Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 247/2013/1 Dnro ESAVI/323/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminnan muutosta sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Helsinki HAKIJA Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki TOIMINNAN SIJAINTI HSY:n Kivikon jätepalvelukeskus sijaitsee Helsingin kaupungin Mellunkylän kaupunginosassa, kiinteistöllä 091-047-0052-0001, osoitteessa Kivikonlaita 5, Helsinki. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 21.12.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 13 f) kohdan perusteella. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 32 ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 f) ja 13 g). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT 2 Ympäristölupa jätteiden vastaanottoon, lajitteluun ja varastointiin, Uudenmaan ympäristökeskus, 28.8.2006, No YS 1175. Lupa on myönnetty Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuoltolaitokselle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on merkitty 17.1.2003 voimaan tulleessa asemakaavassa ET-alueeksi eli yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Tontin luoteisosassa on pysäköintialueeksi osoitettu alue. Tontin pohjoispuolella sijaitseva helikopterikenttävaraus rajoittaa rakennuskorkeutta tontin luoteisosassa. Helsingin yleiskaavassa 2002 alue on merkitty työpaikka-alueeksi, teollisuustoiminnoille, toimistorakentamiseen tai satamatoimintoihin. Sen länsipuolitse kulkee nopean raitiotien varaus (Viira). Uudenmaan maakuntakaavan (lainvoimainen 15.8.2007) jätehuoltotarkastelu on kumottu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen 8.10.2012). Maakuntakaavojen yhteistarkastelussa Kivikon jätepalvelukeskuksen alue on merkitty EJ/EN -merkinnällä jäte- ja energiahuollon alueeksi, mihin voidaan sijoittaa joko jäte- ja/tai energiahuollon toimintoja, ei kuitenkaan jätteen loppusijoituspaikkaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Maaperä ja kasvillisuus Jätepalvelukeskuksen länsipuolella sijaitsee Kehä I:n ja Lahdenväylän liittymä. Molemmat ovat erittäin vilkasliikenteisiä valtaväyliä, jotka aiheuttavat lähes ympärivuorokautista melua. Jätepalvelukeskuksen koillis- ja itäpuolella on liikuntahalli (Ylläshalli). Jätepalvelukeskuksen eteläpuoleiselle alueelle rakennetaan urheilukenttää. Pohjoispuolella sijaitseva tontti on rakenteilla ja sillä tulee sijaitsemaan helikopterikenttä. Kuusakoski Oy toimii HSY:n vuokralaisena samalla kiinteistöllä Kivikon jätepalvelukeskuksen kanssa. Lisäksi kiinteistöllä on muutamia muita vuokralaisia. Kivikon asuntoalue sijaitsee 500 m päässä. Jätepalvelukeskus sijoittuu alueelle, jolla esiintyy hiekkavaltaisia lajittuneita maalajeja, jotka ovat kerrostuneet kallio-/moreenimäkirinteille ja niiden välisiin painanteisiin. Alavimmilla maastokohdilla hiekkavaltaisten maalajien päällä on paksuja savikerrostumia. Jätekeskus sijoittuu osittain kalliomäen päälle sekä tätä pohjois- ja itäpuolella reunustavalle savikkoalueelle. Savikon syvyys alueella on 0 8 metriä. Alueella ei ole luonnontilaista kasvillisuutta. Tontilla on runsaasti puuistutuksia, kuten mäntyjä, hopeapajuja ja
kuusia. Alueen itäpuolitse kulkee kallioperän murroslinja, joka kulkee linjassa Kruunuvuori Herttoniemi Kivikko Jakomäki. Kohteella on opetuksellista ja tieteellistä arvoa ja se on luokiteltu kolmiportaisella asteikolla vähiten merkittävälle tasolle 3. Alueella on tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia vuosina 2002 ja 2009. Tutkimukset on kohdistettu vaarallisten jätteiden vastaanottopisteen ja dieseltankkauspisteen alueille. Kaikkien analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat maaperän haitta-ainepitoisuuksille annetut kynnysarvot. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Toiminta ei sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Lähin tärkeä I luokkaan kuuluva pohjavesialue on jätepalvelukeskuksen koillispuolella noin 1,2 km päässä sijaitseva Tattarisuon pohjavesialue (numero 0109102), jonka kemiallinen tila on huono. Lupaalue kuuluu laajaan Tattarisuon Kivikon alueen pohjavesiesiintymään. Pohjaveden liike maaperässä suuntautuu pohjoisesta etelään ja pohjavesi purkautuu etelään päin Vanhankaupunginlahteen kulkevaa Viikinojaa pitkin. Oja on luonnontilassa kulkenut Kivikon alueen länsipuolta sivuten. Rakentaminen ja tiejärjestelyt ovat vaikuttaneet purkuojan nykyiseen sijaintiin. Pohjaveden pinta on havaittu helmikuussa 1987 siirtokuormausaseman itäpuolella kitkamaassa korkeudella +17,0 m, eli 1,3 metrin syvyydessä ja vaarallisten jätteiden aseman länsipuolella savikolla korkeudella +16,5 m, eli 0,5 m syvyydessä. Alue kuuluu myös pintavesien osalta Viikinojan valuma-alueeseen. Viikinojan kaksi päähaaraa kulkee alueen länsi- ja eteläpuolitse. Puron vedenlaatu on välttävän ja tyydyttävän välillä. Natura- ja luonnonsuojelualueet Lähin Natura 2000 -suojelukohde on Vanhankaupunginlahden lintuvesi (numero FI0100062), joka sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä jäteasemasta etelään. Alue on suojeltu sekä luontotyyppiensä että linnustonsa vuoksi. Aivan alueen itäpuolella sijaitsee Kivikon joutomaa-alue (kohdetunnus 41/2010), joka on kolmiportaisella asteikolla luokan II arvokas linnustoalue. Tällä ruderaattialueella pesii ja sen kautta muuttaa suojelullisesti merkittäviä lintulajeja. 3 LAITOKSEN TOIMINTA Sortti-asema Asfaltoidulla kentällä sijaitseville lavoille vastaanotetaan hyöty- ja sekajätteitä. Lisäksi Sortti-aseman yhteydessä on kontti, johon kotitaloudet voivat jättää vaarallisia jätteitä. Puutarhajätteelle, kiviainekselle ja risuille on oma väljästi mitoitettu alue, jossa vastaanotto tapahtuu kasoihin. Puutarhajätettä ja risuja otetaan vastaan toukokuun ja joulukuun välisenä aikana. Jätteen lajittelu vähentää loppusijoitettavaksi kuljetettavan jätteen määrää.
Asiakkaat ohjataan lajittelemaan tuomansa jätteet asianmukaisille jätelavoille ja astioihin tai kasoihin jätteen luonteen mukaisesti. Lajittelu toimii hyvin tällä periaatteella. Asema palvelee HSY:n alueen asukkaita ja muita pienerien tuojia. Kuorma-autoeriä ei oteta vastaan. Sortti-asemalle saapuvia jätteitä ei punnita saapuessa vaan niiden veloitus tapahtuu kuorman tilavuuden mukaan. Tavanomaisen jätteen määrätiedot saadaan niiden vastaanottopaikkojen punnitustiedoista. Tiedot kirjataan rekisteriin. Jätteiden viipymä alueella vaihtelee jätelajeittain. Seka-, puu- ja metallijätteitä toimitetaan käsittelyyn pääsääntöisesti joka arkipäivä. Muut jätelajikkeet viipyvät asemalla 2 3 päivää. Sortti-asemalle tuotavia risuja haketetaan 4 6 kertaa vuodessa jätepalvelukeskuksen aukioloaikoina. Haketus tapahtuu lähinnä lauantaisin, jolloin alueella käy vähemmän asiakkaita ja haketukseen on riittävästi tilaa. Haketuskenttä sijaitsee yli 500 m etäisyydellä lähimmistä häiriytyvistä kohteista (Kivijatatien ja Nallitien asuintalot). Sortti-asemalta eteenpäin toimitettavat jätteet pakataan ja merkitään siten, että jätteen säilyttämisestä ja kuljettamisesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Vaarallisen jätteen vastaanotto ja varastointi HSY:n edeltäjä YTV:n jätehuoltolaitos on tehnyt kemikaalilain (744/1989) 32 mukaisen ilmoituksen vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 31.3.2000. Kerralla varastossa on enintään 116 tonnia vaarallisia jätteitä. Vaarallisten jätteiden pakkaukset on merkitty turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellisin tiedoin ja varoituksin. Vaarallisen jätteen asema koostuu neljästä yhdessä rakennuksessa sijaitsevasta hallista, kahdesta ulkokatoksesta sekä varastokentästä. Asemalla on lisäksi asiakkaiden vastaanottotilat ja pieni taukotila. Vaarallisten jätteiden purkaminen kuljetuskalustosta ja niiden pakkaaminen kuljetuskalustoon tapahtuvat asfaltti- tai betonipäällysteisellä tiiviillä pohjalla siten, että mahdollisessa vahinkotilanteessa ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Vaaralliset jätteet punnitaan vaa alla vastaanoton yhteydessä. Tiedot siirtyvät reaaliaikaiseen kirjanpitoon, josta saadaan tarvittaessa reaaliaikainen tieto varaston koosta. Vaarallisen jätteen varasto on varustettu vaarallisen jätteen ja palavien nesteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaan. Lajittelu ja varastointi tapahtuvat puolilämpimässä sisävarastossa sekä katoksissa. Varastossa on lasiseinällä erotettu toimistohuone ja neljä varsinaista varastointihuonetta. Vaarallisen jätteen varaston valuma-altaiden pinnoitemateriaali 4
Muut toiminnot Muutokset toiminnassa on kemikaaleja kestävää materiaalia, joka jatkuu riittävän ylös seinärakenteeseen. Ulkona säilytetään jäteöljykontteja. Ulkona varastoitavia vaarallisia jätteitä varten on erotettu tiivisasfaltilla päällystetty alue reunakorokkeella siten, että vuodon sattuessa jäte ei pääse ympäristöön. Vaarallisten jätteiden keräys- ja varastointiastiat ovat sen laatuisia ja ne on merkitty siten, että jätteen säilyttämisestä tai kuljettamisesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle. Asbestijäte säilytetään ja kuljetetaan erillään ja sitä sisältävät astiat merkitään asianmukaisesti. Kiinteistöllä sijaitsee toimistorakennus, jossa sijaitsevat mm. alueen työntekijöiden sosiaalitilat ja työpisteitä. Varikkorakennuksessa sijaitsevat jäteastioiden pesupaikka ja verstastila, jossa tehdään jätteen keräykseen liittyvän kaluston korjausta ja maalausta. Muuten rakennus on vuokralaisten käytössä. Jäteasemalla on käytössä trukki ja jätteitä tiivistävä mobiili-roll- Pack puristin. Trukki säilytetään omassa hallissaan. Koneiden tankkaus tehdään katoksen alla. Kiinteistöllä käytettävien työajoneuvojen tankkausta varten alueella on 3 m 3 dieselsäiliö. Säiliö on varustettu suoja-altaalla ja laponestolla ja se sijaitsee aidatulla alueella, joka on lukittuna, kun asema on suljettuna. Säiliö varojärjestelmineen on tarvittaessa siirrettävissä alueella vastaavaan sijaintiin. Alue on aidattu ja kulkuteillä on portit, jotka pidetään suljettuna aukioloaikojen ulkopuolella. Alueella on kulunvalvonta ja kameravalvonta. Kameravalvonta on yhteydessä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan ympärivuorokautiseen valvomoon. Yöllä alueella on piirivartiointi. Jätepalvelukeskuksen aukioloaika on ma pe klo 7 22 ja tarvittaessa myös lauantaisin 7 18, pois lukien yleiset juhlapäivät. Kuormaus- ja muut toiminnot ajoitetaan siten, ettei siitä aiheudu melu- tai muuta vastaavaa häiriötä. Toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa huolehditaan, ettei jätekeskuksen toiminnasta aiheudu jätelain 13 tarkoittamia vaaroja tai haittoja. Jätepalvelukeskuksella on lupa vastaanottaa tavanomaisia jätteitä 30 000 tonnia vuodessa sekä vaarallisia jätteitä 2 000 t/a ja varastoida 70 tonnia. Lupaan haetaan muutosta niin, että tavanomaisen jätteen vastaanottomäärä on 56 600 t/a sekä vaarallisten jätteiden vastaanottomäärä 5 220 t/a ja varastointimäärä 116 tonnia. Lisäksi risujen haketukselle (4 6 krt/a) haetaan lupaa myös lauantaisin klo 7.00 18.00. 5
Vastaanotto- ja varastointikapasiteetti 6 Sortti-asemalle vastaanotettavat jätteet Jätteen kuvaus Sekajäte, ei biojätettä Biojäte, ylijäämäomenat Puu Muovi Metalli 20 03 01 20 03 07 20 02 01 20 01 38 17 02 01 20 01 39 17 02 03 15 01 02 20 01 40 17 04 07 15 01 04 Jäteluokka Vastaanottomäärä (t/a) 20 000 Vähäisiä määriä 15 000 1 000 3 000 Betoni 17 01 01 1 000 Tiili 17 01 02 1 000 Laatat ja keramiikka Kipsipohjaiset rakennusaineet Eristysaineet (ei sisällä asbestia) 17 01 03 1 000 17 08 02 1 000 17 06 04 1 000 Kuvaus; vastaanotto, välivarastointi ja käsittelypaikka Kotitalouksien ja pk-yritysten kiinteistökohtaiseen jätteiden keräilyyn sopimattomat jätteet, jotka suuren määränsä tai isojen kappalekokojensa vuoksi eivät sovi kiinteistökohtaisen jätteidenkeräilyn astioihin. Varsinaista yhdyskuntajätettä sekajätteen joukossa on vähäisiä määriä. Otetaan vastaan omille lavoilleen ja kuljetetaan kolmen lavan moduuliyhdistelmäajoneuvoilla HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen tai hyödynnettäväksi Vantaan energian jätevoimalassa. Kausiluontoinen kotitalouksien omenoiden vastaanotto. Otetaan vastaan haittaeläimiltä suojattuihin keräysvälineisiin ja toimitetaan biojätteen käsittelylaitokseen. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan kolmen lavan moduuliyhdistelmäajoneuvoilla luvan omaavaan käsittelypaikkaan; hyödynnetään energiantuotannossa tai kompostoinnin tukiaineena. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan; hyödynnetään energiantuotannossa. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään raakaaineena. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään raakaaineena. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään raakaaineena. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan.
7 Kylmälaitteet 20 01 23 1 500 Pahvi ja kartonki 20 01 01 500 Paperi 20 01 01 15 01 01 1 000 Risut 20 02 01 2 500 Puutarhajäte 20 02 01 2 500 Energiajäte 20 03 99 1 000 Pakkauslasi, lasi Uudelleen käytettävät tavarat 20 01 02 17 02 02 15 01 07 100 Vähäisiä määriä Kyllästetty puu 20 01 37 1 000 Asbestia sisältävät eristeet ja rakennusaineet Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava SER Maa- ja kiviainesjätteet, jotka eivät sisällä vaarallisia aineita Kotitalouksien vaarallinen jäte 17 06 01 17 06 05 Vähäisiä määriä 20 01 36 1 500 17 05 04 1 000 Otetaan vastaan lavoille; tuottajat vastaavat käsittelystä (tuottajavastuu). Otetaan vastaan puristimella varustettuun jätelavaan; tuottajat vastaavat käsittelystä (tuottajavastuu). Otetaan vastaan pikakontteihin; tuottajat vastaavat käsittelystä (tuottajavastuu). Otetaan vastaan varastokentälle. Haketetaan urakoitsijan toimesta ja myydään energiantuotantoon tai hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena. Otetaan vastaan varastokentälle ja toimitetaan kompostoitavaksi. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan; hyödynnetään energiantuotannossa. Otetaan vastaan 1,3 m 3 jäteastioihin; tuottajat vastaavat käsittelystä (tuottajavastuu). Otetaan vastaan omaan konttiinsa ja kuljetetaan kierrätyskeskukseen. Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan. Vapaaehtoinen tuottajavastuu. Erotellaan vastaanotetusta jätteestä ja varastoidaan kannellisessa metallisessa kontissa. Toimitetaan luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Otetaan vastaan lavoille; tuottajat vastaavat käsittelystä (tuottajavastuu). Otetaan vastaan varastokentälle. Toimitetaan luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Jatkojalostetaan tarvittaessa kiviainestuotteiksi vastaanottopaikan luvan puitteissa. Otetaan vastaan vaarallisen jätteen konttiin, toimitetaan käsiteltäväksi vaarallisen jätteen asemalle. Yhteensä 56 600 Taulukko 1. Vastaanotettavat jätejakeet ja -määrät, joille lupaa haetaan. Lisäksi on kuvattu jätteen laatu, vastaanotto, varastointi ja käsittely. Jäteluokat on esitetty esimerkkeinä jäteluokista, joita kyseiseen kuvaukseen kuuluvalla jätteellä on.
8 Vaaralliset jätteet Jäte Jäteluokka Vastaanottomäärä (t/a) Varastointimäärä (t) Kylmälaitteet 20 01 23 1 000 5 Muut sähkölaitteet, jotka ovat vaarallista jätettä 20 01 35 2 000 1 Lyijyakut 16 06 01 400 30 Maalit, liimat 20 01 27 1 000 20 Jäteöljy 13 02 05 250 10 Loisteputket 20 01 21 75 5 Paristot 20 01 33 60 5 Lääkkeet 20 01 32 75 5 Öljynsuodattimet 16 01 07 50 5 Liuottimet 20 01 13 50 4 Tyhjät astiat 15 01 10 50 2 Valokuvauskemikaalit 20 01 17 30 4 Öljyemulsiot 13 01 05 20 1 Hapot 20 01 14 10 2 Emäkset 20 01 15 10 2 Pesukemikaalit 20 01 29 10 2 Torjunta-aineet 20 01 19 10 1 Sytostaatit 20 01 31 10 0,5 Jäähdytinnesteet 16 01 14 10 2 Epäorgaaniset suolat 06 05 07 5 2 Raskasmetallipitoiset liuokset 06 03 13 5 1 Elohopeapitoiset jätteet 20 01 21 5 0,5 Muut vaaralliset jätteet (mm. lukuisia erilaisia laboratorioreagensseja) 85 6 Yhteensä 5 220 116 Taulukko 2. Vastaanotettavat vaaralliset jätteet ja niiden jäteluokat, kerralla varastoitava suurin määrä ja vuosittainen vastaanottomäärä. HSY:n alueella otetaan vastaan taulukossa 2 esitettyjä vaarallisia jätteitä. Vastaanotettavat kotien vaaralliset jätteet ovat tyypillisesti esim. akkuja, jäteöljyä, maaleja, lakkoja, liimoja, loisteputkia ja kodinelektroniikkaa. Lisäksi vastaanotetaan mm. apteekeissa kerättäviä lääkkeitä. Vaaralliset jätteet varastoidaan Kivikon jätepalvelukeskuksessa ja toimitetaan sieltä eteenpäin luvanvaraisiin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. Vaarallisten jätteiden lisäksi otetaan vastaan tartuntavaarallisia jätteitä ja tietosuojajätteitä. Jätekuljetuksissa käytetään urakoitsijoita, joilla on lupa kuljettaa vaarallisia jätteitä.
Tulevan jätteen laaduntarkkailu 9 Sortti-aseman jätekuormat tarkastetaan alueelle saapumisen yhteydessä silmämääräisesti. Laaduntarkkailua suoritetaan, jotta jätekuormat voidaan ohjata oikeisiin lajittelupisteisiin ja jotta saadaan estettyä jäteasemalle kuulumattomien jätteiden tuominen alueelle. Alueella on videovalvonta, jonka lisäksi henkilökunta liikkuu alueella ja valvoo asiakkaiden toimintaa. Soveltamalla ns. kannustavaa jätetaksaa pyritään edistämään lajittelua ja etusijajärjestyksen toteutumista. Lajitellusta ja hyödyntämiskelpoisesta jätteestä peritään pienempi maksu kuin lajittelemattomasta. Annettujen ohjeiden vastaisesta toiminnasta voidaan asiakkaalta periä korotettuja jätemaksuja. Alueelta poisvietävistä jätteistä ja niiden määristä pidetään kirjaa raportointia ja seurantaa varten. Energiantuotannossa hyödynnettävien jätteiden osalta pääasiallinen laadunvalvonta tapahtuu vastaanottovaiheessa energialaitoksella. Vaarallisen jätteen asemalle tuotavat kuormat punnitaan ja niiden sisältö tarkastetaan silmämääräisesti. Tiedot kirjataan jätelajeittain rekisteröintijärjestelmään. Vaarallisen jätteen laadun tarkastus tehdään lisäksi kunkin jakeen osalta vastaanottopaikassa, johon jäte kuljetetaan Kivikon jäteasemalta. Jätteen mukaan laaditaan siirtoasiakirjat. Vedenhankinta ja viemäröinti Käytettävä vesi otetaan HSY:n vesihuollon vesijohtoverkosta. Vettä käytetään mm. sosiaalitiloissa sekä kaluston pesuun. Vettä kuluu arviolta 24 m 3 päivässä. Kaikki muodostuvat jätevedet ohjataan HSY:n vesihuollon jätevesilaitokselle. Jätevesi koostuu saniteettivesistä ja vaarallisen jätteen vastaanottoon ja varastointiin käytettävän alueen hulevesistä. HSY:n jätehuollolla on sopimus HSY:n vesihuollon kanssa vedenhankinnasta ja jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin (no 229/1988, 6.4.1988) ja erityisjätevesien johtamisesta viemäriverkkoon (2.3.2000). Sortti-aseman asfaltoidun kenttä- ja katosalueen hulevedet johdetaan lietepesällisen kaivon kautta Viikinojaan. Alueen toimintojen ei katsota aiheuttavan hulevesien likaantumista. Vaarallisen jätteen vastaanotto- ja varastointialueen pinnoitteena on käytetty vettä läpäisemätöntä asfalttia. Kenttäalueen hulevedet johdetaan venttiilillä varustetun näytteenottokaivon kautta jätevesiviemäriin. Vaarallisen jätteen vastaanottoalueella sijaitseva öljynerotuskaivon kapasiteetti on 0,6 m 3.
Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi 10 Koneiden käyttämä polttoaine varastoidaan suoja-altaalla varustetussa maanpäällisessä 3 000 litran säiliössä, joka on varustettu laponestolla ja ylitäyttösuojalla. Jäteastioiden ja -kuljetusvälineiden puhdistuksessa ja maalauksessa käytettäviä kemikaaleja säilytetään lähellä käyttökohdetta. Kemikaalin nimi Käyttömäärä (kg/a tai l/a) Säiliön tilavuus tai kerralla säilytettävä määrä Käyttötarkoitus Diesel-polttoaine 12 000 3 m 3 koneiden tankkaukseen sekä jäteastioiden pesulinjaston Kiinteistöllä käytettävien polttoaine CC-Super Jäteastioiden ja keräyskaluston pesukemikaali 300 200 l kalustopesuaine Kärcher RM 806 Jäteastioiden ja keräyskaluston pesukemikaali 300 200 l ASF Pohjamaali Tema Jätekonttien maalaamiseen 1 500 400 l prime EE ja EUR Pintamaali Jätekonttien maalaamiseen 2 000 400 l Temalac FD 50 Ohenne Tinneri 1006 1 000 200 l Maalin ohentamiseen Yhteensä 17 100 4 400 l Taulukko 3. Vuonna 2011 Kivikon jätepalvelukeskuksessa käytetyt kemikaalit. Liikenne ja liikennejärjestelyt Jätepalvelukeskukseen ajetaan suoraan Kivikonlaidalta, johon on välitön pääsy Kehä I:ltä. Kehä I:n ja Kivikontien liittymän ja sen ympäristön muuttaminen on vireillä. Nykyinen tasoliittymä korvataan eritasoliittymällä. Pienajoneuvoliikenteen määräksi on arvioitu 1 500 ajoneuvoa päivässä klo 7 22 välillä. Raskaan liikenteen määrä on 10 30 ajoneuvoa päivässä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Ympäristö- ja laatuasioiden hallintaa toteutetaan järjestelmällisesti jätehuollon toiminnassa ja palveluissa. Jätehuollon toiminnan tärkein päämäärä on turvata pääkaupunkiseudun jätehuolto siten, että minimoidaan jätteiden haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset ja varmistetaan seudun säilyminen viihtyisänä kaupunkialueena. Ensisijaisena tavoitteena on syntyvän jätteen määrän vähentäminen. HSY:n ympäristö- ja laatuasioiden hallintajärjestelmä täyttää ISO 14001 ja ISO 9001 -standardien mukaiset vaatimukset. Sertifikaatit myönnettiin vuonna 1997 (ISO 14001) ja 1999 (ISO 9002). Järjestelmät ovat auditoitu viimeksi lokakuussa 2012. Järjestelmät kattavat myös Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminnan.
Vakuus 11 Hakija esittää toiminnan vakuudeksi vaarallisten jätteiden välivaraston osalta 40 600 euroa ja Sortti-aseman jätteiden välivaraston osalta 8 000 euroa, yhteensä 48 600 euroa. Vakuuden määrä perustuu varastoitavan jätteen muualle käsiteltäväksi toimittamisen kustannuksiin. HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAISTA KÄYTÄNNÖISTÄ Toiminnan suunnittelu on perustunut taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin siten, että toiminnan ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kokonaisuutena. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja/tai ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia ratkaisuja ovat mm. vaarallisten jätteiden keräys-, lajittelu- ja välivarastointitoimintaan liittyvät varo- ja suojatoimenpiteet, rypsiöljyn käyttö työkoneiden hydrauliikassa, Sortti-aseman toiminta (esim. jätteet tiivistetään Roll-Pack laitteella kuljetustarpeen minimoimiseksi). Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Jätepalvelukeskus käyttää sähköä vuodessa noin 670 815 kwh. Keskus on mukana Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuushankkeessa, jossa pyritään pienentämään energian kulutusta. Hankkeeseen liittyvä energiakatselmus tehdään alueelle vuonna 2013. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Toiminnasta eri ympäristön osiin aiheutuva kuormitus arvioidaan merkityksettömän pieneksi. Täten päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksia ei ole arvioitu. LAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET SEKÄ NIIDEN VÄHENTÄMINEN Yleistä Jätepalvelukeskuksen toiminta ei aiheuta sellaisia päästöjä ilmaan, maaperään tai pohjaveteen, jotka vaikuttaisivat merkittävästi viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Jätepalvelukeskus ja sen lähiympäristö pidetään siistinä. Jätehuoltomääräyksissä edellytetään jätekuormien peittämistä, jotta kuormasta ei pääse lentämään jätejakeita. Puhtaanapidosta vastaava urakoitsija kerää ympäristöön levinneet roskat tarpeen mukaan. Jätepalvelukeskuksen mahdollisia vahinkoeläimiä ovat jyrsijät. Vahinkoeläinten torjunta tapahtuu myrkyttämällä. Myrkytyksestä vastaava urakoitsija sijoittaa alueelle turvallisia suljettuja syöttölaatikoita, joita tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti, vähintään kahden kuukauden välein. Lii-
kennealueet ovat asfaltilla pinnoitettuja ja näin ollen pölyäminen on vähäistä. Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Sosiaalitilojen jätevedet ja pesuvedet johdetaan yleiseen viemäriin Helsingin kaupungin vesilaitoksen kanssa tehdyn liittymissopimuksen ehtoja noudattaen. Viemäriin johdettavien vesien määräksi arvioidaan 24 m 3 /d. Vaarallisten jätteiden aseman pihan sadevedet johdetaan viemäriin erityisjätevesien johtamissopimuksen mukaisesti. Vesissä on havaittu pieniä pitoisuuksia öljyjä ja liuotinaineita, 0,1 25 % viemäriin johdettavien vesien haitta-ainepitoisuuksien raja-arvosta. Yhdellä mittauskerralla vuonna 2010 öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuus on ollut noin 80 % raja-arvosta. Erityisjätevesien määrä on arviolta 1 000 m 3 /a. Vaaralliset jätteet sijaitsevat omissa turva-altailla varustetuissa astioissaan ja vaarallisten jätteen varasto on varustettu tiiviillä pohjalla. Hulevedet muualta kuin vaarallisen jätteen vastaanotto- ja varastointialueelta johdetaan maastoon. Kohteista, joissa hulevesiin voi päästä vähäisiä määriä öljyä tai polttoaineita johdetaan maastoon hiekan- ja öljynerottimen kautta. Hulevesiä ei tarkkailla. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maastoon. Toiminta ei aiheuta suoria päästöjä vesistöön. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Päästöjä aiheuttaa lähinnä liikenne ja erityisesti autojen tyhjäkäynti. Kuormauksien aiheuttamat pölypäästöt ovat merkityksettömiä kuormattavien massojen laadun ja määrän vuoksi. Pääosa jätteistä kuljetetaan lavoilla, joille asiakkaat ovat jätteensä lajitelleet. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Golder Associates Oy:n alueella tekemissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa ei todettu ympäristö- tai terveysriskiä aiheuttavia pitoisuuksia öljyhiilivetyjä tai raskasmetalleja. Jätepalvelukeskuksen toiminta toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu merkittävää meluhaittaa. Melua aiheuttava toiminta ajoittuu arkisin pääsääntöisesti klo 7.00 21.00 väliselle ajalle (lähinnä liikenteestä ja konttien siirtelystä aiheutuvaa melua). Jätepalvelukeskuksen toiminnasta aiheutuvaa melua ei ole mitattu. Melun ei kuitenkaan arvioida ylittävän lähimmässä asutuksessa ekvivalenttitasoa 55 db klo 7.00 22.00 välisenä aikana. Jätepalvelukeskuksessa ei ole toimintoja, jotka aiheuttaisivat melua aukioloajan ulkopuolella. Naapurikiinteistöjen toiminnoista (Kehä I, Lahdenväylä ja tu- 12
leva helikopterikenttä) syntyvän melun arvioidaan peittävän alleen jätehuoltokeskuksesta aiheutuvan melun. Jätepalvelukeskuksessa haketetaan risuja 4 6 päivänä vuodessa, mistä arvioidaan aiheutuvan merkittävin melupäästö. Haketus tehdään siirrettävällä laitteella. Aiemmin haketusta on tehty arkipäivisin klo 7.00 21.00. Tässä lupahakemuksessa esitetään, että haketusta voidaan tarvittaessa tehdä lisäksi lauantaisin klo 7.00 18.00. Haketusta on hankalaa tehdä arkisin ruuhka-aikana alueen ahtauden ja runsaan asiakasmäärän takia. Haketuksesta ei ole aiheutunut häiriötä naapureille jätepalvelukeskuksen toiminnan aikana. Konalan vastaavan Sortti-aseman melumittauksissa on mitattu (Paavo Ristola Oy:n raportti 18540, 2004) haketuksen yhteydessä syntyneet keskimelutasot L Aeq 72 91 desibeliä ja ympäristöön kantautuneet keskimelutasot L Aeq 51 56 desibeliä. Haketuslaitetoimittajalta saadut ympäristön melutasoarvot eri etäisyyksillä kuormitetusta koneesta ovat 100 m etäisyydellä 63,3 db ja alle 55 db:n päästään noin 270 m:n etäisyydellä laitteesta. Melutaso alittaa 50 db noin 500 m etäisyydellä, jossa Kivikon asuntoalue sijaitsee. Tässä arviossa on huomioitu vain geometrinen (etäisyys) vaimentuminen. Muiden vaimennustekijöiden vaikutuksesta voidaan saavuttaa lisävaimentumista ja esimerkiksi Ylläs-halli sijoittuu siten, että se vaimentaa asunkiinteistöihin kantautuvaa melua. Kivikon jäteaseman toiminta ei aiheuta tärinää. Toiminnassa syntyvät jätteet 13 Jätteen kuvaus Hiekanerotuskaivojäte ja Sortti-aseman umpikaivoliete Öljynerotuskaivojäte ja vaarallisten jätteiden aseman umpikaivoliete Jäteluokka Jätemäärä (t/a) 13 05 01 15 13 05 01 10 Paperi 15 01 01 3 Sekajäte 20 03 01 0,2 Maali- ja lakkajätteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia tai muita vaarallisia aineita Muut kuin nimikkeessä 08 01 11 mainitut maali- ja lakkajätteet Maalin- tai lakanpoistossa syntyvät jätteet, jotka sisältävät orgaanisia liuottimia tai muita vaarallisia aineita Muut kuin nimikkeessä 08 01 17 mainitut maalin- tai lakanpoistossa syntyvät jätteet 08 01 11 1 08 01 12 1 08 01 17 0,5 08 01 18 0,5 Yhteensä 31,2 Taulukko 4. Arvio jätepalvelukeskuksen omassa toiminnassa syntyvistä jätemääristä.
Jätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva toiminta 14 HSY:n jätepalvelukeskuksen toiminta noudattaa jätelain 8 etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan jätteen synnyn ehkäisy on tärkein jätehierarkian menettelytapa. Etusijajärjestyksen mukaan menettelytavat ovat tärkeysjärjestyksessä: 1) Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. 2) Uudelleenkäytön valmistelu. 3) Kierrätys. 4) Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen. 5) Loppukäsittely. HSY pyrkii esimerkillisellä tavalla ottamaan huomioon jätteen synnyn ehkäisemisen hankinnoissaan, toiminnassaan ja järjestämissään tilaisuuksissa. Sortti-asemalle on varattu kontti ehjälle, uudelleenkäyttökelpoiselle tavaralle, joka on esimerkki jätteen synnyn ehkäisystä. Lisäksi Sortti-asema olemassaolollaan mahdollistaa toiminta-alueen kotitalouksien ja muiden pienasiakkaiden lajitellun jätteen toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn. HSY on vakavarainen ja HSY:n jätehuollolla on käytössään tarvittava jätehuollon asiantuntemus. HSY:n jätehuollon sitoumuksesta vastaavat viime kädessä omistajakunnat. HSY:n jätehuollolla on käytössä ympäristö- ja laatujärjestelmät. Ympäristö- ja laatujärjestelmiin on liitetty vapaaehtoinen työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä. Aluepalvelut-yksikön henkilökunnasta osa on suorittanut mm. ympäristönhuollon ammattitutkinnon ja turvallisuusneuvonantajan koulutuksen. Jätteen edelleen toimittaminen Jätteet toimitetaan edelleen asianmukaisen luvan omaaviin vastaanottopaikkoihin. Jätelain 121 edellyttämille jätejakeille laaditaan siirtoasiakirjat, jotka toimitetaan jätekuormien mukana vastaanottopaikkoihin. Siirtoasiakirjat laaditaan muun muassa hiekan- ja öljynerotuskaivojen, umpikaivon lietteen sekä vaarallisen jätteen kuormille. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnasta ei aiheudu sellaisia päästöjä ilmaan, maaperään tai pohjaveteen, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia luontoon. Toiminnalla ei ole vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. YMPÄRISTÖRISKEIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN Vaarallisten jätteiden lajittelu- ja välivarastointitoiminta muodostaa merkittävimmän potentiaalisen riskin ympäristölle ja terveydelle. Vaarallisten jätteiden keräys on laitoksen operatiivista toimintaa Sortti-asemalle suoraan tuotavan jätteen osalta. Lisäksi keväisin kiertävät jäteautot keräävät vaarallista jätettä, joka välivarastoidaan Kivikkoon.
Kemikaalipäästöt eivät tavanomaisen toiminnan aikana ole mahdollisia. Vaaralliset jätteet, joista voi aiheutua vuotoja, sijoitetaan tiiviisiin keräysastioihin ja vaarallisten jätteen varastoon joka on varustettu tiiviillä pohjalla. Vaarallisen jätteen keräyskontit ovat lukittavia. Sadevedet eivät pääse huuhtelemaan vaarallisen jätteen säilytysaluetta, koska ulkona sijaitsevat varastointialueet on katettu. Onnettomuuden sattuessa maastoon voi päästä jonkin verran kemikaaleja, mutta vuoto edellyttää mittavaa onnettomuutta. Tavanomaisessa toiminnassa kemialliset reaktiot eivät ole mahdollisia. Vahinkojen ja onnettomuuksien varalle on laitoksella aina riittävä määrä imeyttämisainesta ja astioita, joihin kemikaalit kerätään. Palovaaran vuoksi tupakointi on sallittu ainoastaan tietyillä jätepalvelukeskuksen alueilla. Huolto- ja korjaustöissä noudatetaan varovaisuutta ja toimijoilla on oltava voimassa oleva tulityölupa. Tulipalojen torjuntaa varten alueella säilytetään alkusammutusvälineistöä ja kiinteistöön on asennettu automaattinen sammutusjärjestelmä. Sammutusaineena järjestelmä käyttää typen ja argonin seosta (1/1 N/Ar). Henkilökunnalle järjestetään paloharjoituksia. Onnettomuuden sattuessa ryhdytään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä onnettomuuden uusiutumisen ehkäisemäksi. Onnettomuudesta ilmoitetaan viipymättä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Alueelle sijoitettu dieselöljysäiliö on varustettu suoja-altaalla ja laponestolla. Säiliö sijaitsee katoksen alla asfalttipinnoitetulla alueella, jolle mahdollisesti tulevat hulevedet johdetaan umpikaivoon. Sortti-asemaan liikenteestä aiheutuvia riskejä vähennetään ajoratamerkinnöillä sekä opastus- ja varoituskyltein joissa kerrotaan miten alueella liikutaan ja toimitaan. Koko alueen kattavasta kameravalvonnasta ohjautuu reaaliaikainen kuva HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan valvomoon, joten myös toiminta-ajan ulkopuolella tapahtuvat häiriötilanteet voidaan havaita nopeasti. 15 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Jätepalvelukeskuksessa käyttöhenkilökunta pitää jätteen vastaanotosta kirjaa (ATK-pohjainen järjestelmä). Kirjanpidossa käy ilmi asemalle tuotu jäte (nimike ja kuvaus jätteen lajista) sekä ajankohta. Sortti-asemalla tilastoidaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen menevien jätteiden määrät ja jätteen laji. Vaarallisista jätteistä pidetään erillistä kirjanpitoa. Tuodut vaaralliset jätteet kirjataan asiakkaan ilmoituksen mukaan, tarvittaessa henkilökunta tarkistaa kuorman. Vaarallisen jätteen varaston tyhjennyksen yhteydessä suori-
tetaan jätejaekohtainen punnitus ja jätejakeille laaditaan kuormakirjat ennen kuljetusta. Jätepalvelukeskuksessa tilastoidaan poikkeukselliset tilanteet ja niistä ilmoitetaan YSL 62 mukaan viranomaiselle. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (jätelain 120 :n 2 mom.) Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet on esitetty edellä taulukoissa 1 ja 2. Toimet vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastamiseksi o Jätekuormat tarkastetaan alueelle saapumisen yhteydessä silmämääräisesti. Laaduntarkkailua suoritetaan, jotta jätekuormat voidaan ohjata oikeisiin lajittelupisteisiin ja jotta saadaan estettyä jäteasemalle kuulumattomien jätteiden tuominen alueelle. Alueella on videovalvonta, jonka lisäksi henkilökunta liikkuu alueella ja valvoo asiakkaiden toimintaa. Käsittelyprosessin kuvaus, mukaan lukien selvitys käsittelyyn liittyvistä mahdollisista häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisista tilanteista sekä tarkkailun kannalta keskeisistä käsittelyvaiheista o Kivikon jäteasemalla vastaanotetaan, käsitellään ja varastoidaan erilaisia jätejakeita. Alue on aidattu ja sen ollessa suljettuna ulkopuolisten pääsy alueelle on estetty. Alueella on jatkuva videotarkkailu. o Jätejakeet säilytetään ja kuljetetaan erillään, joten ne eivät voi reagoida keskenään haitallisesti. Toiminta-alueet on rakennettu siten, että häiriötilanteissa mahdollisesti haitta-aineita sisältävät vedet eivät joudu suoraan ympäristöön vaan ne ohjataan öljyntai hiekanerotuskaivojen kautta vesistöön tai viemäriin. o Alueella on kattava ja uudistettu palontorjuntalaitteisto. o Jätejakeiden laadun tarkkailu suoritetaan silmämääräisesti jätteiden saapuessa alueelle. Lisäksi jätteen laatua tarkkaillaan paikoissa, joihin ne kuljetetaan Kivikon jätekeskuksesta. Erityisesti energiana hyödynnettävän jätteen laatua tarkkaillaan voimalaitoksilla. o Jätteet merkitään koko alueella asianmukaisesti ja selkeästi, mikä helpottaa lajittelua. Toimet päästöjen ja käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestämiseksi o Toiminnassa syntyvistä jätteistä pidetään kirjaa. Toiminnasta ei aiheudu normaalitilanteessa päästöjä ympäristöön. o Vaarallisen jätteen vastaanottoalueen vesiä tarkkaillaan ennen niiden päätymistä viemäriin. Toiminta häiriö-, vaara- ja poikkeuksellisissa tilanteissa mukaan lukien korjaavat toimet o Kemikaalipäästöt eivät tavanomaisen toiminnan aikana ole mahdollisia. o Vaaralliset jätteet, joista voi aiheutua vuotoja, sijoitetaan tiiviisiin keräysastioihin ja vaarallisten jätteen varastoon joka on varustettu tiiviillä pohjalla. Vaarallisen jätteen keräyskontit ovat lukit- 16
tavia. Sadevedet eivät pääse huuhtelemaan vaarallisen jätteen säilytysaluetta, koska ulkona sijaitsevat varastointialueet on katettu. o Onnettomuuden sattuessa maastoon voi päästä jonkin verran kemikaaleja, mutta vuoto edellyttää mittavaa onnettomuutta. Tavanomaisessa toiminnassa kemialliset reaktiot eivät ole mahdollisia. Vahinkojen ja onnettomuuksien varalle on laitoksella aina riittävä määrä imeyttämisainesta ja astioita, joihin kemikaalit kerätään. o Tulipalojen torjuntaa varten alueella säilytetään alkusammutusvälineistöä ja kiinteistöön on asennettu automaattinen sammutusjärjestelmä. Sammutusaineena järjestelmä käyttää typen ja argonin seosta (50 % N, 50 % Ar). Henkilökunnalle järjestetään paloharjoituksia. o Onnettomuuden sattuessa ryhdytään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä onnettomuuden uusiutumisen ehkäisemäksi. o Onnettomuudesta ilmoitetaan viipymättä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Toimet käsittelyssä syntyvien jätteiden laadun selvittämiseksi o HSY pitää kirjaa jätepalvelukeskuksessa käsiteltävistä jätteistä ja raportoi näistä vuosittain ELY keskukselle sekä kaupungin ympäristökeskukselle Käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja -paikat o Toiminnassa syntyvien jätteiden määrät ja menetelmät on esitetty edellä taulukossa 4. Jätteet toimitetaan edelleen asianmukaisen luvan omaaviin vastaanotto-paikkoihin. Jätelain 121 edellyttämille jätejakeille laaditaan siirtoasiakirjat, jotka toimitetaan jätekuormien mukana vastaanottopaikkoihin. Siirtoasiakirjat laaditaan muun muassa hiekan- ja öljynerotuskaivojen, umpikaivon lietteen sekä vaarallisen jätteen kuormille. Käsittelystä vastuussa olevat henkilöt ja toimet heidän perehdyttämisekseen o Kivikon jätepalvelukeskuksen vastaava hoitaja on käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. HSY huolehtii siitä, että jätepalvelukeskuksella on jatkuvasti palveluksessaan toiminnasta vastuussa oleva henkilö. Eri toimintojen esimiehet ja henkilöstö perehdytetään työtehtäviinsä lainsäädännön ja kulloinkin voimassa olevien HSY:n toimintaperiaatteiden mukaisesti. Muut vastaavat seurannan ja tarkkailun järjestämiseksi tarpeelliset seikat o Päästötarkkailu on esitetty seuraavassa kappaleessa 17 Päästötarkkailu Kivikon jätepalvelukeskuksessa on vuodesta 2000 lähtien seurattu vaarallisen jätteen asemalla muodostuvia hulevesiä näytteenotoin neljä kertaa vuodessa huhti-, kesä-, syys- ja marraskuussa. Näytteistä on analysoitu VOC-yhdisteet ja mineraaliöljypitoisuus. Analysoitavia aineita on havaittu näytteissä ainoastaan hyvin pieniä pitoisuuksia. Haitta-aineiden pitoisuudet
ovat koko tarkkailujakson aikana alittaneet viemäriin johdettaville vesille esitetyt korkeimmat pitoisuudet. Konalan Sortti-asemalla hulevesiä seurattiin näytteenotolla kerran vuodessa vuosina 2004 2010 ja näytteestä analysoitiin mineraaliöljypitoisuus. Konalan Sortti-asemalla on kuuden vuoden aikana havaittu yhtenä vuotena hiukan kohollaan oleva mineraaliöljypitoisuus (7 mg/l), joka on raja arvoon nähden merkityksetön (200 mg/l). Voidaan todeta, että normaalissa toiminnassa Kivikon jätepalvelukeskus ja samanlainen toiminta Konalassa eivät aiheuta päästöjä vesiin. Täydennyksessään 15.11.2013 hakija esittää hulevesien kertaluontoiseksi päästötarkkailuksi, että kolmesta näytteenottopisteestä (HSY1-HSY3) otetaan näytteitä viidesti vuoden 2014 aikana. HSY:n toiminta-alueen pohjoisosan hulevesiä kuvaa risukentän alueelta kertyvistä vesistä tehtävä näytteenotto (näytteenottopiste HSY1). Pääasiassa HSY:n toiminta-alueen hulevesiä varikkorakennuksen edestä, keskikentältä ja vaarallisen jätteen kentältä kuvaa pisteestä HSY2 tehtävä näytteenotto. Sortti-aseman alueelta muodostuvia hulevesiä kuvaa pisteestä HSY3 tehtävä näytteenotto. Vesinäytteet esitetään otettavaksi ja analysoitavaksi seuraavan taulukon mukaisesti: 18 Jos näytteenottohetkellä kaivoissa ei ole riittävästi vettä, siirretään näytteenotto seuraavaan näytteenottokertaan noin 1 kk päähän. Yhteensä näytteitä otetaan viisi kertaa. Analyysitulokset toimitetaan kunkin näytteenoton jälkeen valvovalle viranomaiselle tiedoksi. Näytteenottokauden loputtua laaditaan yhteenveto tutkimustuloksista ja esitys mahdollisista jatkotoimenpiteistä valvovalle viranomaiselle (Uudenmaan ELYkeskus).
Vaikutustarkkailu 19 Toiminnan vaikutukset arvioidaan merkityksettömän vähäisiksi, joten vaikutustarkkailulle ei arvioida olevan tarvetta. RAPORTOINTI Tulokset tarkkailun kirjanpidosta toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Täydennyksenä ympäristöluvan muutoshakemukseen HSY hakee aloituslupaa toiminnalle. Hakija esittää, että voimassaolevan ympäristöluvan (UUS-2004-Y-837-1 21) hakemisen jälkeen valvovan viranomaisen kanssa sovittu asbestijätteen pienimuotoinen välivarastointi sekä kaikki voimassa olevassa ympäristöluvassa esitetyt toiminnot voitaisiin pitää käynnissä ympäristöluvan muutoshakemuksen käsittelyn aikana. Toiminta on vakiintunutta ja tällä hetkellä vastaanotettavien ja/tai välivarastoitavien jätteiden määrä ei hakemuksessa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä voimassa olevan ympäristöluvan määräyksiä. Hakemuksessa on varauduttu asiakas- ja jätemäärien lisääntymiseen tulevina vuosina. Vuonna 2004 asiakaskäyntejä oli 74 272 ja vuonna 2012 yhteensä 159 472 käyntiä. Asiakaskäyntejä voi tulevaisuudessa lisätä esimerkiksi Vantaan Energian jätevoimalan käynnistyminen (lajittelun lisääntyminen) alkuvuonna 2014 ja toisaalta vähentää Vantaan Ruskeasannan Sortti-aseman avaaminen loppuvuonna 2014. Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminnan jatkuvuus on edellytys HSY:n toiminta-alueen jätepalveluiden sujuvalle tuottamiselle. Täydennyksessään 15.11.2013 hakija täsmentää aloituslupahakemuksen perusteluja seuraavasti: Toiminta on vakiintunutta. HSY (aiemmin YTV) järjestää suuren osan koko pääkaupunkiseudun jätehuollosta. Tällä hetkellä vastaanotettavien ja/tai välivarastoitavien jätteiden määrä ei asbestijätteen pienimuotoista varastointia lukuun ottamatta ylitä voimassa olevan ympäristöluvan määräyksiä. Viranomaistarkastuksessa 19.10.2011 on todettu, että jäteaseman toiminta vastaa voimassa olevan ympäristöluvan määräyksiä. Tarkastuspöytäkirja on esitetty lupamuutoshakemuksen liitteenä. Jätepalvelukeskuksen toiminnan jatkuvuus on edellytys HSY:n toiminta-alueen jätepalveluiden sujuvalle tuottamiselle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 20 Hakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 31.5.ja 15.11.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 2.7. 1.8.2013 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Pohjois-Helsingin Uutiset ja Hufvudstadsbladet -lehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Helsingin kaupungintalolla osoitteessa Pohjoisesplanadi 11 13. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Helsingin kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 27.8.2013 antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa: Ympäristölautakunta puoltaa toiminnan muuttamista jätemäärien kasvattamisen osalta hakemuksessa esitetyllä tavalla ja toiminnan jatkamista muutoshakemuksen käsittelyn ajan. Ympäristölautakunta katsoo myös, että hakettamista voidaan tehdä lauantaisin ja hulevesien tarkkailusta voidaan luopua. Ympäristölautakunta toteaa, että jätepalvelukeskuksen toiminta on järjestetty siten, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja alueen siisteydestä huolehditaan. Toiminnasta ei ole tullut valituksia Helsingin ympäristökeskukseen. Toiminnan laajentamiselle on tarvetta. Helsingin kaupunginhallitus viittaa 9.9.2013 antamassaan lausunnossa Helsingin ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon ja puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on 9.8.2013 ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiasta. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen 21 Hakijalle on 23.9.2013 varattu mahdollisuus antaa vastineensa hakemusta koskevista lausunnoista. Hakija on 24.9. ilmoittanut, ettei se anna vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää luvan HSY:n Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminnan muuttamiseen. Päätös koskee toimintaa 61 820 tonnin vuotuisen jätemäärän vastaanottamiseksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset. Toiminta ja tarkkailu tulee toteuttaa lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Toiminta 1. Sortti-asemalla saa ottaa vastaan, lajitella, välivarastoida sekä toimittaa hyötykäyttöön tai edelleen käsiteltäväksi taulukon 1 (sivuilla 6 7) mukaisia jätteitä. Vastaanotettava jätemäärä saa olla yhteensä enintään 56 600 t/a. Vaarallisen jätteen asemalla saa vastaanottaa, lajitella, välivarastoida sekä toimittaa hyötykäyttöön tai edelleen käsiteltäväksi taulukon 2 (sivulla 8) mukaisia jätteitä. Vastaanotettava jätemäärä saa olla yhteensä enintään 5 220 t/a. Asemalla saa kerralla varastoida yhteensä enintään 116 tonnia vaarallisia jätteitä. Taulukoiden jätejaekohtaisia enimmäismääriä ei saa ylittää. 2. Laitoksella ei saa ottaa vastaan erilliskerättyä biojätettä tai siihen verrattavaa jätettä. Laitokselle tulevat jätekuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko. jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Laitoksella saa käsitellä jätettä ulkona ja ottaa vastaan jätekuormia maanantaista perjantaihin klo 7.00 22.00 ja tarvittaessa lauantaisin klo 7.00 18.00, pois lukien yleiset juhlapyhät. Risujen haketusta saa tehdä arkisin klo 7.00 21.00 ja lauantaisin klo 7.00 17.00. 4. Jätteiden edelleen toimittaminen on tapahduttava laitoksen toimintaan verrattuna riittävän usein. Samaa vaarallisen jätteen erää saa varastoida enintään yhden vuoden.
5. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseessä olevan jätteen hyödyntämiseen, käsittelyyn tai loppukäsittelyyn. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyödynnettäväksi materiaalina ja toissijaisesti energiana. Paras käyttökelpoinen tekniikka 6. Luvansaajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa siten, että toiminnan aiheuttamat päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätteiden käsittely ja varastointi 7. Jätepalvelukeskukselle toimitetut ja toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Vaaralliset jätteet on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Jätteiden käsittely ja varastointi on toteuttava siten, että jätejakeet eivät sekoitu keskenään ja ettei jätteitä kulkeudu tuulen tai hulevesien mukana ympäristöön. 8. Nestemäiset vaaralliset jätteet sekä muu vastaanotettu tai käsitelty jätemateriaali, josta saattaa valua tai sateen mukana irrota öljyä tai muuta vaarallista jätettä, on kaikissa eri toiminnan vaiheissa käsiteltävä ja varastoitava katetussa tilassa ja tiiviillä, nesteitä läpäisemättömällä alustalla, joka on ympäröity reunakorokkein tai muotoiltu siten, että mahdolliset nestevuodot saadaan kerättyä talteen. Jätteen vastaanotto-, varasto- ja käsittelytoimintoja varten rakennettavien uusien kenttien ja rakennusten toteutussuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Melu 9. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmillä asuntoalueilla päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq ) eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db(l Aeq ). Päästöt ilmaan 10. Jätteiden ja muiden materiaalien käsittely on suunniteltava ja toteuttaa siten, että toiminnasta ei aiheudu haju- tai pölyhaittoja ympäristölle. Pihaalueiden puhtaanapidosta on huolehdittava. Murskauslaitteistosta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa ehkäistävä koteloimalla päästölähteet tiiviisti ja kattavasti, kastelemalla materiaaleja tai käyttämällä muuta tehokasta käyttökelpoista pölyämisen torjuntatekniikkaa. 22
Vesien johtaminen ja käsittely 23 11. Vaarallisia aineita tai osia sisältävien jätteiden ja muiden materiaalien käsittely ja varastointipaikoilta on hulevedet ja mahdolliset nestevuodot johdettava umpikaivoon tai viemäriin vesihuoltolaitoksen kanssa tehdyn erityisjätevesisopimuksen mukaisesti. Jätteiden käsittely- ja varastointialueet sekä näiden ulkopuoliset, laitoksen toimintaan muuten liittyvät alueet, kuten alueet, joilla liikennöidään, on pinnoitettava nesteenpitävästi. Hallitsematon vesien virtaaminen kyseisiltä alueilta maastoon tai vesistöön on estettävä ja alueiden hulevedet on koottava siten, että vedet ohjautuvat sadevesikaivoihin. Öljynerotuskaivot on mitoitettava siten, ettei häiriötilanteissakaan öljyä eikä ympäristölle haitallisia aineita pääse sade- ja hulevesien mukana ympäristöön. Öljynerotuskaivot on varustettava hälyttävällä öljynilmaisimella. Muut pilaantumista ehkäisevät määräykset 12. Toiminnat on järjestettävä ja niitä on harjoitettava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niitä kuljetuksen aikana pääse leviämään ympäristöön. 13. Ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi ja ympäröivän alueen roskaantumisen minimoimiseksi alueen on oltava aidattu ja aita on pidettävä kunnossa. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen aukioloaikoina Vastaava hoitaja 14. Laitoksen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaavan hoitajan/yhteystietojen muutokset on saatettava viipymättä Uudenmaan ELYkeskuksen ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon. Vastaavan hoitajan ja muun henkilökunnan asiantuntemuksen ylläpidosta ja koulutuksesta on huolehdittava. Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 15. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään tai vesihuoltolaitoksen viemäriin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöistä jätevesiviemäriin on ilmoitettava HSY Vedelle. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämi-