Äänitedigitointi Kotuksessa 1999 2010 Varmistaminen ja pitkäaikaissäilytys (PAS) Jussi Rusi



Samankaltaiset tiedostot
Juha Henriksson. Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Juha Henriksson. Digitointiprojektin hallinta ja ulkoistaminen Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Suomen Jazz & Pop Arkiston digitointiopastus. Jouni Eerola Suomen Jazz & Pop Arkisto

Äänitteiden laadukas itsepalveludigitointi Digitoimistossa

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Videoiden digitointi Nuorisoasiainkeskuksessa

Pitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet. TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus Kimmo Koivunen

Case YLE D-keskus. Digiwiki-työpaja Kiasmassa: Videoiden digitoinnin perusteet ja prosessit

Digitointitila asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksia. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Mitä tiedon pitkäaikaissäilytys tarkoittaa?

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

äänitedigitoinnin alkeet toimittanut Outi Puustinen

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Åbo Akademi klo Mietta Lennes Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC Nauha-asemat. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen. 5 opintopistettä.

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

Osoite Kotisivut. Yhteyshenkilö.. Tehtävä Sähköposti... Puhelin:..

Backup Exec 3600 Appliance

Kolme vuotta digitaalista pitkäaikaissäilytystä

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Tutkijatapaaminen

Mikkeli - Arkistokaupunki

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

Digitointiseminaari 2011 // Juha Lehtonen. Digitointiprosessi Digitariumissa

THL:N NÄKÖKULMIA TUTKIMUSAINEISTOJEN SÄILYTTÄMISEEN

Äänen digitointi. Juha Korvenpää. Kansalliskirjasto Kansallinen digitointikeskus, Mikkeli

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

ARKISTOLAITOKSEN SUOSITUS DIGITOINNIN LAATUKRITEEREIKSI:

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari Minna Karvonen

PAS-tilanne ja julkaistujen opinnäytteiden pitkäaikaissäilytykseen liittyvä prosessi ja edellytykset

Kansallisarkiston päätökset opinnäytteiden pysyvästä säilyttämisestä

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla

TK Palvelinympäristö

Tutkimuksen tietoaineistot

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

KDK-ajankohtaispäivä museoille

Massadigitoinnin kokonaisuus

Onnittelut PRO-JECT-DA-muuntimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan äänenlaadun.

Tutkimusdatan pitkäaikaissäilytys ATT-hankkeessa.

Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon organisaatioiden analogisista aineistoista

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Cubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla

TOIMINTAKERTOMUS 2007

Magneettinauhojen pitkäaikaissäilytys ja toistaminen. Juha Henriksson Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Juha Henriksson. Digitoitavan aineiston valinta Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

Sähköisen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

VISUAALINEN TIETOTURVASUUNNITELMA PENTTI LIIKANEN

Tuotetiedot C: Asennus

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

KDK: Finna ja pitkäaikaissäilytys

Palvelukuvaus v Alkujaan digitaalisen aineiston vastaanoton ja säilyttämisen palvelu

Sähköinen säilyttäminen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

IT BACKUP & RESTORE. Palvelimille, työasemille sekä mobiilipäätelaitteille

Museoiden digitointiavustus

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

ODF-standardin käyttö julkishallinossa

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Järjestelmänvalvontaopas

Avokelanauhan digitointi Audacity-ohjelmalla

Digitoidut aineistot ja kaukopalvelu. Harri Ahonen Suomen tieteellinen kirjastoseura Kokoelmatyöryhmä

Keskitetty digitaalisen säilyttämisen palvelu osana KDK arkkitehtuuria Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Digitoinnin suunnittelu ja digitoinnin työnkulku

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen

Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille?

Tietohallintopäällikkö Ari Apilo

Marantz PMD661. Äänittäminen

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

Julkaisuarkistopalveluiden tilannekatsaus

Kysely audiovisuaalisista aineistoista Euroopassa. Loppuraportti TAPE-kyselyn Suomen vastauksista

ARKISTOLAITOKSEN VAATIMUKSET DIGITOIDULLE AINEISTOLLE

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen

KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä

Alussa varmistettavien palvelimien käyttöjärjestelmät ovat seuraavat: Tampereen kaupunki Käyntiosoite Puhelin

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Sähköiset aineistot ja arvonmääritys rakenteelliset ja tekniset kriteerit. Projektipäällikkö Osmo Palonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

Nexetic Shield Unlimited

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys. OKM:n toimialan tietohallinnon yhteistyökokous. Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Transkriptio:

Digitoinnin työpaja 3/4: äänitteiden digitoinnin perusteet 26.3.2010 Äänitedigitointi Kotuksessa 1999 2010 Varmistaminen ja pitkäaikaissäilytys (PAS) Jussi Rusi Forskningscentralen för de inhemska språken

Äänitedigitointi Kotuksessa 1998 työtyhmän esitys SKNA:n äänitteiden digitointisuunnitelmaksi (mukana myös tietotekniikkaosaajia): avoin digitointityöasemaratkaisu (PC-mikrotyöasema) digitointi pyritään tekemään mahdollisimman laadukkaasti (aineisto digitoidaan vain kerran): - häviötön standardinmukainen korkeatasoinen äänitiedostoformaatt i (PCM- koodattu Microsoft Wave) häviölliset kuuntelukopiot (mp3) - alkuperäisaineiston häiriöitä tai virheitä ei korjailla eikä tasoja normalisoida kahdennettu ja riittävän suuri varmistuskapasiteetti, varmistusten hajautettu säilytys digitointi reaaliaikaista ja tehtävä itse (1-2 digitointilinjaa) osin ostopalveluna (v. 2001 ) tutustumiskäynnit mm. Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitos, Tartossa Rahvaluule arhiivissa, useiden laitevalmistajien, maahantuojien ja myyjien luona tärkeimpinä konsultteina Stig Hedlund (HF Media Solutions Ab) ja Mika Pellinen (Diginord Oy) 2

Digitoinnin tietotekninen laiteympäristö digitointilaitteisto: laadukkaalla äänikortilla varustett u tehokas PC-mikro (Windows/Linux-käytt öjärjestelmät) digitointi ja varmistustyöasemaksi erillinen varmistustyöasema osaksi Kotuksen IT-järjestelmän varmistusta erillinen ulkoinen A/D-muunnin (44,1 khz/ 16-bit), jossa tarvitt avat liitännät 48 khz/ 24-bit ja 96 khz/ 24-bit mikseri, kaiuttimet, kaapelointi digitointiohjelma(t): SoundForge v. 4.5, NoiseReduction (plug-in) SoundForge v. 9.0, BatchConverter (plug-in) varmistuslaite ja ohjelmat: SLR50-varmistusnauhuri ja -media (10 kpl 25 GB, n. 75 t /mono) Ultrium LTO-3 (n. 30 kpl 400 GB, n. 800 t /mono) Ultrium LTO-4 varmistusohjelmistot Seagate Backup (Windows) ja tar (Linux) Veritas Backup Exec ja Tar98 (Windows) Retrospect Laitteisto- ja ohjelmistokustannukset aloitett aessa lähes 16000 varmistusnauhuri 4000 A/D-muunnin 3000 PC-mikro 2500 kaiuttimet 1500 varmistusmedia (kokonaiskapasiteett i 500 GB) 1200 3

Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen sekä tiedonkulku jäsenyys IASA:ssa (2000 ) hyödyllisiä seminaareja, mm. Yleisradio, Itävallan tiedeakatemian Phonogrammarchiv (perusfilosofia: ikuinen digitaalinen äänitearkisto) Kotuksen digitointihankkeen toteutustapa kiinnostanut mm. Gambian, Hollannin ja Ruotsin edustajia SKNA:n Digitointihankkeen tukiryhmä (2000-2006) digitointijärjestys tietotekniset ratkaisut Tieteellisten äänitearkistojen digitointi ja tiedonhallinta yhteenliitt ymä (2000-) digitoinnin jouduttamiseksi lisärahoituksella Digitoinnin tekninen työryhmä (2001-2007) EU:n TAPE-projekti (Training for Audiovisual Preservation in Europe) (2004-2008) DigiWiki- (2007-) ja Äänistö-hankkeet mm. tietokantatyö, workshopit ja seminaarit 4

Digitoinnin haasteita tekniikan kehitys ammattikäyttöön tarkoitettujen analogisten laitteiden ja varaosien saatavuus (valmistus lopetettu tai ovat kalliita) laitehuolto varsinkin tietotekniikan lyhyt elinkaari ja tuotetuki (käytt öjärjestelmän ja sovellusohjelmien yhteensopivuus, laitesukupolvet, media) tehdäkö itse vai hankkiako ostopalveluna? itse tehtynä kolme työtuntia tuottaa yhden tunnin digitoitua ääntä sopivat digitointiolosuhteet (Kotuksen vanha digipaja: akustolevyseinät, mutt a toimimaton ilmastointi kesällä ikkuna auki) ostopalvelu säästää myös omaa analogista laitteistoa tai hankintakustannuksia kun käytettävissä ei ole riittävän laadukasta laitteistoa rappeutuneet ja uhanalaiset tallenteet: esim. vahalieriöt, asetaattinauhat, ohuet nauhat, C-kasetit, Minidisc-levyt tarvitaan ehkä kallista restaurointikäsitt elyä (kosteuden poistaminen väliaikaisesti, uunissa paistaminen ) 5

Lisää digitoinnin haasteita yhteistyökumppanien valinta (ostopalvelu) mistä tunnistaa laatukriteerit täyttävä digitointi selvitys käytettävästä laitteistosta (sekä analoginen että digitaalinen) referenssit, nettisivut pienen koe-erän digitointi harkitusti valituista äänitt eistä (esim. digitoinnin eri vaiheita ja laitteiston testausta varten tehty nauhoite) prosessien kontrollointi ja laadunvalvonta digitoinnissa syntyviä virheitä, esim. heikkolaatuinen A/D-muunnos signaalin häiriöt tasojen säätö (yli- tai aliohjautuvuus) riittämättömät järjestelmäresurssit (katkoksia, äänitekohtien kahdesti toistumista ja staattisia purkauksia) varmistuksessa syntyviä virheitä, esim. mediavirheet tiedoston tarkistusluku (MD5 hash) arkistointiin kelpaamaton varmistusmedia: R-DAT-nauha, optinen media (mm. CD-R, DVD-R) tai ulkoiset (siirto)kiintolevyt http://unesdoc.unesco.org/images/0014/001477/147782e.pdf 6

Varmistamisesta ja pitkäaikaissäilytyksestä suosituksia varmistamiseen ja varmistusten pitkäaikaissäilytykseen: kahdennettu varmistus (arkisto- ja käyttökopio, jopa eri varmistusohjelmalla) varmistusten siirto uuteen järjestelmään n. 5-7 v. välein suositeltavaa varmistaa myös varmistusohjelman nauha- tai varmistuskohtainen kirjanpito sekä tiedostojen tarkistusluku myös varmistusnauhojen pitkä säilyvyys edellytt ää kelvollista säilytystä (huom! oikea säilytysasento) arkistotila: lämpötila- ja kosteussuositukset (5-18 C, 30 %, ei suurta vaihtelua), metallihyllyt, sammutusjärjestelmä, sijainti 7

Kotuksen digitoinnin varmistuksista - varmistusnauhojen virkistys käytännössä n. 5-7 v. välein kun ohjelmistoja ja/tai nauhureita vaihdetaan uusiin, vaikka data säilyykin datakasetilla 20-30 v. - tallennusmedian ja -laitesukupolvien yhteensopivuus: esim. uusi laite lukee kahta edellistä nauhatyyppiä, mutta kirjoittaa vain yhtä edellistä Julkaistu DLT SLR LTO 1996 DLT IV (35 GB) 1997 SLR50 (25 GB) 1998 SDLT I (160 GB) 1999 DLT IV (40 GB) 2000 SLR100 (50 GB) LTO-1 (50 GB) 2003 VS1 (80 GB) SLR-140 (70 GB) LTO-2 (200 GB) 2004 SDLT II (300 GB) 2005 VS1 (160 GB) LTO-3 (400 GB) 2006 S4 (800 GB) 2007 LTO-4 (800 GB) 2010 LTO-5 (1.6 TB) TBA SLR-200 (100 GB) TBA SLR-400 (200 GB) LTO-6 (3.2 TB) 8

Pitkäaikaissäilytyksestä (PAS) Digitaalisen aineiston tuottamiseen tulee aina sisältyä aineistoa koskevan metatiedon kerääminen pitkäaikaissäilytyksen tarpeita silmällä pitäen Aineistoa ja sen elinkaarta koskevat metatiedot säilytetään yhtä huolellisesti kuin itse aineisto esim. tietokanta, bwf-äänitiedostoformaatt i (wav-formaatin laajennus, jota digitointiohjelmat jo tukevat) uniikki tunniste tietoa alkuperäisestä äänitt eestä, digitointiprosessista sekä digitaalisesta tallenteesta (mm. laitt eet, tallennusformaatit, näytteenottotaajuus, erottelukyky, digitointiohjelma ja sen versio) aineiston omistajuus ja sitä koskevat käytt örajoitukset ym. hallinnolliset tiedot aineistoon kohdistuvat säilytys- ja muut toimenpiteet OpM:n 2008 aloitettu Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke tavoite v. 2016 on tarjota muistiorganisaatioille sekä muille sellaisille organisaatioille, joilla on pitkäaikaisesti tai pysyvästi säilytett äviä kulttuuriperintöaineistoja luotett ava ja käytettävyydeltään monipuolinen sähköisen pitkäaikaissäilytt ämisen palvelu Tulevaisuus? Migraatio myös toiseen äänitiedostoformaatt iin? 9

10