Rakennusten sisäilmaongelmat ja niiden selvittäminen Prof Heidi Salonen, Rakennustekniikan laitos, Aalto-yliopisto 11.10.20 16 1
1 11.10.20 16
Helsingin sanomat 9.10.2016 11.10.20 16 4
Hyvä sisäilman laatu on tärkeää! 10/11/20 Laitoksen nimi 5 16
Määritelmiä Sisäilma= Rakennuksen tai muun tilan sisällä olevaa ilmaa. Sisäilma koostuu kaasumaista ja hiukkasmaisista yhdisteistä, jotka liikkuvat ilman mukana ja päätyvät hengityksen, ihon tai limakalvojen kautta elimistöön. Ulkoilman lisäksi sisäilmassa on tilasta, sen käyttäjistä tai käyttäjien toiminnoista peräisin olevia yhdisteitä. 10/11/20 Laitoksen nimi 6 16
Sisäympäristö= Rakennuksen tai muun tilan sisällä vallitsevat fysikaaliset ja kemialliset olosuhteet. Sisäilmasto kattaa tästä kokonaisuudesta lämpöolosuhteet ja sisäilman. Sisäilmaston lisäksi sisäympäristöön vaikuttavat muun muassa akustiset olosuhteet, sähkö- ja magneettikentät sekä valaistus. 10/11/20 Laitoksen nimi 7 16
Mitä haittaa huonosta sisäilmasta on? Lievä: Viihtyvyyshaitta (esim. hajuhaitta) Keskivaikea: Elämänlaadun heikkeneminen (esiintyy jo erilaisia oireita) Vaikea: Aiheuttaa varsinaisia terveyshaittoja Huonon sisäilman yhteyden osoittaminen sen aiheuttamiin haittoihin on vaikeata!!! 10/11/20 Laitoksen nimi 8 16
Huonon sisäilman seurauksia Ärsytysvaikutus Toksinen eli myrkkyvaikutus Infektiot eli toistuvat tulehdustaudit Allergisoiva eli herkistävä vaikutus Muu immunologinen vaikutus Lisääntynyt syöpäriski Psykologinen haitta 10/11/20 Laitoksen nimi 9 16
Oireet u Silmäärsytysoireita (tyypillisin oire) uylähengitystieoireita uiho-oireita utoistuvia flunssia upäänsärkyä, väsymystä uastman pahenemista u Uusien astmatapausten ilmaantumista 10
Toimistotyöpaikkojen sisäilmaongelmat ovat yleisiä Toimistotyöntekijöistä kokee jatkuvaa haittaa työpaikan kuivasta ilmasta 35 % tunkkaisesta ilmasta 34 % pölystä tai liasta 25 % vedosta 22 % Viikoittain sisäilmaan liittyvää nenä-ärsytystä valittaa 20 %, silmien oireilua 17 %, poikkeavaa väsymystä 16 % ja kurkun oireilua 14 % toimistotyöntekijöistä (Sundman ja Reijula 2004)
Sisäilman laatu Aalto-yliopistossa 11.10.20 16 12
Sisäilman pilaajia Rakennus- ja kalustemateriaalien emissiot (kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt) Kosteusvauriot ja niiden aiheuttama rakenteiden mikrobikasvu, home- ja laho-ongelmat Puutteellisen ilmanvaihdon ja huonon hygienian tuomat epäpuhtaudet Ihminen ja ihmisen toiminta (esim.tupakointi) Siivousaineista tulevat kemikaalit Laitteista tulevat emissiot (esim. kopiokoneen otsoni) Maaperän radon Ulkoilman epäpuhtaudet (esim. liikennepäästöt) 10/11/20 Laitoksen nimi 13 16
11.10.20 Esittäjän nimi 14 16
YLEISET SISÄILMAN LAATUUN VAIKUTTAVAT FYSIKAALISET, KAASUMAISET JA HIUKKASMAISET TEKIJÄT FYSIKAALISET TEKIJÄT Ilman liike Ilman kosteus KAASUT/KAASUMAISET EPÄPUHTAUDET Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCyhdisteet) Hiilimonoksidi Hiilidioksidi HIUKKASET/ HIUKKASMAISET EPÄPUHTAUDET Huonepöly (sisältäen ihmisten ja eläinten hilseen) Lämpötila Säteily (radon) Hyvin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VVOCs) (esim. Formaldehydi) Puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOCs) (esim. ftalaatti) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Rikkidioksidi Typpidioksidi Otsoni Ammoniakki Liikenteen ja muiden ulkoilmalähteiden (teollisuus) hiukkaspäästöt, esim. ultrapienet hiukkaset Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet Kuidut (asbestikuidut, teolliset mineraalikuidut) Tupakansavun hiukkasmaiset epäpuhtaudet Työterveyslaitos / 11.10.2016 15
Monet eri tekijät vaikuttavat sisäilman laatuun samanaikaisesti, tärkeysjärjestykseen luokittelu vaikeaa!. Sisäilman laatuun vaikuttavia päätekijöitä: riittämätön ilmanvaihto kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet. 10/11/20 Laitoksen nimi 16 16
HYVÄN SISÄILMAN LAADUN PERUSTA: Kunnolla toimiva ja tehokas ilmanvaihto Vähäpäästöiset rakennusmateriaalit 10/11/20 Laitoksen nimi 17 16
Kosteus- ja homevauriot ovat yksi merkittävä sisäilmaongelmien syy Muita syitä mm.: u Riittämätön ilmanvaihto u Tuloilman sisääntuloaukko epäpuhtauslähteen lähellä u Likainen ilmanvaihtojärjestelmä u Suuri ilmanvaihto- tai ilman sisäänpuhallusnopeus (veto) u Alhainen tuloilman lämpötila (veto) u Tuloilmaventtiilin väärä suuntaus u Ilmanvaihto vaarin säädetty tai äänenvaimennus 11.10.20 puutteellinen (melu) 16
u Liian korkea tai matala huonelämpötila u Puutteellinen siivous u Pölyisyys u Teollisten mineraalikuitujen esiintyminen huonepölyssä u Liikenteestä kulkeutuvat epäpuhtaudet u Viallinen tai kuivunut lattian vesilukko (viemärin haju) u Voimakaspäästöinen rakennus- tai sisustusmateriaali u Biojätteet u Puutteellinen korvausilman saanti ulkoa (voimakas alipaine) Hajujen kulkeutuminen muualta u Hormien vuodot u Rakenteiden ilmavuodot u Puutteellinen ääneneristys (melu)
Kosteus- ja homevaurioiden yleisyys u Kosteusvaurioiden yleisyyden arviot vaihtelevat Euroopan eri maissa 2 85 % välillä. u Suuri vaihtelu johtuu tutkimuksissa käytettyjen aineistojen, menetelmien ja määritelmien eroista. u On myös mahdollista, että kosteusvaurioiden yleisyys eri maiden rakennuskannassa vaihtelee erilaisten ympäristötekijöiden ja rakennusten kunnossapitoon käytettävien resurssien määrän johdosta u Rakennuskannan kunto vaihtelee myös rakennusten iän, rakennustavan, kunnossapidon ja korjausten, käytettyjen materiaalien ja rakenneratkaisujen sekä tilojen käytön ja huollon perusteella. 11.10.20 16 20
u Kosteus- ja homevauriokorjauksia on tehty joka neljänteen julkisen sektorin rakennukseen vuosina 2000 2005 (Kuntaliiton selvitys). u Suomalaisista koulurakennuksista vähintään 24 %:sta löytyi v. 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan kosteus- ja homevaurioita. u V. 1996 kouluille tehdyssä rehtorikyselyssä yli 60 % vastanneista ilmoitti koulurakennuksessa olevan kosteusvaurioita. u Opettajien ammattijärjestön v. 2012 tekemän kyselyn perusteella sisäilmaongelmia tuli esiin 2/3 kouluista. u Päiväkotien sisäilmakyselytutkimuksessa kosteus- ja homevaurioiden yleisyydeksi arvioitiin v. 2010 n. 10 %. Työterveyslaitos / 11.10.2016 21
Sisäilmaongelman havaitseminen ja korjausprosessin käynnistäminen 11.10.20 16 22
Laki velvoittaa ja ohjaa Terveydensuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763 Työturvallisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Terveydensuojelulaki ja asetus (763/94) u Määrittelee asuntojen ja muiden oleskelutilojen (esim. päiväkodit ja koulut) olosuhteiden terveyshaitat. u Sisätilan ilman tulee olla laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. TERVEYSHAITTA (Lain 1 ) =elinympäristössä olevasta tekijästä aiheutuva oire, sairaus tai sairastumisen vaara (altistuminen siinä määrin, että oireiden tai sairauden syntyminen on mahdollista). Laissa ei edellytetä syy-yhteyden todistelua yksilötasolla, pelkkä terveyshaitan toteaminen riittää. u Mahdollisia terveyshaittatekijöitä mm. lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, haju, mikrobit, valo ja säteily (26 ja 27 ).
Työturvallisuuslaki (738/2002) u Työpaikan olosuhteet eivät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle. TERVEYSHAITTA = sisältää koetut fyysiset ja henkiset oireet sekä koetun haitan (tilojen epätarkoituksenmukaisuus ja mm. sisäilman epäpuhtauksien häiritsevyys) TERVEYSVAARA = tapaturman ja sairastumisen vaara 25
Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008 11.10.20 16
Sisäilmaongelman selvittäminen Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmointi ja ilmanvaihdon toimivuuden testaus Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset
Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset: urakennuksen tutkiminen ja mahdollisten epäpuhtauslähteiden selvittäminen (rakennustekninen selvitys, tarvittaessa mittauksia) uilmanvaihdon tarkempi selvitys ufysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen uolosuhde- ja oirekyselyt (oireiden yleisyys, laatu, ja esiintyminen), Sisäilmastokysely paljon käytetty Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä
Sisäilmamittausten ja analyysien tarkoitus u Sisäilmamittaukset ja analyysit ovat osa sisäilmaongelmien selvittelyä u Tarkoituksena on tunnistaa ja paikallistaa lähteitä ja/tai auttaa altistuksen arvioinnissa
Sisäilmamittausten luotettavuus u Mittausmenetelmästä täytyy olla riittävästi kokemusta u Tutkimustuloksille täytyy olla vertailuaineistoa eri ympäristöissä u Tutkimusmenetelmän luotettavuutta lisää, että sitä on testattu laajalti tieteellisessä yhteisössä. u Tulokset on osattava tulkita oikein (asiantuntemus!!) u Mittausmenetelmän määritysrajat ja mittausepävarmuudet on määritetty u Häiritsevät/sekoittavat tekijät on tunnistettu ja ne osataan hallita mittaustilanteessa ja tulosten 30 tulkinnassa
Sisäilman viitearvojen merkitys ongelmien tunnistamisessa u Sisäilman viitearvoja voidaan hyödyntää mahdollisen epätavanomaisen sisäilmalähteen sekä lisäselvitystarpeen arvioimisessa. 31
Kosteus ja homevaurioiden tunnistaminen u Perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin Rakennustekninen arviointi sisältää: Riskirakenteiden tunnistamisen Riskien toteutumisen todennäköisyyden arvioinnin Kosteuslähteiden tunnistamisen Epäpuhtauksien kulkureittien tunnistamisen vaurioituneesta rakenteesta sisäilmaan Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arvioinnin u Käytetään tarvittaessa mikrobipitoisuuksien ja lajiston määrittämistä ilma-, pinta- ja materiaalinäytteistä
Työntekijöiden terveyden kannalta on olennaista tunnistaa merkittävä kosteusja homevaurio u Vaikka varsinaisen terveyshaitan aiheuttajaa ei vielä tunneta, Merkittävä kosteus- ja homevaurio voidaan määritellä sellaiseksi vähäistä laajemmaksi rakenteelliseksi viaksi, jonka seurauksena haitallinen altistuminen kosteusvaurioituneista rakenteista ja materiaaleista vapautuville kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille epäpuhtauksille on todennäköistä ja jonka perusteella korjaustarve voidaan arvioida kiireelliseksi altistumisen vähentämiseksi ja poistamiseksi (Reijula, Ahonen et al. 2012).
Rakenne on riskirakenne jos: urakennetta ei ole suunniteltu/ toteutettu kosteusteknisesti toimivaksi urakenne altis vaurioitumaan jo rakennusvaiheessa urakenteessa käytetty materiaaleja, jotka ovat sisäilman epäpuhtauslähteitä urakenteen tekninen käyttöikä umpeutunut Voivat heikentää sisäilman laatua
Mikrobimittaukset eivät yksin riitä!! Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta, jossa selvitetään sisäilman laatua, terveyshaitan esiintymistä ja altistumisen todennäköisyyttä Tärkeitä huomioitavia asioita: Rakennuksen tekniset tiedot ja historia Käyttäjien ja isännöitsijän haastattelut Rakennuksen tekniset tutkimukset, muut tarkastukset Olosuhdemittaukset Oireselvitykset Tulosten yhteenveto, tulkinta ja raportointi Toimenpidesuositusten täytyy perustua aina kokonaisuuteen! 35
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) ja formaldehydi VOC=orgaaninen yhdiste, jonka höyrynpaine on 20 C:n lämpötilassa vähintään 0.01 kpa CH 2 O=aldehydeihin kuuluva erittäin haihtuva orgaaninen yhdiste u Sisäilmasta on tunnistettu yli 900 erilaista haihtuvaa orgaanista yhdistettä u Emittoituu sisäilmaan esim. rakennusmateriaaleista, kalusteista, toimistolaitteista ja siivousaineista 36
Teollisten mineraalikuitujen aiheuttamat sisäilmaongelmat Tutkimuskäytäntö ja tulosten tulkintaa
Teolliset mineraalikuidut (MMVF) =epäorgaanisia kuituja joita valmistetaan useista eri raaka-aineista. u Eristevillakuidut u Lasikuidut u Keraamiset kuidut u Eristevillakuidut ja lasikuidut ovat kemialliselta olomuodoltaan lasimaisia, rakenne on amorfinen (eli kiteetön) u Mahdollisia mineraalikuitulähteitä toimistoissa lämmönja ääneneristemateriaalit sekä lasikuitutapetit 38
SEM kuvaa 39
Teippinäytteen kerääminen ja analysointi stereomikroskoopilla 40
Pölynkoostumusnäytteen (minigripnäyte) kerääminen ja analysointi (elektronimikroskoopilla (SEM)) 41
Teolliset mineraalikuidut u voivat olla rakennusaikaista tai peruskorjausaikaista pölyä u saattaa vapautua kuitumateriaalista eroosion vaikutuksesta tai huoltotoimenpiteiden yhteydessä Merkittäviä lähteitä toimistotyöympäristössä: u tuloilmakanavistojen äänen/lämmöneristemateriaalit u pinnoiltaan rikkonaiset tai kanttaamattomat ääneneristyslevyt 42
u Siivoustiheys vaikuttaa merkittävästi teollisten mineraalikuitujen kertymään huonepinnoilla. u Asumisterveysasetus 2015, Schneider 2001, Kovanen 2006, Salonen 2009: u Ohjearvo 2 viikon kuitukertymälle 0.2 MMVF/cm 2. u Ohjearvon ylitys merkitsee tarvetta lisätä siivoustiheyttä ja parantaa siivousmenetelmiä. u Mikäli epäilys esim. pinnoittamattomista tai pinnoiltaan rikkonaisista äänen- tai lämmöneristeistä, täytyy eristeet korjata tai poistaa. 43
Sisäilmaongelmien riskitekijöitä mm. Tila on voimakkaasti alipaineinen Rakenteissa on käytetty orgaanisia eristemateriaaleja Käytetyt rakennusmateriaalit aiheuttavat hajuhaittoja (esim. uudet materiaalit, yhteisemissiot liimojen ja lakkojen kanssa) Rakenteeseen kohdistuu tai on kohdistunut poikkeuksellista kosteusrasitusta Rakenne on toteutettu väärin Rakennekosteus 10/11/20 Laitoksen nimi 44 16
Korjausten toteutuksen periaatteet Selvitä vaurion aiheuttaja ja vaurion laajuus. Erota korjausten alainen tila muista tiloista ennen töiden aloittamista, suojaa ilmanvaihto. Korjaa vaurion syy, avaa rakennetta riittävän laajasti. Poista kaikki vaurioitunut materiaali. Varmista rakenteiden kuivuus ennen peittämistä. Tee huolellinen loppusiivous, ns. pölyttömäksi siivous. 10/11/20 Laitoksen nimi 45 16
Siivous korjaustyön jälkeen Kaikkien pintojen imurointi HEPAsuodattimella varustetulla imurilla Annetaan imuroinnin yhteydessä sisäilmaan nousseen pölyn laskeutua 1 vrk Kaikkien pintojen kostea/nihkeäpyyhintä kullekin pinnalle soveltuvalla pesuaineella Pintojen desinfiointi ei tarpeellista! 10/11/20 Laitoksen nimi 46 16
TYÖKALUJA JA OHJEISTUSTA SISÄILMASTO- ONGELMIEN RATKAISEMISEEN
Asumisterveysasetus 2015 u Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi u STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista u Asetus astui voimaan 15.05.2015 11.10.20 Esittäjän nimi 48 16
Asumisterveysohje (STM 2003) ja Asumisterveysopas (YTL 2009) u Ohjeessa kuvataan tutkimusmenetelmät ja niiden tulkinta opas laajempi! 11.10.20 16
Kosteus- ja homevauriot Ratkaisuja työpaikoille (Salonen ym. 2014) Oppaaseen on koottu sisäilmaongelmien tunnistamisen ja hallinnan hyvät käytännöt. Oppaassa on tietoa ongelmien ratkaisuprosessista ja siihen liittyvistä toimintamalleista, erityisesti toimisto-, koulu- ja sairaalaympäristöissä. Oppaassa on kuvattu ratkaisuprosessin eri vaiheet ja niihin liittyvät selvitys- ja tutkimustarpeet
Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Salonen ym. 2011
www.hometalkoot.fi www.ttl.fi 11.10.20 Esittäjän nimi 52 16
KIRJALLISUUTTA JA OHJEITA SISÄILMASTO-ONGELMIEN RATKAISEMISEEN u Asumisterveysasetus. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. u Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003. u Asumisterveysopas. 2. korjattu painos. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti. Pori 2008. u Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006 ja 2008. u Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, ym. Selätä sisäilmastokiista viesti viisaasti. Työterveyslaitos 2010. u Lappalainen S, ym. Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Suomen Kuntaliitto 2010. u Meklin T. ym. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 9/2007. u Opetushallitus. 2008. Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen. Toim. Vesa Asikainen ja Susanna Peltola. Vammalan kirjapaino, Vammala 2008. u Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S, Holopainen R, Pietarinen, V-M, Palomäki E, Karvala K, Tuomi T, Reijula K. Kosteus- ja homevauriot. Ratkaisuja työpaikoille. Työterveyslaitos 2014. ISBN 978-952-261-471-1 u Salonen H, Lappalainen S, Lahtinen M ym. Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitos. 2011 u Sosiaali- ja terveysministeriö. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. u Työterveyslaitos. Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/documents/homeettomaksi%20s iivous%20ja%20irtaimiston%20puhdistus.pdf u Työterveyslaitos. Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen. http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/documents/ttl_tilaajaohje_8_lores.pdf
HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ SISÄILMASTO-ONGELMIEN SELVITTÄMISEKSI u Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/ymparistoterveys u Työsuojeluhallinto: http://www.tyosuojelu.fi/homekosteusvauriot u Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/sisaymparisto u Työturvallisuuskeskus: http://www.ttk.fi/tyosuojelu_tyopaikalla/biologiset_tekijat u Sisäilmayhdistys: http://www.sisailmayhdistys.fi u Hengitysliitto Heli ry: http://www.heli.fi
https://www.youtube.com/watch?v=jslz58n9a7a 11.10.20 16 55