja Wilma ovat toista vuottaan Apajassa ja Camilla kolmatta. Kolmikon mielestä kädentaitokerhossa on mukava puuhata. Edellisviikolla he loihtivat nahkasta ja helmistä rannerenkaita. Vilskettä piisaa myös ruotsinkielisen nuorisotalon puolella: osa tekee läksyjä, osa pelaa ja muutamat touhuavat omiaan. Ungdomsagården Drumsö kokoaa siipiensä suojaan 30-60 nuorta päivässä. Nuorisotalo on avoinna arkisin tiistaita lukuun ottamatta kello 13.00-16.30 ja perjantaisin kello 13.00-22.00. Systeemiä pyörittää kaksi työntekijää, kun Apajan henkilökunnan määrä on viisi. Entä miten tässä näin pääsi käymään kaksi nuorisotaloa on sijoitettu samaan taloon ripirinnan. Sekä Teemu Kosunen että Nicole Stambej arvelevat syyn olevan kunnallispoliittisen: asiasta päätti nuorisolautakunta ja perusteena säästöt. Nicole Stambej ei haikaile takaisin Tallbergin puistotielle, vaan näkee tapahtuneessa paljon positiivista. - Tilat olivat vuosien saatossa kuluneet ja hankalatkin toiminnan kannalta. Uusi tila Pajalahdentiellä on vasta remontoitu ja tarjoaa monia mahdollisuuksia jatkoa ajatellen. Me pyrimme lasten ja nuorten kanssa rakentamaan tästä paikan, jossa viihdymme. Irmeli Karhiaho Kädentaitokerhossa tehtiin viime torstaina kirjanmerkkejä: Wilma, Jenna, Laura ja Camilla. Neljännesvuosisata nuorisotalotoimintaa Nuorisotalo Apajan avajaisia Pajalahdentie 10:ssä vietettiin joulukuun 15. päivä 1986. Avajaisten piti olla jo aikaisemmin, mutta sähkömiesten lakko siirsi ne muutamalla kuukaudella. Joulukuussa 1986 aloitti toimintansa myös Drumsö svenska klubblokal Tallbergin puistotie 10:ssä, jossa nuorisotalo toimi viime vuoden loppuun saakka. Lauttasaari-lehti uutisoi joulukuun 1986 viimeisessä numerossaan nuorisotalon avajaisista. Lehti kertoi, että Helsingin kaupungin tervehdyksen toi juhlaan apulaiskaupunginjohtaja Aarne I. Välikangas ja Lauttasaari-Seuran tervehdyksen puheenjohtaja Markku Tanner. Talon ensimmäiseksi isännäksi valittiin Airi Korte, joka oli toimessaan 2000-luvunvaihteeseen saakka. Korte oli tehnyt nuorisotyötä jo 70-luvulla Lautta-kerhossa. Nyttemmin Apajalla ei ole omaa johtajaa, vaan sen asioista vastaa Eteläisen nuorisoyksikön toiminnanjohtaja Kristiina Rouhiainen. Vuoden 1972 laki velvoitti kunnat perustamaan nuorisolautakuntia. Nuorisolautakunnan uusi ohjesääntö puolestaan tuli voimaan vuoden 1976 alussa ja nuorisotoimisto muutettiin nuorisoasiainkeskukseksi. Nuorisotyö politisoitui 1970-luvulla ja esimerkiksi nuorisotoimenjohtajan paikasta syntyi Helsingissä kiivas poliittinen kädenvääntö. Valituksi tuli demareiden Martti Pöysälä. Johtajavalinnan yhteydessä tehtiin poliittisia lehmänkauppoja siitä, mikä puolue saisi organisaatiossa minkin paikan. Osansa saivat niin vasemmistoliitto kuin kokoomuskin. Vuosina 1984-86 eri puolille kaupunkia perustettiin peräti kaksitoista nuorisotilaa, joista viimeisin oli Apaja. Tosin nimenä ei ihan heti ollut Apaja, vaan talolle järjestettiin nimikilpailu. Kisan järjestäjien toiveena oli, että voittanut ehdotus ilmentäisi kotiseutunsa menneisyyttä, istuisi nuorten kieleen ja nimestä olisi helppo laatia talon tunnuslogo. Ja mikäpäs sen paremmin kuin sana Apaja sopisi nuorisotalon nimeksi, oltiinhan lähes Lohiapajanlahden rantamaisemissa. Nimen valitsi 31 ehdotuksen joukosta nuorisoasiankeskuksesta, nuorisotalosta, nuorista, lehdistöstä ja Lauttasaari-Seurasta koostunut raati. Apaja -nimi julkistettiin Lauttasaari-lehdessä 5.1. 1987. Mutta jo ennen Apajaa ja Drumsö svenska kubblokalia oli saaren nuorille tarjolla monenlaista toimintaa. Niistä vastasivat muun muassa seurakunta, urheiluseurat ja partiolippukunnat. Nuorisotalotoiminnan juuret Lauttasaaressa juontavat Lautta-kerhoon, joka oli perustettu 1958 VPK:n taloon Tallbergin puistotielle. Lautta-kerhon tilat kävivät kuitenkin ahtaiksi ja tarkoitukseen sopimattomiksi tultaessa 1980-luvulle. Myös saaren nuorisojärjestöiltä puuttui kunnon tilat toimia, mikä aiheutti nuorten kesken mellakointia. Kaupungin nuorisotalotoiminta ei kuitenkaan ollut kaikille mieleen. Tallbergin puistotien puolella heiluu herjoja huudellen noin 12-16-vuotiaat lapset kaljapulloineen sekä kadulla että kerhon eteen pysäköidyissä autoissa. Kaljapulloja on VPK:n nurmikolla, rappujen välissä ja vieressä kymmenittäin. Miksi lauttasaarelaiset vastustivat puliukkojen majan siirtämistä Lauttasaareen tällä nuoriso-ohjauksella se maja tulee hyvinkin tarpeelliseksi lähivuosina, näin otettiin kantaa Lauttasaari-lehdessä vuonna 1978. Lepakon valtaus elokuussa 1979 aktivoi myös lauttasaarelaisnuoria ja alettiin vaatia omaa taloa. Taloa ei sentään vallattu, vaan nuorten naisten lähetystö vei nuorisoasiainkeskukseen adressin, jossa oli 250 allekirjoittajaa. Idea nuorisotalosta ei heti ottanut tuulta siipiensä alle, sillä taloa alettiin rakentaa vasta 1985 ja se vihittiin käyttöönsä seuraavan vuoden joulukuussa. Lauttasaarelaisnuoret saivat käyttöönsä viimeisintä tekniikkaa edustavan talon, josta löytyivät jopa bändi-tilat, autoverstas ja punttisali, puhumattakaan modernista näyttämö- ja valotekniikasta. Apaja ei ole pelkästään nuorisotalo, vaan sen tiloissa kokoontuu hyvinkin monenikäisiä lauttasaarelaisia: järjestöt pitävät siellä kokouksiaan ja muun muassa MLL, Luovuuden tori Agora sekä Helsingin kuvataidekoulu käyttävät Apajaa. Lisäksi Ungdomsgården Drumsön tiloissa toimii avoin päiväkoti Tallen sinä aikana, kun varhaisnuoret ovat koulussa. Ungdomsgården Drumsö lainaa Apajalta tiloja tarvittaessa. Irmeli Karhiaho Lähteet: Lauttasaari-lehden vuosikertoja 1970- ja 1980-luvuilta. Kirsi Ilves: Stadi ja sen nuoret. Nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 (Edita 1998). Helsingin nuorisoasiainkeskuksen julkaisuja. Nro 5 3.2.2011 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 7

KAHVI 500 g (4,00 kg) rajoitus: 1 erä/talous 4 00 Ilman korttia ja yksittäin 2 pkt 3,39 pkt (6,78 kg) -41 % Granny Smith, Golden, Red ja Royal gala OMENAT Italia VOIMASSA TO-LA 3.-5.2. 0 99 kg Normaalihinta 1,89-1,99 kg ETU -47-50 % Pakattuna tuore LOHIFILEE Norja rajoitus: 2 fi leetä/talous 7 79 VOIMASSA TO-LA 3.-5.2. kg Takuumurea NAUDAN SISÄFILEE kokonaisena, Suomi 21 90 kg VALMIS- SALAATTIPUSSIT Caesar, salaattisekoitus, Rucola, Provence, Palermo ja Toscana 60-230 g (33,33-8,70 kg) Ruotsi 4 00 2 ps Yksittäin 2,49 ps (41,50-10,83 kg) HK RYPSIPORSAS SISÄPAISTI hunajapippuri n. 1,2 kg 5 95 kg SUPERPÄIVÄT K-SUPERMARKETEISSA APPELSIINIT 1,5 kg (0,86 kg) 1 29 Ilman korttia 1,79 ps (1,19 kg) ps -27 % Saaristomeren kala SAVU- ja KYLMÄSAVU- KIRJOLOHIFILEE n. 600-700 g 14 90 kg PAPRIKA 300 g, Israel LUUMUTOMAATTI 500 g, Espanja KIIVI 500 g, Italia yksittäin paprika 1,99 ps, luumutomaatti 1,99 rs ja 4kiivi 1,39 rs (6,63-2,78 00 kg) 3 rs/ps Primula Artesaani RUNEBERGINTORTTU 2 kpl/140 g (18,50 kg) 2 59 pkt Hinnat voimassa to-su 3.-6.2., ellei toisin mainita 3 TUOTETTA OSALLISTU HUIPPU- TELEVISION ARVONTAAN www.k-supermarket.fi 3D, Full HD 50 1880 arvo Panasonic taulutelevisio 50 3D, Full HD, 600HZ LAUTTASAARI www.k-supermarket.fi 8 Lauttasaari Nro 5 3.2.2011

Konsertteja, teatteria, oopperaa... Suomalaisen laulutaiteen juhlaa Satavuotisjuhlaansa viettävän Suomen kansallisoopperan juhlakonsertti ylitti odotukset. Saatiin monia näyttöjä suomalaisen laulutaiteen korkeasta tasosta. Yksi huippuja oli Camilla Nylund, joka häikäisi ennen kaikkea Richard Straussin Salomen kiihkeän eroottisella ja sairaalloisella loppukohtauksella, mutta yhtä hyvin Antonin Dvo-rákin lyyrisen kauniilla ja kimmeltävällä Laululla kuulle oopperasta Rusalka. Jorma Hynninen avasi illan laulamalla Renaton kostontäyteisen aarian Giuseppe Verdin Naamiohuveista ja sulki konsertin Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperan Sydämeni laulun himmertävään syliin. Illan kuluessa koettiin monia huippuhetkiä, kuten Matti Salmisen isällinen Dalandin aaria Richard Wagnerin Lentävästä hollantilaisesta ja synkkämielinen Filip II:n aaria Giuseppe Verdin Don Carloksesta, jossa kuningas suree rakkauden puutetta ja yksinäistä elämäänsä, tai Soile Isokosken Kreivittären aa- Englantilaisten salapoliisiromaanien tyypillinen miljöö on mystinen vanha herraskartano, jossa kummitukset pitävät asuinsijaansa. Se on myös Henry Jamesin 1890-luvulla kirjoittaman romaanin tapahtumapaikka, romaanin, jonka pohjalta Benjamin Britten on säveltänyt arvoituksellisen oopperansa Ruuvikierre. On syntynyt psykologinen trilleri, totuuden ja valheen kiehtova yhdistelmä, jossa myös seksuaalinen fantasia on yksi libreton peruspiirteistä. Aika kummitusmaisen ja osittain vanhan roinan täyttämän kartanomiljöön Kaisa Salmi olikin onnistunut loihtimaan tuoleista tyhjäksi raivattuun Sibelius-Akatemian konserttisaliin, jossa akatemian tuottaman produktion tapahtumat tuotiin Katariina Lahden ohjaamina katsojien lähituntumaan, aivan iholle asti. Tapio von Boehmin ohjaama orkesteri sen sijaan soitti lavalla, aika kaukana näyttämöllisistä tapahtumista. Hyvin kapellimestari kuitenkin sai pysymään laulajat ja orkesterin yhteistyössä. ria Wolfgang Amadeus Mozartin Figaron häistä ja laajamittainen toisen Kreivittären filosofinen pohdinta Straussin Capricciosta. Isokosken ääni säteili lyyristä puhtautta. Koskettavia tulkintoja kuultiin myös konsertin molemmilta tenoreilta, niin erilaisia kuin he olivatkin: sankarilliselta Mika Pohjoselta ja keveännotkealta Tuomas Katajalalta, tai basso-baritoni Tuomas Pursiolta, joka antoi näytteen näinä päivinä oopperan ohjelmistossa olevasta Charles Gounodin Faustista. Oopperaguru Leif Segerstam oli itseoikeutettu kapellimestari kolme ja puoli tuntia kestäneelle konsertille. Hän säteili suurta onnea ja rakkautta niin musiikkia kuin kaikkia solistejakin kohtaan ja loihti oopperan orkesterista kautta illan rikkaan ja täyteläisen, vivahteikkaan soinnin. Hellyttävä oli konsertin päätös, Jean Sibeliuksen Finlandia, jossa oopperan lapsikuoron heleät äänet avasivat kuorohymnin. Kummitustarinasta mystistä oopperaa Musiikilliselta luonteeltaan Brittenin teos on kamariooppera, pienelle orkesterille kirjoitettu, mutta sen kieli on silti rikasta, jännittävää, teoksen luonteen mukaisesti arvoituksellista. Ruuvikierre on vaativa toteuttaa siksikin, että siinä on kaksi lapsiroolia, joista toiseen vaaditaan poikasopraanoa. Samuli Rysä on löytynyt Cantores Minoreksen riveistä ja on niin musiikillisesti kuin näyttämöllisesti onnistunut valinta. Hänen sisartaan esittävä Terttu Iso-Oja sentään opiskelee jo Sibelius-Akatemiassa. Kaiken kaikkiaan Ruuvikierre oli toteutettu kaikin puolin erinomaisesti. On ilo todeta, että meillä nuorten laulajien parissa löytyy vaativiinkin tehtäviin hyviä ääniä, kuten Ruuvikierteen ykkösmiehityksessä kummituksia kuvaavat Simo Mäkinen ja Emriikka Salonen, keskeistä kotiopettajattaren roolia tulkitseva Miina-Liisa Värelä ja jalat maassa pitävää taloudenhoitajaa esittävä Satu Kristina Jaatinen. Anna Viitalan sovittama ja ohjaama Jumalista, joka avaa Korjaamo-teatterin kevätkauden, on kunnianhimoinen yritys sekoittaa antiikin draamoja ja nykypäivän opiskelijaelämää, rakentaa yhteyksiä kuuluisien Euripiden ja Aishkyloksen tragedioiden ja tämänpäiväisten tapahtumien välillä. Keskeisin sisältö Viitalan näytelmässä nousee Donna Tartin teoksesta Jumalat juhlivat öisin. Joitakin onnistuneita yhteyksiä löytyykin, mutta aineisto on ollut liian runsas ja vaikeasti hahmotettava, jotta yhtenäistä draamaa olisi syntynyt, ja lopputulos on kiehtova, joskin Ties kuinka monta kirjaa on kirjoitettu naisen kaipuuta potevista miehistä. Anna-Leena Härkösen romaanissa Ei kiitos avautuu toisenlainen näkökulma, se kertoo naisesta, joka elää muuten kaikin puolin kelvollisessa avioliitossa, mutta ei mielestään saa riittävästi seksiä. Sitä toki on, onhan rouvalla kaksi lastakin, mutta silti hän tuntee elävänsä puutteessa, tulevansa torjutuksi. Ongelman ratkaisu on klassinen: nainen ottaa nuoremman rakastajan, viettelee oman oppilaansa. Heikki Paavilainen on dramatisoinut ja ohjannut Härkösen kirjasta Hämeenlinnan kaupunginteatterille näytelmän, joka esitettiin parina iltana vierailunäytäntöinä Espoon kaupunginteatterin Louhisalissa. Kovin vakuuttavaa draamaa Härkösen tarjoa- RATKAISUKESKEISTÄ YKSILÖ- JA PARITERAPIAA Ota yhteyttä, varaa aika puh. 045 264 6266 Raili Vappula Erikoissairaanhoitaja www.terdikar.fi LAVENTELI, Gyldenintie 10 C 25, Lauttasaari Antiikin draamaa ja nykypäivää Kun nainen elää puutteessa monelta osin keskeneräinen. Murha on keskeinen elementti monessa antiikin draamassa, ja murha tapahtuu myös opiskelijoiden todellisuudessa, mikä tuo esitykseen jännitysnäytelmän aineksia. Viitalan ohjaus ei sekään vaikuta kovin jäsentyneeltä, vaan nuoret näyttelijät tuntuvat pikemminkin improvisoivan kohtauksiaan. Keskeisessä tehtävässä on Eero Järvinen, ja hänen opiskelutovereitaan tulkitsevat Kari Hevossaari, Jaakko Kiljunen, Lasse Lindberg, Jani Nikulainen ja porukan ainoa tyttö Armi Toivanen. mista aineksista ei teatteriversiona ole syntynyt. Naisen alituinen seksin ruinaaminen tuntuu vähitellen tympeältä myös katsojasta eikä vain naisen aviomiehestä. Väliajan jälkeen tapahtuva naisen ja nuoren miehen suhde on lähes kaiken aikaa paljasta seksiä, jonka katsomisesta ei ole iloa. Katariina Kuisma kuitenkin paneutuu tosissaan puutostaan valittamaan, aviomiehen Lasse Sandbergin kiinnostus kun suuntautuu enemmän tietokonepeleihin kuin seurusteluun vaimon kanssa. Reino Nordin saa olla lähes yksinomaan erilaisissa petipuuhissa. Varsinainen taituri esityksessä on Liisa Peltonen, joka tulkitsee kaikkiaan yhdeksää hyvin erilaista roolia. Pentti Ritolahti Lauttasaaren säätiön raha-avustukset vuodelle 2011 Lauttasaarelaisilla kulttuurin, liikunnan, koulutuksen (kieli-, musiikki- jne.) tai muun harrastuksen parissa toimivilla yhteisöillä ja yhdistyksillä on mahdollisuus hakea kohdeapurahaa tai toimintatukea Lauttasaaren säätiöltä. Hakemukseen tulee liittää viimeinen tilinpäätös sekä hallituksen kokoonpano. Hakemus lähetetään helmikuun 15. päivään mennessä säätiön hallitukselle osoitteella Tallbergin puistotie 14 A 13, 00200 HELSINKI. Myöhästyneitä anomuksia ei käsitellä. Drumsöstiftelsens penningunderstöd för år 2011 Föreningar och sammanslutningar på Drumsö som idkar verksamhet inom kultur, idrott, utbildning (språk-, musik- osv.) eller inom andra områden har möjlighet att hos Drumsöstiftelsen ansöka om stipendier eller understöd. Till ansökan bör bifogas det senaste bokslutet samt styrelsens sammansättning. Ansökan bör sändas stiftelsens styrelse till handa senast den 15 februari på adressen Tallbergsallén 14 A 13, 00200 Helsingfors. Ansökningar som ankommer senare behandlas ej. Lauttasaaren säätiö Drumsöstiftelsen Seisova pöytä arkisin klo 10.30-15.00 Sisältää päivittäin vaihtuvat 5 lämminruokavaihtoehtoa, runsas salaatti- ja kalapöytä, keitto, leipä ja kahvi 8,50 7,50 Tulossa 12.2. Dave Lindholm 19.2. Remu ja Hurriganes 12.3. Veeti Kallio Ennakkoliput myynnissä kassalla. Nro 5 3.2.2011 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 9

Toimintapalsta AGORA Agoran viikottaiset tapaamiset Apajalla, Pajalahdentie 10a. Tiistaisin Astanga jooga klo 10-11.15 ja Musiikkileikkiryhmä 10-10.30. Torstaisin Hatha jooga klo 10.30-12.00. Viikolla 8 ei ole toimintaa. Tervetuloa mukaan! Agora's weekly meetings at Apaja, Pajalahdentie 10a. Tuesdays Ashtanga Yoga at 10am-11.15am and Music Play Group at 10am-10.30am. Thursdays Hatha Yoga at 10.30am-12.00pm. Winter break on the week 8, no activities on that week. Welcome! Lisätiedot/Info: Helinä 040 410 7029 ja Eeva 040 515 7058. DRUMSÖ PENSIONÄRER 3.2. Torsdagsträff, Inga Kahilas handarbeten utställning. 7.2. Vår möte. Språkbadet Sälen uppträder. LAUTTASAAREN KANSALLISET SENIORIT RY-LAKE Ma 14.2. klo 12.30 kuukausitapaaminen seurakuntasalissa. Kuukauden teema Nivelrikon itsehoito. Omista kokemuksistaan kertovat Maija Karjalainen, Jorma Karhu ja Heikki Multaharju. Luovutetaan maksetut Valpurinyö -näytelmän liput, Kansallisteatteri/Willensauna ti 22.2. klo 19. Maksetaan ja luovutetaan tilatut liput, hinta 37 e, The World Famous Glenn Miller Orchestra -konserttiin, Finlandia talo la 12.3. klo 19. Ke 2.3. klo 16 vierailemme eduskunnassa, isäntänä kansanedustaja Pertti Salolainen. Ke 9.3. klo 14 käynti Ateneumin Arjen sankarit -näyttelyssä. Naturalismi kuvataiteessa, valo- ja elokuvassa 1875-1918. Opastus jos vähintään kymmenen osallistuu. Vuoden 2011 jäsenmaksun voi maksaa kokouksessa taloudenhoitajalle. Ottakaa tiedotteessa 1/2011 lähetetty pankkisiirtolomake mukaan. Vieraat, tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja liittymään LAKE:een! Kahvitarjoilu (2 e) noutopöydästä klo 12.30-13.00. LAUTTASAAREN KOKOOMUS Tervetuloa kuulemaan kansanedustaja Ben Zyskowiczin katsaus politiikan ajankohtaisasioihin Ravintola Casa Maren kabinettiin, os. Gyldenintie 6 (Lauttasaari) maanantaina 14.2. klo 19 alkaen. Tilaisuus on kaikille avoin. LAUTTASAAREN MARTAT Marttailta tiistaina 8.2.2011 kello 18.00 kirkolla, porras B, 2. kerros. Teema: Hammashoitoa! Tervetuloa! LAUTTASAAREN SOSIALIDEMOKRAATIT LASY:n johtokunta kokoontuu maanantaina 7.2. klo 18 Astrid Gartzin kotona, Gyldenintie 10 A 10. Esillä ovat kevätkokouksen valmistelu ja vaalityön suunnittelu. kaikki uudet ja vanhat jäsenet ovat tervetulleita avoimeen kokoukseen. Ilmoita tulosi etukäteen emännälle, puh. 040 503 5006. Tervetuloa seminaariin HYVINVOINTIVALTIO - alasajosta uuteen nousuun! maanantaina 7.2. klo 17 20 Paasitorni, Siltasaari-sali, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki. Alustajina kansanedustaja Erkki Tuomioja, Luokkayhteiskunnan paluu, kansantaloustieteen prof. Matti Tuomala, Jakovarasta kestävyysvajeeseen, hyvinvointisosiologian prof. Juho Saari, Tavoitteeksi eriarvoisuuden vähentäminen ja koetun hyvinvoinnin lisääminen ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, Tulonsiirrot, palvelut ja työllisyys. Kahvitarjoilu klo 16.30. Järj: TSL ja Töölön Sd Yhdistys. Helsingin Sos.dem. Killan kyselytunnilla puhutaan työstä ja työmarkkinoista tiistaina 8.2. klo 18.00 19.30 Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A). Kaikille riittää kunnon työtä! Vieraana uran ILO:n johdossa tehnyt Kari Tapiola, kommentaattorina SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa. Tervetuloa! Tervetuloa Matti Niemen vaalikampanjan avaukseen perjantaina 11.2. klo 18 Bar Siltasessa, os. Hämeentie 13B perjantaina 11.2.2011 klo 18. Tilaisuus on avoin kaikille. Paikalla keskustelemassa on ehdokkaan lisäksi kansanedustaja Erkki Tuomioja. Tule ja tuo kaverisikin mukaan! Tervetuloa kansanedustaja Rakel Hiltusen Ystävänpäiväjuhlaan maanantaina 14.2. klo 17 alkaen, Kirjan juhlasalissa osoite Kirjatyöntekijäinkatu 10 B. Tärkeästä aiheesta tulee puhumaan kansantaloustieteen professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta. Otsikkona on Tuloerojen kasvu. Keskustelun jälkeen ilta jatkuu vapaamuotoisena, musiikkia, arpajaiset ja kahvitarjoilua. Enemmän tietoa löytyy www.stadindemarit.fi MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS tekee vapaaehtoistyötä lauttasaarelaisten lasten ja lapsiperheiden hyväksi. MLL:n jäsenenä kuulut oman asuinpaikkakuntasi paikallisyhdistykseen ja saat paljon jäsenetuja, mm. runsaat alennukset muskarimaksuista. Jäsenmaksu on Lauttasaaressa 20 e. Tarkempia tietoja saat jäsenpalvelusta, jasenpalvelu@mll.fi ja toiminnastamme http://lauttasaari.mll.fi/. Tarvitsemme aina uusia vapaaehtoistyöntekijöitä, joten mikäli olet kiinnostunut tekemään arvokasta ja palkitsevaa työtä lastemme eduksi, tule mukaan toimintaan. Voit toimia mm. perhekahvilan vetäjänä tai lapsiperheiden tukihenkilönä tai osallistua suojatiepäivystykseen koulujen alkaessa. Myös kylämummi- ja vaaritoiminta sekä paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä tai tilintarkastajana toimiminen antavat mahdollisuuden vaikuttamiseen. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota rohkeasti yhteyttä paikallisyhdistyksen hallituksemme jäseniin. Yhteystiedot löytyvät yhdistyksemme nettisivuilta http://lauttasaari.mll.fi. MLL Lauttasaaren perhekahvila kokoontuu keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Tulevaa ohjelmaa: 9.2. Lapsen suun ja hampaiden terveys, Terveydenedistämisen asiantuntija Teija Rautiola. 16.2. Kahvittelua ja leikkiä. 23.2. Hiihtoloma, ei perhekahvilaa. 2.3. Lasten valokuvaaja Elsa Vihmari esittelee töitään ja valokuvauspalveluita. 9.3. Imetys- ja ravitsemustietoa, terveydenhoitaja Erja Laakso. 16.3. Lauttasaaren kirjaston palvelut lapsiperheille ja keskustelua lukemisen merkityksestä lapsen kehitykselle, Arja Olkinuora, Lauttasaaren kirjasto. 23.3. Lauttasaaren seurakunnan palvelut lapsiperheille, seurakuntapastori Annette Markkane. TYÖVÄENOPISTO Vakoojia ja pettureita kirjallisuudessa. Ke klo 18-19.30 Töölön kirjasto. 9.2. Aate ja petos: Elvi Sinervon Toveri, älä petä ja Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä sekä Jari Tervon Myyrä ja Ohrana. Luennoille ei tarvitse ilmoittautua. Paperista koruksi (koodi 112713). Ke 9.2.-16.2.2011 klo 10.00-15.00 12t/15 e, Kaapelitehdas. Hyödynnä kauniit ylijäämäpaperit ja kartongit koruina. Kierretään, taitellaan, taivutellaan, punotaan, palmikoidaan, liisteröidään, lävistetään ja pinnoitetaan upeita koruja ylijäämäpapereista. Käytetään sanoma-, aikakausi- ja mainoslehtiä, käärepapereita, julisteita, tapettia, askartelukartonkia, paperinarua ja muita papereita. Lisätarvikkeina erilaisia korunosia, helmiä, nappeja ja muuta koruihin soveltuvaa kierrätystavaraa. Vaatetuksen värit (koodi 110269). La-su 5.2.-6.2. 10.00-16.45 16 t/20 e, Kaapelitehdas. Tutustu värien käyttömahdollisuuksiin pukeutumisessa. Opitaan soveltamaan väriharmonioita ja koordinoimaan kokonaisuuksia. Tehdään käytännön sovellutuksia ja valitaan omalle värityypille sopivia värejä värianalyysin hengessä. Kursseilla on vielä runsaasti tilaa! Ilmoittautuminen kursseille netissä www.ilmonet.fi tai puh. 09 3108 8610 tai opiston toimistoissa. Mikrotupa Kaapelitehtaalla tiistaisin 3.5. asti klo 13.00-15.15. Voit harjoitella tietokoneen käyttöä omatoimisesti ja tehdä myös omia töitäsi. Käytössä kaikki luokan ohjelmat, Internet-yhteys, skanneri ja tallentava cd-asema. Ohjaaja on paikalla. VARAUKSET JOKA KERRALLE ERIKSEEN p. (09) 3108 8510. Tulosteet ovat maksullisia. Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, eteläinen alueopisto, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 C 3. krs, PL 5310, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. Puh. 09 3108 8510, faksi 09 3108 8515. ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN, SMEDJEVIKSVÄGEN 10 A B BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 a B (Bibliotekshuset), tisdag, torsdag och fredag kl. 9-13. Vecka 8 stängt. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 7 e. Närmare information tel. 040 530 7390 under Tallens öppethållningstider. www.folkhalsan.fi/drumso LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1, www.helsinginseurakunnat.fi/lauttasaari Virasto: auki ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 3.2. klo 13 Torstaipiiri, Reima Niemelä: Saarnaajan kirja, ota oma raamattu mukaan. Klo 18-21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, B-porras. Pe 4.2. klo 9 Pienten lasten kirkkohetki, Annette Markkunen, Marjukka Andersson. Klo 19-21 Ilmaisutaidon ryhmä, kryptassa. Ohjaaja Mikko Lammi, mlammi@welho.com, p. 040 5910005. Su 6.2. klo 10 Perhemessu, Pirjo Työrinoja, Annette Markkunen, Aino Valojärvi ja lapsikuoro. Kirkkokahvilla Yhteisvastuukeräyksen avaus. Klo 10-11 Pyhäkoulu, B-porras. Ma 7.2. Klo 19 Nuorten ja nuorten aikuisten näytelmäryhmä, krypta. Harjoitellaan kirkolla esitettävää pääsiäisvaellusta. Lisät. Laura Sinivaaralta, edelweisschen@gmx.net Ti 8.2. klo 11-12 Aamuvirkut yhteislaulajat, B-porras. Ke 9.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Viikkomessu, Annette Markkunen, Aino Valojärvi. To 10.2. klo 9.30-12 Aamuklubi, Lasten Keskuksen kirjaesittely, B-porras. Klo 13 Torstaipiiri, Seppo Väisänen: Runebergin virret. Klo 18-21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Raamatturinkeli, raamattua rukouksen ja keskustelun kera nuorille aikuisille, B-porras. VARHAISNUORET (7-14-vuotiaat), lisätietoja Teijo Junnolalta p. 2340 4305. Krypta-klubi 19.1. alkaen keskiviikkoisin, 7-10-vuotiaille klo 15-17 ja 11-14-vuotiaille klo 17-19. Pienoismallikerho ma klo 17, elektroniikkakerho ma klo 18 ja warhammerkerho ti klo 17, kaikki kirkon kryptassa. Lapsikuoro alakouluikäisille to klo 15-15.45, srk-sali. Kuoroa johtaa Aino Valojärvi p. 2340 4327. Tyttöjen iltapäivä 10-14-vuotiaille kuukauden 1. su klo 14-15.30, E-porras. Salibandyä 2001-2003 syntyneille pojille ma klo 17, C-porras. Aikuinen-lapsi -kerho, to 3.2. ja ti 8.2.,15.2. klo 18 20 kryptassa. Kerhoa vetää Kari Lehtonen, kari.lehtonen@kolumbus.fi Hiihtolomatoimintaa varhaisnuorille maanantaista keskiviikkoon 21. 23.2. Toimintapäivät järjestetään rovastikunnallisesti Ruoholahden kappelilla, hinta 15 euroa päivältä. Maanantaina käydään Hakaniemen leikkiluolassa, tiistaina Teatteri-museossa ja keskiviikkona Luonnontieteellisessä museossa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Teijo (Teiska) Junnola, p. 2340 4305, teijo.junnola@evl.fi MUUTA: Lounaspalvelu ma-to klo 12-13, B-porras. Lounaan hinta 5 e, jälkiruoka 1 e. Avoin päiväkerho D-porras, ma, ke, pe klo 9-12 ja ti klo 14-16. Aikuinen-lapsi -kerho, to 3.2., ti 8.2. ja ti 15.2. klo 18 20 kryptassa. Kerhoa vetää Kari Lehtonen, kari.lehtonen@kolumbus.fi ST JACOB Johannes församling www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Sö 6.2 Kyndelsmässodagen kl. 16 Familjemässa i S:t Jacobs kyrka. Busck-Nielsen, Henricson. S:t Jacobs barnkör, Olaus Petri församlings barnkör och konfirmander Må 7.2 kl. 11 Cellträff i S:t Jacobs kyrka. Gertrud Strandén. Eeva Peltola berättar om Lina Sandell. Marta-Lovisa Bergman, sång. On 9.2 kl. 14-15.30 Diakoniträff i S:t Jacobs kyrka. Salenius Borgå stifts dövpräst Maria Lindberg berättar om sitt arbete. To 10.2 kl. 15-16 Bönegrupp i De gamlas hus, klubbrummet, Norrsvängen 1-3. Drumsö. Ledare: Salenius METRO-LUNCH-RESA TILL MATTEUS OCH ÖSTRA CENTRUM tisdag 22.2.2011 kl. 12.30 (Obs. tiden). Samling vid järnvägsstationens metro KOMPASSEN kl. 12.30. Pris 15 e vari ingår lunch och kaffe (deltagarna betalar själv: Metro-Zon 1). Andakt i Matteuskyrkan. Förhandsanmälan senast tisdag 15.2 till Päivikki Ahonen, tfn 09 2340 7717 eller per e-post: paivikki.ahonen@evl.fi SOMMARENS DAGSLÄGER FÖR BARN i åldern 7-9 år 6-23 juni i Hörnan och S:t Jacobs eftis. Anmälan är bindande. Anmälningsblanketter fås från eftisarna. SOMMARENS BARNLÄGER FÖR BARN I ÅLDERN 7-10 år hålls på Saarenpää, Lojoön 13-18.6. Anmälan inom mars månad till nenne.lappalainen@evl.fi, tfn 050 401 0390. Anmälningsblanketter fås från eftisarna. JEHOVAN TODISTAJIEN LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 6.2.2011 klo 11: "Kunnian ja ilon löytäminen Jumalan palveluksesta". Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: "Ole innokas tosi palvonnan puolesta". Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jehovantodistajat.fi Vuokrata halutaan Työssäkäyvä, savuton nainen haluaa vuokrata yksiön/pienen kaksion. Asunnon tarve viimeistään 1.5.2011 alkaen. Yhteydenotot p. 041 504 8565/Miia Eläk. rouva etsii asuntoa, haluaa asua lähellä sukua. Vuokra max. 550 /kk. P. 040 735 0509. Halutaan vuokrata autotalli, mielellään Länsi-Lauttasaaresta, puh. 040 487 2225. Vuokralle tarjotaan Pieni kaksio (38m 2 ) Otavantiellä vuokrataan kalustettuna 4.4.-30.6 välillä (myös lyhempi aika mahdollinen). Puh.050 359 7287. Halutaan ostaa Yksiö Lauttasaaresta, hinta enintään 115 000. Puh. 050 353 9724. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Palvelukseen halutaan Haetaan kilttiä hoitajaa 11 kk tytölle silloin tällöin tapahtuvia menoja varten. Lähinnä pv/ip-aikoina. Esim. aiempaa hoitokokemusta omaava opiskelija olisi ihana. Puh.050 359 7287. VUOKRAA JUHLATILAT TAI RANTASAUNA Poliisien kesäkodin juhlatilat ja puulämmitteiset rantasaunat ovat vuokrattavissa ympäri vuoden Lauttasaaren Länsiulapanniemeltä yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Ks. tarkemmin www. poliisienkesakoti.com. Varaukset ja lisätietoja 040 77 88 771 (ark. 9-16). 10 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 5 3.2.2011

LIIKE- JA PALVELUHAKEMISTO Akut Autokorjaamoja Hammaslääkäreitä Kukkakauppoja Oikeusapua Remonttipalveluja KUKKIA Ma-pe 8-18 La-su 9-17 Lauttasaarentie 27 Puh. 694 6394 www.desiree.fi Hierontaa Ja autohuolesi pois! ATK-palvelua Melkonkatu 16 A 2 Hieronta: 30 min 25 45 min 35 60 min 45 90 min 60 Autolasikorjaamoja Ajanvaraukset: info@hierontamesta.fi tai 09-278 5591 Sähköasennuksia ja valaisinliikkeitä www.hierontamesta.fi Remonttipalveluja Varaa ilmoitustilasi Puh. 010 387 7080 REMONTTIPALVELUT www.kotiapukoralli.fi/remontti ps. hyödynnä kotitalousvähennys Korjausompelua Autovuokraamoja Autohuoltamoja Tanja Jäderholm, 050-430 7707 koralli@kolumbus.fi Puh. 09-2289 0502 Gyldenintie 3, 00200 Hki AUTONVUOKRAUSTA Varastointipalveluja www.pakulauttasaaresta.fi Lukkoliikkeitä Puh. 040 1313 040 Jalkahoitoa Eläinkauppoja JALKATERAPEUTIT MYÖS ILTA-AIKOJA Malla Syrjänen Puh. 040 506 5400 www.jalkaterapia.fi Fysikaalisia hoitolaitoksia Nina Reivonen Puh. 040 7610 406 www.innerfree.fi Palvelukeskus Merikaari Pohjoiskaari 9 A Varaa juhla- tai kokoustila Puaiselta Huvilalta. Kampaamoja Puh. 010 387 7080 Autokorjaamoja Liity Lauttasaari-Seuran jäseneksi! Varaa ilmoitustilasi Puh. 010 387 7080 VAIKKA Lauttasaari-Seuraan kuuluu noin 800 jäsentä, silti joukkoon mahtuu lisää aktiivisia saarelaisia. Seura tarjoaa mahdollisuuden toimia Lauttasaaren hyväksi, mutta jos ei tunne tarvetta osallistua seuran toimintaan, niin aina voi olla kannattajajäsen. Jäsenyydestä hyötyy sen verran, että saa jäsenhintaan Lauttasaari-Seuran julkaisemia kirjoja, postikortteja ja julisteita sekä fax- että kopiopalveluita. Jäsen voi vuokrata myös ei-jäsentä edullisempaan hintaan Punaisen Huvilan kokoustiloja. Graafista suunnittelua Graafinen suunnittelu ja mainonta JÄSENMAKSU on henkilöjäseniltä 15 euroa vuodessa ja rekisteröidyiltä yhdistyksiltä sekä asunto-osakeyhtiöiltä 35 euroa. Kauneushoitoloita Ars Today Isokaari 3 Puh. 693 1006 arstoday@arstoday.fi Lauttasaari seura@lauttasaari.fi lehti@lauttasaari.fi Päätoimittaja Liisa Stjernberg Puh. 050 525 8475 liisa.stjernberg@lmo.fi Toimitussihteeri Irmeli Karhiaho Puh. 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Kustantaja Lauttasaari-Seura ry. Puheenjohtaja Ville Elomaa Julkaisutyöryhmä Liisa Stjernberg, pj Irmeli Karhiaho (sihteeri) Taru Marjamaa Satu-Riitta Hintsala Matti Tanner Henrika Zilliacus-Tikkanen Toimitus ja konttori Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki, puh. 050 346 1435, Nro 5 3.2.2011 Gyldenintie 9 Puh. 050-3571 579 seura@lauttasaari.fi Avoinna Toimitus on avoinna ma, ke, to klo 10.00-15, ti 10.00-17.00, pe sulj. Kotisivut www.lauttasaari.fi Ilmoitukset Hilkka Järvitalo, ilmoitussopimukset ja luokitellut rivi-ilmoitukset Puh. 010 387 7080, fax (09) 612 3074 seura@lauttasaari.fi JÄSENEKSI voi liittyä Lauttasaari-Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla. Toimisto on avoinna ma-to kello 10.00-15.00. Liittymiskaavakkeen löytää myös Lauttasaaren kotivivuilta osoitteesta www.lauttasaari.fi Kaavakkeessa kysytään henkilötietojen lisäksi, onko hakijalla joku osa-alue, jonka puitteissa haluaa toimia. Laskutus Puh. 010 387 7080 Taitto Ars Today Ky puh. (09) 693 1006 arstoday@arstoday.fi Painopaikka Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj jakelu puh. 020 071 000 Lauttasaari Tilausmaksut Kotimaassa 40 /vuosikerta Ilmoitushinnat Etusivu 1,20 pmm. Takasivu 1,10 pmm, tekstisivut 1 pmm, yhdistysten ilmoitukset 0,50 pmm. Laskutuslisä 4. Hintoihin lisätään alv. 23 % Neliväri sisältyy hintoihin. Mainostoimistoalennus -15 % Ilmoitusaineistojen sisäänjättö lehden konttoriin viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 15 mennessä. Lehti ilmestyy torstaisin. Ilmoitusaineistojen sisäänjättö sähköpostilla osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Painosmäärä 12 500 kpl www.lauttasaari.fi 11

Tilaa S-marketin etukirje ja voita viikon ruokaostokset! Tilaa ruokaedut ja kokkausvinkit sähköpostiisi 28.2.2011 mennessä ja osallistu samalla arvontaan, jossa palkintoina 5 kpl 100 lahjakortteja S-marketiin. Kirjeen tilaaminen käy nopeasti osoitteessa smarkethokelanto.fi 5 95 /kg Portti Porsaan marinoitu pihvifilee n. 900 g/pkt alkuperämaa Saksa 2 99 Kitchen Joy Pakasteateriat 350 g (8,54/kg) 1 6 9 Valio A+jogurtit Hyla 1 kg 1 29 Valio Hedelmätäysmehut (ei luomu) 1 l Hinnat voimassa Itälahdenkadun ja Lauttasaarentien S-marketeissa helmikuun loppuun asti ellei toisin mainita. l Palvelutorilta l Vain Itälahdenkadun S-marketista 2 49 Paulig Juhla Mokka kahvi Hinta voimassa to su 3. 6.2. 500 g (4,98/kg) 2/talous 0 99 Saarioinen Pizzat 200 220 g (4,95 4,50/kg) 0 69 Hinta voimassa ma 7.2. saakka Hinta voimassa ma 7.2. saakka Mummon Ranskanperunat 450 g (1,53/kg) 1 79 Kariniemen Broilerin paistisuikale marinoitu Suomalainen 300 g (5,97/kg) 0 59 /kg Egyptiläinen Navel appelsiini 4 99 Atria Suomalainen Karjalanpaisti 700 g (7,13/kg) 0 99 Suomalainen Perunapussi 2 kg (0,50/kg) 14 95/kg Pommerherkku Leipäjuustosalaatti 2 19 Vaasan Runebergintorttu 2 kpl/pkt 180 g (12,17/kg) 2 99 Hartwall Pepsi tai Pepsi Max 2 x 1,5 l (0,73/l) (sis. pantit 0,80) Palvelemme ma pe 7 21, la 7 18, su 12 18. S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000 S-market Lauttasaari, Lauttasaarentie 28-30, p. 010 76 62200 smarkethokelanto.fi BONUS JOPA 5 % MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % HOK-ELANTO.FI 12 Lauttasaari Nro 5 3.2.2011