Finnsinmäki I Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje Koreli -..
SÄLLYS PERUSTDOT JOHDTO SUIKORTTELEIDE YLEISET OHJEET KORTTELIT, ja KORTTELIT, KORTTELIT ja PERUSTDOT Rakenamisapaohjee on laadiu Finnsinmäki I asemakaavoiuksen yheydessä ja ne koskeva alueelle sijoiuvia uusia asuinkoreleia. semakaavoiukseen on ryhdyy alueen suurimman maanomisajan Esbogårdin ja YIT Rakennus Oy:n aloieesa. semakaavoiuksesa ja rakenamisapaohjeiden laaimisen ohjaamisesa on vasannu Espoon kaupunki. Finnsinmäki I asemakaava on ensimmäinen vaihe Espoonkaranon alueen vaiheiain eenevässä kaavoius- ja oeuussuunnielussa. semakaavan yheydessä on laadiu myös kunnalliseknise yleissuunnielma (TO Oy. Espoon kaupungin puolesa asemakaavan ja rakenamisapaohjeen laadinaa ova ohjannee arkkiehi ni Uusiupa, maisema-arkkiehi Mikla Koivunen sekä projekipäällikkö arkkiehi Mikko Kivinen ja aluearkkiehi Liisa Ikonen. Liikenneverkon suunnielua kaupungin puolela on ohjannu DI Salla Karvinen. Espoon kaupunginmuseon puolesa suunnielmia on kommenoinu Tryggve Gesrin. semakaavan pohjana oimivasa korelisuunnielmasa ja rakenamisapaohjeen laaimisesa on vasannu rkkiehdi nila & Rusanen Oy, jossa yöryhmän ova muodosanee arkkiehi Mikko Rusanen, arkkiehi Marius Savickas sekä arkkiehi yo Siiri Murola. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
JOHDTO semakaavan merkinöjen ja määräysen lisäksi ulee noudaaa korelisuunnielmaa ja rakenamisapaohjeia. Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje äsmenävä asemakaavan avoieia. Korelisuunnielmassa esieyn rakennusen ja oiminojen sijoielun voi rakaisa oisinkin asemakaavan sallimissa puieissa. Tärkeinä on oeuaa asemakaavan ja siä äydenävän ohjeisuksen henkeä ja avoieilaa. Toeuussuunnielun alkaessa asemakaava ja korelisuunnielma rakenamisapaohjeineen on syyä käydä läpi kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. semakaava-alue rajauuu lännessä Espoonkaranoniehen (osin Hiekkaraaan ja eelässä Lapinkyläniehen. Idässä uude asuinkoreli rajauuva Espoonkaranon hisoriallliseen ydinalueeseen. Pohjoisessa alue avauuu Espoonkaranon avoimena säilyneeseen viljelymaisemaan. semakaavoieava alue on osa Espoonkaranon valakunnallisesi arvokasa rakenneua kuluuriympärisöä. lueen kylämäinen rakenaminen on perineisesi sijoiunu alavien ja avoimien maisemaalueiden reunavyöhykkeelle. Uusien asuinkorelien sijoiuminen noudaelee vasaavaa periaaea. Kuluurimaiseman unnusomaisia piireiä vaaliaan jakossakin. Korelialueiden soviaminen sopusoinuisesi maisemakuvaan vaaii rakennussuunnielun ja maisemasuunnielun kokonaisvalaisa oea. Finnsinmäki on Espoonkaranon asuinalueen ensimmäinen oeuusvaihe. Uude korelialuee sijoiuva avoimena säilyeävän, yhenäisen maisema-alueen molemmin puolin. Finnsinmäen alueella hisoriallisen piireiden ja maisemarakeneen huomioiminen on eriyisen merkiävää, sillä uua rakenamisa sijoiuu Espoonkaranon hisoriallisen ydinalueen läheisyyeen. FIMÄKI ämä ohjee koskeva uusia O-,P- ja -korelialueia. Kaavaan kuuluu lisäksi useia nykyisiä pienalokiineisöjä, joille mahdolliseaan asemakaavassa äydennysrakenamisa. semakaavassa on lisäksi varau rakennuspaikka (Y uudelle päiväkodille Järvikylän vanhan koulurakennuksen pihapiiriin. Rakennussuunnielun lisäksi piha- ja ympärisösuunnieluun ulee kiinniää eriyisä huomioa ja suunnielussa ulee käyää maisemasuunnielun asianunijoia. äiden ohjeiden lisäksi ulee huomioida alueelle laadiu kunnallisekninen yleissuunnielma (TO Oy, päiviey. Finnsinmäki I:n asemakaava-alue ilmakuvaan rajauna. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
:. kv ( M : an kå : n. H ie kk. (. LI U S EL LI.. E TI.. /Fs in n. pk n ie... g I sm-. Rin. FIT.. r. - sm ä I I Keh G RI.. - sm.. I. HÄ Rin : ::. r KUKLHTI. r - KÖKLX... I Ke. LE DE.. Finnsinmäki I, oe kaavakarasa : Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli - X ::. :: KL. s iu rajo KÖ... ::. Ä hä :: YL. en ESPOOKRTO ESBOGÅRD VÄ.... E HD L.. UK lä K.. den väy ::... klah Kau ::. ::.. ::. sm- sm g I. KE. sm-. Fin. n. sin m ä - FISBERGET ud. nv. hde ukla Ka.. : I g.. sm- :. /s pp E ÄG SV..... ki. sm.......... FI :.. - : Esbogård sm ike Espoonkarano... ( pp/ s..... +... : M R. öo. : Espoonkarano y Kä :. Y RK. :: Esbogård sm- :: K p :... VH MKBY. : K GE p / sm- o. : VÄ.. aj E... semakaava-alueen havainnekuva :. Suunnieluohjee koskeva uusia asuinkoreleia. -. ÄG m ÖL EV : n s PB ke.. s nn c ba... :: L P K.. vägen. ESPOOKRTO ESBOGÅRD. : : r.. L : us. : i rajo.... en.. r. T ud :: in i e Mank... ike.. LÄ :. KSOPISTOMÄKI öo KY :. : S. : y Kä : : T KUJ. UU. : : ::. PI KIP L... ::. Fi : M.. V. r k :.... kv ::.. :. ::.. :. :........ R...... en... Y. : äg... lev FI. bö. kv pp La H :.. : ESPOOKRTO ESBOGÅRD. kv.. : : : Y. FI O e=, =m : IT. V Y S :... FI :.. joius en ra. O e=, p p /s ikeud. : : M öo Käy OT KRT kv : M : : M s :: : : ESBOGÅRD. : sp.. : Kenä O/s e=, a : TO PEL R RYTT. P e=, +% ESPOOKRTO K pk. ESPOO : : : e=, e=, sr :: sa P e=, a ( H R TT. sa. T. ( O IST T OP + RY. (.. : ESBOGÅRD : S : FI. ( : rajoius.. uden H V ESPOOKRTO ESPOOTLLIKLLIO Träskby : M e=, /s Järvikylä K pp ike Käyöo.. : Kenä.. P e=, P e=, (.... : SEMKVKRT T TÄHÄ Kenä :. :. si.. P e=, : : nph pa Va :: Y.... kv. kv Ä SV RD GÅ.. :. BO ES (. (....... GE K POO ES : E OTI RT. n Finn svä a. D m. ( SU bana :. :: :. :.. gen.. :. :.. Sand :: : (. :. sr- : Esbogård O e=, : (.. K Espoonkarano : ar a a kv. :. : sl : :: ma. : Esbogård Esbogård Espoonkarano Espoonkarano. :. :
KORTTEL RJUTUMISPERITTEET KTUIHI J YLEIS LUEIS KORTTELILUEIDE VÄRIT, MTERILIT J KTTOMUODOT Korelinnumero Korelinnumero Uude rakennukse Uude rakennukse Oleva rakennukse Oleva rakennukse Valakunnallisesi merkiävän avoimen maisema-alueen reuna. Reunavyöhyke isueaan pensain ja puin kerroksellisesi. Korelialueen osa, jolla rakennuksen sisäänkäynni pyriään sijoiamaan ensijaisesi kadun puolelle. Poraia, kaoksia, erasseja ja kuiseja saa sijoiaa rakennusalan ulkopuolelle. Kauun rajauuva, isueava piha-alue. Piha rajaaan pensasaidoin ym. kasvillisuudella kaualueen suunaan sekä käyeään arviaessa ukimuureja korkeuserojen hallisemisessa. Pihoja ei rajaa kadusa rakeneellisesi. Tärkeä näkymä. Uude korelialuee. Värikara Pehmeämpien murreujen värien uude korelialuee. Korelialueilla on kiinnieävä eriyisä huomioa väriyksen ja julkisivuverhouksen soviamiseksi kuluurimaisemaan. Rakennusen pääasiallisena julkisivumaeriaalina ulee käyää puua. suinrakennuksissa ulee olla harjakao. Muissa rakennuksissa myös pulpeikao on mahdollinen. Vesikaomaeriaalina ummanharmaa saumau peli. Värikara B Vahvempien murreujen värien uude korelialuee. Rakennusen pääasiallisena julkisivumaeriaalina ulee käyää puua. suinrakennuksissa ulee olla harjakao. Muissa rakennuksissa myös pulpeikao on mahdollinen. Vesikaomaeriaalina ummanharmaa saumau peli. ykyise ja äydenyvä korelialuee. semakaavan korelialuee, joka eivä sisälly rakennusapaohjeeseen. ykyise ja äydenyvä korelialuee. semakaavan korelialuee, joka eivä sisälly rakennusapaohjeeseen. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
SUIKORTTELEIDE YLEISET OHJEET Yleisissä ohjeissa esieään kaikkia O-, P- ja -korelialueia koskeva yheise suunnieluohjee. Tarkempaa korelikohaisa ohjeisusa anneaan jäljempänä. Kaupunkikuvan yleispiiree Kaavamääräyksissä ja rakenamisa ohjaavissa periaaesuunnielmissa pääpaino on rakenamisen ja kuluuriympärisön soviamisessa oisiinsa. Eriyisä huomioa kiinnieään avoimen kuluurimaiseman ja korelien väliseen reunavyöhykkeeseen. Maisemallisen hahmon säilyämiseksi asuinrakenamisen ja avoimempien maisema-alueiden välillä ylläpideään ai muodoseaan isueuja, puusoisia vyöhykkeiä. Piha-aluee Mahdollisimman suuri osa piha-alueesa ulee isuaa (puu, pensaa, perenna ja maanpeiekasvi. Piha-alueilla on pyriävä säilyämään olevaa luonnonmaasoa. Jyrkemmillä osuuksilla asunokohaisa asaisa pihailaa on suosielavaa muodosaa maason äyöjä ai leikkauksia minimoiden kevyrakeneisilla erasseilla. Sisäänkäynipihoja jäsenneään luonnonmukaisin pinamaeriaalein. lueen eriyinen arvo huomioiden kaikenlaisa ylirakenamisa ja visuaalisa ylikuormiusa ulee piha-alueilla välää. Mahdollise korelialueen puolelle sijoiuva kaurakenee (luiska ulee käsiellä osana piha-aluea sien, eä kokonaisuus on kaupunkikuvallisesi laadukas ja yhenäinen. Korelien ja pihojen rajauuminen voimeen kuluurimaisemaan rajauuva korelien reunavyöhykkee isueaan kerroksellisesi puin ja pensain. Yleisiin alueisiin ja kauiloihin koreli rajauuva ensisijaisesi pensasaidoin ym. viherrakenamisella. Rajaamiskeinojen on muodoseava vehreää kaupunkikuvaa. sunojen sisäänkäyni- ja eupihojen sijoiuessa kaualuea vasen kiinnieään eriyisä huomioa kaualueen ja pihan yhenäiseen kokonaisuueen. Sisäänulopiha ja kau ulee asaa ja rakenaa yhenäisen suunnielman mukaisesi. Myös ukimuureja voidaan käyää arviaessa kauilan ja piha-alueen korkeuserojen jäsenämiseen koskien iiviisi kauun rajauuvia asunopihoja. P- ja -korelialueilla asunno ulee ryhmiellä pihapiireiksi, joiden keskelle sijoiuu asukkaiden yheisiä pihailoja. Toisiinsa rajauuva piha-aluee on suunnielava yhenäisenä kokonaisuuena onijaosa riippumaa. ida ja muuri sunopiha saa rajaa oisisaan eninään, meriä korkealla puurakeneisella aidalla. iojen ulee väriykselään ja ilmeelään muodosaa korelialueella yhenäinen vaikuelma. Väriys noudaaa rakennuksia koskevia ohjeia osa-alueiain. Yleisiin alueisiin (VP/VL rajauuvia oninosia ei saa aidaa rakeneellisin aidoin. Tonien korkeusero ulee ensisijaisesi järjesellä luonnonmukaisin asoeroin. Mikäli ukimuureja on välämäönä käyää, ulee niiden maeriaalin ja laauason sopia maasoon ja kaupunkikuvaan. Tukimuurien väli ja luiska ulee verhoa isuuksin; isueavien luiskien kalevuus on eninään :. Kao ja julkisivu suinrakennusen kaomuoona on harjakao, josa erilaise variaaio ova mahdollisia. Kaokalevuuden ja -muodon ulee muodosaa korelialueiain yhenäinen vaikuelma. Kaemaeriaalina ulee käyää maalaprofiilisa, ummanharmaaa kaea, kuen konesaumaua peliä. suinrakennusen harjalinja on kaujen ja korelialueen rajojen suunainen. Rakennuksen kaon harjanlinjan ulee olla rauhallinen ja likimäärin yhenäinen, mikä ulee huomioida rakennusen korkeusasemien sekä onilla ehävien äyöjen ja leikkausen suunnielussa. Maason korkeusvaihelujen vaaima harjalinjan porrasaminen piemmissä rakennusmassoissa on ehävä malillisesi. Rakennusen pääasiallisena julkisivumaeriaalina on puuverhous. Puuverhouksen lisäksi kaosen, kuisien ym. rakenamisessa voidaan käyää muia maeriaaleja. Käyeävä julkisivuvärivalikoima on ohjeiseu korelialueiain. Kaujulkisivujen ulee olla visuaalisela ilmeelään selkeäpiireisiä ja räysäiden sekä sisäänkäynikaosen rakaisujen ulee olla siroja. uo-, jäe-, alous- ja varasorakennusen julkisivumaeriaaleissa, eikä niiden korkeus palomuureineen saa yliää, meriä. Rakennusen muoo Rakennukse ova muodolaan ja hahmolaan selkeiä. Erioen kaujulkisivuissa ja avoinen maisema-alueiden reunoilla visuaalisa ylikuormiusa on väleävä. Kaavan rakennusalojen kaareviksi merkiyillä osilla pikien rakennusmassojen rakenamisavan on mahdolliseava kaareva vaikuelma. Julkisivuaukous on selkeää. Sisäänvedoilla ai ulkonevilla erasseilla voidaan muodosaa asuinmukavuua lisääviä oleskeluiloja. Sisäänkäyniin liiyvä kaokse ja kuisi uova oiminnallisa lisäarvoa asuiniloihin ja luova miellyävää miakaavaa. uopaika ja kaokse O-korelialueilla kahden auon suuria auoalleja laajoine peruuuspihoineen väleään ja oeueaan vähinään oinen auopaikka pihapaikkana ai ilmeelään keveämmin kaeuna. uopaika koreleissa osoieaan asunokohaisiin piha-/kaospaikkoihin ai keskieysi ryhmiin. Keskiey auopaika eivä saa muodosaa pikiä vyöhykkeiä kauja vasen, eikä laajoja pysäköinikeniä korelialueilla sallia. uoallin- ja kaoksen edessä äyyy olla pysähymisila. Jäeaiauksen/kaoksen, aiojen sekä isuusen sijoielussa ja suunnielussa ulee kiinniää eriyisä huomioa urvallisen näkemien järjesämiseen ajoneuvoliiymän kohdalla. suinrakennuksiin kiineäsi liiyvien auokaosen ja allien kohdalla huomioidaan seinä- ja kaerakeneiden palourvallisuusvaaimukse. O-korelialuee O-oneilla auopaikkoja ulee rakenaa ap/asuno. uon peruuus ja käänäminen ulee apahua onilla. P- ja -korelialuee P- ja -oneilla ulee olla vähinään, ap/asuno. Pysäköinipaika voidaan sijoiaa onijaosa riippumaa. Eriyisesi maasonmuodoilaan vaaivilla oneilla, joilla asunokohaisen auopaikkojen ja niiden peruuusilan huomioini on korkeuserojen vuoksi eriyisen haaseellisa, on auopaikkojen keskiäminen pieniin ryhmiin hyvä vaihoeho. uon peruuus sekä käänäminen ulee apahua korelialueella. Jäepisee sijoieaan ensisijaisesi kauliiymän läheisyyeen. Ilmanvaihokonehuonee ja IV-konee Ilmanvaihokonehuonee ja erillise konee on ehävä vesikaon sisään. Erillisiä vesikaon yläpuolelle nousevia konehuoneia ei sallia. Ilmalämpöpumppujen ja vasaavien laieiden sijoieluun ulee kiinniää eriyisä huomioa. iiden sijoiamisa näkyvälle paikalle rakennuksen julkisivussa ulee välää ai laiee on mahdollisuuksien mukaan verhoava kaupunkikuvaan ja rakennuksen arkkiehuuriin sopivalla avalla. Hulevede Hulevesien hallina ulee hoiaa onikohaisesi imeyämällä ja viivyämällä. Sopivia keinoja ova läpäisevien päällyseiden käyäminen, kaovesisäiliö ja kasvipeieise imeyysaluee. Piha-alueelle ulee pyrkiä järjesämään kasvipeieiseksi isueu hulevesien imeyysalue sellaiselle oninosalle, jossa se on luonevaa, maasonmuodo, maaperä ja pihan oiminno huomioon oaen. Jokaisella onilla on suosielavaa olla käyössä vähinään yksi kaovesisäiliö, joka aseeaan syöksypuken alle maanasoon. Kaovesisäiliön vede voidaan hyödynää esim. kaseluveenä. Lisäksi kaikilla oneilla ulee huolehia siiä, eä pihaalueella on ai sinne isueaan riiäväsi puia, pensaia ja maanpeiekasvillisuua. Pihakiveyksen ulee olla vähinään % läpäisevää päällyseä (esim. nurmisaumau beonilaaa ai -kivi, harva luonnonkiveys. Myös harmaaa soraa ai kiviuhkaa voi käyää. Yhenäisiä, laajoja asfaloiuja keniä väleään. Eseeömyys Huolimaa alueen korkeussuheilaan vaihelevasa maasosa onien ulkoaluee ja asunno on suunnielava mahdollisimman hyvin eseeömän liikkumisen mahdollisaviksi. sunoihin on järjeseävä kadula eseeön sisäänkäyni. Korkeuseroilaan jyrkimmillä kohdilla eseeön sisäänkäyni asunoon voidaan osoiaa pääsisäänkäynnin sijasa oisa kaua, mikäli se on peruselua onin käyön ja kaupunkikuvan kannala. Kaupungin rakennusvalvona arvioi rakaisu apauskohaisesi. Energiaehokkuus Rakennusen suunaamisessa ja sijoielussa ulee huomioida uusiuuvien energiamuoojen, kuen maalämmön ja aurinkoenergian hyödynäminen. Maalämpökaivoille on varaava riiäväsi ilaa korelialueilla, ohjeen liieenä on esimerkkimäinen mioiuslaskelma ja ilavarauskaavio korelialueiain. Uusiuuva energiarakaisu ulee suunniella osana arkkiehuuria ja niiden ulee olla eseeisesi ympärisöön sopivia. Rakennusen sijoiamisessa ja muussa onin käyössä on oeava huomioon alueen pienilmasollise ekijä, mm. uulensuojaus, suunaaminen aurinkoon. Korelialueilla ja niiden välillä ulee järjesää sujuva kävely- ja pyöräily-yheyde ulkoilureieille, kevyliikenneväylille ja joukkoliikeneen pysäkeille. Selviys uusiuuvien energianläheiden hyödynämismahdollisuuksisa suosiellaan laadiavan rakennusluvan yheydessä. Selviys laadiaan ensisijaisesi alueellisesi ja vähinään kiineisökohaisesi. Selviyksen ulisi kaaa sekä lämmiys-, jäähdyys- eä sähköenergianarve. Rakenaminen pohjavesialueella (koskee korelia Korelialueella ei saa irrallaan säilyää ai varasoida nesemäisiä poloaineia eikä muia pohjaveä likaavia aineia. Öljy- ja muiden pohjaveä likaavien aineiden säiliö on sijoieava rakennuksen sisäiloihin ai maanpäälle vesiiiviiseen suoja-alaaseen, jonka ilavuuden ulee olla suurempi kuin varasoiavan aineen suurin määrä. Määräys koskee myös rakenamisen aikaisa ilannea. lueelle ei saa asenaa maanalaisa öljysäiliöä. Viemäriverkoson kunoa on arkkailava ja mahdollise vuodo korjaava väliömäsi. Kaivamisa pohjavedenpinnan alapuolelle ulee välää. Rakenamisessa saa käyää ainoasaan puhdasa, pilaanumaona maa-ainesa. Tarviaessa maa-aineksen laau on määrielävä analyysein. Rakennusen kuivausasojen ulee olla pohjaveden pinnan yläpuolella. Maansiiro- ja rakennusöiden aikana ulee huolehia siiä, eei maaperään joudu pohjavesiä vaaranavia aineia. Koneiden ankkaus ja muu sellaise oimenpiee ulee ehdä pohjavesialueen ulkopuolella. Väesönsuoja Väesönsuojia saa rakenaa kaavan rakennusoikeuden lisäksi. Suoja voidaan oeuaa onijaosa riippumaa, mikäli se kokonaisuuden kannala on peruselua. Kasvillisuus Kasvillisuuden ulee olla kuluurimaisemaan ja alueen luoneeseen sopivaa avoimiin viheralueisiin ja kauun rajauvilla korelin osilla. Korelin sisäosissa merkiyksellisä on kaolinjan yliävä kasvillisuus, joka näkyy maisemassa. Hyväkunoise olemassa oleva kookkaa puu sekä muua olemassa olevaa luonnonmukaisa kasvillisuua ulee mahdollisuuksien mukaan säilyää korelialueilla. urmikenien osuus ulee piää mahdollisimman pienenä, ja suosia kasvillisuudessa perennoia ja maanpeiekasveja. Kasvuavalaan ja väriykselään erikoisia ja Espoonkaranon kuluurimaisemalle vieraia lajeja (kuen verivaahera, uija yms. ulee välää. Kasvillisuuslajien ryhmä Suosielava kasvilaji on ryhmiely niiden sijoiumispaikan peruseella. Jokaisesa ryhmäsä suosiellaan käyeäväksi useampaa lajia, mikäli isueavala vyöhykkeelä löyyy ähän ilaa. Kasvupaikalle luonainen kasvillisuus on aina luoneva valina mihin ahansa kolmesa vyöhykkeesä.. voimen reunavyöhykkeen kasvillisuus kuluurimaiseman reunalla Korkea puu Tammi Vaahera Mesälehmus Puisolehmus Saarni Tervaleppä Kuusi Haapa (ryhminä Rauduskoivu Raia Piene puu Tuomi Syreeni Kirsika Omena Koipihlaja Paju Kaaja. Kaualueeseen rajauuva kasvillisuus Ryhmäsä ulee valia ainakin yksi korkea puu ai vaihoehoisesi kaksi pienä puumaisa pensasa Korkea puu Vaahera Mesälehmus Rauduskoivu Piene puu/puumaise pensaa Syreeni Omena Koipihlaja Kaaja Prunus-suvun laji (esim. kirsikka, luumu Pensaa Pensasruusu Teruselja ngervo Euroopanmarjakuusi Orapihlaja Piene, leikaava pensaa. Korelipihoilla oleva kasvillisuus, joka näkyy kaojen yli Tammi Vaahera Saarni Rauduskoivu Haapa Kuusi Mäny Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
. BO ES... p k..... Va nph ap /Fs in ns in... e=,.. ap. P e=, pp /s. +. Harjasuuna FI : R TT H K s pk sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa Kaualueeseen liiyvä eupihavyöhyke. Suunnielava yhenäisenä kokonaisuuena. Yheispiha-alue / leikkipaikka Rakennusen muoo voimeen maisemailaan rajauuva Rakennusen muodossa ulee avoiella pienimiakaavaisuua. TÄYDETYY : onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla. öo Käy ikeud jo en ra ius +% O e=, Rakennuksilla on yksi pääasiallinen julkisivuväri. -korelialueelle sijoiuvien piempien rakennusmassojen osala julkisivuissa voidaan käyää myös useampia värejä yhdessä rakennuksessa. Vierekkäisillä rakennuksilla on olava oisisaan poikkeava väri. : M Merkinöjen seliykse: P-korelissa, joka sijoiuu avoimen maisema-alueen reus naan, julkisivuväri ova pehmeiä ja hilliyjä, värikara. Koreleissa, ja julkisivuväri ova vahvempia, värikara B.. M sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa Kaualueeseen liiyvä eupihavyöhyke. Suunnielava yhenäisenä kokonaisuuena. : uopaikka Harjasuuna Isueu piha-alue Jäekaos / Pihavaraso / VSS-varaus semakaavan rakennusala :. : : M. ITE S R Yheispiha-alue / leikkipaikka =m. kv :ja rakenamisapaohje, koreli - Finnsinmäki I - Korelisuunnielma.. Rakennuksiin liiyvissä rimoiuksissa, erasseissa, ikkunanpuieissa sekä muissa vasaavissa rakennelmissa voi käyää ehoseväriä, jonka ulee sopia yheen julkisivuissa käyeyn pääsävyn kanssa. Kaokse ja varaso voiva olla väriykselään myös neuraaleja aieua valkoisa/harmaaa. Kokonaisuuden ulee olla arkkiehonisela ilmeelään yhenäinen. O e=, ykyinen rakennus : Korelisuunnielma, koreli, ja. Julkisivujen väriys Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun : KORTTELIT:, & : P e=,. sp ap Valakunnallisesi merkiäviin avoimiin maisema-alueisiin rajauuva asuinrakennukse ulee oeuaa erillisinä pienyksikköinä (koreli. Finnsiniehen rajauuva piha-alue, jolla on huomioiava ielinjan kuluurihisorillinen arvo : OT kv KRT ESPOO. O PELT R RYT T. ykyinen rakennus a ap sa :: P e=, suinrakennusen kaomuoo on harjakao eri variaaioineen. Muissa rakennuksissa (kaokse/varaso voidaan käyää myös pulpeikaoa. Harjalinjojen ulee olla kadun ai korelialueen rajan suunaisia. Kao on varuseava räysäillä, jonka piuus lappeen puoleisella julkisivulla on vähinään cm. Kaomuoojen ulee muodosaa korelialueiain yhenäinen vaikuelma. Eriyisesi piempiä rakennusmassoja ja kaolinjaa voidaan porrasaa pysysuunnassakin, mikäli onin korkeusero siä puolava. Jäekaos / Pihavaraso / VSS-varaus aa Kaomuoo Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun RY... ( Isueu piha-alue T :... H Korelin Espoonkaranonieä rajaavien asuinrakennusen sisäänkäynejä on suosielavaa sijoiaa kadun puolelle. Kadun puolella eupiha ova kaupunkimaisia, isuuksin ja kiveyksin jäsenneyjä. Pääasiallise oleskelupiha sijoieaan yheisen piha-alueen puolelle, sillä Espoonkaranonien puoli alisuu liikennemelulle. Korelien yhjärvikylä eispiha suunniellaan onijaosa riippumaa oiminnallisesi ja ym ap pärisölään yhenäisenä kokonaisuuena. Yheise oleskelu- ja leikträskby kipaika rajaaan ajoreieisä ja auopaikoisa isuuksin. sunokoh : aise piha rajaaan yheisisä alueisa ja kulkureieisä ensisijaisesi isuuksin. sunokohaisia pihavarasoja voidaan keskiää myös yheispihalle piharakennuksiin. äihin voi sijoiaa myös väesönsuojan. uopaikka V ap : M ap semakaavan rakennusala ap :. ap Piha-aluee Merkinöjen seliykse: : ap. Rakennusen sijoielun pääpiiree on esiey korelisuunnielmassa. semakaavan kerrosluku on, mua jyrkemmillä maasonkohdilla on syyä ukia rinnerakaisuja, mikäli se kaupunkikuvan ja maason kannala on peruselua. Kaavassa on nuolimerkinnöin osoieu rakennusalan raja, joiden myöäisesi/joihin kiinni julkisivulinja on rakenneava. Kauja vasen rakennusen on muodoseava eheiä, kadun suunaisia julkisivulinjoja. sunojen sisäänkäynejä, kuiseja ja erasseja saa uloaa rakennusalan ulkopuolelle. Espoonkaranonien varsi muodosaa kaupunkikuvallisesi ärkeän reunavyöhykkeen asuinalueelle. joyheys onille (rasie ap Rakennusen sijaini ykyinen rakennus KORTTELIT: & P e=, : ap Kaso myös kaikkia koreleia koskeva suinkoreleiden yleise ohjee sivula. voimeen maisemailaan rajauuva onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla : ie KORTTELIT, ja sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa ap. :.. ap Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun ap. :: G VÄ DS R GÅ Isueu piha-alue. p p /s.. :. E O. :. ESPO... (..
X X X Värikara, pehmeä murreu väri X X X X X X Korelien esimerkkiväri on poimiu Tikkurila Oy:n Facade- ja Puualovärikaroisa. Värimalli ova esimerkkejä, eivä siovia. Tulosuseknisisä syisä esiey malli voiva poikea alkuperäisisä. KTU TOTI SÄ KULKUREITTI KTU TOTI SÄ KULKUREITTI X X X X X auokaos Väriysesimerkki koreli,, ja. Huomioiavaa on, eä korelin vierekkäisen rakennusen väriyksen on poikeava oisisaan. X X X X X sisäänkäynikaos / -kuisi kuisi / erassi kuisi pihavaraso pihavaraso X X X Värikara B : vahvemma murreu väri X X Esimerkki, jossa kadun suunaisesi olevien rivialojen sisäänkäynni sijoiuva kadun puolelle. Sisäänkäynejä voidaan myös yhdisää pareiksi. Sisäänkäynien kuiseja ai kaoksia voidaan uloaa rakennusalan rajan ulkopuolelle. Sisäänkäynnin sijoiuminen asunnon pääasiallisen avauumissuunnan puolelle rajaa merkiäväsi pohjarakaisua. Mikäli asunokohaisa pihailaa on niukali, asunokohaisia pihavarasoja voidaan asunopihan sijasa kooosumminkin korelin pihapiiriin. Julkisivuperiaae Espoonkaranonien suunaan :. suinalueen luoneen ja elävyden kannala on eduksi sijoiaa sisäänkäynejä ja eupihoja kadun puolelle. uopaikkoja voidaan sijoiaa asuinrakennuksiin yhdiseyihin kaoksiin rakennusmassojen väliin. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
KORTTELIT ja. uopaikka ap ap FI. : : /s pp ap : M semakaavan rakennusala O e=, E T..... K. R, & ja rakenamisapaohje, koreli - KORTTELIT: Finnsinmäki I - Korelisuunnielma. : Korelisuunnielma, koreli ja Merkinöjen seliykse: r. ck en Valakunnallisesi merkiäviin avoimiin maisema-alueisiin rajauuva asuinrakennukse ulee oeuaa erillisinä pienyksikköinä (koreli. Julkisivujen väriys :.. TÄYDETYY.. =m. SV ÄG ykyinen rakennus KRTO RD Finnsiniehen rajauuva piha-alue, jolla on huomioiava ielinjan kuluurihisorillinen arvo T ITE S R Rakennusen muoo FI voimeen maisemailaan rajauuva onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla :. Yheispiha-alue / leikkipaikka H Kaualueeseen liiyvä eupihavyöhyke. Suunnielava yhenäisenä kokonaisuuena... :. sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa FI I Jäekaos / Pihavaraso / VSS-varaus S R ap : Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun TE : Korelien yheispiha suunniellaan onijaosa riippumaa oiminnallisesi ja ympärisölään yhenäisenä kokonaisuuena. Yheise oleskelu- ja leikkipaika rajaaan ajoreieisä ja auopaikoisa isuuksin. sunokohaise piha rajaaan yheisisä alueisa ja kulkureieisä ensisijaisesi isuuksin. sunokohaisia pihavarasoja voidaan keskiää myös yheispihalle piharakennuksiin. äihin voi sijoiaa myös väesönsuojan.keskisey auopaika oeueaan ensisijaisesi kaamaomina. suinrakennusen kaomuoo on harjakao eri variaaioineen. Muissa rakennuksissa (kaokse/varaso voidaan käyää myös pulpeikaoa. Harjalinjojen ulee olla kadun ai korelialueen rajan suunaisia. Kao on varuseava räysäillä, jonka piuus lappeen puoleisella julkisivulla on vähinään cm. Kaomuoojen ulee muodosaa korelialueiain yhenäinen vaikuelma.. V. FI s Isueu piha-alue Finnsinie on osa kuluurihisorillisesi arvokasa Kuninkaanien lin- Kaomuoo Harjasuuna ap uopaikka : M r sp Merkinöjen seliykse:. Kansanopisonien varrella kadun puoleise eupiha ova kaupunkimaisia, isuuksin ja kiveyksin jäsenneyjä. Puuisuusen sijoiaminen kadun puolelle on suosielavaa, sille ne elävöiävä kaumaisemaa. Korelissa asunojen oleskelupihojen sijoiuminen myös Kansanopisonien puolelle on edullisen avauumissuunien puolesa peruselua. Korelin P -korelialueen avoimen maisemaalueen puoleinen reuna on isueava kerroksellisesi puin ja pensain vyöhykkeen. muokkauksia ja ai ieympärisöön sopimaona ylirakenamisa. -korelialueella näkymäyheyä Finnsinielä Kansanopisonien suunaan ei saa esää esim. auokaoksin. p p /s KORTTELIT: &: Piha-aluee :jaa, eikä onin iehen rajauuvalla osalla saa ehdä suuria piha-alueen GE. O/s e=, ( P e=, VÄ ap S T joyheys onille (rasie e=, sr sr e=, ykyinen rakennus FI T T voimeen maisemailaan rajauuva onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla O IST (. ap P O sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa Kaava mahdollisaa myös O -oneilla rakenamisen lähemmäksi kuin meriä onin rajasa edellyäen ällöin palourvallisuusmääräysen huomioimisa julkisivujen, auokaosen ja ikkuna-aukkojen osala. S FI : : K :. Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun H ESPOOTLLIKLLIO pp/s Isueu piha-alue Järvikylä Träskby elua, mikäli rakennusen soviaminen maason korkeuseroihin siä puolaa. Umpinaisia, korkeia sokkelipinoja ei ule ehdä, vaan asaa korkeuseroja hienovaraisemmin laiakorkoja ja pihaasoja porrasamalla. Kauja vasen rakennusen on muodoseava korelisuunnielman mukaisesi eheiä julkisivukokonaisuuksia. sunojen sisäänkäynejä, kuiseja ja erasseja saa uloaa rakennusalan ulkopuolelle. Harjasuuna V (.. ( semakaavan rakennusala P e=, Rakennusen sijoielun pääpiiree on esiey korelisuunnielmas- Kenä sa. semakaavan kerrosluku on, mua rinnerakenaminen on perus- Merkinöjen seliykse: Rakennusen sijaini KORTTELIT: & Kaso myös kaikkia koreleia koskeva suinkoreleiden yleise ohjee sivula.. Rakennuksilla on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Korelin vierekkäisillä rakennuksilla on olava oisisaan poikkeava väri. Korelien julkisivuväri ova pehmeiä ja hilliyjä, värikara. Rakennuksiin liiyvissä rimoiuksissa, erasseissa, ikkunanpuieissa sekä muissa vasaavissa rakennelmissa voi käyää yhä ehoseväriä, jonka ulee sopia yheen julkisivuissa käyeyn pääsävyn kanssa. Kaokse ja varaso voiva olla väriykselään myös neuraaleja aieua valkoisa/harmaaa. Kokonaisuuden ulee olla visuaalisela ilmeelään yhenäinen.
X X X Värikara, pehmeä murreu väri Finnsinmäessä X X X Korelien esimerkkiväri on poimiu Tikkurila Oy:n Facade- ja Puualovärikaroisa. Värimalli ova esimerkkejä, eivä siovia. Tulosuseknisisä syisä esiey malli voiva poikea alkuperäisisä. X X X VR. VR. VR. Väriysesimerkki koreli ja. Huomioiavaa on, eä korelin vierekkäisen rakennusen väriyksen on poikeava oisisaan. Esimerkkikaavio, jossa -korelialueelle sijoiuu kerrospienaloja. Tällöin asunno ova päällekkäin, mua kullakin asunnolla on suora sisäänkäyni maanasosa. Kullakin asunnolla on oma piha. Pihavaraso voidaan sijoiaa asunopihojen yheyeen ai keskieysi pihapiiriin sijoiuvaan erilliseen yheiseen pihavarasoon. Yheispiha / leikkipaikka sunokohainen sunokohainen piha-alue Eupiha Kaualue Eupiha piha-alue Yheispiha uopaika Julkisivuperiaae ja poikkileikkaus : Kansanopisonien varren rakenamisesa. Kaumaisemaan uo vaihelua ja mielenkiinoa rakennusen suunaamisen vaihelu ja rakennusen pääyjulkisivujen korosaminen. Piemmissä rakennuksissa voidaan käyää useampaa julkisivuväriä. Kadun puolelle sijoiuva puuisuukse uova elävyyä ja vehreyä kaupunkikuvaan. Puuisuuksia sijoiuu ryhminä esim. koreliin johavien kulkuyheyksien ja pysäköinialueiden kohdille, jossa niille on enemmän ilaa. Rineeseen sijoiuvan rakenamisen osala kaujen puolelle ei saa muodosua korkeia umpinaisia sokkelipinoja, vaan rakenamisen korkeusaso on sovieava hienovaraisemmin maasoon. Myös rinnerakenamisen rakaisu ova mahdollisia. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -
KORTTELIT J Espoonkarano Esbogård. Hiekk ma araa kv : (. sl. Pina-alalaan isommilla oneilla, joilla asemakaavan ehokkuusluku vasaavasi uoaa isomman rakennusoikeuden, on kannaeavaa ukia, voiko osan rakennusoikeudesa käyää esim. erilliseen pihaai sivuasunoon. :.. Esbogård (. Espoonkarano O e=,. Kaava mahdollisaa akenamisen lähemmäksi kuin meriä onin rajasa, mikä edellyää ällöin palourvallisuusmääräysen huomioimisa julkisivujen, auokaosen ja ikkuna-aukkojen osala. (.. Piha-aluee ssr- r- : LI U S a. EL LI...... ÅR G BO ES. E ESPO KORTTELIT: & Merkinöjen seliykse: semakaavan rakennusala s : M. T ykyinen rakennus.. R... joyheys onille (rasie..... : Korelisuunnielma, koreli ja. Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli - ITE S R =m : voimeen maisemailaan rajauuva onin osa, joka isueaan kerroksellisesi puilla ja pensailla.. sunnon sisäänkäyni eroeaan pinamaeriaalilla muusa piha-alueesa FI Isueava pensasaia asunopihaan rajaus kauun OOKRTO OGÅRD O e=, Isueu piha-alue H ITE S R V : Harjasuuna. uopaikka : KORTTELIT: & R OK. G VÄ DS. : M sp.. E TI n : m. D bana : uokaokse ja ajoyheyde onille on rineeseen sijoiuvilla rakennuspaikoilla sijoieava sien, eä miavila äyöilä välyään. Kadula oneille johava ajoyheyde voidaan järjesää myös sien, eä yksi liiymä kadula palvelee useampaa onia (ks. korelin viieellinen asemapiirros. E ( SU.. Sand Korelin avoimeen kuluurimaisema-alueeseen rajauuva reuna on isueava kerroksellisesi puin ja pensain. Kaualueen puolelle oni rajaaan pensasisuuksin ja -aidoin. : semakaava ei rajaa yksiyiskohaisesi asuinrakennusen sijoiumisa oneilla. semakaavan kerrosluku on. Korelissa on huomioiava, eä rakennukse sijoiuva onille alueen luonaise korkeusero huomioiden ja eä rakenaminen ei edellyä miavia äyöjä ja korkeia sokkelipinoja. Tällöin myös rinnerakaisu voi olla sopivin rakennusyyppi. : Rakennusen sijaini Kaso myös kaikkia koreleia koskeva suinkoreleiden yleise ohjee sivula. TO TI. O-oneilla pikiä onien välisiä rajoja ei ule aidaa yhenäisesi jakuvilla rakeneellisilla aidoilla, vaan käyää ensisijaisesi isuuksia. Kaomuoo suinrakennusen kaomuoo on harjakao eri variaaioineen. Muissa rakennuksissa (kaokse/varaso voidaan käyää myös pulpeikaoa. Kao on varuseava räysäillä, jonka piuus lappeen puoleisella julkisivulla on vähinään cm. Kaomuoojen ulee muodosaa korelialueiain yhenäinen vaikuelma. Julkisivujen väriys Rakennuksilla on yksi pääasiallinen julkisivuväri. Korelin vierekkäisillä rakennuksilla on olava oisisaan poikkeava väri. Julkisivuvärien osala noudaeaan yleisiä väriysä koskevia ohjeia (sivu. Korelien julkisivuväri ova pehmeiä ja hilliyjä, värikara (ks. esimerkiksi sivu. Rakennuksiin liiyvissä rimoiuksissa, erasseissa, ikkunanpuieissa sekä muissa vasaavissa rakennelmissa voi käyää ehoseväriä, jonka ulee sopia yheen julkisivuissa käyeyn pääsävyn kanssa. Kaokse ja varaso voiva olla väriykselään myös neuraaleja aieua valkoisa/harmaaa. Kokonaisuuden ulee olla arkkiehonisela ilmeelään yhenäinen..
Finnsinmäki I - Korelisuunnielma ja rakenamisapaohje, koreli -