Janne Thurman:...jotain voisi mahdollisesti seudulle tehdä
Kauniaisten luoja - mitä muuta hän oli? Maaliskuun 15. päivää, jolloin Aktiebolaget Grankulla perustettiin, on yleisesti pidetty Kauniaisten yhdyskunnan syntymäpäivänä. Hankkeen primus motor ja yksi yhtiön osakkeenomistajista oli FT, pankinjohtaja Johan ( Janne) Thurman. Mutta kuka hän oli, ja mitä muuta hän teki kuin perusti Grankullan? Isännöitsijänä Ab Ph.U. Strengberg & K:ni tupakkatehtaassa 1909-1911. Aktiivinen kunnallispolitiikassa. Jakobstad / Pietarsaari Lapsuusvuodet 1869-n.1880 Nykarleby / Uusikaarlepyy Kuopio Historian ja maantieteen opettajansijaisuus Kuopio svenska samskolanissa, kevätlukukausi 1891. Syntymäkaupunki1866, koulukaupunki 1880-1888: Svenska klassiska lyceum (nykyisin Katedralskolan i Åbo). Ylioppilas 1888. Åbo /Turku Grankulla / Kauniainen Helsingfors / Helsinki Helsingin Osakepankin paikalliskonttorin johtaja 1926-31. Opiskelijaksi Helsingin yliopistoon 1888, filosofian kandidaatti 1892, filosofian lisensiaatti 1898 tutkimuksella Paraisten murre, äänne- ja muoto-oppi, filosofian tohtori 1900. Opettaja muun muassa kouluissa Nya svenska läroverket, Svenska reallyceum i Helsingfors ja Lönnbeckska samskolan. Opiskeluaikana toimittaja-avustajana Hufvudstadsbladet, Nya Pressen ja Helsingfors-Posten -lehdissä. Ura liike-elämän palveluksessa alkoi kun Thurman nimitettiin isännöitsijäksi 1898 Finsk Tidskrifts -painotaloon. 1903 työnantajaksi tuli Frenckellin painotalo Ab. 1911 palasi Helsinkiin Nylands Aktiebankin johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi. Pankki fuusioitui Helsingin Osakepankin kanssa, jolloin Thurmanista tuli johtokunnan jäsen vuoteen 1925 saakka. Helsingin kaupunginvaltuutettu 1914-1916. Janne T. toinen vasemmalta (istumassa): voimistelu Åbo Lycei Turnföreningenissä oli hyvin tärkeää.
GRANKULLA LÖYTYY Höyryjunan kuva Janne Thurman asettui Grankullaan terveyssyistä. Hänen lääkärinsä kehotti usein angiinaa sairastavaa potilastaan hakeutumaan pois Helsingistä, terveellisemmälle asuinseudulle. Kiivaan etsinnän jälkeen Thurman ja hänen vaimonsa Eugenie löysivät Grankullan 1905. HELSINKI RÄCKHALS (REKOLA) HOPLAKS (HUOPALAHTI) ALBERGA (LEPPÄVAARA) Vaimoni ja minä ryhdyimme melkein joka iltapäivä matkustamaan junalla Helsingin lähiseuduille löytääksemme sopivan asuinpaikana. Näillä retkillä tulimme sitten: GRANKULLA!!! Talven 1905 aikana ryhdyin miettimään, että jotain voisi tälle seudulle tehdä. Glimsin tilan omistajalta Johan Lönnbergiltä ostin kaksi tynnyrinalaa maata rautatieseisakkeen lähistöltä. Sinne nousi Villa Åsa. Se oli ensimmäisiä Grankullan vuonna 1904 avatun seisakkeen lähistölle rakennetuista huviloista. Janne Thurman omisti Villa Åsan vuoteen 1909 saakka. Thurman näki Grankullan seisaketta ympäröivän seudun mahdollisuudet asuinseutuna helsinkiläisille, jotka unelmoivat kodista rauhallisessa ja ilmalaadultaan puhtaassa ympäristössä. Uuden, vinna 1903 avatun rantaradan ansiosta yhteydet Helsinkiin olivat nopeat. Matka-aika Grankullasta oli vain noin puoli tuntia. glims tila Yritin muodostaa osakeyhtiön voidakseni ostaa Glimsin tilan ja palstoittaakseni maan. Käännyin lukuisten ystävieni puoleen, mutta vastaukseksi sain vain ei, ei ja ei.
AB GRANKULLA 1906 Lopulta käännyin henkilökohtaisen ystäväni Julius Tallbergin puoleen. Hän lupasi merkitä 10 osaketta 10 000 markalla. Itse merkitsin viisi osaketta 5000 markan arvosta. Sitten käännyin, jälleen tuloksetta, lukuisten ihmisten puoleen. Julius Tallberg - pelastaja - ja taitava liikemies. Viimein otin yhteyttä ystäviini Privatbankenissa. Tulin onnellisella hetkellä. He olivat samana päivänä nostaneet osinkonsa, jotka olivat sinä vuonna epätavallisen suuret. Axel R. Ehrnrooth merkitsi 10 osaketta, Ch. Em. af Frosterus ja Henrik Kihlman kumpikin viisi, Karl Saurén, joka hälytettiin paikalle, merkitsi viisi. Olin onnistunut saamaan kasaan 40 000 markkaa. Ab Grankulla perustettiin ja rahoilla ostettiin Glimsin tila. Maksoin Lönnbergille, Glimsin omistajalle, käteisenä 35 000 markkaa, ja jätin 5 000 markkaa, jotta työt teiden ja tonttien lohkomiseksi voitiin heti aloittaa. Jugendsali, joka rakennettiin 1904, oli osa Privatbankenin pankkia. Pankki lopetti toimintansa1922. Nykyisin sali on osa kahvilaa. Julius Tallberg oli osakkaana myös muissa maanhankintayhtiöissä. Ab Grankullan osakkaista Tallberg, Thurman, af Frosterus ja Ehrnrooth perustivat loppuvuodesta 1906 Ab Parkstad Wanda Puistokylä -maanhankintayhtiön. Sen tarkoituksena oli muodostaa asuinalue työväestölle. Janne Thurman oli yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja 1907-1909.
OPINTOMATKA ULKOMAILLE Osakeyhtiö myönsi Janne Thurmanille stipendin ulkomaille, Tukholman, Kööpenhaminan ja Kristianian (Oslon) uusiin huvilakaupunginosiin tutustumista varten. Tein useita havaintoja, jotka olivat suureksi hyödyksi Ab Grankullalle, kirjoittaa Thurman muistelmissaan. Opintomatkan aikana täsmentyi muutamia Grankullan yhdyskunnan keskeisiä tavoitteita: Thurman matkusti aluksi laivalla Tukholmaan Siellä hän viipyi viisi päivää tutustuen kaikkiin seudun uusiin huvilayhdyskuntiin. suuret tontit suhteellisen väljä rakentaminen maaston muotoa seuraavat tiet Arkkitehti Lars Sonck sai tehtäväksi laatia asemakaavan junaradan pohjoispuolisille alueille. Maanmittari Immell ja minä teimme suunnitelmia radan eteläpuolelle Ersin ja Jorvin tiloista hankituille maille, kertoo Thurman. Janne Thurman ja Hugo Wadenstjerna olivat Grankullan yhdyskunnan ensimmäisiä asukkaita ja aktiivisia toimijoita; Thurman huvilayhdyskunnan luoja ja toimitusjohtaja, Hugo Wadenstjerna ensimmäinen asemapäällikkö. Palstoitussuunnitelma mukaan kaikki käypä maa lohkottiin niin suorin ja pitkin linjoin kun mahdollista. Vain suoperäinen maa ja vaikeasti hyödynnettävät kalliokielekkeet jätettiin lohkomatta. Yhtiö myi ensin tontit, jotka sijaitsivat lähimpänä rautatietä, jotta seutu näyttäisi houkuttelevammalta. Asutuksen levittämiseksi kauemmaksi, lohkottiin pääteiden varsille tontteja sopivan matkan päähän toisistaan. Jotta seudusta saataisiin asuttavampi rakennettiin teitä, kaivettiin ojia, kuivattiin soita ja kaadettiin metsiä.
Janne Thurman oli aktiivinen, jotta rautatieseisake saataisiin kohotettua asemaksi. Hän kertoo muistelmissaan: Rautatiehallituksessa oli tehty suunnitelmia perustaa asema Espoon ja Pitäjänmäen välille. Kilo oli se paikka, johon aseman oli määrä tulla. Mutta minä ja toimittaja Julius Hirn olimme toista mieltä. Grankullassa oli kylätie, jota kautta kuljetettiin suuria tavaramääriä etelään ja pohjoiseen. Kilossa ei sen sijaan ollut vastaavaa tietä. Yhden talven kuljimme Hirmin kanssa talosta taloon, esittelimme Hirnin kirjoittaman vetoomuksen Grankullan puolesta ja keräsimme nimiä siihen. Sitä paitsi AB Grankulla oli luvannut ilmaista maata asemaa varten. Kilpailijat Kilossa olivat tässä suhteessa nuukempia. MAAGINEN OTE Thurmanin aikaan Grankullan seutu alkoi saada muotoaan. Rautatieseisakkeen ympärille muodostui vilkas yhdyskunta, jonka kantavana voimana oli Thurman. Grankulla oli osa Espoota. Grankullan rautatieasema avattiin tavaraliikenteelle1907 ja henkilöliikenteelle 1908. Kuva on vuodelta 1912. Tohtori Axel Limnell halusi perustaa hoitolaitoksen pääkaupungin välittömään läheisyyteen. Monta päivää kiertelimme Grankullan seudulla, ja viimein hän löysi sopivan paikan, sen jossa Bad Grankulla nyt seisoo. Tärkein kysymys oli: Onko siellä vettä?. Kyllä oli, sillä Blåbrinksbackenissa pulppusi lähde toisensa vieressä. Bad Grankulla, joka tunnetaan nimellä Kauniala nykyisin, avattiin 1910. Yhteiskoulurakennus valmistui 1909. Muistemissaan Janne Thurman toteaa, että koulu oli hyvintoimivan yhdyskunnan perusvaatimus. Tavoitteen saavuttamiseksi työskenneltiin ahkerasti. Kaikessa hiljaisuudessa tein parhaani jotta koulu saataisiin aikaiseksi, mutta myös muut vahvat voimat olivat liikkeellä. Koulutoiminta voitiin aloittaa tilapäistiloissa jo 1907. Varsinainen koulurakennus valmistui 1909 ja sen laajennus 1911. Grankulla samskolan oli Espoon ensimmäinen oppikoulu.
LIIKETOIMI KANNATTI! Ab Grankullan toimitusjohtajana Janne Thurman vastasi yhtiön toiminnasta ja yhdyskunnan kehittämisestä vuosina 1906-1909, siihen saakka kun hän muutti Pietarsaareen. Yhtiön osakkaat saivat sijoituksensa takaisin vuodessa! Parempaa valintaa ei olisi voitu tehdä ja hän otti tehtävänsä niin vakavasti kuin saattoi tehdä henkilö, jolla on jossakin asiassa oma, selväpiirteinen intressinsä. Hän omistautui täysin työlleen ja otti itse selvää, missä tarvitsi ojittaa hän tunsi jokaisen puun ja jokaisen mäen, puhumattakaan kaikista ihmisistä; sekä niistä, jotka jo paikkakunnalla asuivat, että niistä joita tuli lisää, kirjoitti Grankullassa usein vieraillut professori Alma Söderhjelm Thurmanista vuonna 1920. Ennen osakeyhtiö aikaa oli seudulle rakennettu 10 huvilaa vuosina1901-1905. Huvilayhdyskunnan perusta syntyi viiden vuoden intensiivisen rakennuskauden aikana vuoden 1910 molemmin puolin. Vuoteen 1912 mennessä Grankullassa oli muodostettu 497 kiinteistöä. Vuosi 1908 oli ennätysvuosi, jolloin Ab Grankulla teki 249 kiinteistökauppaa. Vaikka Thurmanin hanke ei herättänyt aluksi ihastusta, saattoivat yhtiön osakkaat olla tyytyväisiä lopputulokseen: he saivat sijoittamansa rahat takaisin vuodessa. Liikemies Gunnar Waenerberg osti tonttinsa1907. Villa Gunnarsberg Maisterintiellä valmistui 1909. Grankullasta tuli Kauniainen 1930-luvulla, virallisesti 1949. Thurmanin puistotie 1910-luvun alussa.
PALUU GRANKULLAAN Thurman asui Pietarsaaressa 1909-1911 ja sitten Helsingissä ennen paluutaan takaisin Grankullaan. Janne, Eugenie-vaimo ja tyttäret Greta ja Brita asuivat uudessa, Yhtiöntien varteen rakennetussa huvilassa 1916-1926. Grankulla Underrättelser tiesi kertoa marraskuussa 1913 entisen kuninkaamme Jannen rakennuttavan taloa itselleen Grankullaan. Rakenteilla tuolloin ollut huvila tunnetaan nykyisin nimellä Villa Wulff. Vuonna 1916 valmistuneen huvilan on suunnitellut arkkitehti Waldemar Aspelin ja puutarhan arkkitehtitoimisto Paul Olsson. Huvila on yksityisomistuksessa ja se on suojeltu asemakaavassa. Villa Thurmanissa asuivat myös Jannen äiti Sofia Thurman sekä vaimon vanhemmat konserttimestari Anton ja Serafima Sitt. Kuvassa Janne vieressä Janne istuu tytär Brita. Janne toimi Helsingin Osakepankin (Helsingfors Aktiebank) Kauniaisten konttorin johtajana 1926-1931. Paluunsa jälkeen Thurman osallistui jonkun verran Espoosta itsenäistyneen yhdyskunnan johtotehtäviin. Hänet valittiin taajaväkisen yhdyskunnan valtuustoon vuonna 1917 ja ensimmäiseen kauppalanvaltuustoon vuonna 1920, mutta hän hoiti kumpaakin luottamustointa vain lyhyen aikaa. Lisäksi hän oli 1920-luvun alussa kauppalan talouskriisiä selvittäneen talousvaliokunnan jäsen yhdessä kauppaneuvos Wilhelm Bensowin ja liikemies Lennart Bärlundin kanssa.
POISMENO Janne Thurman kuoli 65-vuotiaana 1931. Siunaus tapahtui Betlehemkirkossa ja Thurman sai vimeisen leposijansa Kauniaisten hautausmaalta. Hautausmaa oli perustettu Bembölentien varteen neljä vuotta aiemmin, konsuli Frans Stockmannin lahjoittamalle maalle. Betlehemkirkko valmistui 1917. Arkku kannetaan kirkosta. Perhehauta. Käsikirjoitus ja graafinen suunnittelu: Jaana af Hällström Valokuvat: Kauniaisten paikallishistoriallinen arkisto Jaana af Hällström (Betlehemkirkko, Jugendsali, Villa Wulff, Glims, hautakivi) Museoviraston historiallinen kuva-arkisto (Thurman & Wadenstjerna). Tuottaja: Kauniaisten kaupungin kulttuuritoimisto (2010).