1 LUPAPÄÄTÖS Nro 78/12/1 Dnro PSAVI/13/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.7.2012 ASIA Hyötyjätteen lajittelulaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistaminen ja toiminnan olennainen muuttaminen, Kemi Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy Hakatie 13 67770 KOKKOLA
1 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Jätekeskuksen toiminta... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Jätemäärät ja jätteiden vastaanotto... 4 Jätteiden prosessointi... 5 Jätekeskuksen toimintaan haetut muutokset... 7 Lajittelemattoman yhdyskuntajätteen vastaanotto ja prosessikuvaus... 7 Toiminnan laajentaminen korttelin 2306 tontille 1... 8 Energiajätteen murskaus... 8 Jätemäärät muutoksen jälkeen... 9 Melu ja tärinä... 9 Päästöt ilmaan... 10 Liikenne... 10 Jäte- ja sadevedet... 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 10 Jätteen määrän ja sen haitallisuuden vähentäminen... 10 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 11 Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä toiminnan vaikutukset ympäristöön... 12 Lähiympäristö ja luonto... 12 Kaasut, pöly ja haju... 12 Maaperä ja pohjavedet... 13 Vesistö... 13 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen... 13 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 13 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 14 Vakuus... 14 Selvitys hakijan käytössä olevasta asiantuntemuksesta... 14 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 14 Hakemuksen täydentäminen... 14 Hakemuksesta tiedottaminen... 15 Tarkastus... 15 Lausunnot... 15 Muistutukset ja mielipiteet... 18 Hakijan vastine lausuntoihin... 20 Hakijan vastine muistutuksiin ja mielipiteisiin... 24 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 26 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 26 Lupamääräysten tarkistaminen... 26 Hakemus toiminnan muuttamiseksi... 26 TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU... 26 LUPAMÄÄRÄYKSET... 26 Yleiset määräykset... 26 Jätteiden vastaanotto ja varastointi... 27 Melu... 28 Maaperän ja vesiensuojelu... 28 Toiminnassa syntyvät jätteet... 29 Kierrätyspolttoaineen valmistus... 29 Energiajätteen murskaus tontin 2 asfaltoidulla piha-alueella... 30 Toiminnan alueellinen laajentaminen tontille 1... 30 Kirjanpito, tarkkailu ja raportointi... 30 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 32
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 32 Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen... 32 VAKUUS... 32 RATKAISUN PERUSTELUT... 33 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset... 33 Lupamääräysten tarkistamisen perustelut... 34 Lajittelemattoman yhdyskuntajätteen vastaanottoa ja välivarastointia ja energiajätteiden murskaamista korttelin 2306 tontin 2 asfaltoidulla piha-alueella koskevan hakemuksen hylkäämisen perustelut... 34 Luvan muuttamisen perustelut koskien toiminnan laajentamista korttelin 2306 tontille 1 ja puhtaan puun murskaamista korttelin 2306 tontin 2 asfaltoidulla piha-alueella... 35 Lupamääräysten perustelut... 35 Vakuuden perustelut... 38 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 39 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 39 Päätöksen voimassaolo... 39 Lupamääräysten tarkistaminen... 40 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 40 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 40 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 40 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 40 Vakuus toiminnan aloittamisluvan osalta... 40 Toiminnanaloittamisluvan perustelut... 41 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 41 KÄSITTELYMAKSU... 41 Ratkaisu... 41 Perustelut... 41 Oikeusohje... 42 PÄÄTÖS TIEDOKSI... 42 MUUTOKSENHAKU... 43 2
3 HAKEMUS Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy (entinen Ekoref Oy) on 25.1.2011 jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen hyötyjätteen lajittelulaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi ja toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi. Hakemukseen sisältyy ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen täytäntöönpanohakemus toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitos sijaitsee Kemin kaupungissa noin 5 km Kemin keskustasta pohjoiseen Vilmilän kaupunginosassa korttelissa 2306 tontilla 2 osoitteessa Uusiokatu 5, 94200 Kemi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tarvittava suunniteltu laajennusalue sijaitsee korttelissa 2306 tontilla 1. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen ammattimaiseen tai laitosmaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4) perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) perusteella muu kuin tämän kohdan c e alakohdissa tarkoitettu jäteasetuksen liitteissä 5 tai 6 määritelty jätteen hyödyntäminen tai käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista vaatii ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Lapin ympäristökeskus (nykyinen Lapin ELY-keskus) on 25.11.2003 Ekoref Oy:lle myöntämässä ympäristölupapäätöksessään nro 18/2003, Dnro LAP- 2002-Y-162-111 velvoittanut luvan haltijan 30.12.2010 mennessä tekemään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) mukaan aluehallintovirasto ratkaisee ympäristöluvan, jos kyseessä on muu kuin tämän kohdan c f alakohdissa tai 7 :n kohdan 13 a b alakohdissa tarkoitettu jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa.
4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitust ilanne Lapin ympäristökeskus on 25.11.2003 päätöksellään nro 18/2003, Dnro LAP-2002-Y-162-111 antanut Ekoref Oy:lle ympäristöluvan hyötyjätteen lajittelulaitoksen toimintaan. Laitos sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Alue on 20.3.2000 vahvistetun asemakaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-11). Jätekeskuksen toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ekoref Oy on aloittanut hakemuksen mukaisen toiminnan vuonna 2002. Hakija toimii kierrätysalalla pääosin Kemin, Tornion, Ylitornion, Tervolan ja Simon kuntien alueella. Laitos ottaa vastaan energia- ja materiaalihyötykäyttöön soveltuvia jätejakeita. Toimintaan voi voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kuulua syntypaikkalajitellun energiajätteen, paperi-, pahvi- ja kartonkijätteen sekä nestepakkauksien, metalli-, elektroniikka ja sähköromun, keräyslasin ja ongelmajätteiden pienerien vastaanottoa ja välivarastointia. Lisäksi vastaanotetaan ja välitetään edelleen puhtaita humuspitoisia maita. Laitokselle ei saa vastaanottaa sekalaista yhdyskuntajätettä, biojätettä eikä romuajoneuvoja. Laitoksen alueella on toimistorakennus, jossa sijaitsevat hakijan toimistotilat ja jossa muun muassa rekisteröidään saapuvat jätekuormat. Henkilökunnan sosiaalitilat sijaitsevat toimistorakennuksessa. Lisäksi kiinteistöillä on kaluston huolto- ja pesuhalli sekä jätteenkäsittelyhalli. Kaluston huoltoja pesuhalli on varustettu öljynerotuskaivolla ja kytketty kunnan jätevesiviemäriin. Tällä hetkellä käytössä oleva jätteiden käsittely- ja välivarastointia varten tarvittava tontti 2 on asfaltoitu. Välivarastoitavat jätejakeet varastoidaan metallisiin jätteenkäsittelykontteihin. Kierrätyspolttoaineen lähtömateriaalin varastoaumat on erotettu toisistaan betonielementeillä. Laitoksen toiminta-ajaksi on ympäristöluvassa rajattu klo 6 22. Pääosin toimintaa harjoitetaan kello 7 18. Jätemäärät ja jätteiden vastaanotto Voimassa olevassa ympäristöluvassa toimintakapasiteettia koskevat määräykset 1 ja 2, joissa vuosittain vastaanotettavien jätteiden enimmäiskäsittelymääräksi on rajattu 33 600 tonnia ja välivarastoinnin enimmäismääräksi 12 510 tonnia. Jätelajeittain käsittelyyn saadaan ottaa vastaan jätteitä seuraavasti: - syntypaikkalajiteltua energiajätettä 7 000 tonnia, - paperi-, pahvi- ja kartonkijätettä sekä nestepakkauksia 25 000 tonnia,
5 - metalli-, elektroniikka- ja sähköromua 1 000 tonnia, - keräyslasia 500 tonnia (alihankintana perämeren jätehuolto Oy:lle) ja - ongelmajätteiden pieneriä 100 tonnia (alihankintana perämeren jätehuolto Oy:lle). Laitoksella voidaan välivarastoida jätteitä enimmillään seuraavasti: - syntypaikkalajiteltua energiajätettä 2 000 tonnia, - paperi-, pahvi- ja kartonkijätettä sekä nestepakkauksia 10 000 tonnia, - metalli-, elektroniikka ja sähköromua 500 tonnia ja - ongelmajätteiden pieneriä 10 tonnia. Kuorma-autoilla saapuvat jätteet punnitaan vaa`alla lukuun ottamatta pienjäte-eriä, joiden painot arvioidaan tilavuuden perusteella. Kuormista tallennetaan myös yksilöidyt tiedot kuten mistä jäte on peräisin, kuka on sen tuonut ja mitä jakeita kuorma sisältää. Saapuvasta materiaalista kirjataan seuraavat tiedot: - päälaatuluokka: esilajittelu-, lajittelematon- tai kaatopaikkajäte, - jätelaadut: yhdyskunta-, teollisuus- tai rakennusjäte, - kunta, jonka alueelta jäte tuodaan, - asiakastiedot, - jätteen toimittajan tiedot ja - kuorman purkupaikka. Vastaanotetut jätteet prosessoidaan hyötykäyttöön soveltuviksi tai toimitetaan sellaisenaan luvan omaavaan jatkokäsittelypaikkaan. Materiaalien tarkempi tunnistaminen ja lajittelu tapahtuvat käsittelykohteissa. Pääosa jätteistä käytetään uusien tuotteiden raaka-aineina kuten paperi, pakkaukset ja metalli sekä energian tuotannossa, jossa se korvaa fossiilisia polttoaineita. Kerätyt metalli- ja lasijätteet välivarastoidaan jätekeskuksen hyötyjätekentällä. Jätteiden prosessointi Paperin käsittely Lajittelun jälkeen keräyspaperi paalataan tai lastataan irtonaisena kuljetuslavoille jatkotoimituksia varten. Paperin ja pahvin paalauslaitteisto sijaitsee jätteenkäsittelyhallissa. Paalattu materiaali varastoidaan pääosin sisätiloissa. Osa paperista murskataan ennen paalausta. Murskaus tapahtuu paalaushallin sisällä. Energiajakeiden käsittely Energiajätejakeet toimitetaan edelleen käsiteltäväksi yhtiön Kokkolan käsittelylaitokseen.
6 Tietoturvamateriaalin käsittely Laitoksella otetaan vastaan tuhottavat paperi- ja digitaaliset asiakirjat, jotka toimitetaan yhtiön Kempeleen laitokseen käsiteltäväksi. Tuhottu paperi menee kierrätykseen. Muu luottamuksellinen materiaali, kuten piirtoheitinkalvot, kiintolevyt ja magneettinauhat murskataan ja toimitetaan poltettavaksi laitoksille, joilla on asianmukaiset ympäristöluvat. Tietoturvaasiakkailta otetaan vastaan myös muun muassa tietokoneiden kovalevyjä ja muuta SE-romua, joka toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Romun lajittelu ja käsittely Romu vastaanotetaan niille varatuille keräyspaikoille edelleen toimitettavaksi ja käsiteltäväksi tähän erikoistuneelle yhteistyökumppanille. Raskas rautaromu varastoidaan lajittelun jälkeen ja kuljetetaan paloiteltavaksi romualan yrityksille. Suurikokoinen romu esikäsitellään leikkaamalla se pienemmäksi kuljetusta varten erikoisleikkurilla. Peltiromu lajitellaan ja paalataan tarvittaessa hydraulisella paalauskoneella. Peltiromu luokitellaan kahdeksaan eri luokkaan. Romun käsittely ja siirto tapahtuu pyöräalustaisilla kaivinkoneilla, joissa on koura- ja magneettivarustus. Lisäksi käytetään pyöräkuormaajia. Värimetallit (kupari ja messinki) lajitellaan pääosin käsin eri kokoluokkiin. Laitoksella otetaan vastaan myös akkuja. Akut pakataan asianmukaisiin muovisiin akkulaatikoihin ja varastoidaan asfaltoidulla alustalla. Suurin varastoitava määrä on noin 10 tonnia. SE-romun käsittely Laitoksella vastaanotettava elektroniikkaromu paloitellaan pääosin käsityönä. Romusta irrotetaan hyötykäyttöön kelpaavat materiaalit sekä ongelmajätteet, kuten akut ja paristot. Jääkaappien kylmäaineena olevan freonin poistoon on erikoislaitteet. Toiminta tapahtuu sisätiloissa. Laitteista irrotetut ongelmajätteet toimitetaan luvan omaavalle yritykselle käsittelyyn. SE-romu on pääosin peräisin asuinkiinteistöiltä sekä yrityksistä ja laitoksista. Kierrätyspolttoaine Kierrätyspolttoainetta valmistetaan pääosin pakkausmuoveista, teollisuuden ja kaupan pakkausmateriaaleista sekä asuinkiinteistöjen pakkausjätteestä. Raaka-aineesta 50 % tulee rakentamisesta, 40 % teollisuudesta ja kaupasta ja 10 % asuinkiinteistöistä. Ongelmajätteet Ongelmajätteiden pienerät kerätään omalla paketti- tai kuorma-autolla viikoittain. Viikoittain kerättävän ongelmajätteen enimmäismäärä on 10 tonnia. Ongelmajätteiden keräilyn yhteydessä laaditaan tarvittavat siirtoasiakirjat. Ongelmajätteet on asiakasyrityksissä varastoitu pääasiassa 200 litran tynnyreihin tai muihin kemikaalilain mukaisiin astioihin. Keräilyalueena ovat Kemin ympäristökunnat noin 100 km:n etäisyydellä laitoksesta. Varastolla ongelmajätteiden pieneriä otetaan vastaan eri jätteentuojilta. Jätteet tunnistetaan, punnitaan ja välivarastoidaan. Vastaanottolomake täytetään.
Varastossa jätteet lajitellaan omiin varastopisteisiin ja pakataan isommiksi kuljetuseriksi käsittelyyn toimittamista varten. Varasto on rakennettu ongelmajätteiden varastointia varten. Eri ongelmajätelaadut varastoidaan omissa ryhmissään varastoastioissa, jotka on merkitty asianmukaisesti. Varastoitava ongelmajätemäärä on suurimmillaan noin 10 tonnia ja siitä suurin osa on jäteöljyä sekä akkuja. Varastossa on vastuullinen hoitaja, joka on suorittanut turvallisuusneuvonantajatutkinnon. Ongelmajätteet kuljetetaan asianmukaisella kalustolla noin 20 kertaa vuodessa. Kuljetettavat ongelmajätteet merkitään asianmukaisilla varoitus- ja tunnistusmerkinnöillä ja kuljetuksesta laaditaan siirtoasiakirjat. Vastaanotetut ongelmajätteet punnitaan kilon tarkkuudella. Käsittelyyn lähteneiden erien tiedot tallennetaan sekä lajeittain että käsittelypaikoittain. Kuljettajatiedot tallennetaan. Myös hakijan omista ongelmajätekuormista tehdään asianmukainen kirjanpito. 7 Jätekeskuksen toimintaan haetut muutokset Lajittelemattoman yhdyskuntajätteen vastaanotto ja prosessikuvaus Nykyiseen ympäristölupaan haetaan muutosta siten, että laitoksella voitaisiin nykyisten jätejakeiden lisäksi ottaa vastaan, välivarastoida ja toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai käsittelyyn lajittelematonta yhdyskuntajätettä (asumisen sekajätettä) enintään 17 000 tonnia vuodessa. Lisäksi elinkeinoelämältä saattaa tulla pienehköjä biojäte-eriä, johon sovelletaan samoja menetelmiä kuin asumisen jätteeseen. Päätoiminnon eli asumisen jätteiden vastaanotto, välivarastointi ja edelleen toimitus on hakijan käsityksen mukaan ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen olennainen muutos. Muita jätejakeita otettaisiin muutoksen jälkeen vastaan enintään 16 600 tonnia eli yhteensä 33 600 tonnia, joka on voimassa olevan ympäristöluvan mukainen enimmäismäärä. Toimintoja koskevalle alueelle saapuvat sekajätteet kerätään pääsääntöisesti Kemin kaupungin ja sitä ympäröivien kuntien alueelta. Jätteet saapuvat hakijan toiminta-alueelle pääsääntöisesti pakkaavilla jäteautoilla, joista jätteet puretaan asianmukaisesti päällystetylle alueelle suoraan välivarastointitilaan joko katettuun teollisuushalliin tai suljettuihin kontteihin. Jäteautot punnittaisiin niiden saapuessa laitosalueelle. Autojen painot ja yksilöintitiedot, sekä mistä jäte on kerätty, viedään hakijan sähköiseen tietojärjestelmään, josta voidaan tarvittaessa tulostaa erilaisia jätekuljetuksiin ja vastaanottoon liittyviä raportteja. Vastaanottoa valvoo koulutettu vaakahenkilökunta, joka suorittaa myös silmämääräisen tarkistuksen jätteen koostumuksesta. Hakijan toimintaan kuulumaton jäte voidaan jo tässä vaiheessa käännyttää asianmukaiseen käsittelyyn jos toimintaan kuulumattomia jätejakeita havaitaan. Jätteet puretaan joko suljettuun teollisuushalliin tai kannellisiin välivarastointi kontteihin. Tämä estää roskaantumista ja ns. lintuhaittaa sekä ehkäisee hajuhaittojen muodostumista. Purkua valvoo hakijan koulutettu henkilökunta, joka valvoo jätteen koostumusta ja laatua. Henkilökunta avustaa myös purkutapahtumassa esim. jos talvella kuormat ovat jäätyneet. Purkutapahtuman valvonta on oleellista sekä valvonnan että hyötykäytön edellyttämän laadun varmistamiseksi.
Lupaa ei haeta varsinaisiin asumisen sekajätteiden prosessointeihin, kuten lajitteluun ja murskaukseen. Kuitenkin, jos purun yhteydessä havaitaan selkeitä myöhempää hyötykäyttöä haittaavia partikkeleita, kuten isot murskaukseen kelpaamattomat partikkelit (betonimöykyt, polkupyörät tms.), henkilökunta poistaa ne hyötykäytön onnistumisen varmistamiseksi. Poistetuista partikkeleista ei aiheudu ympäristölle haittaa ja niiden määrä tulee olemaan pieni suhteutettuna kaikkeen saapuvaan jätteeseen. Sekalaisen asumisjätteen välivarastointiaika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä, enintään joitakin viikkoja. Koska jätteen pääasiallinen hyödyntämismuoto tulee olemaan energiahyötykäyttö, säätelee energialaitoksen polttoainetarve myös varastointiaikaa hakijan laitosalueella. Asumisen sekajäte tullaan hyödyntämään korkealla hyötysuhteella sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Vastaanottava voimalaitos valvoo toimitetun jätteen laatua omien ympäristölupaehtojensa mukaisesti ja muutoinkin energiahyötykäyttöä säätelee voimalaitoksen ympäristölupa. 8 Toiminnan laajentaminen korttelin 2306 tontille 1 Nykyiset toiminnot sijaitsevat tontilla 2 mutta lupaa haetaan toimintojen ulottamiseksi tontille 1, jota käytetään tällä hetkellä lähinnä maa-ainesten ja kaluston varastointialueena eikä sitä ole asfaltoitu. Tontti otettaisiin viimeistään siinä vaiheessa käyttöön, kun sekajätteen säännöllinen vastaanotto alkaisi. Tällöin tontti asfaltoitaisiin ja rakennettaisiin muutoinkin jätetoiminnoille sopivaksi. Energiajätteen murskaus Nykyiseen ympäristölupaan haetaan muutosta siten, että tontin 2 asfaltoidulla piha-alueella voitaisiin murskata energiajätettä, pääasiassa puhdasta puuta, johon valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (352/2003) ei kyseisen asetuksen 1 :n 2 momentin kohdan 1 d) perusteella sovelleta. Polttoaine hyödynnetään ns. biopolttokattilassa. Ajoittain voidaan joutua murskaamaan myös standardin SFS 5875 mukaisia REF 1 2 laatukriteerien polttoaineeseen tähtäävää materiaalia, joka koostuu pahvista, paperista, puusta ja poltettavista muoveista. Polttoaine murskataan pääsääntöisesti ns. mobiilimurskaimella, joka on siirrettävissä muihin kohteisiin.
9 Jätemäärät muutoksen jälkeen Seuraavaan taulukkoon on koottu nykyisen ympäristöluvan mukaiset vastaanotettavan jätteen ja varastoitavan jätteen enimmäismäärät. Sulkuihin on merkitty se määrä, johon jätemäärä laskisi, jos sekajätteen vastaanotolle, välivarastoinnille ja edelleen toimituksille myönnetään ympäristö-lupa. Muiden kuin nyt haetun sekajätteen vastaanottomäärät olisivat kuitenkin yhteensä enintään 16 600 tonnia vuodessa. Jätelaji: Jätenimike: Vastaanotettava enimmäismäärä (t/v): Keräyspaperi, pahvi, kirjapainopaperi, nestepakkaukset ja muut kartonkipakkaukset Ongelmajätteiden pienerät eli lähinnä maalit, lakat, hartsit, painovärit, lyijyakut, jäteöljy, loisteputket ja painekyllästetty puu Metalliromu ja elektroniikkaromu 20 01 01, 15 01 01 20 01 27*, 16 06 01*, Nimikeryhmä 13*, 20 01 21 20 01 23*, 20 01 35*, 20 01 36, 20 01 40 25 000 (9 900) Suurin kertavarasto (t): 10 000 100 10 1 000 500 Keräyslasi 20 01 02 100 Energiakäyttöön soveltuva 15 01 00, 7 000 2 000 jäte 15 01 02, 15 01 03, 17 02 01, 17 02 03, 20 01 01, 20 01 38, 20 01 39 Rakennusjäte Nimikeryhmä 17 1 000 Asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan- ja teollisuuden ja muiden laitosten jätteet erilliskerätyt jakeet mukaan luettuna Nimikeryhmä 20 17 000 2 000 Melu ja tärinä Jätteiden purku-, varastointi- ja kuormaustoimenpiteet järjestetään siten, että niistä aiheutuva melu ja muu häiriö jää mahdollisimman pieneksi. Toiminta-aikana eli pääsääntöisesti klo 7 18 melutaso ei teollisuusalueella ylitä 50 db. Lupaa toiminnalle haetaan kuitenkin klo 7 ja 22 väliseksi ajaksi, koska esimerkiksi voimalaitokseen toimitetaan polttoaineita myös iltaaikaan. Lisäksi lupaa haetaan toimia tarvittaessa viikonloppuisin ja pyhinä klo 8 16. Paalaustoiminnot ovat hallitiloissa, mikä vähentää melun leviämistä. Satunnainen ulkona tapahtuva mobiilimurskaus lisää jonkin verran toiminnasta aiheutuvaa melua, mutta tämän melun arvioidaan rajoittuvan luvan hakijan kiinteistön läheisyyteen ja jäävän tällöin alle 50 db:n. Murskaustoiminta pyritään sijoittamaan melua ehkäisevällä tavalla tontin laitaosiin.
Uutena toimintona asumisen sekajätteen välivarastointi ei merkittävästi lisää toiminnasta aiheutuvaa melua, koska sen prosessointi tapahtuu pääosin samalla tavalla kuin nykyisin varastoitavien jätteidenkin osalta. Meluhaittoja alueelle aiheutuu myös maantielikenteestä, rautatiestä sekä lentokenttätoiminnoista. 10 Päästöt ilmaan Nykyinen jätteiden vastaanotto ja käsittely eivät aiheuta hajuhaittoja. Uusien toimintojen osalta lievää hajuhaittaa voi aiheutua biojätteen välivarastoinnista. Varastoitu biojäte pyritään ohjaamaan mahdollisimman pikaisesti asianmukaiseen jatkokäsittelyyn, mikä vähentää hajuhaittoja. Biojäte on pääasiassa sekajätteen seassa ja sen osuus asumisen sekajätteen kokonaismäärässä joka tapauksessa pieni. Elinkeino-elämältä saattaa saapua satunnaisesti biojätettä, mutta se varastoidaan heti niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa. Uusien toimintojen osalta yhdyskuntajätteen käsittely- ja varastointiajat rajataan mahdollisimman lyhyiksi, mikä vähentää mahdollista hajuhaittaa. Kerrallaan varastoitavan jätteen enimmäismääräksi on esitetty 2 000 tonnia, jolloin varastointi on hallittavissa myös mahdollisten hajuhaittojen osalta. Voimalaitosten vastaanotto säätelee varaston määrää, mutta saatujen kokemusten perusteella esimerkiksi huoltoseisokkiajat pysyvät nykyään kohtuullisina eivätkä varastot pääse kasvamaan suuriksi. Laitosalueelta ei synny merkittäviä pölypäästöjä. Mahdollista pölyämistä voi esiintyä tuulisella säällä mutta tätä ehkäistään päällystepintojen säännöllisellä puhdistamisella. Puun murskauksesta aiheutuu pölypäästöjä, jotka rajoittuvat kiinteistön alueelle. Tarvittaessa pölypäästöjä voidaan rajoittaa vesikastelulla. Liikenne Päivittäinen liikenteen määrä ei merkittävästi muutu nykyisestä, koska vastaanotettavan jätteen kokonaismäärä ei muutu. Jäte- ja sadevedet Rakennuksista tulevat sosiaalijätevedet johdetaan yleiseen viemäriin. Huoltohallissa on öljynerotuskaivo. Tontilla 2 ei ole viemäreitä ja vaarattomat pintavedet kulkeutuvat ympäröiviin ojiin, joiden kuntoa seurataan silmämääräisesti. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätteenkäsittelytoiminnot sijoitetaan asfaltoidulle alueelle, jossa asfaltin paksuus on mitoitettu niin, että se estää haitallisten aineiden pääsyn maaperään. Jätteen määrän ja sen haitallisuuden vähentäminen Toiminta tähtää mahdollisimman korkeaan jätteiden hyötykäyttöasteeseen. Ensisijaisesti jätteet pyritään ohjaamaan materiaalihyötykäyttöön ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Hyödyntämiskelvoton jäte toimitetaan kaa-
topaikalle. Hyötykäyttöaste on korkea, parhaassa tapauksessa jopa 90 %. Asumisen sekajätteen demonstraatiohankkeista kertyneen kokemuksen mukaan voidaan saavuttaa noin 85 %:n hyötykäyttöaste asumisen sekajätteelle. Tämän saavuttaminen riippuu yhteistyökumppaneiden valinnoista. Jätepoliittiset tavoitteet ja jätelain vaatimukset huomioon ottaen on kuitenkin tärkeää, että myös sekajätteen hyödyntäminen Kemin seudulla kehittyy. Omasta toiminnasta syntyvät jätteet, mukaan lukien työkoneista kertyvät öljyt yms. jätteet, kerätään ja käsitellään asianmukaisesti. Niiden määrä on pieni. Luvan hakijan laitoksen kaikki jätevirrat raportoidaan vuosittain annettujen määräysten mukaisesti valvovalle viranomaiselle. 11 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan laitosalueella ja toiminnassa sovelletaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja parhaita käytäntöjä (BEP), joita ovat: - Hakijan toiminta vähentää Kemin seudulla merkittävästi kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää nykytilanteeseen verrattuna. - Hakija on jo investoinut moderneihin, toisiaan tukeviin, jätteenkäsittelylaitteisiin ja muuhun kalustoon merkittävästi Kemin ja Kokkolan seudulla ja hakija on määrätietoisesti kehittänyt käsittelyprosessiaan ja laadunvalvontaansa jätteen hyötykäytön edistämiseksi. - Hakija toimittaa vastaanottamansa jätteet ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. - Hakijan lupahakemuksen kohteena olevan toiminnan hyötykäyttöaste on korkea jopa 90 %, joka auttaa Kemin seutua saavuttamaan valtakunnallisia jätetavoitteita nykytilanteeseen verrattuna. - Energiana hyödynnettävä kierrätyspolttoaine hyödynnetään soveltuvasti korkean hyötysuhteen voimalaitoksissa. - Kierrätyspolttoaineen päästökerroin on fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja turvetta, noin 5 7 kertaa pienempi (t CO 2 /TJ), joten jätepolttoaineen lisääntyvä energiahyödyntäminen Kemin seudulla auttaa Suomea saavuttamaan sille asetettuja ilmastopoliittisia tavoitteita. - Vastaanotettavan jätteen laatua ja määrää tarkkaillaan ja tiedot tallennetaan sähköiseen järjestelmään. - Mahdolliset ongelmajätteet varastoidaan säiliöissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tai katetuissa tiloissa vesitiiviillä alustalla, joka estää jätteiden pääsyn maaperään. - Laitteiden ja koneiden päästöjä seurataan ja laitteiston kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. - Ongelmajätteet viedään käsittelyyn luvan omaavaan laitokseen. - Laitoksen sähkön ja koneiden polttonesteiden kulutusta seurataan.
- Jätteet varastoidaan mahdollisimman turvallisesti itsesyttymisvaaran ehkäisemiseksi. - Jätteiden käsittelyalueen siisteydestä huolehditaan ja laitosaluetta valvotaan. - Melu, ilmanpäästöt ja vesipäästöt eivät ylitä ohje- ja raja-arvoja. Eniten meluavat toiminnot, keskitetään prosessihalleihin. - Logistiikkaa suunnitellaan ja kuljetuskapasiteetti optimoidaan esimerkiksi tyhjäkuljetusten ehkäisemiseksi. 12 Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö sekä t oiminnan vaikutukset ympäristöön Lähiympäristö ja luonto Laitoskiinteistö sijaitsee teollisuusalueella, jossa lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin päässä laitoksesta. Laitosalue rajoittuu itäpuolelta rautatiehen ja laitoksen länsipuolella sijaitsee maantie. Itäpuolella on lentokenttäalue. Laitoskiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella eikä sillä luvan hakijan mukaan esiinny mitään suojeltuja kasvi- tai eläinlajeja. Luvan hakija arvioi, ettei toiminnalla ole merkittävää vaikutusta alueen viihtyisyyteen eikä vaikutuksia rajanaapureille toiminnan luonteen ja etäisyyden vuoksi. Laitos sijaitsee teollisuusalueella ja laitosalueella on jo pitkään, ainakin vuodesta 1996 alkaen harjoitettu jätteenkäsittelytoimintoja. Toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu arvioidaan pieneksi. Lisäksi melua lähialueella aiheuttavat esimerkiksi maantie, rautatie ja lentokenttä. Uusien toimintojen ei arvioida ylittävän hakijan nykyisen toiminnan melupäästötasoa merkittävästi. Laitoskiinteistön suuri koko sekä osan toimintojen sijoittaminen sisätiloihin estävät melun leviämistä ympäristöön. Työkoneista ja kuljetuskalustosta aiheutuu jonkin verran tärinää alueella. Yleistä viihtyisyyttä voi haitata etenkin tuulisella säällä ympäristöön mahdollisesti ajautuvat irtoroskat. Tarvittaessa luvan hakija järjestää roskien siivouksen. Ihmisten terveyteen toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta. Hakijan hallussa olevat maa-alueet rajoittuvat idässä rautatiehen ja lännessä maantiehen, joten näihin suuntiin ei aiheudu ainakaan asumustolle mahdollista haittaa. Toiminnan positiiviset vaikutukset luonnolle ja luonnonsuojeluarvoille pidetään merkittävinä, koska toiminta vähentää jätteiden päätymistä kaatopaikoille ja on siten Suomen jätepolitiikan mukaista. Toiminnasta johtuen esimerkiksi kaatopaikoilta vapautuvan metaanikaasun määrä vähenee. Lisäksi toiminta lisää uusiutuvan energian käyttöä, sillä kierrätyspolttoaine sisältää nopeasti uusiutuvaa biohiiltä. Kaasut, pöly ja haju Kuormaajista ja jätteitä kuljettavista kuorma-autoista aiheutuu pakokaasupäästöjä. Niiden ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan normaalia teollista toimintaa suurempia päästöjä.
Tuulisena aikana saattaa alueen asfaltoiduilta alueilta nousta ilmaan pölyä ja irtoroskia. Pölyämistä ehkäistään asfalttialueiden säännöllisellä puhdistuksella ja tarvittaessa kastelulla. Pölypäästöt rajoittuvat pääasiassa laitosalueelle alueen suuren koon vuoksi. Myös aita estää pölyn joutumista alueen ulkopuolelle. Hakijan henkilökunta kerää säännöllisesti irtoroskia alueelta niiden leviämisen ehkäisemiseksi. Irtoroskien määrä on pieni. Biojätteen välivarastoinnista mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta rajoittuu luvan hakijan mukaan laitoskiinteistölle eikä ulotu lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin. Kaatopaikalle vietynä jätteistä aiheutuu metaanipäästöjä. 13 Maaperä ja pohjavedet Luvan hakija on arvioinut, että vaikutukset maaperään ovat pienet, sillä jätteenkäsittelytoiminnot sijoitetaan asfaltoidulle alueelle, jossa asfaltin paksuus on mitoitettu niin, että se estää haitallisten aineiden pääsyn maaperään. Alueella ei esiinny pohjavettä, joten toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta pohjaveteen. Vesistö Luvan hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei pääse vesistöön haitallisia aineita. Toimistorakennuksen jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Vesistölle mahdollista vaaraa aiheuttavat konehallin jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin öljynerotuskaivon kautta. Sadevedet kulkeutuvat ympäröiviin ojiin. Valumavesissä ei luvan hakijan mukaan ole ympäristölle haitallisia aineita. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Toiminnan ympäristöriskit liittyvät tulipalotilanteisiin ja säiliövuotoihin. Myös koneiden ja laitteiden öljy- ja polttoainevahingot saattavat aiheuttaa ympäristöriskiä. Kaikissa rakennuksissa on riittävä alkusammutuskalusto ja imeytysainetta onnettomuustilanteiden, kuten vuotojen, varalta. Paloviranomaiset tekevät säännöllisiä tarkistuksia laitosalueelle. Liikkuva kalusto on varustettu alkusammuttimin. Kaluston kuntoa tarkkaillaan ja mahdolliset viat korjataan heti. Tulipaloriskiä pienentävät omalta osaltaan kiinteiden laitteiden ennakkohuolto ja tarkastukset sekä jatkuva käytön aikainen valvonta. Alue on valaistu ja ulkopuolinen vartiointiliike vartioi aluetta myös aukioloajan ulkopuolella. Hakijalla on toimintaansa koskeva ympäristövahinkovakuutus, jonka korvauksen enimmäismäärä vahinkoa kohden on 5 000 000 euroa. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Luvan hakija on esittänyt tarkkailuna, että laitoksella kirjataan yksilöidyt tiedot jätteistä ja niiden toimittamisesta. Yhteenveto vastaanotetuista ja
prosessoinnin jälkeen edelleen toimitetuista jätteistä laaditaan ympäristöluvan määräysten mukaisesti ja toimitetaan Lapin ELY-keskukselle. 14 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi tämän hakemuksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseksi vakuudeksi hakija esittää nykyistä 10 000 euron vakuutta ympäristön ennalleen saattamiseksi. Vakuuden määrä perustuu vastaanotettavan jätemäärän poistoimittamisesta aiheutuvista kustannuksista. Toiminnan aloitusluvan perusteluina esitetään, että toiminnan aloittaminen niin pian kuin mahdollista on tärkeää asumisen sekajätteen hyötykäyttöasteen nostamiseksi Kemin seudulla. Hakija toteaa, että sillä on valmiudet välittömään asumisen sekajätteen vastaanottoon ja hyötykäyttöön ohjaamiseen ympäristölupaehtojen mukaisesti. Tällä hetkellä Kemin seudulla asumisen sekajäte ajetaan pääosin sellaisenaan kaatopaikan penkkaan. Luvan hakija katsoo, että toimintojen aloittaminen ennen lainvoimaisuutta ei tee myöskään muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska toiminta voidaan tarvittaessa nopeasti saattaa entiseen tilaan. Hakemuksen mukainen toiminta lisää myös muun muassa yksityishenkilöiden ja kotitalouksien mahdollisuuksia kierrättää jätteitään. Laitos kerää ja vastaanottaa jo nyt paperia, pahvia ja kartonkipakkauksia, joten myös sekajätteen vastaanotto ja toimittaminen hyötykäyttöön soveltuu logistisesti toimintaan. Luvan hakija on rakentanut pitkäjänteisellä yhteistyöllä asiakaskohtaisia kierrätysratkaisuja asiakkaan erityistarpeet huomioiden. Toiminnan laajentaminen hakemuksen mukaisesti antaisi mahdollisuuden edelleen kehittää räätälöityjä kierrätysratkaisuja, joka lisäisi kierrätysasetta Kemin seudulla. Vakuus Luvan hakija esittää toiminnan vakuudeksi pankkitakausta ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti ja sen määräksi 10 000 euroa. Vakuuden määrä perustuu kustannuksiin, jotka syntyvät tilanteessa, jossa alue ja toiminnot muutetaan sellaisiksi, etteivät ne edellytä ympäristölupaa. Selvitys hakijan käytössä olevasta asiantuntemuksesta Luvan hakijalla ja sen toimintaan kiinteästi aikaisemmin liittyneillä Ekoref Oy:llä ja toiminimi Esa ja Pojat taustahenkilöillä on yli 30 vuoden kokemus jätteen kuljetuksista ja jätteen prosessoinnista, mikä turvaa lupaehtojen mukaisen toiminnan onnistumisen ja jätteen hyötykäytön kehittymisen Kemin seudulla. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 24.8.2011 toimittamalla nykyistä toimintaa koskeva Lapin ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös nro 18/2003 (Dnro LAP-2002-Y-162-111), tiedot asianosaisten kiinteistöjen omistajista, todistus ympäristövahinkovakuutuksesta, yleiskuvaus toiminnasta, tiedot
kiinteistöistä ja rakennuksista, tiedot nykyisestä ja uusista toiminnoista, tiedot jätemääristä ja niiden seurannasta ja tilastoinnista, tiedot laitoksen toiminta-ajoista, tiedot ympäristön kuormituksesta ja toiminnan vaikutuksista ympäristöön, selvitys varautumisesta onnettomuustilanteisiin, tiedot parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta toiminnassa, esitys toiminnalle asetettavasta vakuudesta, asemakaavakarttaote, alueen pohjakartta ja kartta, josta ilmenevät lähialueen kiinteistöjen sijainnit sekä selvitys hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta. Edelleen hakemusta on täydennetty 26.9. ja 20.10.2011 toimittamalla asianosaisten kiinteistöjen yhteystiedot ja 12.12.2012 toimittamalla valtakirja ympäristölupa-asian hoitoa varten. 15 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Kemin kaupungissa 15.11. 15.12.2011 sekä kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 15.11.2011 Pohjolan Sanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kemin kaupungilta ja Kemin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Ilmailulaitos Finavialta. Tarkastus Aluehallintovirasto on 14.6.2012 suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskuksella ei ollut huomauttamista esitettyyn ympäristölupahakemukseen eikä hakemuksen täydennyksessä esitettyyn toimintaan. 2. Kemin kaupungin ympäristöjaosto Pohjanmaan Hyötykäyttö Oy:n lajittelulaitos Kemissä toteuttaa valtakunnallisia ja varsinkin alueellisia tavoitteita hyödyntää jätteitä materiaalina ja energiana, joten sen toiminta Kemissä on siltä osin perusteltua. Toiminnanharjoittajan hakemus toiminnan oleelliseen muuttamiseen perustuu todennäköisesti vuonna 2013 voimaan tulevaan jäteveron muutokseen, mikä nostaa jäteveroa nykyisestä 40 eurosta 50 euroon/tonni sekajätettä. Jäteveron nousun on arvioitu ohjaavan jätteitä yhä enemmän polttoon, samoin kuin vuonna 2016 voimaan tuleva määräys, jolla kielletään bio-hajoavan jätteen kaatopaikkasijoittaminen. Edellä mainitut seikat huomioiden on ymmärrettävää että toiminnanharjoittaja hakee lupaa laitoksen toimintojen laajentamiseen uudelle tontille (tontti 1), minne on suunniteltu välivarastoitavaksi asumisen sekajätettä. Meri-Lapin kunnat, pois lukien Simon kunta, ovat perustaneet yhteisen jäteyhtiön, jonka omistuksessa on Riukkajängällä sijaitseva jätteiden vas-
taanotto- ja loppusijoituspaikka. Siirryttäessä asumisjätteiden käsittelyssä penkkaan sijoittamisen asemasta niiden hyödyntämiseen lämmön tuottamiseen polttamalla, tulisi koko alueen asumisjätteiden välivarastointi keskittää Riukkajängälle, sillä alueella on jo olemassa olevat valmiudet sekajätteiden välivarastointiin ja käsittelyyn. Jos lupaviranomainen kuitenkin katsoo tarpeelliseksi asumisen sekajätteen välivarastoinnin sallimisen ympäristölupahakemuksessa esitetylle paikalle, tulisi lupamääräyksissä huomioida seuraavaa: Toiminnanharjoittajan tulisi saattaa laitoksen nykyinen toiminta ensin kaikilta osin voimassa olevan ympäristöluvan määräysten mukaiseksi. Kemin kaupungin viranomaisten taholta suoritetussa tarkastuksessa (2.12.2011) havaittiin, että alueella oli ulkovarastoituna muun muassa sekalaista rakennusjätettä, asfalttia, metalli- ja SE-romua, jotka ympäristöluvan määräysten mukaisesti tulisi olla hallitiloissa. Aluetta ei myöskään ollut aidattu, vaikka ympäristölupa edellytti sen tehtäväksi. Lupaviranomaisen tulisikin ennen ympäristöluvan antamista pitää alueella katselmus, jossa voitaisiin paikan päällä todeta, miten laitoksen nykyinen toiminta täyttää nykyisen ympäristöluvan lupamääräykset. Katselmuksessa voitaisiin myös todeta soveltuuko suunniteltu laajennuspaikka toiminnan laajentamiseen ja asumisen sekajätteen käsittelyyn ja välivarastointiin. Jos lupaviranomainen päätyy ratkaisuun, että toimintaa voidaan laajentaa asumisen sekajätteen välivarastointiin, tulisi lupamääräyksissä edellyttää, että tämä toiminta tapahtuu suljetussa ja katetussa teollisuushallissa. Tällainen teollisuushalli suojaisi jätteitä eri sääilmiöiltä (sade, tuuli, lumi ja aurinko). Teollisuushalli voidaan myös varustaa hajun käsittelyjärjestelmällä (esimerkiksi suodattimet), sillä asumisen sekajäte ja biojäte tuottavat aina hajuhaittaa. Tämän johdosta lupamääräyksissä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota miten toiminnasta aiheutuva mahdollinen hajuhaitta ja hajun leviäminen lähimmillään noin 300 metrin päässä oleviin asuinrakennuksiin voidaan eliminoida. Toimimalla katetussa ja suljetussa teollisuushallissa voidaan lisäksi estää roskaantumista, poistaa toiminnasta aiheutuva maisemallinen haitta ja viihtyisyyden vähentyminen sekä estää haittaeläinten (linnut ja rotat) pääsy jätteisiin. Toiminnanharjoittajan vaihtoehtoisella esityksellä, jossa jätteet puretaan kannellisiin välivarastointisäiliöihin, ei voida saavuttaa vastaavia ympäristönsuojelullisia etuja kuin suljetulla ja katetulla halliratkaisulla. Kannellisia varastointisäiliöitä ei voida varustaa myöskään millään teknisellä laitteella, jolla hajunkäsittely voitaisiin toteuttaa. Edellä mainitusta syystä johtuen, toiminnanharjoittajalle ei tulisi myöntää ympäristölupaa asumisen sekajätteen välivarastointiin kannellisissa säiliöissä. Teollisuushalli tulisi varustaa viemäröinnillä. Jätevesien johtamisesta Kemin Vesi Oy:n viemäriverkostoon tulee tehdä teollisuusjätevesisopimus yhtiön kanssa. Lupamääräyksissä tulisi käyttöön otettava välivarastointialue määrätä asfaltoitavaksi vettä läpäisemättömällä pinnoitteella. Jos toiminnanharjoittajalle myönnetään lupa asumisen sekajätteen välivarastointiin, tulisi ympäristöluvassa antaa määräykset kuinka paljon tätä jätettä saa olla kertavarastoituna. Hakemuksen mukaista sekajätteen maksimivarastointimäärää tulisikin huomattavasti pienentää, jotta toiminta olisi todellista välivarastointia ja jätteiden kuljetus tapahtuisi nopealla syklillä. Tämän vuoksi lupamääräyksissä tulisi huomioida se, että asumisen yhdyskuntajätettä ei varastoitaisi hallissa muutamaa päivää pitempää. Varsinkin 16
kesällä varastossa oleva asumisen sekajäte alkaa biohajota, jolloin se tuottaa hajua aiheuttavia kaasuja. Toiminnanharjoittajan esittämä 10 000 euron vakuutta voidaan pitää alimitoitettuna ja tulisi määrätä vähintään 100 000 euroksi. Jos toiminnasta aiheutuu hajun tai muun toiminnan muodossa tavanomaista teollisuustoimintaa suurempaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisille, ei 10 000 eurolla voida tehdä juuri mitään parannuksia haitan poistamiseksi. Riittävän suuri vakuus on tarpeen kattamaan myös mahdollisen onnettomuuden, esim. tulipalon seurauksena syntyvien ympäristöhaittojen poistamisesta aiheutuvat kustannukset. Tämän johdosta vakuusmäärää tulisi nostaa vähintäänkin esitettyyn tasoon. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ennakoimattomien haittojen vuoksi ympäristölupaa ei tulisi myöntää pysyvänä vaan määräaikaisena. Ympäristöluvassa kaikki laitoksella tapahtuva toiminta pitäisi rajoittaa mieluummin välille 6 22. Toimintaa tulee harjoittaa siten, että erityisesti asuinalueille leviävä meluhaitta minimoidaan. Edellä esitetyt vaatimukset eivät ole kohtuuttomia eivätkä perusteettomia, kun huomioidaan toiminnasta aikaisemmin annetut lausunnot ja kehotukset, joilla toiminnan aiheuttamia ympäristö- ja turvallisuushaittoja sekä haittoja naapurustolle on pyritty korjaamaan. Ennen lupapäätöksen tekemistä lupaviranomaista pyydetäänkin hankkimaan käyttöönsä Lapin ympäristökeskuksen antamat kehotukset (LAP-2005-Y-68, LAP-2005-Y-68-11 ja LAP-202-Y-162-111), samoin kuin Ilmailulaitoksen 28.2.2005 antama lausunto (LAP-2005-Y-68-11). Alueella on voimassa lainvoimainen asemakaava (22.12.2000). Kaavassa alue on TKL-teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue. Ympäristölupahakemuksen mukaan korttelissa on tarkoitus välivarastoida asumisen sekajätettä, mikä on kaavan sallimaa toimintaa. Laitokselle tuotava asumisen sekajäte tulee paalata. Paalattuna ja tiiviinä asumisen sekajäte tuottaa hajuhaittaa vähemmän kuin paalaamaton jäte. Lupaviranomaisen tulisi ennen lupapäätöksen tekemistä tutustua Suomessa jo olemassa oleviin vastaaviin laitoksiin. 17 3. Kemin kaupunginhallitus Kemin kaupunginhallitus on antanut asiasta ympäristöjaoston lausunnon kanssa saman sisältöisen lausunnon. 4. Finavia Oyj Toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa on huomioitava laitoksen läheisyys Kemi-Tornion lentoasema-alueesta. Laitos sijaitsee lentoaseman länsipuolella muutaman sadan metrin etäisyydellä lentoaseman liikennealueesta. Eri jätejakeiden purku- ja lastaustoiminta sekä käsittely ja varastointi on tehtävä siten, että tuulen mukana ei kulkeudu ainesta ja etteivät jätteet houkuttele alueelle lintuja, joista voi olla haittaa tai vaaraa lentoliikenteelle. Sekajätteen varastointi on tehtävä suljetussa hallissa tai varastokonteissa, joilla estetään lintujen kerääntyminen alueelle. Energiajätteiden murskauksen aikana on tarkkailtava mahdollista pölyämistä sekä tarvittaessa huolehdittava pölyn sidonnasta. Lisäksi on tarkkailtava mahdollisten ainesten, kuten paperin ja muovin kulkeutumista tuulen mukana ja tarvittaessa tehtävä murskaus sisätiloissa.
Finavia Oyj edellyttää, että lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Toiminta tulee voida keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavaa pölyämistä tai tuulen mukana kulkeutuvaa ainesta torjuntatoimenpiteistä huolimatta ilmenee tai mikäli toiminnasta mahdollisesti aiheutuva tärinä vaikuttaa lennonvarmistuslaitteistojen toimintaan. Finavia Oyj edellyttää, että luvan hakijan on ilmoitettava laitoksen yhteystiedot Kemi-Tornion lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. 18 Muistutukset ja mielipiteet 5. Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry pitää hyvänä, että Kemissä on riittävän lähellä (noin 5 km keskustasta) kierrätettäville jätteille ns. Ekoasema. Tällöin vanhat SER-laitteet, metallit, öljyt, maalit ja vastaavat jakeet tulevat hyötykäyttöön, jolloin metsiin ja muualle luontoon ei kerry jätteitä. Muistuttaja pitää tärkeänä, että kyseinen käsittelyalue pysyy siistinä, niin kuin voimassa oleva ympäristölupakin edellyttää, ja ettei siellä harjoiteta toimintaa, joka aiheuttaa haju-, melu- ja pölyhaittoja. Muistuttajan näkemyksen mukaan voimassa olevan ympäristöluvan (LAP- 2002-Y-162-111) lupamääräyksessä 1 on yksiselitteisesti kerrottu, ettei kiinteistölle saa vastaanottaa sekalaista yhdyskuntajätettä, biojätettä eikä romuajoneuvoja. Tämä on perustunut etupäässä siihen, että alueelle on joskus päässyt tulemaan sekalaista yhdyskuntajätettä ja biojätettä, joka on saanut linnut parveilemaan alueella ja näin ollen aiheuttanut vaaraa lentoliikenteelle. Nykyisessä ympäristöluvassa on mukana Ilmailuhallituksen (nykyisin Finavia) sekä Kemin kaupungin lausunnot, joissa on tuotu lintuhaitta esille. Muistuttajan mielestä nykyisen ympäristöluvan määräys 1 tulee pitää voimassa eikä hyväksyä sekalaisen yhdyskuntajätteen ja biojätteen käsittelyä ja välivarastointia alueella. Vaikka toiminnanharjoittaja aikoo käsitellä edellä mainitut jätteet sisätiloissa, niin on ilmeistä, että purku, käsittely ja varastointi aiheuttavat hajuhaittoja, sillä hajut leviävät kuitenkin ympäristöön vetäen puoleensa lintuja. Lisäksi hajut leviävät lähialueella oleville asuinalueille ja Kemi Tornion lentokentän alueelle. On huomioitava, että vallitsevat tuulet käyvät lounaasta lentoasemalle päin, jolloin ne haittaavat lentomatkustajia. Muistuttaja pitää logistisesti tarpeettomana hakemuksen mukaista käsittelyä ja välivarastointia. Sekalaisen yhdyskunta- ja biojätteen käsittely tulee suorittaa niissä voimaloissa, joissa jäte poltetaan. Muistuttajan mielestä toiminnan laajennus tontille 1 voidaan myöntää. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että aluetta käytetään pelkästään puhtaiden maa-ainesten käsittely- ja varastointialueena. Alueesta ei saa tulla myöskään sekalaisen romun varastopaikkaa. Muistuttajan mielestä energiajätteen murskaus ja muukin käsittely tulee suorittaa sisätiloissa, niin kuin voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksissä 11 ja 16 mainitaan. Jos murskaus tapahtuisi ulkona, olisi vaarana roskaantuminen ja melun lisääntyminen lähiympäristössä. Muistuttaja toteaa, että voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 4 mukaista aitaa ja portteja ei ole rakennettu lainkaan. Tulotiellä on vain
epämääräinen kettinkieste, jolla alue suljetaan. Aidan puuttumisen vuoksi alue on aika-ajoin melko roskainen. Muistuttajan mielestä on syytä tarkastaa myös, toimiiko toiminnanharjoittaja voimassa olevan ympäristöluvan muiden määräysten mukaisesti. 19 6. AA ja BB Muistuttajat vastustavat biojätteen välivarastointia. Uusiokadulla on muistuttajien mukaan nyt jo rottia ja niiden määrä tulisi lisääntymään huomattavasti biojätteen välivarastoinnin myötä ja niiden haittaavan myös matkailua, koska lähistöllä on lentokenttä. Muistutuksessa todetaan, että vallitseva tuulensuunta on länsi, minkä vuoksi myös hajuhaitat ovat lentoaseman ympäristössä. Muistuttajat ovat 13.11.2011 ajaneet moottoritiellä ja Vähälän terminaalin kohdalla auton alle oli jäänyt rotta. Röngän teurastamo on kivenheiton päässä jätteenkäsittelylaitoksesta. 7. CC ja DD Muistuttajat vastustavat asumisen sekajätteen välivarastoinnin sallimista, koska toiminnasta aiheutuisi muistuttajien maa-alueelle hajuhaittoja, roskaantumista, pölypäästöjä ja melua. Muistuttajat eivät pidä Vilmilän teollisuusaluetta myöskään sopivana kotitalousjätteen käsittelypaikkana. Syynä tähän ovat lentokentän välitön läheisyys ja haitat läheisille asuinalueille. Kotitalousjätteiden käsittelytoiminta alentaa muistuttajien mukaan myös tulevien toimijoiden halukkuutta sijoittua Vilmilän teollisuusalueelle. 8. EE ja FF Muistutuksessa todetaan, että laitoksesta noin kilometrin säteellä sijaitsee useita satoja asuntoja ja jos laitoksella varastoitaisiin biojätettä, ne ja lähiympäristö kärsisivät merkittävästi hajuhaitoista ja avonaisen varastoalueen houkuttelemista lokeista ym. linnuista. Muistuttajat vaativat, että toiminnan mahdollinen laajentaminen kotitalouksien sekajätteen keräämiseen ja varastoimiseen on toteutettava sillä tavoin, että edellä mainittuja haittoja ei synny missään määrin tai sitten toiminnan laajentamiselle ei tule myöntää lupaa. Lisäksi muistuttajat vaativat, että kaikkien nykyisessä luvassa annettujen määräysten noudattaminen ja niiden toteuttaminen tulee varmistaa. 9. GG, HH, II, JJ, KK, LL, MM, NN, OO ja PP Muistuttajat vaativat, ettei lupaa tule myöntää, koska toimipaikan vieressä sijaitsevassa Paattion kaupunginosassa asuu runsaasti asukkaita eikä hajuhaittoja voi rajata teollisuustontin rajojen sisälle, kuten luvan hakija antaa hakemuksessaan ymmärtää. Lisäksi biojätteet aiheuttavat lintuhaittoja, mikä vaikeuttaa vieressä sijaitsevan lentokentän lentoliikennettä. Lisäksi biojätteet keräävät muitakin haittaeläimiä, esimerkiksi rotat lisääntyvät ja leviävät asuinalueille. Muistuttajien mielestä alkuperäisen luvan kaikkia ehtoja ei ole vieläkään täytetty, joten oletettavasti uusiakaan ehtoja ei tulla täysin täyttämään. Lisäksi jätteistä valuvia nesteitä aiotaan johtaa avo-ojiin, mistä ne siirtyvät
luontoon ja lopulta vesistöön. Alueen pääoja (Paattionoja) kulkee asutusalueiden läpi. Edelleen muistuttajat toteavat, että vireillä olevasta asiasta on asuinalueiden asukkaille tiedotettu todella huonosti eikä kaikille ole lähetetty tiedotetta lainkaan. Teollisuustontit, joille lupaa haetaan, sijaitsevat 5 km Kemin keskustasta, mutta hakemuksessa ei ole mainittu, että koko 5 km:n matkalla on runsaasti asutusta. 20 Hakijan vastine lausuntoihin 1. Lapin ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Koska Lapin ELY-keskus on lausunut, ettei sillä ole huomauttamista hakemukseen eikä esitettyyn toimintaan, ei hakijalla ole tarvetta antaa vastinetta lausunnon johdosta. 2. Kemin kaupungin ympäristöjaosto ja 3. Kemin kaupunginhallitus Saman sisältöisessä lausunnossa todetaan, että hakemuksen mukaisten asumisen jätteiden välivarastointi pitäisi keskittää Riukkajängälle hakijan hakemuksen vastaisesti. Hakija toteaa, että se hakee ympäristölupaa sen hallinnoimille kiinteistöille Kemin kaupungin Vilmilän kaupunginosan osoitteessa Uusiokatu 5. Vireillä oleva ympäristölupahakemus tulee ratkaista ympäristönsuojelullisten seikkojen perusteella siten kuin ympäristönsuojelulaki määrää ja mitä hakija hakemuksessaan on esittänyt. Sillä seikalla, että jossain muualla olisi toimintaan soveltuva alue, ei voi olla merkitystä lupaharkinnassa. Se ei miltään osin liity ympäristönsuojelulain tarkoitukseen tässä asiassa. Toisaalta voidaan todeta, että kyseinen Riukkajängän alue sijaitsee noin 40 km Kemistä, kun taas hakijan alue sijaitsee lähellä, noin 5 km:n päässä keskustasta. Liikennepäästöt olisivat huomattavasti suuremmat, jos asumisen sekajäte ohjattaisiin hakijan alueen sijasta Riukkajängälle. Tuoreessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisussa (ESAVI/361/04.08/2010) ei lupaharkintaan vaikuttanut Salon kaupungin vastaavan tyyppinen lausunto, jossa se olisi sijoittanut haetut jätehuoltotoiminnot mieluummin Salon Metsä-Jaanuun kuin Salon Meriniittyyn, jossa olemassa oleva laitos sijaitsi. Sijaintipaikkaan liittyvät spekuloinnit voivat myös rajoittaa jätehuoltomarkkinoiden kilpailua, jos ympäristöluvilla ohjataan laitosten sijaintipaikkoja. Tässä tapauksessa Kemin kaupunki on todennut hakijan toiminnan asemakaavan mukaisuuden, jolloin haettu toiminta ei olisi lainvoimaisen asemakaavan vastaista. Hakijan käsityksen mukaan lupaharkintaan ei siis saa vaikuttaa vaihtoehtoista sijaintipaikkaa koskevat lausumat, jotka poikkeavat hakemuksesta. Lausunnoissa todetaan, että jätteet käytettäisiin lämmön tuottamiseen. Tämä on totta, mutta kuten hakija on hakemuksessaan esittänyt, jätteillä tuotettaisiin myös sähköä ja teollisuushöyryä. Tämä koskee niin asumisen sekajätettä kuin muita energiajakeita. Näiden jätejakeiden energiatoimitukset olisivat eri voimalaitoksiin niiden käyttämän erilaisten tekniikoiden vuoksi. Uusi 1.5.2012 voimaan astuva jätelaki ei määrää energiahyötykäytölle etusijajärjestystä, vaikka jätteen energiahyödyntämistä on monentasoista. Vanhojen arinatekniikkaan perustuvien voimaloiden kuten Turun laitoksen hyötysuhde on huonompi kuin uusien rakenteilla olevien laitosten. Hakijan toimesta jätteet ohjattaisiin korkean hyötysuhteen omaavaan laitokseen, jolloin saavutetaan ilmastomuutoksen ehkäisemisen kannalta tehokkain lopputulos. Ilmastomuutoksen torjuntaan liittyy myös se, että jätteiden kuljetuksista aiheutuvat päästöt olisivat pienimmät hakijan kon-